Rooman kerroksia

Katariina Mustakallio
Katariina Mustakallio

Kesän alkaessa, ja Pirkanmaan rahaston tehtyä taas asiantuntijoineen työnsä ja jaettua apurahat tutkijoille ja taiteilijoille, on hyvä miettiä paikkoja, joissa kulttuuri näyttää voimansa ja taide ja tiede hedelmällisesti kohtaavat, kuten Rooma.

Rooman Gianicololla eli Januksen kukkulalla kohoaa Villa Lante, Suomen Rooman-instituutti, jonka kursseille pääsin itse jo parikymppisenä mukaan. Viikot olivat usein työntäyteiset, mutta sunnuntaisin saattoi lähteä ihan vaan huvikävelylle. Silloin matka vei usein Trastevereen, mutkikkaiden kujien ja keskiaikaisten kortteleiden maailmaan. Tänne myös palasin nuorena tohtorina, kun sain ensimmäisen Suomen Kulttuurirahaston minulle myöntämän stipendin.

Näköala Gianicololta on huikaiseva yli kaupungin ja antaa inspiraatiota niin tutkijoille kuin taiteilijoillekin. Sieltä matka kulkee jyrkkää tietä alas Trastevereen eli ”joen toisen puolen” kaupunginosaan, jossa jo antiikin aikoina asuivat kaupunkiin viimeksi muuttaneet. Keskiajalla se oli tärkeä asutuskeskus. Tällöin alueelle rakennettiin myös basilikoja kristittyjä varten, ja jo varhemmin syntynyt juutalaisten asuma-alue laajeni. Trasteverestä tuli keskeinen asuma-alue. Se säilytti läpi vuosisatojen keskiaikaisen rakennuskantansa ja on nykyään erittäin suosittu myös turistien keskuudessa: monien mielestä parhaat pizzat saa juuri Trasteverestä.

Trasteveren upein basilika, alun perin jo 200-luvulla rakennettu Santa Maria in Trastevere, muistuttaa vaiheesta, jolloin Marian kultti nosti päätään katolisessa kirkossa. Basilika kuvastaa myös varhaista kierrätysintoa: kirkon seiniin on muurattu antiikin aikaisia hautakiviä ja kirkon pylväissä ja marmoreissa on käytetty keisari Caracallan kylpylästä otettua materiaalia. Kauneimpia koristeluja on kirkon apsiksessa, jossa Maria kuvataan Kristuksen rinnalla: Maria ja Kristus esitetään kuin bysanttilaisena hallitsijaparina upeasti koristellussa 1200-luvun Pietro Cavallinin mosaiikissa.

Suomen Rooman-instituutti sijaitsee Villa Lantessa, joka on Suomen valtion omistama renessanssihuvila Rooman Gianicolo-kukkulalla. Huvila on valmistunut vuonna 1531.
Suomen Rooman-instituutti sijaitsee Villa Lantessa, joka on Suomen valtion omistama renessanssihuvila Rooman Gianicolo-kukkulalla. Huvila on valmistunut vuonna 1531.

Lähellä on myös pienempi kirkko, joka on harvoin auki, mutta jonka nimi on sitäkin merkittävämpi: Pyhän Egidiuksen kirkko, Sant’Egidio. Tämän pienen kirkon suojissa syntyi vuonna 1968 katolista kirkkoa järisyttänyt yhteisö, joka on kerännyt toimintaansa köyhien ja kärsivien puolesta tavallisia ihmisiä ja perheitä kaikkialta katolisen kirkon piiristä. Sant’Egidio-yhteisö toimii nykyään ympäri maailmaa kaikkialla, missä tarvitaan apua, ruokaa köyhille tai rauhantoimia sotivien kesken. Se toimii katolisen kirkon omanatuntona tälläkin hetkellä ja on paavi Franciscuksen linjaa lähellä. Sen toiminta on laajentunut koko maailman kattavaksi, ja sen toiminnalle on suurta tarvetta. Liike vetoaa nuoriin, jotka ovat innokkaina mukana auttamassa.

Yhteisö järjestää sunnuntaisin messun Santa Maria in Trasteveren suuressa basilikassa, joka on silloin aivan ääriään myöten täynnä perheitä ja nuorisoa. Ennen koronaa ja varmaankin taas tänä vuonna katetaan jouluateriaa varten koko basilika täyteen pöytiä, ja kaikki halukkaat pääsevät aterioimaan yhdessä ilmaiseksi. Trastevere on alue, jossa asuu paljon köyhiä ja toimeentulonsa rajoilla eläviä italialaisia ja maahanmuuttajia, ja ilmaiset ruokapaketit ja ateriat ovat hyvin tervetulleita. Sant’Egidio-yhteisö pitää yllä myös lähistöllä ravintolaa, Trattoria degli Amicia, jonka henkilökuntana on tukityöllistettyjä ja eri tavoin vammaisia. Ravintola on usein niin täynnä, että pöytävarauksia ei saa samaksi päiväksi, jos viikoksikaan. Tämä kaikki osoittaa ihmisten suurta auttamishalua, jota kohtaan pohjoismaiseen viileyteen tottunut voi vain tuntea kunnioitusta.

Tästä tulee luontevasti mieleen myös oma rahastomme, Suomen Kulttuurirahasto, jonka kartuttamisessa juuri lapset ja nuoret, kansakoululaiset, olivat keskeisiä. He kulkivat kylästä kylään ja talosta taloon, keräsivät pääomaa rahastolle.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, tänäkin hetkenä! Hyvää kesää kaikille!

Päijät-Hämeen rahasto jakoi apurahoina 530 000 euroa maakunnan tieteelle ja taiteelle

Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto perustettiin vuonna 1971, ja seuraavana vuonna 1972 apurahoja jaettiin maakunnan tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi ensimmäisen kerran. Tuolloin myönnettiin 13 apurahaa, yhteissummaltaan 20 500 markkaa.  Kahden vuoden koronatauon jälkeen päästiin juhlistamaan uusia apurahansaajia ja Päijät-Hämeen rahaston 50 vuoden taivalta vuosijuhlassa 9.6.2022.

Osa kärkihankkeen saaneesta työryhmästä: Suvi Blick (vas.), Inkeri Hyvönen, Emma Kilpimaa ja Ola Blick. Kuva tulevan elokuvateoksen "16600" (työnimi) demokohtauksesta. Kuva: Ari Virem

Osa toisen kärkihankeapurahan saaneesta työryhmästä: Suvi Blick (vas.), Inkeri Hyvönen, Emma Kilpimaa ja Ola Blick. Kuva tulevan elokuvateoksen ”16600” (työnimi) demokohtauksesta. Kuva: Ari Virem

Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin. Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 272 kpl, yhteissummaltaan runsaat 4,6 miljoonaa euroa. Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 316 000 euroa (60 %), ja tieteiden osuus oli 214 000 euroa (40 %). Taiteiden alalla myönnettiin säveltaiteisiin 10, kuvataiteisiin kuusi, näyttämötaiteisiin viisi sekä kirjallisuuteen neljä apurahaa. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja humanististen tieteiden (neljä) sekä lääke- ja terveystieteiden, teknisten tieteiden ja yhteiskuntatieteiden (kullekin kolme) aloille. Kaikista hakemuksista hyväksyttiin 18 %.  Myönnetyn apurahan keskisuuruus oli 10 800 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi, molemmat 20 000 euron suuruisina. Teatteritaiteen kandidaatti Ola Blick työryhmineen sai kärkihankeapurahan synnyinseudulle palaamista käsittelevän elokuvateoksen tekemiseen sekä professori Tuomas Jartti interaktiivisen IT-alustan kehittämistyöhön osana alueellista Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa. Kokovuotisen 26 000 euron työskentelyapurahan sai tänä vuonna M.Sc. Maryam Abidizadegan mikroleviä ympäristöystävällisten UV-suoja-aineiden lähteenä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista Folk Band Thalamus sekä Usva Companyn sirkustaiteilijat Ada Hyytiäinen ja Lukas Peurala.  Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Rantanen. Juhlapuheen piti Lahden entinen kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Kari Salmi.

Pohjois-Savon Kulttuurirahaston apurahahaku käynnistyi

Apurahoja voi hakea kaikille aloille tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erityiskohteisiin kuten kotiseututyöhön liittyviin hankkeisiin, mittavampaa rahoitusta tarvitsevaan kärkihankkeeseen ja Taidetta kaikille -toimintaan. Lisäksi haettavissa on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastojen yhteinen Tieteiden yhteishanke -apuraha ihmis- ja yhteiskuntatieteitä yhdistävälle hankkeelle, jossa tulee olla toimijoita kummastakin maakunnasta. Apuraha on suuruudeltaan 100 000 euroa.

– Kaiken kaikkiaan ihan ensiksi hakuohjeet kannattaa käydä lukemassa verkkosivuiltamme, ja ryhtyä sen jälkeen kirjoittamaan hakemusta. Haku on lähtenyt tavalliseen tapaan käyntiin hissukseen, mutta kyllä järjestelmästä jo lähetettyjä hakemuksia löytyy, ja hakuun liittyviä kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. Erityiskohteiden rahoituksesta erityisesti kiinnittäisin huomion paitsi Tieteiden yhteishankkeeseen, mutta myös isoimmat muutokset läpikäyneeseen Taidetta kaikille -apurahaan, jolla nyt muutosten jälkeen pyritään aiempaa pitkäjänteisempään ja vaikuttavampaan toimintaan, asiamies Antti Niskanen kertoo.

Apurahoja myönnetään sekä yleisrahastosta että jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajan toimesta tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin.

– Valtaosa nimikkorahastoistamme kohdistaa tuen lääketieteen tukemiseen, ja siksi siihen tarkoitukseen tulemme jakamaan vähintään liki puoli miljoonaa euroa. Viimeisimpien lahjoitusten myötä pääsemme nyt ensimmäistä kertaa jakamaan apurahoja myös Maija Makkosen lahjoitukseen perustuvasta nimikkorahastosta, ja lisäksi Beda Tirkkosen nimikkoapurahana kohdennetaan rahaa ”varkautelaisten nuorten viulistien toiminnan tukemiseksi”, asiamies iloitsee.

Päätökset apurahojen jaosta tekee rahaston hoitokunta asiantuntijoita kuultuaan. Apurahat julkistetaan 11.5.2022.

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden Zoomilla 27.1.2022 klo 15-17. Osallistumaan pääsee oheisesta linkistä webinaarin alkaessa: https://us06web.zoom.us/j/83973490158. Koronatilanteesta johtuen erillisiä maakunnallisia apurahainfoja lähitapaamisina ei järjestetä.

Keski-Suomen rahaston apurahahaku on käynnissä – apurahoja jaossa 685 500 euroa

Apurahoja voi hakea kaikille aloille tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erikoiskohteisiin kuten kotiseututyöhön liittyviin hankkeisiin, mittavampaa rahoitusta tarvitsevaan kärkihankkeeseen ja Taidetta kaikille -toimintaan.

– Ihan ensiksi hakuohjeet kannattaa käydä lukemassa verkkosivuiltamme, ja ryhtyä sen jälkeen jo kirjoittamaan hakemusta. Haku on lähtenyt tavalliseen tapaan käyntiin hissukseen, mutta kyllä järjestelmästä jo lähetettyjä hakemuksia löytyy, ja hakuun liittyviä kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. Erityiskohteiden rahoituksesta erityisesti kiinnittäisin hakijoiden huomion isoimmat muutokset läpikäyneeseen Taidetta kaikille -apurahaan, jolla pyritään nyt pitkäjänteisempään ja vaikuttavampaan toimintaan, asiamies Antti Niskanen kertoo.

Apurahoja myönnetään sekä yleisrahastosta että jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajan toimesta tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin.

– Vuosittain jakavien nimikkorahastojemme lisäksi pääsemme nyt ensimmäistä kertaa jakamaan apurahoja Laukaan kunnan lahjoitukseen perustuvasta Heikkilän tyttöjen rahastosta, asiamies iloitsee.

– Tänä vuonna rahaa on tavallista enemmän luvassa myös säveltaiteeseen, johon kohdistetaan myös juuri vastaanottamamme lahjoitus Terttu Kaerilan nimikkoapurahana. Lisäksi nimikkorahastolahjoitusten kautta rahaa ohjautuu yleisempien tarkoitusten lisäksi mm. energia-alalle ja Pihtiputaan hyväksi tehtävään kulttuurityöhön. Jakovuoroiset nimikkorahastomme löytyvät verkkosivuiltamme, Niskanen opastaa. Päätökset apurahojen jaosta tekee rahaston hoitokunta asiantuntijoita kuultuaan. Apurahat julkistetaan 25.5.2022.

Maakuntarahastot järjestävät Zoom-webinaarina yhteisen apurahainfotilaisuuden 27.1.2022 klo 15-17. Koronatilanteesta johtuen erillisiä maakunnallisia apurahainfoja lähitapaamisina ei järjestetä.

Uudenmaan Kulttuurirahasto jakaa yli 1,2 miljoonaa euroa

Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen apurahojen haku alkaa 10.1. ja päättyy 10.2.2022 klo 16. Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja kaikille taiteen aloille ja paikalliskulttuurin hankkeille, joiden tekijä tai kohde on Uudellamaalla. Uudenmaan rahasto ei tue tieteitä.

Rahasto jakaa myös Taidetta yhdessä -erityisapurahoja. Tukimuodon tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta korkeatasoisen taiteen keinoin. Tukea saavissa hankkeissa edellytetään taiteilijan ja osallistujaryhmän dialogista yhteistyötä, osallistujien oman äänen kuulumista ja osallistujien kohtaamista aktiivisina taiteen kanssatekijöinä ja -kokijoina.

Koska kilpailu Uudellamaalla on poikkeuksellisen kova, hoitokunta on päätynyt jakamaan apurahoja joka toinen vuosi, jolloin jaettavaa on kaksinkertainen määrä. Seuraavan kerran Uudenmaan rahaston apurahoja voi hakea Tammikuun 2024 haussa.

Uudenmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtajana on aloittanut kirjallisuudentutkija, dosentti Sanna Nyqvist. 11-jäseninen hoitokunta koostuu eri alojen asiantuntijoista, ja sen tärkeimpänä tehtävänä on arvioida apurahahakemukset tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella.

Uudenmaan rahaston apurahat julkistetaan toukokuun puolessavälissä pidettävässä vuosijuhlassa Helsingissä.

Tammikuun 2022 haussa jaettavana yhteensä 13,7 miljoonaa euroa

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden 27.1.2022 klo 15-17. Lisätietoa löytyy myöhemmin Tammikuun haun sivuilta.

Taidetta kaikille -apurahat pitkäjänteisiin hankkeisiin

Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha on nykyään nimeltään Taidetta kaikille. Apurahan tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, joiden on vaikea päästä taiteen äärelle. Hankkeiden mahdollisia toteutusympäristöjä ovat muun muassa erilaiset laitokset ja tuki- ja palveluasumisyksiköt.

Maakuntarahastoista Tammikuun haun yhteydessä haettavan Taidetta kaikille -apurahan minimisumma on 10 000 euroa. Tavoitteena on, että rahoitettavat hankkeet ovat pitkäjänteisiä, jolloin toiminnalla olisi mahdollisimman suuri vaikutus yleisöön. Kohtaamisten määrä on toiminnassa ratkaisevaa: työskentelyn tulee tapahtua joko useiden yleisöjen kanssa tai yhden kohderyhmän kanssa pitkäkestoisesti.

Uudenmaan rahasto jakaa jatkossa apurahoja vain joka toinen vuosi

Koska kilpailu apurahoista on Uudellamaalla poikkeuksellisen kova, hoitokunta on päätynyt jakamaan apurahoja joka toinen vuosi, jolloin jaettavaa on kaksinkertainen määrä. Tammikuun 2022 haussa Uudenmaan rahasto jakaa 1 260 000 euroa, seuraavan kerran Uudenmaan rahaston apurahoja voi hakea Tammikuun 2024 haussa. Uusmaalaisilla kuten muillakin hakijoilla on edelleen mahdollisuus hakea apurahoja vuosittain myös Lokakuun hausta.

Uudenmaan rahasto myöntää apurahoja kaikkien taiteenalojen edustajien taiteelliseen työskentelyyn, taideprojekteihin sekä kulttuuriperintöön ja paikalliskulttuuriin. 

Maakuntien erityisapurahat

Maakuntarahastoilla on vuosittain jaossa myös erityisapurahoja. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan rahastolla on jaettavana uusi Puhu rohkeasti suomea! -apuraha, joka myönnetään taiteellisen tai tieteellisen työskentelytuen lisäksi suomen kielen opiskeluun. Apurahan suuruus on 3000 euroa ja sitä haetaan omana kuluapurahana tai työskentelyapurahan yhteydessä samalla hakemuksella.

Etelä-Savon rahasto jakaa enintään 100 000 euron suurapurahan metsätieteisiin. Hakemukset voivat käsitellä metsätieteitä eri näkökulmista, esim. metsien ekologiaa, ilmastonmuutosta tai metsävarojen kestävää käyttöä.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastot puolestaan jakavat yhteisen, niin ikään korkeintaan 100 000 euron suurapurahan ihmis- ja yhteiskuntatieteisiin. Apuraha myönnetään eri tieteenaloja yhdistävälle hankkeelle, jossa on toimijoita kummastakin maakunnasta.  

Yliopistokorvaukset päättyvät

Kulttuurirahasto on keskusteltuaan Unifin (Yliopistojen rehtorineuvoston) kanssa irtisanonut 1.3.2022 lähtien yliopistojen kanssa vuonna 2014 solmitut sopimukset, joiden perusteella apurahatutkijat ovat voineet maksaa korvausta saamistaan työtiloista ja muista tutkimusedellytyksistä. Ensi keväänä Kulttuurirahaston apurahoista ei ole enää tarkoitus maksaa yliopistokorvausta. Tavoitteena on, että yliopistot silti edelleen toivottavat apurahansaajat tervetulleiksi ja tarjoavat heille tasapuoliset edellytykset hyvän tutkimuksen tekemiseen.

Maakuntarahastojen apurahoista saa lisätietoa kunkin maakunnan alasivuilta sekä Kulttuurirahaston YouTube-kanavan maakuntarahastokohtaisista apurahatietoiskuista. 

Maakuntarahastot jakoivat 15 miljoonaa 1200 apurahansaajalle

Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastoa saivat tammikuun hakukierroksella yli 10 000 apurahahakemusta. Hakemusten määrä kasvoi erityisesti Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueilla.

– Uudellamaalla työskentelyapurahoja haettiin noin 600 enemmän kuin viime vuonna. Kulttuuriala laajasti on vaikeuksissa, mutta kevään aikana erityisesti freelancereiden tilanne on ollut todella huolestuttava koronan takia, sanoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Kulttuurirahaston hallitus vastasi tilanteeseen myöntämällä kolmannen lisärahoituksen apurahojen jakoon vuoden aikana. Tällä kerralla kahden miljoonan lisätuki kohdennettiin koko- tai puolivuotisina apurahoina freelancer-taiteilijoille maakuntarahastojen kautta. Yhteensä Kulttuurirahaston tuki tieteelle ja taiteelle on ollut noin 50 miljoonaa euroa toimintavuoden aikana.

Lahjoittajien tahto näkyy

Maakuntarahastot myönsivät kevään aikana yhteensä 204 kokovuotista ja 291 puolivuotista apurahaa. Taiteen apurahoja oli kaikkiaan 818 ja tieteen 345. Apurahat jakautuivat lähes 200 kunnan alueelle, ja hakijoista noin 12 % sai apurahan.

– Maakuntarahastojen mahdollisuudet jakaa apurahoja ovat sidoksissa niiden saamiin lahjoituksiin, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan rahasto jakaa yli 1,1 miljoonaa euroa, josta Viljo Syreniuksen rahaston osuus on peräti viidennes, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Maakuntarahastojen jaot poikkeavat toisistaan paljon. Pohjois-Savon rahaston apurahoista lähes 50 % menee lääketieteisiin nimikkorahastojen tarkoitusten takia, kun taas Kainuussa taiteen apurahojen osuus on yli 70 %. Lapin rahasto tukee vahvasti arktisen alueen tutkimusta ja mm. saamelaiskulttuuria samaan aikaan kun Pohjois-Karjalassa painopisteenä on nuorten tieteellisten jatko-opintojen tukeminen.

Maakuntarahastojen nyt jakamien apurahojen myötä Suomen Kulttuurirahaston vuodesta 1939 jakaman tuen nykyarvo on ylittänyt miljardi euroa.

– Kansakoululaiset keräsivät Kulttuurirahaston pääoman yli 80 vuotta sitten. Keräykseen osallistui lähes 200 000 suomalaista, maanviljelijöistä virkamiehiin, työväestöstä tehtaanjohtajiin ja professoreihin. Voi sanoa, että koululaisten keräyksellä on ollut merkittävä vaikutus suomalaisteen tieteeseen ja taiteeseen, koko maassa, toteaa Arjava.

Matkalla Suomessa - maakuntien virtuaalinen vuosijuhla 26.5.2021

Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla 

Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa 

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston Kärkihankeapuraha Maustetytöille

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Arkkitehtuurin emeritaprofessori Anna-Maija Ylimaulalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin hyväksi tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä. Ylimaula on pohjoispohjalainen kulttuurin monitaitaja, joka on toiminut menestyksekkäästi niin tieteen parissa arkkitehtina ja professorina kuin taiteen puolella kaunokirjailijana.

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti Oulun kaupungille 15 000 euroa taiteilija Kaija Hinkulan veistosinstallaatioteoksen ”Kummeli” hankintaan.

Apurahoja taiteelle ja tieteelle

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 549 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 49 hakijalle. Rahaston Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa muusikko Kaisa Karjalaiselle ja Maustetytöille taiteelliseen työskentelyyn uuden levyn parissa. 26 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa kirjailijat Pekka Jaatinen ja Pauliina Rauhala, molemmat romaanin kirjoittamiseen. Tieteen puolella koko vuoden työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Reetta Hämäläiselle laajennettujen fenotyyppien ekologista ja evolutiivista merkitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kasvatustieteiden maisteri Anniina Holapalle opettajaksi opiskelevien narratiivisia identiteettejä ja tunteita valokuvien kautta käsittelevään väitöskirjatyöhön. 10-vuotias musiikinopiskelija Lilja Haatainen sai Viuluakatemian kuluihin sekä 3/4-viulun ja jousen hankintaan 5 000 euron apurahan.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi myös useita apurahoja kotiseututyöhön. Filosofian tohtori Tuukka Perhoniemi työryhmineen sai 9 000 euroa Maakallan museohankkeen loppuunsaattamiseen ja yhteiskuntatieteiden maisteri Samppa Rohkimainen 13 000 euroa vienankarjalaisen kansanperinteen tallennus-, luettelointi- ja julkistamistyöhön. Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahoja myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt kolmannen kerran. Apurahan saivat muun muassa filosofian maisteri Tiina Laine osallistavan kulttuurikokemuksen toteuttamiseen hoivakodeissa (5 000 euroa) ja Sairaalaklovnit ry sairaalaklovnitoiminnan kehittämiseen (7 000 euroa).

Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein. Lisätietoja skr.fi/pp

Lähes 700 000 euroa Hämeen tieteeseen ja taiteeseen

JP Koskinen sai Hämeen rahaston apurahan kirjalliseen työskentelyyn.

Kirjailija JP Koskinen on yksi Hämeen rahaston vuoden 2021 apurahansaajista. Kuva: Hannu Peltonen

Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 294 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli yli 5,5 miljoonaa euroa. Hakemusmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 33 kappaleella ja hakusumma 600 000 eurolla. Hakemusten runsaan nousun vuoksi Hämeen rahasto sai jakosummaansa Suomen Kulttuurirahastosta 50 000 euron kertaluontoisen lisätuen, mikä tuli jakaa taiteen työskentelyapurahoina.

Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti oopperalaulaja Pia Freundin Dialogia! -tapahtumien järjestämisen, joiden toteuttamista rahasto tukee 30 000 eurolla. Tapahtumat mahdollistavat eri taiteenalojen ja taiteilijoiden kohtaamiset yleisön kanssa; yhdessä pohtimisen ja avartumisen. Toiseksi kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti psykol. maisteri Maija Kankaanpään ajokykyyn vaikuttavia kognitiivisia kykyjä ja ajokyvyn arviointia kehittävää luotettavaa menetelmää käsittelevän väitöskirjatyön (26 000 euroa).

Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeisiin myönnettiin yhteensä 33 000 euroa.

Myönnetyistä apurahoista 60% jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 40 % tieteelle. Eri alojen väitöskirjatyöskentelyjä tuettiin 12 apurahalla.

Kaikkiaan myöntöjen keskikoko oli 14 000 euroa

Palkinto Leena Aarnipuulle

Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Leena Aarnipuu sai Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston vuoden 2021 palkinnon. Kuva: Vilja Tamminen

Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Leena Aarnipuu. Kuva: Vilja Tamminen

Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Leena Aarnipuu saa Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston vuoden 2021 palkinnon. Palkinto myönnetään ”musiikin opettamisesta kaikenikäisille, ansiokkaasta kuorojen johtamisesta”. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.

Hämeenlinnassa asuva Leena Aarnipuu on tehnyt ansiokkaan elämäntyön musiikin parissa. Hän on toiminut yli neljäkymmentä vuotta musiikinopettajana lukuisissa kouluissa ja opistoissa – hän on opettanut musiikkia aivan kaikenikäisille.

Erityisesti Leena Aarnipuu on ansioitunut kuoronjohtajana  – hän on perustanut kymmenkunta mainetta saanutta kuoroa mm. Timotein, Vanajan Laulun ja Kulttuurikaaren Kuka -kuoron, lisäksi hän on toiminut johtajana viidessätoista kuorossa. Kuorot ovat menestyneet kotimaisissa- ja kansainvälisissä kilpailuissa, tehneet levytyksiä ja esiintymismatkoja kolmeentoista maahan. Tasavallan presidentti on myöntänyt Leena Aarnipuulle joulukuussa 2020 director musices -arvonimen.

Leena Aarnipuu on harrastanut musiikkia jo lapsuudesta asti, musiikin opiskelu jatkui luontevasti Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen linjalla. Lukuisia ansiomerkkejä työstään saanut Leena Aarnipuu on tehnyt merkittävän uran myös eri luottamustoimissa; kulttuurilautakunnissa, koulujen johtokunnissa, järjestöissä ja seuroissa.

Leena Aarnipuu on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa. Hän on korostanut yhdessä laulamisen henkisistä ja fyysisistä vaikutuksia, ja hän on tuonut tämän kaiken ikäisten elämään, aina hoivakodin vanhuksia myöten. Eräs hänen teemoistaan on hyvän elämän turvaaminen ikääntyville musiikin avulla.

Viime vuosina hän onkin tehnyt runsaasti vapaaehtoistyötä kokoamalla kuorojen lisäksi erilaisia lauluryhmiä, jotka esiintyvät hänen johdollaan vanhainkodeissa, hoivakodeissa, sairaaloissa ja palvelutaloissa.

Leena Aarnipuu on sanonut, että musiikki virkistää kehoa ja mieltä, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, auttaa säätelemään tunteita, lievittää kipua ja masennusta.

Leena Aarnipuun työ laulamisen ja musiikin puolesta on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää. Se on pitkä, laaja ja monipuolinen.

Pohjois-Savoon reilu miljoona euroa apurahoja

Kärkihankkeet tukevat maakunnallista taide- ja kulttuurielämää

Halosten Museosäätiö sr sai Pohjois-Savon rahaston apurahan vuonna 2021. Kuvassa museonjohtaja Riitta Marin ja museoamanuenssi Hannu Heikkilä.

Kuvassa Taimuseo Eemilin museonjohtaja Riitta Marin ja museoamanuenssi Hannu Heikkilä.

Pohjois-Savon rahasto myöntää tänä vuonna kaksi 20 000 euron Kärkihanke-apurahaa. Halosten Museosäätiö saa apurahan Eemil ja Pekka Halosen Taiteilijan tie -näyttelyn järjestämiseen Lapinlahdella. Taidemuseon Eemilin kesänäyttelyssä kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) saa vieraakseen serkkunsa taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933). Näyttely on samalla osa Halosten Museosäätiön 50-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma, joka toteutetaan yhteistyössä Halosenniemen museon ja Pekka Halosen seuran kanssa.

ANTI – Contemporary Art Festival viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuotta.  Apuraha on myönnetty juhlavuoden näyttelykokonaisuuden toteuttamiseen sekä valokuva- ja videoarkiston perustamiseen. Tapahtumalla on laajat valokuva- ja videoarkistot festivaalin historiasta, jotka toimivat samalla katsauksena pohjoissavolaiseen, suomalaiseen ja ulkomaiseen live art -taiteeseen ja julkiseen taiteeseen sekä niiden kehitykseen.

Maakuntarahaston toinen erityisapuraha on Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha. Tukimuodon tavoitteena on edistää kulttuuristen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista ja parantaa erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Tänä vuonna apurahoja myönnettiin kolmelle hankkeelle. Luovan toiminnan ohjaaja Milla Bouquerel toteuttaa ikäihmisille luontolähtöistä ja luovaa toimintaa hoitolaitoksissa ja kotihoidossa Kuopiossa. Muusikko Ilkka Esselström järjestää musiikkitoimintaa Kuopion alueen palvelu- ja hoivakodeissa ja lavastaja Anna Raatikainen Tässäteatteri -työpajoja muistisairaiden vanhusten hoivayksikössä Pielavedellä

Pohjois-Savon rahastoon tuli tänä vuonna yhteensä 521 hakemusta. Kokovuotisia apurahoja myönnetään yhteensä 13 ja puolivuotisia 21. Apurahoista 46, yhteensä 646 000 euroa, jaetaan tieteisiin. Taiteisiin myönnetään 34 apurahaa, yhteensä 399 000 euroa.  

– Apurahoja myönnettiin laajalla skaalalla tutkimuksiin sekä leimallisesti monipuoliseen pohjoissavolaiseen kulttuuritoimintaan soitinhankinnoista tapahtumien järjestämiseen ja taiteelliseen työskentelyyn. Tänä vuonna työskentelyapurahojen mediaania saatiin nostettua puolivuotisen apurahan tasolle, mikä mahdollistaa apurahansaajan täyden keskittymisen omaan työskentelyyn, iloitsee asiamies Antti Niskanen

Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla

Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -vuosijuhlan ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta.

Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisältö: skr.fi/matkallasuomessa