Kansallisooppera käynnistää Suomen Kulttuurirahaston tuella uuden oopperan laboratorion

Ajatus oopperalaboratoriosta on vuosi sitten Kansallisoopperan taiteellisena johtajana aloittaneen Thomas de Mallet Burgessin ideoima. Tarkoitus on tutkia nykyoopperan kirjoittamisen ja luomisen haasteita ja mahdollisuuksia yhdessä suomalaisten säveltäjien, kirjoittajien, ohjaajien ja dramaturgien kanssa. 

Tavoitteena on, että investointi nykyoopperan kehittämiseen hyödyttää taidemuotoa tulevaisuudessa, samoin yleisöä sekä taiteilijoita laajasti – myös niitä, joille ooppera on uusi ilmaisumuoto.

Asiantuntijapaneeli valitsee mestariluokkiin, työpajoihin ja mentoroitavaksi vuosittain enimmillään 12 henkilöä. Valitut muodostavat kolmen hengen tiimejä, joissa on säveltäjä ja kirjoittaja sekä ohjaaja tai dramaturgi. Kunkin ryhmän työn konkreettisena tuloksena syntyy lyhyt nykyooppera. Aiempi kokemus oopperan parissa ei ole välttämätöntä.

Prosessin eri vaiheissa on mukana lukuisia asiantuntijoita, joilla on kansainvälistä kokemusta uusista oopperatuotannoista. Mukana on myös laulajia samoin kuin Kansallisoopperan ja -baletin teknistä ja hallinnollista henkilökuntaa.

”Sokeritehtaan uuden oopperan laboratorio” on saanut virallisen nimensä nimensä Töölön sokeritehtaasta, joka sijaitsi Oopperan nykyisellä tontilla vuoteen 1965 saakka.

“Toivomme, että tämä mahdollisuus tuo oopperaan monipuolisen kirjon luovia kykyjä ja antaa tunnustusta musiikkiteatterin voimalle ajankohtaisten tarinoiden kertojana. Näin Sokeritehtaan uuden oopperan laboratorio jatkaa oopperataiteen sitä perinnettä, jonka ytimessä on ollut tuottaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti merkityksellisiä uusia teoksia. Johtoajatuksemme on, että oopperaa tehdään yleisölle taiteilijoiden yhteistyönä tavalla, joka on mielekäs tässä ajassa ja tässä paikassa”, Thomas de Mallet Burgess kiteyttää oopperalaboratorion tavoitteet. 

Mahdollisuuksia moniäänisille osaajille

Laboratoriossa tärkeintä on prosessi, vaikka tavoitteena onkin neljä uutta lyhytoopperaa vuodessa. Pyrkimys on samalla lisätä oopperan monimuotoisuutta ja inkluusiota. Ajankohtaiset, parhaassa tapauksessa rajoja rikkovat ja yllätykselliset teokset esitetään yleisölle Kansallisoopperan Alminsalissa. 

Suomen Kulttuurirahaston osin rahoittama ohjelma käynnistyy syksyllä 2025, ja ensimmäiset uudet teokset nähdään keväällä 2026. 

“Suomessa tarvitaan juuri nyt Sokeritehtaan kaltaisia aloitteita. Ooppera elää vahvasti ajassa ja haluamme omalta osaltamme olla luomassa mahdollisuuksia osaavalle ja moniääniselle tekijöiden joukolle. Suomen Kulttuurirahaston tavoitteisiin kuuluu kansallisten ja kansainvälisten läpimurtojen edesauttaminen. Uuden kokeileminen on usein ratkaiseva askel tällä tiellä”, Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson sanoo.

Suurten bassoroolien laulajalle Kulttuurirahaston Piltti-palkinto

Jaakko Ryhänen (s. 1946) aloitti laulajanuransa vuonna 1972 vierailijana Suomen Kansallisoopperassa, minne hänet kiinnitettiin vakinaiseksi solistiksi vuonna 1975. Hänen kansainvälinen uransa käynnistyi Suomen Kansallisoopperan vierailusta New Yorkin Metropolitaniin, missä hän lauloi Viimeisten Kiusausten Paavo Ruotsalaisen roolin.  

Ryhäsen merkittävä elämäntyö laulutaiteilijana jää historiaan, todetaan palkintoperusteluissa. ”Hän on tehnyt pitkän ja menestyksekkään kansainvälisen uran oopperalaulajana. Hänen ohjelmistonsa on laaja-alainen, ja hän on tehnyt laulumusiikkia tunnetuksi myös klassisen musiikin ulkopuolella.” 

Uransa aikana Ryhänen on esiintynyt kaikissa maailman merkittävissä oopperataloissa Lontoosta Los Angelesiin ja Milanosta Moskovaan. Hänen ohjelmistoonsa ovat kuuluneet useimmat oopperan merkittävimmät bassoroolit kuten Boris Godunovin nimirooli, Don Carloksen Filip, Lentävän hollantilaisen Daland, Nabuccon Zaccaria, Aidan Ramfis sekä Taikahuilun Sarastro, mihin esitykseen Savonlinnassa heinäkuussa 2012 Ryhänen päätti aktiiviuransa.  

Oopperatyönsä lisäksi Jaakko Ryhänen on esiintynyt ahkerasti konsertti- ja orkesterisolistina maailman merkittävissä musiikkikeskuksissa ja tehnyt yhteistyötä lukuisten huippukapellimestarien kanssa. Hän on tehnyt myös merkittävän uran laulupedagogina ja toiminut professorina Sibelius-Akatemiassa sekä professorina ja osaston johtajana Viron musiikki- ja teatteriakatemian lauluosastolla Tallinnassa.   

Aiemmin Lea Piltti -palkinnon ovat saaneet Kim Borg (1992), Anita Välkki (2002), Jorma Hynninen (2004), Matti Salminen (2009), Raili Viljakainen (2014) ja Juha Uusitalo (2019). Palkinto jaetaan Piltti-Killisen rahastosta, joka perustuu valtionoopperalaulaja, professori Lea Piltti-Killisen ja johtaja Olavi Killisen vuonna 1979 Kulttuurirahastolle tekemään lahjoitukseen. 

Tunnustuspalkinnon lisäksi Piltti-Killisen rahastosta myönnettiin Lahden ja Turun konservatorioille kummallekin 18 000 euroa jaettavaksi laulun opiskelijoille sekä Kuopion konservatoriolle 36 000 euroa jousisoitinten hankkimiseksi konservatorion soitinpankkiin, josta niitä lainataan lahjakkaille opiskelijoille.