Svensk-Österbottniska samfundet ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto järjestävät yhdessä kulttuuria ja kaksikielisyyttä yhdistävän tapahtuman Ritzissä (Kirkkopuistikko 22A). Tavoite on rakentaa siltoja kieliryhmien välille ja vahvistaa kulttuuriyhteistyötä tarjoamalla ajatuksia herättävä ja viihdyttävä ilta, joka alkaa mielenkiintoisella paneelikeskustelulla klo 18 ja jatkuu Bottenviken -yhtyeen konsertilla klo 19.
Musiikkitaiteilijat Love Antell, Mattias Björkas ja Thella Johnson perustivat Bottenviken projektin yhdessä tavoitteella yhdistää muusikoita, taiteilijoita ja kirjailijoita Suomesta ja Ruotsista vuoropuheluun Itämeren yli musiikin ja sanoitusten avulla. Debyyttialbumin lisäksi projekti on myös Ruotsin radion suositun podcastin ja ohjelmasarjan ”Vi lyssnar på Finland – ett samtal om musik”.
Bottenviken on saanut kiitosta kriitikoilta kaikkialla Pohjoismaissa debyyttialbumista ”Du och jag – ett rike – ett land” (2023), joka sisältää ruotsalaisia tulkintoja suomalaisesta musiikista.
Ilmainen sisäänpääsy, liput pitää lunastaa Netticket.fi:n kautta alla olevasta linkistä (maks. 2 lippua/henk).
Tillsammans – Yhdessä: En kulturkväll med Bottenviken
Svensk-Österbottniska samfundet och Finska Kulturfondens Södra Österbottens regionalfund ordnar tillsammans en kväll i kulturens och tvåspråkighetens tecken på Ritz (Kyrkoesplanaden 22A). Syftet med kvällen är att bygga broar mellan språkgrupperna och stärka det kulturella samarbetet. Publiken bjuds på en tankeväckande och underhållande kväll som inleds med en paneldiskussion kl. 18 följt av en konsert med det fantastiska bandet Bottenviken kl. 19.
Musikartisterna Love Antell, Mattias Björkas och Thella Johnson startade Bottenviken tillsammans med målet att sammanföra musiker, konstnärer och författare från Finland och Sverige för en dialog över Östersjön genom musik och texter. Utöver debutalbumet ligger projektet även bakom den uppmärksammade podden och programserien ”Vi lyssnar på Finland – ett samtal om musik” i Sveriges Radio. Sedan våren 2023 har Bottenviken-bandet gjort bejublade spelningar bl.a. på Way Out West i Göteborg, Södra Teatern i Stockholm och Savoy-Teatern i Helsingfors.
Projektet Bottenviken har hyllats av kritiker i hela Norden för debutalbumet ”Du och jag – ett rike – ett land” (2023), med svenska tolkningar av musik från Finland.
Gratis inträde, biljetter ska lösas ut via Netticket.fi från länken nedan (max 2 biljetter/pers)
Taiteilija-asiantuntija Leevi Lehtinen toimii Taiteen edistämiskeskuksen Julkisen taiteen asiantuntijapalvelussa. Hän on työskennellyt yhdessä tilaajien, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden kanssa, ja ollut mukana kehittämässä rakennetun ympäristön taidehankkeita erityisesti Pohjanmaalla. Lehtinen avaa puheenvuorossaan julkisen taiteen prosesseja eli sitä, miten taiteilija pääsee julkisen taiteen tekijäksi.
Kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikko on kokenut julkisen taiteen tekijä ja ammattilainen julkisen taiteen valintaraadeissa. Rannikko tuo seminaariin tekijän näkökulman, ja kertoo Seinäjoelle pystytetyn teoksensa tekoprosessista.
Taidekuraattori (ts.) Elina Teitti johtaa Seinäjoen taidehallia ja vastaa visuaalisen taiteen edistämisestä kaupungissa. Julkisen taiteen koordinaattori Elina Alkio vastaa julkisen taiteen projekteista ja kaupungin taidekokoelmasta. Seinäjoen taidehalli toimii asiantuntijana ja koordinoi julkista taidetta Seinäjoen kaupungissa julkisen taiteen periaateohjelman mukaisesti. Teitti ja Alkio tuovat seminaarin tilaajan näkökulman, ja kertovat Seinäjoen ajankohtaisista julkisen taiteen hankkeista. Lisätietoa Seinäjoen taidellista löydät täältä.
Julkisen taiteen seminaarin järjestää Suomen Kulttuurirahaston Visuaalisen taiteen vauhdittamo -hanke yhteistyössä Taideyliopiston ja Seinäjoen taidehallin kanssa.
Vauhdittamo-hankkeen tavoite on edistää ja tukea Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden visuaalisten alojen taiteilijoiden työskentelyä ja toimintaedellytyksiä. Hanke kestää aina maaliskuun lopulle 2025 asti. Hankkeen ytimessä on mestarikurssi valituille taiteilijoille, mutta hanke järjestää myös koulutuksia ja verkostoitumistapahtumia, joissa alueen taidetoimijoilla on avoin osallistumismahdollisuus.
Jarmo Latva-Äijö (Latvis) on toiminut maakunnan kevyen musiikin etulinjassa tarkkailijana jo 40 vuoden ajan niin musiikkitoimittajana kuin festivaalivalokuvaajana. Jotkut tuntevat hänen myös elävän musiikin yhdistystoiminnasta, internet-pioneerina, musiikintekijänä ja sähkökitaroiden rakentajana. Parin viime vuoden ajan hän on keskittynyt vanhan Vaasan läänin alueen pop/rock-historian dokumentointiin Botnia Beat -projektin päätoimittajana.
Toimittaja Jarmo Latva-Äijö sai Etelä-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2024.
Apuraha 93 hakijalle
Rahasto sai hakuaikana 478 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli hieman vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 93. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on noin 65 % ja tieteen 35 %. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on reilut 14 000 euroa.
Vuoden 2024 jaossa kiinnitettiin erityisesti huomiota ammattilaisena työskentelyyn tieteessä ja taiteessa. Lisäksi hoitokunta painotti päätöksissä lasten ja nuorten kulttuuria sekä yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta edistäviä hakemuksia. Haettavana oli jälleen Puhu rohkeasti Suomea! -apuraha suomen kielen taitojen edistämiseen. Niitä myönnettiin tänä vuonna kolmelle hakijalle. “Tukimuoto hakee vielä paikkaansa, mutta tukee rahaston pyrkimyksiä helpottaa osaavan työvoiman kotoutumista työvoimapulaa potevalle alueellemme”, rahaston päällikkö Mika Virkkala kertoo.
Taiteissa kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin eniten visuaalisissa taiteissa, yhteensä 8. Niistä Jimmy Pullille myönnettiin kaksivuotinen apuraha taiteelliseen työskentelyyn. Tieteessä kokovuotisia tai pidempiä apurahoja myönnettiin 10.
“Kokovuotisten työskentelyapurahojen avulla mahdollistetaan jo yli 20 henkilötyövuotta kulttuurin, tieteen ja taiteen tekijöille alueellamme. Tämän lisäksi myönnettiin lukuisia lyhyempiä ja osa-aikaisia apurahoja. Kun vielä lasketaan apurahat erilaisiin kulttuurihankkeisiin, niin jatkuvuuden turvaamiseen kuin tuoreisiin ideoihin eri puolella aluetta, on vaikuttavuus jo merkittävää”, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Sannasirkku Autio täsmentää.
Myönnettyjen apurahojen laajaa kirjoa edustavat mm. Muhammad Sarfrazin maahanmuuttajien kotoutumista käsittelevä väitöskirjatyö, Vaasa Baroque ry:n lasten barokkiooppera ja Margit Ojaniemen toteuttama Suupohjan lasten Kulttuurikesä 2024 -tapahtuma.
Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa Seinäjoella. Ohjelmassa oli palkinnon ja apurahojen jaon lisäksi juhlapuhe, jonka piti Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo. Vuosijuhlassa esiintyivät musiikinopiskelija Vili Vänskä säestäjänään Mari Taivalmaa sekä tanssija Riina Kalmisäestäjänään Pyry Paavola. Vieraat saivat myös tutustua Isle Art Industriesin Janiv Oskarin Etelä-Pohjanmaan kansallispuistot -traileriin.
Vauhdittamo järjestää taiteilijoille Mestarikurssin, joka tarjoaa tukea osaamisen kehittämiseen, toimeentulon edistämiseen ja työssä jaksamiseen. Mestarikurssille valitut visuaalisen alan taiteilijat saavat uutta ammatillista pääomaa ja kompetensseja, joilla jalostaa oman taiteellisen työn tuottavuutta ja vaikutusta.
Tavoite
Visuaalisen taiteen vauhdittamo on räätälöity vastaamaan alueen taidetoimijoiden tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen taiteilijoiden ammatillista kasvua ja osaamista Mestarikurssin avulla. Se edistää uusien taitojen oppimista, työssä jaksamista ja taiteilijoiden työllistymistä omassa työssään. Verkostoituminen tarjoaa käytännön vertaistukea ja uusia tekemisen tapoja sekä taiteilijalle että taiteilijan työtä tukevalle taideyhteisölle. Innostavat ja inspiroivat tapahtumat ja kohtaamiset tukevat urapolkua ja ammatillista identiteettiä. Vauhdittamo tuo alueen visuaaliselle taiteelle näkyvyyttä.
Mestarikurssi
Hankkeen ytimessä on Mestarikurssi visuaalisen alan taiteilijoille. Kurssille otetaan 20 alueella toimivaa taiteilijaa vajaan vuoden kestävään toteutukseen, toukokuusta 2024 tammikuuhun 2025. Mestarikurssi on osallistujille maksuton. Se tarjoaa luentoja, työpajoja, tapahtumia ja mentorointia. Tapaamiset toteutetaan lähitapaamisina ja etänä. Kurssi on suomenkielinen. Tarkempi aikataulu löytyy hakuohjeista.
Haku on avoinna 12.4. –30.4.2024. Haussa painottuu motivaatiokirje, joka kertoo, miten Mestarikurssi edistää hakijan ammattia ja työtä. Haun tulokset julkaistaan 15.5., ja ensimmäinen tapaaminen on 23.5.
Mestarikurssin esittely
Mestarikurssilla tutustutaan esimerkiksi julkisen taiteen hankintaprosesseihin, harjoitellaan oman työn esittelyä ja kokeillaan tekoälyä työvälineenä. Kurssilla kehitetään taiteen myyntikanavia ja laajennetaan omaa työnkuvaa. Mestarikurssi sparraa tulevaisuuden mahdollisuuksien ja riskien arvioimiseen.
Työhyvinvointi on tärkeässä osassa Mestarikurssia. Kurssin ajan toteutettava vertaismentorointi auttaa taiteilijoita heidän itsensä sanoittamiin ammatillisiin haasteisiin, parantaa työssä jaksamista ja avaa uusia näkökulmia taiteilijan työhön. Omien taitojen kehittäminen parantaa taiteilijoiden toimeentulon mahdollisuuksia.
Esimerkkejä toteutuksista
Vauhdittamo Kick off Vaasassa
Vaikuttava verkosto -webinaari
Verkostoista voimaa -työpaja Kokkolassa
Työhyvinvointi -webinaari
Julkisen taiteen seminaari Seinäjoella
Taiteen myynti -webinaarisarja
Taiteilija ja työ -tapahtuma Seinäjoella
Alueen yhteisöille
Vauhdittamo tarjoaa runsaasti sisältöjä alueen visuaalisen alan yhteisöille. Osa Mestarikurssin työpajoista ja koulutuksista on avoinna myös yhteisöille ja osa niistä on räätälöity yhteisöjen tarpeeseen. Vauhdittamo kutsuu taidejärjestön tai -yhteisön luottamushenkilöitä, työntekijöitä tai tuottajia osallistumaan.
Verkostot tarjoavat käytännön tukea yhteisöjen toimintaan mm. tilakysymyksissä, näyttelytoiminnassa ja taiteen myynnin edistämisessä. Yhtä tärkeää on verkostojen mentoroiva vaikutus vertaistuen muodossa. Vauhdittamo sekä vahvistaa taiteilijoiden ja yhteisöjen jo olemassa olevia verkostoja että luo uusia. Laajemmat verkostot tarjoavat enemmän yhteistyömahdollisuuksia ja uusia oppimisympäristöjä.
Alueen taiteilijoille laajemmin
Osa Vauhdittamo-hankkeen tapahtumista ja tilaisuuksista on avoinna yleisölle. Taideasiantuntijoiden luennoille ja taiteilijoiden esittelyihin on vapaa pääsy ja tilaisuuksista tiedotetaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan rahastojen Facebook- ja Instagram-tileillä.
Taustaa
Vauhdittamon taustalla on vuosi sitten toteutettu selvitys, jonka pohjalta hanke todettiin alueelle tarpeelliseksi. Selvityksessä alueen toimijoilta kysyttiin taiteellisesta toiminnasta, tulevaisuuden odotuksista ja tarpeista.
Kyselyyn vastasi 65 visuaalisen alan taiteilijaa ja yhteisöä. Vastauksissa tuli esiin tarve uudenlaiselle, innostavammalle tulevaisuudennäkymälle. Kyselyyn vastanneista taiteilijoista 49% on harkinnut poismuuttoa alueelta. Oma taiteellinen työ ei elätä, eikä teosmyyntiä ole tarpeeksi. Taidealan arvostus koettiin vähäiseksi. Taidealan yhteisöt näkivät toiminnan jatkon valoisampana kuin yksittäiset taiteilijat, mutta toivat esiin yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet. Yhteisöjen haastattelut täydensivät kyselystä saatua tietoa, ja syvensivät näkemystä alueen erityispiireistä.
Vauhdittamo-hankkeen tiedot
Hankkeen vetäjänä toimii kuvataiteilija, taideasiantuntija Annika Dahlsten. Työpajoja ja koulutuksia vetävät alansa huippuammattilaiset. Hanke kestään maaliskuuhun 2025, ja sen tuloksena arvioidaan hankkeen onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen.
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston palkinto myönnettiin museonjohtaja emerita Anne-Maj Salinille, rohkealle visionäärille, taidemuseoiden kehittäjälle.
Anne-Maj Salin on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran taidemuseoiden johdossa, kehittäjänä ja perustajana. Hän toimii vapaana kuraattorina, museo- ja taideasiantuntijana, luennoitsijana ja moderaattorina sekä on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia taidealaan liittyviä teoksia. Salin on edistänyt kulttuurin merkitystä ja sen asemaa yhteiskunnassa tekemällä kulttuuria ja taidetta näkyväksi ja osaksi ihmisten arkea.
Apuraha 93 hakijalle
Taidemaalari Elina Försti sai Etelä-Pohjanmaan rahaston kaksivuotisen apurahan. Kuva: Juha Laitalainen
Rahasto sai hakuaikana 466 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli hieman vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 93. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on noin 50 %, lastenkulttuurin 10 % ja tieteen 35 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 13 800 euroa.
FT Silvia Gaiani on kotoisin Italiasta ja kokee tärkeäksi, että pystyy kommunikoimaan suomen kielellä. Hänelle myönnettiin Etelä-Pohjanmaan Puhu rohkeasti suomea! -apuraha.
Erityisesti vuoden 2023 jaossa kiinnitettiin huomiota lasten ja nuorten kulttuuriin, sen tasa-arvoisuutta ja osallisuutta edistäviin hankkeisiin sekä ammattilaisena työskentelyn edellytyksiin myöntämällä työskentely- ja kuluapurahoja. Lisäksi haettavana oli nyt toista kertaa Puhu rohkeasti suomea! -apuraha suomen kielen taitojen edistämiseen. Niitä myönnettiin tänä vuonna viidelle hakijalle, joista yksi on Helsingin Yliopiston Ruralia-insituutissa Seinäjoella työskentelevä FT Silvia Gaiani.
Taiteissa kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin eniten visuaalisiin taiteisiin, yhteensä seitsemän. Niistä Elina Försti ja Minna Tuohisto-Kokko saivat kaksivuotiset työskentelyapurahat.
Kirjallisuudessa kaksivuotinen apuraha myönnettiin Merja Mäelle.
“Kokovuotisten työskentelyapurahojen lisäksi myönnettiin lukuisia lyhyempiä ja osa-aikaisia apurahoja. Kuluapurahoja Kulttuurirahasto myönsi erilaisiin kulttuurihankkeisiin, niin jatkuvuuden turvaamiseen kuin tuoreisiin ideoihin. Apurahoja myönnettiin laajasti eri aloille ja eri puolille rahaston laajaa toimialuetta Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla”, rahaston asiamies Mika Virkkala kertoo.
Marika Ahlavuo (vas.), Risto Känsälä ja Hannu Hyyppä toteuttavat apurahalla Ylistaron kirkon digitaalisen 3D-kaksosen ja siitä kertovan dokumenttielokuvan.
Esimerkiksi Vaasan Yliopisto sai apurahan LUMA-keskus Pohjanmaan Kokemuksellista tiedekasvatusta taiteen keinoin -hankkeeseen ja Tiedekarnevaalien järjestämiseen. Wasa Future Festival sai puolestaan tukea koordinaattorin palkkaamiseen. Hannu Hyyppä ja työryhmä toteuttavat apurahalla Ylistaron kirkon digitaalisen 3D-kaksosen ja siitä kertovan dokumenttielokuvan. Isle Art Industriesin apuraha kohdistuu Etelä-Pohjanmaan kansallispuistojen virtuaalimatkavideoiden toteuttamiseen. Asta Tillander sai tukea Perintönä meren saaret -teoksen kuva- ja karttakuluihin.
Vuosijuhla Kauhavalla 17.5.
Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Härmän kylpylässä Kauhavan Ylihärmässä. Ohjelmassa oli palkinnon ja apurahojen jaon lisäksi juhlapuhe, jonka piti hoitokunnan puheenjohtaja Sulevi Riukulehto. Vuosijuhlassa esiintyivät juhlavuottaan viettävä Bill Hota -yhtye sekä Ylihärmän Nuorisoseura ry:n Kamariteatteri.
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston palkinto Heidi Kuusniemelle
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston vuoden 2022 palkinto myönnettiin Vaasan yliopiston professorille, Digital Economy -tutkimusalustan johtajalle Heidi Kuusniemelle, ”pelottomalle teknologian kehittäjälle ja avaruuden kesyttäjälle”.
Heidi Kuusniemi tekee työtään perustutkimuksen ja teknisten innovaatioiden parissa maailmaa parantavalla otteella. Hän osaa muuntaa tutkimusta arkisia toimintoja helpottaviksi ratkaisuiksi ja puhuu avaruusteknologiasta, piensatelliiteista sekä tekoälystä ymmärrettävästi ja innostavasti. Erityisesti kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden pyrkimykset korostuvat hänen tekemisissään. ”Heidi on vahva pohjalainen vaikuttaja”, kiteyttää Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston hoitokunnan jäsen Pirjo Laaksonen.
Apurahaa suomen kielen opiskeluun
Tammikuun haussa Etelä-Pohjanmaan rahastosta oli haettavissa ensi kertaa Puhu rohkeasti suomea! -erityisapuraha. Puhu rohkeasti suomea! -apurahaa myönnettiin neljälle motivoituneelle suomen kielen taitoaan kehittämään sitoutuneelle hakijalle.
”Hakukierros osoitti apurahamuodolle olevan kysyntää, ja erityisapuraha tieteen ja taiteen tekijöiden suomen kielen taitojen parantamiseen on mukana myös seuraavassa Tammikuun haussa”, toteaa asiamies Mika Virkkala.
Aamu Tikkanen sai kolmivuotisen apurahan. Kuva: Tapio Haapalahti
Yksi kolmivuotinen apuraha ja 16 apurahaa kokovuotiseen työskentelyyn
Kokovuotisia 26 000 euron apurahoja myönnettiin viidelle alueen kuvataiteilijalle, artenomi AMK Linda-Maria Dambergille, kuvataiteilija Simon Gripenbergille, kuvataiteilija AMK Jani Kaunistolle, kuvataiteilija AMK Aki Koskiselle ja kuvataiteilija Inkeri Viljaselle. Kuvataiteen maisteri Aamu Tikkanen sai kolmivuotisen työskentelyapurahan taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden valmistamiseen.
Kirjallisuuden kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin filosofian maisteri Marja Mäelle ja filosofian tohtori Tim Reussille. Säveltaiteen kokovuotinen apuraha myönnettiin musiikin maisteri Tea Polsolle. Tieteissä myönnettiin kahdeksan kokovuotista työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön sekä yhteiskuntatieteen tohtori Aapo Jumppaselle ja filosofian maisteri Jaakko Mäntylälle 30 000 euroa turvetuotannon merkitystä maaseudun pienyhteisölle käsittelevään tutkimukseen.
Vaikuttavia apurahoja monipuolisesti eri aloille
Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry:lle myönnettiin 40 000 euron kärkihankeapuraha Tove Teuvalla -oopperan toteuttamiseen Teuvan kirkossa. Suuria, 20 000 euron apurahoja myönnettiin Dotsförening för audivisuellkonstrf:lle analogisen elokuvan ja valokuvauksen residenssin Analogue Adventuren toteuttamiseen, Teatteri Hysteria Oy:lle lasten kulttuurihyvinvointi-ohjelman kehittämiseen, Vaasa Baroque ry:lle 10-vuotisjuhlavuoden taiteellisten tuotantojen toteuttamiseen sekä Vaasan yliopiston LUMA-keskus Pohjanmaalle monikulttuuristen STEAM-tiedekerhomateriaalien levittämiseen Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.
Lasten ja nuorten kulttuurin toimijoille 15 apurahaa
Mia Kellberg-Hakala. Kuva: Santtu Hakala Photography
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi yhteensä 145 000 euroa lasten ja nuorten kulttuurihankkeisiin, joista puolivuotisina työskentelyapurahoina sosionomi AMK Salla Hewittille Kirjon kirjat -lastenkirjojen kirjoittamiseen, medianomi Anssi Kaunismäelle lasten ja nuorten valokuvausprojektin toteuttamiseen Taidetta kaikille -apurahana ja arkkitehti SAFA Mia Kellberg-Hakalalle arkkitehtuurikasvatuksen kehittämiseen ja kiertävän pajatoiminnan järjestämiseen. Merkittävän, yli 10 000 euron apurahan lasten ja nuorten kulttuurin tasa-arvoisuutta ja saavutettavuutta edistävänä hankkeena sai Joacim Viljamaa Rytmisesti Viitottua Runoutta -esityskokonaisuuden toteuttamiseen.
Lisäksi rahasto myönsi useita apurahoja erilaisten hankkeiden toteuttamiseen. Kotiseututyön puolivuotiset apurahat saivat toiminnanvastaava Terhi Gröhn ja taiteen maisteri Jaakko Purtanen. 10 000 euron apuraha myönnettiin OravaisHistoriskaföreningrf:lle Vänrikki Stoolin jalanjäljillä -kulttuurikierroksen järjestämiseen.
Apurahaa 92 hakijalle
Rahasto sai hakuaikana 464 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,2 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 92. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 45 %, lastenkulttuurin 15 % ja tieteen 30 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 18 000 euroa.
Vuosijuhlassa Taide kuuluu kaikille!
Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlassa Villa Sandvikenissä, Vaasassa, kuultiin barokkimusiikkia Earthy Angels-yhtyeen esittämänä sekä kansanmusiikkia Lapuanjokivarresta yhtyeeltä Joulu Antti Järvelän kanssa. Esiintyjät olivat Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahansaajia vuosilta 2020 ja 2021. Juhlapuheen, Taide kuuluu kaikille! piti näyttelijä-ohjaaja Kristiina Hurmerinta.
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto kuvanveistäjä Antti Maasalolle
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2021 kulttuuripalkinto myönnetään kuvanveistäjä Antti Maasalolle, ”arvoitusten ja oivallusten taiteesta, valon ja leikin veistoksista”. Maasalo on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran kuvanveistäjänä. Hänet tunnetaan erityisesti omaperäisistä kineettisistä veistoksista, joille on tunnusomaista ilo, leikkisyys ja yhteys luontoon. Maasalo yhdistää tekniikkaa taiteelliseen ilmaisuun. Hänen teoksensa kestävät kulutusta ja lukemattomia katselukertoja – lasten leikkiveistokset jopa kiipeilyä, kieppumista ja pomppimista. Maasalon vahvuus on hänen kyvyssään luoda yhteys ympäröivään luontoon ja yleisöönsä.
Apurahaa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi yli 50 000 euroa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan. Muun muassa IISI ry järjestää lasten omakielisiä taidepäiväleirejä. Edistysmielisen Tutkimuksen yhdistys ry toteuttaa Nuorten hyvä elämä -hanketta Pohjanmaalla. Apurahan sai myös Nummijärven Maatalousjärjestö ry nuorten bändileirin järjestämiseen.
Kaiken kaikkiaan lastenkulttuurin apurahoja myönnettiin 12 hakijalle, joiden hankkeissa oltiin eriarvoistumisen lisäksi huomioitu myös sen saavutettavuus eri fyysisissä ja virtuaalisissa ympäristöissä.
Vaikuttavia apurahoja monipuolisesti eri aloille
Natalil Lintala (oik.) ja Teemu Vuorela saivat apurahan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen. Kuva: Mia Vuorela
Vaasan yliopistolle myönnettiin kärkihankeapuraha monikulttuurisen STEAM-tiedekerhomateriaalin valmistamiseen. Toisen kärkihankeapurahan Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry:lle Kankurikisällit-hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tarkoituksena on säilyttää ja siirtää arvokasta kankuriperinnettä seuraaville sukupolville. Toteutuksessa tullaan huomioimaan myös lasten ja nuorten osallistaminen perinteen jatkajina. 30 000 euron apuraha myönnettiin Pekka Pohjoispään ja työryhmän toteuttamaan Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta kertovaan elokuvasarjaan. 20 000 euron apurahat myönnettiin Kansalliskielet ry:n suomen kielen opiskelua motivoivaan kielilähettilästoimintaan ja Natalil Lintalan ja työryhmän toteuttamaan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen.
Kokovuotiseen työskentelyyn 22 apurahaa
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kokovuotisen 26 000 euron apurahan viidelle alueen visuaaliselle taiteilijalle, taidemaalari Elina Förstille, kuvataiteilija Janika Herleville, kuvataiteilija Timo Konttiselle, kuvanveistäjä Tiina Laasoselle ja lasitaiteilija Minna Tuohisto-Kokolle. Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muusikko Mikael Björklöfille ja musiikin maisteri Tero Hyväluomalle.
Kirjallisuuden kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin Tiina Hautalalle ja Paula Nivukoskelle. Lastenkulttuurin kokovuotisen työskentelyapurahan sai Virpi Timonen Kipinä-hankkeen toteuttamiseen, kaksivuotisen työskentelyapurahan toisen vuoden apurahana. Tieteissä myönnettiin 12 kokovuotisia työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön. Lisäksi myönsimme useita apurahoja erilaisten hankkeiden toteuttamiseen alueellamme.
Apurahaa 85 hakijalle
Rahasto sai hakuaikana 504 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 85 kappaletta. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 50 %, lastenkulttuurin 15 % ja tieteen 30 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 13 000 euroa.
Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.
Kärkihankeapurahaavoi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.
Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.
Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.
Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.
Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.
Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.
Apurahainfotilaisuus
Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.
Viulu on tarkoitettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntarahastojen alueilla toimiville ammattimuusikoille tai ammattiopiskelijoille. Soittimen laina-aika on 1.1.2021–31.12.2023.
Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan henkilötunnus, yhteystiedot, opinnot ja taiteelliset ansiot sekä pääpiirteittäinen suunnitelma lainakauden taiteellisesta toiminnasta.
Hakemukset lähetetään 16.11.2020 mennessä osoitteeseen:
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto
Ratakatu 13 65100 Vaasa tai etela-pohjanmaa@skr.fi
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston 61. vuosijuhlan päivämääräksi päätettiin 9.5.2020, mutta koronakriisin vuoksi maakuntarahastojen kevään vuosijuhlat peruttiin. Vuosijuhlapäivää vietetään apurahansaajien julkistamisella ja apurahansaajat saavat stipendikirjat postitse koteihinsa.
Rahasto sai hakuaikana 496 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 98 kappaletta. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 48 %, lastenkulttuurin 13 % ja tieteen 32 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 12 000.
– Suomen Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopussa miljoonan euron hätärahoituksesta kulttuurikentälle. Tästä rahoituksesta 500 000 euroa lisättiin maakuntarahastojen kevään 2020 jakoon, jonka myötä Etelä-Pohjanmaan rahastokin sai 46 000 euroa lisää jaettavaa. Lisärahoituksen ohella Etelä-Pohjanmaan rahasto pyrki huomioimaan koronakriisin vaikutukset muutenkin tämänvuotisissa apurahapäätöksissään, asiamies Mika Virkkala kertoo.
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahatoiminnan painopisteitä ovat lasten ja nuorten kulttuuri sekä ammattimaisen työskentelyn tukeminen. Arvostamme toimintaa, joka edistää kestävää yhteiskunnallista muutosta ja lisää taiteen arvostusta alueellamme.
Kärkihankeapurahat lastenkulttuurille ja teatteritaiteen yhteistyölle
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kaksi 25 000 euron kärkihankeapurahaa. Kansalliskielet ry tuovat kielilähettilästoimintaa ruotsinkielisiin kouluihin Pohjanmaalle kannustamalla ruotsinkielisiä nuoria suomen kielen käytössä. Kielilähettiläinä toimivat nuoret, jotka eivät puhu suomea omana äidinkielenään. Vaasan Kaupunginteatteri tulee toteuttamaan oopperahankkeen yhteistyönä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.
Kokovuotiseen työskentelyyn 20 apurahaa
Kuvanveistäjä Simon Gripenberg sai kokovuotisen apurahan Etelä-Pohjanmaan rahastolta.
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myöntää viisi kokovuotista 26 000 euron työskentelyapurahaa alueen visuaalisille taiteilijoille, joista yksi apurahansaaja on kuvanveistäjä Simon Gripenberg. Gripenberg tekee pääasiassa kokeellisia taideprojekteja ja joskus myös yhteiskuntakriittisiä teoksia. Hän näkee apurahan mahdollistavan vallitsevien normien kyseenalaistamista ja uusien näkökulmien avaamista.
Gripenberg on todella iloinen siitä, että Suomen Kulttuurirahasto pitää hänen työtään tärkeänä.
– Olen taiteessani jo monta vuotta jatkuvasti käsitellyt ympäristö- ja tulevaisuusteemoja. Vapaana taiteilijana tuntuu joskus siltä, että on yksinäinen tässä maailmassa. Siksi tuntuu rohkaisevalta saada tunnustusta siitä, että muutkin arvostavat työtäni. Minulla on se periaate, että jaan projektit ja visiot vapaasti. Pyrin herättämään uusia ajatuksia, ilahduttamaan ja inspiroimaan mahdollisimman monta ihmistä, toteaa Gripenberg.
Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnetään musiikin maisteri Jonna Pirttijoki-Helaselle taiteelliseen työskentelyyn ja näyttämötaiteissa Pia Leinonen saa kokovuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn lastenteatterin parissa. Kirjallisuuden kokovuotinen myönnetään toimittaja Kirsi Haapamatille. Kotiseututyössä kokovuotisen saa Jarmo Latva-Äijö (Latvis) Seinäjoen alueen pop-rock -historian koostamiseen sekä kuva- ja äänitallenteiden digitointiin.
Tieteissä kokovuotisen 30 000 euron apurahan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen saa Saleem ur Rahman. Hänen tutkimuksensa käsittelee kulttuurisesti sopivan vihreän mainostamisen vaikutusta kuluttajakäyttäytymisessä. Kymmenen muuta tieteen kokovuotista työskentelyapurahaa myönnettiin väitöskirjatöiden eri vaiheisiin. Esimerkiksi Noora Hemminki saa apurahan varhaisten teollisuustyöläisten maailmankuvaa käsittelevään väitöskirjatyöhön ja Max Malvikko tutkii immateriaalioikeudellista vahingonkorvausta ja sen määräytymiseen vaikuttavia seikkoja. Johanna Kalliokosken väitöskirjatyö käsittelee innovaatiopolitiikan mahdollisuuksia edistää inklusiivista yhteiskuntakehitystä.
Lastenkulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä 13apurahaa, joista yksi kaksivuotisena työskentelyapurahana Virpi Timoselle Kipinä-hankkeen toteuttamiseen. Rock Camp ry saa 10 000 euron apurahan lasten ja nuorten musiikkitapahtumaketjun järjestämiseen ja Heidi Niemi ja Anu Niemi 16 500 euroa #Lumikki ja seitsemän kääpiötä -esityksen ja työpajojen valmistamiseen sekä koulukiertueen toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaan alakouluissa.
Lisäksi rahasto myöntää eri aloille 14 vähintään puolivuotista työskentelyapurahaa sekä lukuisia pienempiä apurahoja. Erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myöntää useita isoja ja pienempiä apurahoja kuten Ähtäri-Seura ry:lle 10 000 euron apurahan Suomenselän tarinoita 2 -kirjan kirjoittamiseen. Selmu ry puolestaan saa 20 000 euroa Aalto Aesthetics -tapahtuman järjestämiseen.
Kulttuurirahaston toiminta perustuu testamentteina ja lahjoituksina saatuihin varoihin. Myös Etelä-Pohjanmaan rahaston 31 nimikkorahastoa perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Ne jakavat apurahoja lahjoittajiensa toivomiin tarkoituksiin.
Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.
