Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Satakunnan tieteelle ja taiteelle 755 000 euroa

Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto KarmaRockille, karman verran paremmalle festivaalille

Satakunnan Kulttuurirahaston 15 000 euron palkinto myönnettiin Harjavallassa vuodesta 1992 järjestetyn festivaalin taustaorganisaatiolle KarmaRock-yhdistys ry:lle. KarmaRock-festivaali on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista, ja se on tuonut Satakuntaan monipuolista festivaaliohjelmaa ja tarjonnut esiintymismahdollisuuksia lukuisille artisteille ja yhtyeille.

KarmaRock on osoitus alueen kulttuuritoimijoiden innovatiivisuudesta ja rohkeudesta. Ohjelmisto on uskallettu laatia musiikki edellä sen sijaan, että olisi turvauduttu pelkästään kaikkien tuntemiin yleisömagneetteihin. Festivaalin ohjelmisto on aina ollut taiteellisesti kunnianhimoinen. Satakunnan Kulttuurirahasto on kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, että festivaalilla on ollut merkittävä rooli alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä. Suurella sydämellä järjestetyssä festivaalissa merkittävää on ollut lämminhenkinen ja kotoisa ilmapiiri, sekä tapahtuman järjestelyihin osallistuneiden talkoolaisten vahva sitoutuminen tapahtuman järjestämiseen vuodesta toiseen. KarmaRock-festivaali on tärkeä osa Satakunnan kulttuurikenttää ja se on merkittävä tekijä alueen kulttuurisen identiteetin ja elinvoiman ylläpitämisessä.

Kuvataide ja säveltaiteet saivat eniten rahoitusta 

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 50 hakijaa. Apurahan saajien lukumäärä nousi viime vuoteen nähden +11%, jonka mahdollisti edellistä vuotta suurempi jakosumma. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 11 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (114 000€), säveltaiteisiin (101 500€), luonnontieteisiin (90 000€) ja humanistisiin tieteisiin (87 000€). Nuorin apurahan saaja on 17-vuotias, hänelle myönnettiin apuraha sellon jousen hankintaan. Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (20 kpl), Helsinkiin (8 kpl), Raumalle (7 kpl) ja Turkuun (4 kpl).

Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kolmelle toimijalle yhteensä 80 000 euroa

4 ihmistä pöydän ääressä, kuva otettu yläviistosta. Pöydällä vanhoja sanomalehtiä ja vaakunoita

Pori Jazz -festivaalin historiaa ja kulttuuriperintöä tutkivat väitöskirjatutkija Anna Peltomäki (vas.), DI Jere Grönman, väitöskirjatutkija Tommi Iivonen sekä yliopistonlehtori sekä hankkeen johtaja Petri Saarikoski (oik.). Kuva: Henri Kari

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin tänä vuonna kolmelle hakijalle. Petri Saarikosken työryhmälle myönnettiin 40 000 euroa Pori Jazz -festivaalia koskevaan monitieteiseen tutkimushakkeeseen. Satasirkus ry:lle myönnettiin 20 000 euroa Sirkumpro-festivaalin toteuttamiseen ja Sensommar Film Festival ry:lle 20 000 euroa kärkihankkeena elokuvafestivaalin tuottamiseen ja toiminnan kehittämiseen. 

Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin kolmelle hakijalle: Anu Sukaselle valokuvaprojisointiin ja tapahtumien järjestämiseen ikäihmisten hoitolaitoksissa 13 000 euroa, Heli Vehkaperälle ja Minä olen taide -hankkeelle kehitysvammaisten toimintakeskuksessa 20 000 euroa ja Satasoittoyhdistys ry:lle Monikulttuurisia kohtaamisia musiikin kielellä -konserttisarjan järjestämiseen 10 000 euroa.

Keskimääräisen apurahan summa 14 800 euroa

Tänä vuonna taiteelle myönnettiin apurahaeuroista 51% ja tieteelle 49%. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat taide 32 apurahaa ja tiede 18 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 800 euroa. Satakunnan Kulttuurirahasto on apurahoja myöntäessään pitänyt tärkeänä erityisesti sitä, että apurahoilla kyetään mahdollistamaan ja edistämään lahjakkaiden tieteen- ja taiteenharjoittajien työskentelymahdollisuuksia Satakunnassa. 

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 270 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 032 897 euroa. Satakunnan rahasto jakoi tänä vuonna aiempia vuosia enemmän apurahoja Satakunnassa järjestettäville tapahtumille ja festivaaleille. 

Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto on perustettu 65 vuotta sitten, neljäntenä Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Maakuntarahastoa perustettaessa sen tehtäväksi asetettiin maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Rahasto on täyttänyt sille asetetun tehtävän jakamalla apurahoja ja palkintoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille, sekä tukemalla laajoja kulttuurihankkeita ja osallistumalla kulttuuripoliittiseen toimintaan maakunnassa.

Satakunnan rahaston apurahansaajat

Kulttuurilossi tuo kesällä taide- ja luontotapahtumia Lounais-Suomen saaristoon

Kulttuurilossi pyrkii monipuolisella ohjelmallaan edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Tapahtumat ovat maksuttomia ja sopivat monen ikäisille katsojille. Aikataulut ja esityspaikat tarkentuvat vielä ja niitä päivitetään sosiaaliseen mediaan.

Kutsuimme taiteilijoita kaikilta taiteenaloilta jättämään ehdotuksensa tapahtumiin. Saimme 98 korkeatasoista hakemusta, joista valitsimme toteutettaviksi yhdeksän. Yleisöllä on kesällä mahdollisuus paitsi nauttia esityksistä myös osallistua itse tekemiseen: Iniössä voi tehdä katutaidetta ja Kuuskajaskarilla taas ohjailla interaktiivista mediateosta. Lasten kanssa voi tulla seuraamaan etenkin iloisia Mytty-iltamia –ihan päiväsaikaan. 

Esityspaikat ovat moninaiset ja vierailijoilla onkin tilaisuus nauttia folk-musiikista ja kädentaitoesityksistä metsän keskellä, uppoutua salissa merestä inspiroituneeseen klassiseen musiikkiin, katsoa tanssiduon paikkaan reagoivaa esitystä sekä seurata jonglöörin ja haitaristin yhteisesitystä rannalla. Ohjelmassa on myös kaksi maineikasta jazz-yhtyettä, joten luvassa on kaiken kaikkiaan hienoja kesätunnelmia.
Lisäksi jokaisessa kohteessa pidetään Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston asiamiehen, dosentti Timo Vuorisalon, vetämät saaristoluontoon liittyvät luento -ja keskustelutilaisuudet. Nyt onkin tilaisuus kysyä mielen päällä pyöriviä luontokysymyksiä asiantuntijalta.

Taideohjelma

INIÖ, lauantai 8.7. klo 10–21

Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt): Yhteisöllinen, kaikille avoin katutaidetyöpaja Iniö Street (p)Arty.

Emilia Lajunen – 5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu sekä Roosa Halme – nuket, harmonikka ja laulu: Mytty-iltamat, joissa pelimannimusiikilla ja nukketeatterilla syntyy tarinoita, pienoismaailmoita ja iloa. Ohjaus Elina Lajunen.

Niklas Winter Trio: Konsertti Scandinavian Skies koostuu Winterin Hank Williams -sovituksista jazz-triolle. Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut.

KUUSKAJASKARI, lauantai 29.7. klo 11.30–17.15

Niko Tiainen: Interaktiivinen teos insula.0001 pohjautuu saariston luonnosta mm. sensoreilla kerättyyn dataan. 

Jonglööri Kai Kuutamon ja haitaristi Toni Perttulan esitys Maininki ilahduttaa yleisöä rannan tuntumassa.

Isa Lindgren-Backman ja Mika Mylläri orkestereineen: Villoveega – Jazz på Grundsprååtji (Karlebydialekt), uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia. 

SAARISTOKESKUS KORPOSTRÖM, lauantai 5.8. klo 13–19

Laura Moisio – kitara ja Juhana Nyrhinen – veisto: MetsäFolk vie muusikot ja kädentaitajat esiintymään metsän siimekseen. 

BUSKING on TARGET Helsinki ensemblen paikasta toiseen julkisissa tiloissa siirtyvä nykytanssiduetto. Koreografia ja tanssi: Elina Häyrynen, Natasha Lommi. Äänisuunnittelu: Janne Hast ja Josu Mämmi. 

Sånger vid havet: Klassisen musiikin meriteemainen esiintymistuokio, jossa G. Nyströmin ja P. Isomäen sävellyksiä. Anita Franklin – laulu, Jaana Luuppala – piano, Jukka Rajala – trumpetti.

Kulttuurilossi löytyy Instagramista @kulttuurilossi sekä Facebook-tapahtumasta, josta löydät aina ajantasaiset ohjelmatiedot.

Satakunnan tieteelle ja taiteelle 730 000 euroa

tyylitelty kuva miehestä huppu päässä

Kuvataiteilija Antti Pedrozo

Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto kuvataiteilija Antti Pedrozolle

Materiaalien mestarille ja kuvataiteen edistäjälle, kuvataiteilija Antti Pedrozolle, luovutettiin Satakunnan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 10 000 euron palkinto. Pedrozo on kansainvälisten kilpailujen moninkertainen kultamitalisti jää- ja lumiveistossa, ja niittänyt menestystä myös hiekkaveistoskilpailuissa. Monipuolinen käsityön taitaja hallitsee materiaaleista myös puun. Pedrozon puisia teoksia voi ihailla muun muassa Porissa sijaitsevassa Koiviston ulkoilupuistossa sekä Väinölän vanhan lyhytaaltoaseman pihassa.

Kuvataide ja humanistiset tieteet saivat tuttuun tapaan eniten rahoitusta

silmälasipäinen mies kurkistaa metallisen taideteoksen takaa.

Musiikkituottaja Jyrki Laiho toimii Satakunnassa Validi Karkia -klubin taiteellisena johtajana. Kuva: Jesse Keinonen

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 45 hakijaa. Apurahansaajien lukumäärä on 15 % pienempi kuin viime vuonna ja vastaavasti apurahojen keskimääräinen summa merkittävästi suurempi Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 13 (kasvua 44,5 % edellisvuoteen nähden). Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhdeksän. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin 139 000 euroa (+ 11 %). Nuorin apurahansaaja on 23-vuotias musiikinopiskelija Isela Halonen, jolla myönnettiin apuraha alttoviulun hankintaan.

Apurahan saajista mainittakoon musiikkituottaja Jyrki Laiho, joka toimii Porissa ja Satakunnassa elävän musiikin konsertteja järjestävän, voittoa tavoittelemattoman Validi Karkia -klubin taiteellisena johtajana. Laiholle myönnettiin kokovuotinen työskentelyapuraha, 28 000 euroa.

Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kahdelle hakijalle

nainen nojaa männyn runkoon kesäisessä kukkamekossa

Pia Klytseroff sai Satakunnan rahaston Taidetta kaikille -apurahan. Kuva: Johanna Politi

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitusta myönnettiin tänä vuonna yhteensä 57 000 euroa. Tutkija Tellervo Härkille myönnettiin 32 000 euroa väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka käsittelee visuaalisen asiantuntijuuden oppimista kuvaavan mittariston kehittämistä katseenseurantamenetelmän avulla,ja Taiteilijaseura NYTE ry:lle Porin juhlaviikkojen tapahtumakonseptin kehittämiseen ja tapahtuman tuottamiseen, 25 000 euroa.

Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin Pia Klytseroffille voimauttavan valokuvan menetelmään perustuvan Arvostavan katseen koulu -taidehyvinvointihankkeen pilotointiin Satakunnassa, yhteensä 14 000 euroa.

Tänä vuonna taiteelle myönnettiin euromääräisesti 45 % ja tieteelle 55 % apurahoista, mikä vastaa viime vuoden jakaumaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 16 200 euroa (viime vuonna 13 800 euroa), apurahan keskimääräinen summa oli siten 17,5 % suurempi kuin edellisenä vuonna.

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 293 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 349 991 euroa (+5,5 %).

Kaikki Satakunnan rahaston apurahat vuodelta 2023 löydät täältä.

Kulttuurilossi – Lounais-Suomen saariston taide- ja luontotapahtuma kesällä 2023

Kulttuurilossin tapahtumat levittäytyvät kolmelle saarelle parhaaseen loma-aikaan ja kutsuvat mukaansa paikallisia asukkaita, mökkeilijöitä ja matkailijoita. Ohjelma on joka saarella erilainen, joten yleisö voi hyvin vierailla vaikka kaikissa tapahtumissa. Hanke pyrkii monipuolisella ohjelmallaan edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Tapahtumat ovat maksuttomia. Aikataulut ja esityspaikat tarkentuvat vielä ja niitä päivitetään sosiaaliseen mediaan.

Taideohjelma

INIÖ, lauantai 8.7. 10–21

Vasemmalla kaksi naista, toinen soittaa haitaria ja toinen viulua. Oikealla mustavalkoinen kuva kolmesta miehestä, jotka pitävät toisiaan kiinni olkapäistä.

Mytty-iltamissa laulaa ja soittaa pelimanniduo Mytty (vas.). Niklas Winter Trion (kuva: Antti Kevätlahti) esitys Skandinavian Skies koostuu Hank Williamsin jazz-sovituksista.

Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt) vetää yhteisöllisen katutaidetyöpajan Iniö Street (p)Arty: ”Maalaamme Snäckanilla neljän tunnin ajan, joten nappaa mukaan sopivat suojavaatteet ja tule kun sinulle sopii. Meiltä löytyy tarvittavat välineet ja opastamme kaiken ikäiset ja -tasoiset maalarit katutaiteen maailmaan. Puhumme suomea, ruotsia ja englantia.”

Ulkosalla pidetään myös Mytty-iltamat:

”Mytty-iltamissa puhalletaan yhteen hiileen, viikset karkaavat ja ujokin uskaltaa. Koko maailman polska soi ja mytty muuttuu iloksi. Esitys sopii hyvin kaikelle kansalle, niin pienille kuin isoillekin. Pelimanniduo Mytyn käsissä soittimista, nukeista, huiveista, kengistä, lusikoista ja tauluista syntyy miniatyyrimaailmoja, laulua ja tarinoita.” Ohjaus: Elina Lajunen Esiintyjät: Emilia Lajunen (5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu) ja Roosa Halme (nuket, harmonikka ja laulu)

Miltä Hank Williams kuulostaisi Iniön taivaan alla? Niklas Winter Trion esitys Skandinavian Skies koostuu Hank Williams -sovituksista jazz-triolla esitettynä. Trio on soittanut yhdessä jo 30 vuotta esiintyen niin Suomessa kuin Japanissa ja Yhdysvalloissa. Loppukeväällä heiltä ilmestyy uusi albumi ‘A Closer Walk’.

Kokoonpano: Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut

KUUSKAJASKARI, lauantai 29.7. 11.30–17.15

Vasemmalla haitaria soittava mies ja jonglööri, oikealla mies ja nainen kaupunkimaisemassa.

Toni Perttula (vas.) ja Kai Kuutamo yhdistävät jongleerausta ja haitarimusiikkia. Kuva: Antti Berg. Isa Lindgren-Backman ja Mika Mylläri (oik.) puolestaan esittävät uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia. Kuva: Rebecka Sretenovic

Niko Tiaisen teos insula.0001 pohjautuu saariston luonnosta mm. sensoreilla kerättyyn dataan. ”Algoritmipohjainen interaktiivinen teos visualisoi ja muokkaa kerättyä dataa, muodostaen jokaiselle kokijalle omanlaisensa ainutlaatuisen taide-elämyksen. Kokija pääse osallistumaan ja ohjaamaan teoksen muuntumista sensoreiden ja midi-ohjaimen avulla.”

Kai Kuutamon jongleerausta ja Toni Perttulan haitarimusiikkia yhdistävä esitys Maininki ilahduttaa yleisöä rannan tuntumassa. ”Pitkälinjainen, kuulas ja lyyrinen harmonikkamusiikki yhdistyy esityksessä merenkäyntiin ja ulapan horisontaaliseen muotoon. Samalla jongleeraus ja liike seuraavat musiikkia etsien yhtymäkohtia ja vastakohtia sekä sopeutuen vesirajan tarjoamaan ympäristöön maalla ja vedessä.”

Villoveega – Jazz på Grundsprååtji (Karlebydialekt). Näyttelijä ja laulaja Isa Lindgren-Backman ja jazzmuusikko Mika Mylläri orkestereineen esittävät uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia.

SAARISTOKESKUS KORPOSTRÖM, lauantai 5.8. klo 13–19

Vasemmalla metsässä istuvia ihmisiä. Oikealla keltaisissa takeissa poseeraavia naisia.

Kulttuuriosuuskunta Uulu vie Metsäfolk-esityksen (vas. Kuva: Juhana Nyrhinen) metsän siimekseen kolmen tunnin ajaksi. Nnykytanssiduetto Buskingissa (oik. Kuva: Noora GeaGea) Elina Häyrinen ja Natasha Lommi tuovat palan tanssitaidetta ohikulkijoiden kohdattavaksi.

Kulttuuriosuuskunta Uulun muusikot ja kädentaitajat esiintyvät metsän siimeksessä kolme tuntia. Esitystä voi toki piipahtaa katsomaan lyhyemmänkin aikaa. ”MetsäFolk on lähiluontoon viety kulttuuritapahtuma, jossa hiljaiset akustiset konsertit ja käsityönäytökset sulautuvat osaksi luontokokemusta. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen kattauksen kulttuuria saaristoympäristössä ja hyvän syyn jalkautua luontoon sekä tutustua paikallisiin kohteisiin. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä musiikkia, luontoa, käsityötä ja yhteisöllisyyttä luo kulttuurielämyksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.” Esiintymässä: Laura Moisio – kitara, Juhani Nyrhinen – veisto

BUSKING (eng. katuesiintyminen) on TARGET Helsinki ensemblen paikasta toiseen julkisissa tiloissa siirtyvä nykytanssiduetto, josta nähdään Korpoströmin ympäristöön kuratoitu versio. Esitys on osa TARGET Road Trip -kiertuetta. ”Teos tuo arkipäiväisen elämän keskelle palan tanssitaidetta ohikulkijoiden kohdattavaksi. BUSKING syntyi halusta tehdä tanssitaiteilijan työtä ilman seiniä, tiloja ja rakenteita sekä tuoda taidetta lähelle ihmisiä.” Koreografia ja tanssi: Elina Häyrynen, Natasha Lommi Äänisuunnittelu: Janne Hast ja Josu Mämmi

Sånger vid havet: Klassisen musiikin esiintymistuokio käsittää 25 minuutin ohjelman, jossa on viisi laulua G. Nyströmin Sånger vid havet -laulusarjasta sekä kolme kappaletta P. Isomäen sarjasta Fyrer (Majakat). Muusikot: Anita Franklin – laulu, Jaana Luuppala – piano, Jukka Rajala – trumpetti

Kulttuurilossi löytyy Instagramista @kulttuurilossi sekä Facebook-tapahtumasta, josta löydät aina ajantasaiset ohjelmatiedot.

Järjestäjät: Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan ja Varsinais-Suomen rahastot Yhteistyökumppanit: Läntinen tanssin aluekeskus, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot:

hankekoordinaattori Sari Torvinen
etunimi.sukunimi@skr.fi
044–90 64764

KULTTUURILOSSI – Avoin haku Lounais-Suomen saariston kulttuurihankkeeseen

Avoin haku 1.3.–31.3.2023

Haemme taidesisältöjä, jotka sopivat kaikenikäiselle yleisölle suunnattuihin tapahtumiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan saaristossa heinä–elokuussa 2023. Otamme vastaan ehdotuksia olemassa olevista näyttämöteoksista, musiikkikokonaisuuksista, visuaalisen taiteen sisällöistä, katutaiteesta, sanataiteesta ja muista taiteenlajeista. Sisällöt voivat inspiroitua ympäristöstä tai kommentoida sitä.

Tapahtumat levittäytyvät kolmelle saarelle parhaaseen loma-aikaan ja kutsuvat mukaansa paikallisia asukkaita, mökkeilijöitä ja matkailijoita. KULTTUURILOSSI pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Kesäisen päivän ja iltapäivän aikana voi esimerkiksi nauttia taiteesta, osallistua luontoteemaiseen työpajaan, tutkia saarta opastetulla kävelyretkellä ja esittää kysymyksiä luontoillassa.

Etsimme teoksia, jota asettuvat saarten herkkään luontoon ja epätyypillisiin esitysympäristöihin. Pakataan taide mukaan kevyesti, jotta se kulkee letkeästi yhteysaluksilla ja toimii luontevasti kallioilla, terasseilla, merellä tai pihamaalla.

Ajankohdat ja kohteet

Lauantai 8.7., Iniö

Iniö on Saariston Rengastien varrella. Saaren läpi kulkee matkailijoita ja saarella on vilkasta yhteisöllistä toimintaa asukkaiden ja mökkeilijöiden toimesta. Iniössä on yli tuhat saarta ja luotoa ja tapahtuma sijoittuu Norrbyn saaren vierasvenesataman ympäristöön ulkotiloihin.

Lauantai 29.7., Kuuskajaskari

Kuuskajaskari on vilkas matkailukohde, jossa vierailee päivittäin noin 200–300 matkailijaa. Saari on entinen puolustusvoimien puolustus- ja koulutuslinnake ja sieltä löytyy yhä vanhoja kasarmirakennuksia ja armeijan kalustoa. Ulkokohteiden lisäksi esityspaikkana voi toimia kesäteatterikäytössä ollut vanha tykkihalli, jonne mahtuu 150 katsojaa.

Lauantai 5.8., Saaristokeskus Korpoström

Saaristokeskus Korpoström tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja palveluita veneilijöille, kulttuurista ja Saaristomerestä kiinnostuneille sekä lapsiperheille. Kesän 2023 päänäyttely Migration käsittelee muuttoliikkeitä nykytaiteen keinoin ja Junnulabrassa lapset pääsevät tutkimaan merenpohjan eliöitä ja vesinäytteitä. Tapahtumamme voi levittäytyä niin sisä- kuin ulkotiloihin.

Hakulomake

Teosehdotus jätetään Läntisen tanssin aluekeskuksen sähköisellä hakulomakkeella. Lomakkeen voi täyttää myös ruotsiksi tai englanniksi.

Lomakkeella kysytään:

  • Teoksen tai esityksen nimi
  • Taiteilijan tai työryhmän nimi
  • Sopivat kohteet ja ajankohdat
  • Lyhyt teos- tai esityskuvaus markkinointia varten
  • Markkinointikuva ja kuvaajan nimi
  • Teoksen kesto (jos relevantti)
  • Korvaus palkkana vai ostopalveluna
  • Arvio matkakuluista/kohde (edullisin julkinen kulkuneuvo tai tarvittaessa kilometrikorvaukset)
  • Kirjallinen kuvaus valmiista teoksesta (max 1 A4) sekä esityspaikkatoive
  • Mahdollista kuva- ja/tai audiomateriaalia linkkeinä mahdollisine salasanoineen
  • Yhteystiedot (sähköpostiosoite, puhelinnumero, www-sivun osoite tai nettiportfolio, työryhmällä yhteyshenkilö)
  • PDF -tiedostona: kustannusarvio materiaalikuluista, tekniikan vuokrista tms. sekä lista tarvittavasta tekniikasta ja muut teoksen pystyttämiseen/esittämiseen liittyvät tiedot
  • Muita huomioita
  • HUOM! Lomake tulee saada täytettyä 60 minuutissa, joten olennaiset asiat ja tarvittavat liitteet on hyvä olla valmiina ennen lomakkeen täyttämistä.

Valinta ja palkkio

Tapahtumien taideohjelman valitsee järjestäjistä koottu jury, jolla on oikeus konsultoida tarvittaessa asiantuntijoita. Jury voi myös ehdottaa idean jatkokehittelyä. Valinnassa kiinnitetään huomiota taiteelliseen laatuun ja teoksen/esityksen sopivuuteen ohjelmakokonaisuuteen. Päätökset tehdään 30.4.2023 mennessä. Tämän jälkeen taiteilijan/taiteilijaryhmän kanssa tehdään sopimus. Olemme yhteydessä kaikkiin hakijoihin.

Juryn kokoonpano: Satakunnan rahaston asiamies Risto Kupari, hankekoordinaattori Sari Torvinen ja Varsinais-Suomen rahaston asiamies Timo Vuorisalo.

Työstä maksetaan valituille taiteilijoille tai taiteilijaryhmille palkkaa ja päivärahaa. Halutessaan summan voi myös laskuttaa, jolloin laskutettavassa summassa huomioidaan päivärahat ja työnantajakulut, joista laskuttaja vastaa itse. Korvaamme lisäksi matkakulut kodin ja kohteen välillä Suomen Kulttuurirahaston matkustussäännön mukaisesti. Joissakin kohteissa voi olla perusteltua korvata myös majoituskulut, jos liikenneyhteydet sen vaativat.

Erittele teokseen tai esitykseen liittyvät materiaali- tai tekniikkakulut selkeästi hakemuksessasi. Korvaamme ne mahdollisuuksien mukaan.

Lisätiedot:

Sari Torvinen, hankekoordinaattori
sari.torvinen@skr.fi
044 9064 764

Järjestäjät:

Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan ja Varsinais-Suomen rahastot

Yhteistyökumppanit:

Läntinen tanssin aluekeskus, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto

Satakunnan tieteelle ja taiteelle 730 000 euroa – mitali rakennustutkija Liisa Nummelinille

Marju Kauppinen

Sosionomi AMK Marju Kauppinen työryhmineen sai apurahan elokuvan tekemiseen. Kuva: Lotta Toivonen

Kuvataide ja humanistiset tieteet saivat tuttuun tapaan eniten rahoitusta

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 53 hakijaa. Apurahan saajien lukumäärä nousi viime vuoteen nähden 18 %, jonka mahdollisti aiempia vuosia merkittävästi suurempi jakosumma. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 9 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 15 kappaletta.

Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (125 000€), humanistisiin tieteisiin (112 000€), lääketieteeseen (99 000€), säveltaiteisiin (91 000€) ja yhteiskuntatieteisiin (74 000€). Nuorin apurahan saaja on vasta 13-vuotias, hänelle myönnettiin apuraha soittimen hankintaan. Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (22 kpl), Raumalle (6 kpl), Helsinkiin (6 kpl) ja Turkuun (5 kpl).

Taiteilija Ondiso Mandete sai Satakunnan rahaston Taidetta kaikille -apurahan vuonna 2022.

Taiteilija Ondiso Mandete sai Satakunnan rahaston Taidetta kaikille -apurahan vuonna 2022.

Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kaikkien aikojen suurin summa, 80 000 euroa

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin tänä vuonna kahdelle hakijalle. Ville Kirjanen ja Ars Pori työryhmälle myönnettiin 40 000 euroa Satakunnan rahaston kärkihankkeena Ars Pori -taidefestivaalin ja näyttelykokonaisuuksien tuottamiseen. Pauliina Tuomi ja Pori Laboratory of Play -työryhmälle myönnettiin 40 000 euroa Satakunnan rahaston kärkihankkeena viihteellistyvän yhteiskunnan arvoja ja mediakriittisen lukutaidon lisäämistä Satakunnassa käsittelevään tutkimukseen.

Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin yhdelle hakijalle, Ondiso Madetelle ”How do you feel” -projektin toteuttamiseen, yhteensä 20 000 euroa.

Tänä vuonna taiteelle myönnettiin euromääräisesti 45% ja tieteelle 55% apurahoista. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat taide 31 apurahaa ja tiede 22 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 13 800 euroa. Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 264 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 078 315 euroa.

Mitali rakennustutkija Liisa Nummelinille

Rakennustutkija Liisa Nummelinille myönnettiin Elias Lönnrot -mitali rakennusperinnön, arkkitehtuurin ja kulttuuriympäristöjen säilyttämisen hyväksi tehdystä työstä.

Rakennustutkija Liisa Nummelin

Kuva: Kari Mankonen/Satakunnan Kansa

Liisa Nummelin (s. 1959 Kuopio) on keskeinen asiantuntija koko Satakunnan alueen rakennusperintöä, arkkitehtuuria ja kulttuuriympäristöjen säilyttämistä koskevissa asioissa. Hän on toiminut Satakunnan Museon rakennustutkijana yli 30 vuotta, toimien maakunnassa rakennussuojelun asiantuntijana mm. kaavoitukseen liittyvistä asioissa, sekä ottaen asiantuntijana kantaa myös yksittäisiin rakennussuojeluun liittyviin kysymyksiin. Hänen työssään keskeistä on aina ollut rakennettua ympäristöä koskevan tiedon kokoaminen ja levittäminen.

Nummelin kuuluu alansa pioneerisukupolveen. Rakennussuojelun hallintotoimikunta esitti vuonna 1986, että kaikkiin maakuntamuseoihin tulisi saada rakennushistorian asiantuntija maakuntamuseoiden kehittämiseksi Museovirastoa avustaviksi alueellisiksi asiantuntijaelimiksi. Tavoitteena oli luoda vuonna 1985 säädetyn rakennussuojelulainsäädännön mukainen rakennussuojelun alueellinen toimijaverkosto. Nummelin aloitti rakennustutkijana Satakunnan Museossa vuonna 1990 uuden viran ensimmäisenä haltijana.

Tehtävässään Liisa Nummelin on ottanut avoimesti ja rohkeasti kantaa rakennussuojelun haasteisiin. Rakennusperintöä kohtaaviin uusiin uhkiin hän on vastannut kehittämällä jatkuvasti asiantuntemustaan ja jakamalla tietoa luennoimalla ja kirjoittamalla ajankohtaisista aiheista. Uusina haasteina ovat tulleet esiin mm. moderniin arkkitehtuuriin kohdistuvat uhat, kun yhä useimpia arvokiinteistöjä on uhattu purkaa esim. home- ja kosteusongelmien vuoksi, ilman että ongelmiin ja niiden aiheuttajiin on ensin pureuduttu kunnolla. Myös kiinteistöjen kunnossapidon haasteet ovat lisääntyneet niiden käyttötarkoitusten muuttuessa. Tekniikka on monipuolistunut ja materiaalivaihtoehdot moninaistuneet, ja myös taloudelliset vaatimukset ohjaavat yhä useammin päätöksentekoa myös rakennussuojelua koskevissa kysymyksissä.

Työssään Nummelin on joutunut paitsi ottamaan kantaa rakennussuojeluun, myös muistuttamaan rakennetun ympäristön kokonaisuuteen vaikuttavista maisemallisista ja kulttuuriympäristöllisistä arvoista, sekä luonto- ja virkistysarvoista.

”Varsin nuorta rakennusperintöämme, kuten kouluja, uhkaa nyt purkaminen sisäilmaongelmien, ikäluokkien pienenemisen sekä suurten kaupunkiseutujen imun myötä. Rakennussuojelutyön painopiste on siirtynyt perinteisestä rakentamisesta sotien jälkeen syntyneeseen moderniin rakennusperintöön. Tarvitaan lisää tietoa – uusia rakennus- ja kulttuuriympäristöinventointeja sekä uusia välineitä tallentamiseen, hallinointiin ja jakamiseen.” (Liisa Nummelin 14.1.2021 Turun yliopiston blogitekstissä).

Satakunnan tieteelle ja taiteelle 665 000 euroa

Kuvataide ja humanistiset tieteet saivat eniten rahoitusta

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 45 hakijaa. Apurahan saajien lukumäärä laski viime vuoteen nähden 15 %, minkä vuoksi keskimääräinen apurahan suuruus nousi lähes 20 prosentilla. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 9 kappaletta (vuonna 2020 yht. 8).

Fil. tohtori Teija Kirkkala sai Satakunnan rahaston kärkihankeapurahan vuonna 2021.

Fil. tohtori Teija Kirkkala

Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 17 kappaletta (vuonna 2020 yht. 10). Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (122 000 euroa), humanistisiin tieteisiin (108 000 euroa), luonnontieteisiin (79 000 euroa), säveltaiteisiin (78 000 euroa) ja lääketieteeseen (68 000 euroa). Nuorin apurahan saaja on vasta 15-vuotias. Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (17 kpl), Turkuun (5 kpl) ja Raumalle (4 kpl).

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin filosofian tohtori Teija Kirkkalan johtamalle työryhmälle Euraan, jonka tutkimusaiheena on Selkämeren jodipitoisuuden vaikutus silakkaan ja muuhun meriluontoon Satakunnassa.

Taidetta hoitolaitoksiin apuraha myönnettiin yhdelle hakijalle, yhteensä 17 000 euroa. Lastenkulttuuriin apurahoja myönnettiin kahdelle hakijalle, yhteensä 15 000 euroa.

Tänä vuonna taiteelle myönnettiin euromääräisesti 43 % ja tieteelle 57 % apurahoista. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat taide 24 apurahaa ja tiede 21 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 800 euroa.

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 307 hakemusta (+7,0 % edellisvuoteen), joiden yhteenlaskettu summa oli 5 498 573 euroa (+23,3 %). Edellisenä vuonna hakemuksia oli 287 kappaletta ja haettu yhteissumma 4 458 589 euroa. Suomen Kulttuurirahaston hallitus vastasi erityisesti taiteen hakemusten määrän valtavaan kasvuun myöntämällä Satakunnan Kulttuurirahastolle suunniteltua suuremman jakovaran vuodelle 2021, kohdentaen lisäyksen taiteen koko- tai puolivuotisiin apurahoihin.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Lapsi oppii laulaen

Teksti: Laura Iisalo

Kieli on enemmän kuin viestinnän väline. Se luo pohjan oppimisen, ilmaisun ja ymmärtämisen taidoille, ja vaikuttaa identiteetin kehittymiseen – siihen, mitä ymmärrämme itsestämme ja muista.

– Kieli on kaiken oppimisen perusta, jonka avulla hahmotamme maailmaa, tiivistää varhaiskasvatuksen opettaja Katri Borm, joka on toinen pedagogista lastenmusiikkia tuottavan Kielinupun kehittäjistä.

Menetelmä sai alkunsa neljä vuotta sitten Raumalla, Turun yliopiston alaisena toimivassa Opettajankoulutuslaitoksessa opiskelevien Bormin ja Sarah Goncalvesin yhteisen opiskelutehtävän sivutuotteena. Innoittajana toimi Turun Yliopistosta valmistuneen Jenni Alisaaren väitöskirja, jonka mukaan laulaminen on tehokas kielen opettamisen menetelmä.

Kieli luo pohjan oppimisen, ilmaisun ja ymmärtämisen taidoille, ja vaikuttaa identiteetin kehittymiseen – siihen, mitä ymmärrämme itsestämme ja muista.

Myös kaksikon omakohtaiset kokemukset kaksikielisyydestä ovat vaikuttaneet projektin taustalla. Bormin perheessä puhutaan suomen lisäksi saksaa, Goncalves puhuu suomea ja portugalia.

– Halusimme luoda helposti käytettävän ja kaikkien saatavilla olevan työkalun. Youtube valikoitui hyväksi kanavaksi, sillä yksi iso missio on tasa-arvon lisääminen. On paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja niitä, joilla on kielellisiä haasteita. Halusimme, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus innostua ja nauttia suomenkielen oppimisesta leikinomaisen menetelmän avulla, Borm sanoo.

Opiskeluprojektista elämäntyöksi

Kielinuppu-kanavalla on jo 47 helposti omaksuttavaa laulua, joiden sanoitukset liittyvät arkisiin asioihin ja lasten leikkitaitoihin. Suosittuja ovat esimerkiksi tunteita sanoittava Miltä tuntuu nallesta -kappale, viikonpäivien nimiä kertaava Viikonpäiväsoppa ja Opitaan numeroita -laulu.

Kohderyhmää ovat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, lasten vanhemmat ja puheterapeutit. Lauluja käytetään myös alakoululaisten ja aikuisten maahanmuuttajien kielenopetuksessa. Markkinointia ei ole juuri tarvittu, eikä siihen ole varattu budjettiakaan. Viesti on kulkenut suusta suuhun ja Kielinupun lauluvideoita on toistettu jo yli 3,5 miljoona kertaa.

– Oli yllätys, että niin moni on ottanut Kielinupun käyttöön. On ollut hienoa, että meihin ja ideaan on uskottu ja näyttäisi siltä, että tosi moni lapsi on jo päässyt hyötymään lauluistamme. Meille tämä on ollut once in a lifetime -kokemus, Borm sanoo.

Laulujen aiheet eivät lopu ja niitä voi tehdä niin monella eri tavalla. – Katri Borm

Hän ja Goncalves ovat tehneet aiheesta yhteisen opinnäytetyön kandidaatin tutkintoa varten ja maisteriopintojen opinnäytetyö on miltei valmis. Kielinuppu-menetelmän laajentaminenkin on käynyt mielessä, mutta perusidea on pysyä yleishyödyllisenä, kaikkien saatavana olevana palveluna.

– Minusta on hienoa, että olen saanut olla mukana avaamassa peliä. Toivon, että myöhemmin tulisi muitakin, jotka keksivät vastaavanlaista; laulujen aiheet eivät lopu ja niitä voi tehdä niin monella eri tavalla. Itse uskon laulun ja musiikin voimaan, enkä tiedä mihin tämä johtaa, siinä mielessä tämä on muodostunut elämäntyöksi, Borm sanoo.

Muusikko Katri Borm (vas.) ja kasvatustieteen kandidaatti Sarah Goncalves ovat saaneet Kielinuppu-projektiinsa Satakunnan rahaston apurahan vuosina 2017 ja 2020.

Tammikuun haussa jaossa 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.

Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.

Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.

Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Alvar Aalto -viikko Porissa ja Eurassa

Seminaareja on kaksi:

  • Lauantaina 22.8.2020 Euran Kauttuan klubilla (Sepäntie 3, Eura) klo 11-15.30
  • Lauantaina 29.8.2020 Porin kaupungintalolla (Hallituskatu 12, Pori) klo 11-15.
Alvar Aalto -viikon logo

Seminaarit ovat maksuttomia. Paikkoja on rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautuminen osoitteessa skr.fi/kutsu koodilla ”sa”.

Ohjelma:

Lauantai 22.8.2020, Kauttuan Klubi, Eura

kello 11.00-11.30    Rakennustutkija Liisa Nummelin: ”Kauttuan alueen kulttuuriympäristö”
kello 11.30-12.00    Alvar Aalto –säätiön arkkitehti Jonas Malmberg: ”Euran Aallon ominaispiirteet”
kello 12.00-12.30    Emeritusprofessori Pekka Korvenmaa: ”Aallon muotoilu arjessa”
kello 12.30-12.40    Keskustelu
kello 12.40-13.10    Lounas
kello 13.10-13.40    Arkkitehti Iida Kalakoski: ”Kulttuuriympäristöjen Eura”
kello 13.40-14.10    Johtava asiantuntija Timo Aro: ”Kulttuurin ja arkkitehtuurin veto- ja pitovoima”
kello 14.10-14.30    Keskustelu
kello 14.30-15.30    Kävelyopastus Kauttuan ruukin alueelle, Karoliina Vitikainen: ”Aallon rakennukset ruukinpuiston historian kontekstissa”

Päivän keskusteluissa on mukana myös ”Anja Aulikki puhelinkeskuksesta”.

Lauantai 29.8.2020, Porin kaupungintalo, Pori

kello 11.00-11.30    Kaupunkisuunnittelupäällikkö Mikko Nurminen: ”Porin Aarre”
kello 11.30-12.00    Dosentti Markku Norvasuo: ”Alvar Aallon nauhakaupunkisuunnitelma”
kello 12.00-13.00    Lounas/opastus Porin kaupungintaloon, oppaana Kristiina Laine
kello 13.00-14.00    Professori emeritus, Vilhelm Helander: ”Porin kaupungintalon restaurointi 2006-2010”
kello 14.00-15.00    Opastus Porin raatihuoneeseen (Hallituskatu 9), oppaana Tuula Vanha-aho. Raatihuoneen juhlasalissa esiintyy Noormarkun Torvisoittokunta (per. 4.7.1884)