Tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelman tulokset julkaistu
Suomen Kulttuurirahasto rahoitti vuonna 2019 viittä tutkimushanketta Tutkittu tieto ja päätöksenteko -ohjelmassa, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten tutkittua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja onko siinä tapahtunut muutoksia. Mukaan valitut hankkeet saivat kukin 100 000 euron rahoituksen vuoden ajaksi.
Hankkeissa selvitettiin, kuinka paljon asiantuntijoita käytetään ministeriöiden valmistelutyöryhmien jäseninä, millä tavoin tutkitun tiedon käyttö näkyy kriminaalipolitiikkaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa, miten tiedontuotanto on ohjannut suomalaisia yhteisöverouudistuksia, miten ympäristötieto välittyy maakuntakaavoitukseen sekä millainen tieto hyväksytään osaksi päätöksentekoa.
Professori Anne Holli ja tutkija Saara Turkka Helsingin yliopistosta havaitsivat, että Suomen suunta tutkijaedustuksen suhteen ministeriöiden työryhmävalmistelussa on ollut päinvastainen kuin Norjassa, jossa on havaittu komiteoiden tieteellistymistä. Suomessa tutkijoiden osuus laajapohjaisissa valmistelutyöryhmissä on vähentynyt ja heidän asemansa niissä on heikentynyt erityisesti 2010-luvun mittaan.
Kriminaalipoliittista lakihankkeiden valmistelua Turun yliopistossa tutkineet erikoistutkija Maija Helminen, tutkija Susanna Lundell ja professori Anne Alvesalo-Kuusi kiinnittivät huomiota mm. siihen, että naistutkijat pääsivät hyvin harvoin mukaan lakihankkeiden valmisteluun.
Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo työryhmineen havaitsi, että yhteisöverouudistuksissa käytettävät asiantuntijat ovat vaihtuneet juristeista taloustieteilijöiksi 1990-luvulta 2010-luvulle tultaessa. Taloustieteen roolin korostuminen toi mukanaan talousteoreettiset käyttäytymisoletukset, joita alettiin soveltaa veropoliittiseen tiedontuotantoon myös Suomessa. Näitä taustaoletuksia ja niiden merkitystä ei kuitenkaan julkisessa keskustelussa usein ymmärretty, mikä paradoksaalisesti heikensi politiikan näyttöperusteisuutta.
Tutkitun ympäristötiedon käyttö maakuntakaavoituksessa on muuttunut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Olennaisimmat muutokset liittyvät tiedon määrän ja kompleksisuuden hallintaan. Tutkittuun tietoon viitataan määrällisesti enemmän kuin aiemmin, mutta samaan aikaan keskeiset ratkaisut perustuvat merkittävässä määrin väittämiin, joiden alkuperää ei voida jäljittää. Tutkittu tieto piiloutuu hybriditietoon ja uusiin tiedon käsittelyn menetelmiin kuten malleihin, raportoivat tutkija Aino Rekola ja ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi Suomen Ympäristökeskuksesta.
Mistä politiikan sisältöihin vaikuttavat ideat ovat oikeastaan peräisin? Kenen tuottamat ideat valikoituvat päätöksentekoon Suomessa ja miksi? Näitä kysymyksiä selvitti Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa yhdessä väitöskirjatutkijoiden Antti Alajan ja Joel Kaitilan kanssa.
Tutkimushankkeiden loppuraportit tiivistelmineen ovat luettavissa osoitteessa www.skr.fi/julkaisut/hankeraportit
Lisätiedot:
- Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies professori Antti Arjava, antti.arjava(at)skr.fi
- Professori Anne Maria Holli, anne.holli(at)helsinki.fi
- Tutkija Maija Helminen, anmahel(at)utu.fi
- Professori Heikki Hiilamo, heikki.hiilamo(at)helsinki
- Ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi, riikka.paloniemi(at)ymparisto.fi ja tutkija Aino Rekola, aino.rekola(at)ymparisto.fi
- Tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, ville-pekka.sorsa(at)helsinki.fi
