Tulokset käyvät ilmi Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa –julkaisusta, jossa tarkastellaan venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten arvoja, asenteita ja luottamusta sekä identiteettejä.

Raportin ovat kirjoittaneet tutkijat, VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta sekä Helsingin kaupungin erikoistutkija, VTT Pasi Saukkonen. Tutkimus pohjautuu yli 1500 vastaajan kyselyaineistoon. Kustakin kieliryhmästä on noin 300 vastaajaa.

Tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta ovat vastanneet Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.

Kantasuomalaisiin luotetaan enemmän kuin omasta lähtömaasta tuleviin

Arabian-, venäjän-, viron- ja englanninkieliset luottavat kantasuomalaisiin enemmän kuin omasta tai suvun lähtömaasta kotoisin oleviin, Suomessa asuviin ihmisiin.

Somalinkieliset luottavat muista kieliryhmistä poiketen enemmän muihin somalinkielisiin kuin kantasuomalaisiin. 

– Somalinkieliset muodostavat tiiviitä yhteisöjä pääkaupunkiseudulla. Tämä vahvistaa keskinäistä luottamusta, tutkija Ville Pitkänen analysoi.

Luottamus suomalaisiin instituutioihin on korkea

Ulkomaalaistaustaisten luottamus koulujärjestelmään, yliopistoihin ja terveydenhuoltojärjestelmään on vahvaa.

Arabiankieliset luottavat muita enemmän poliisiin, virkamiehiin ja oikeusjärjestelmään. Myös somalinkielisten luottamus instituutioihin on korkeaa, mutta poliisiin he luottavat muita kieliryhmiä vähemmän.  

Tasavallan presidenttiin luotetaan kaikissa kieliryhmissä enemmän kuin eduskuntaan tai hallitukseen. Poliitikkoihin ja puolueisiin luotetaan selvästi vähemmän.  

Englanninkielisistä peräti kolme neljäsosaa ja somalinkielisistä kaksi kolmasosaa seuraa Suomen yhteiskunnallisia asioita aktiivisesti. Vironkieliset (36 %) ovat passiivisimpia.

Somalinkieliset ovat muita pettyneempiä politiikan aikaansaannoksiin. Heistä 71 prosenttia arvioi, että suomalaisessa politiikassa saadaan harvoin mitään hyvää aikaan. Englanninkielisistä vain 12 prosenttia on tätä mieltä.

– Vaikka somalinkieliset ovat pettyneimpiä politiikkaan, heidän äänestysprosenttinsa viime kuntavaaleissa oli vieraskielisistä ryhmistä korkein. Tyytymättömyys ei siis merkitse passiivisuutta, Ville Pitkänen tähdentää.

Suomen itsenäisyys on pyhä asia monelle ulkomaalaistaustaiselle

Yli puolet somalinkielisistä (56 %) kokee Suomen itsenäisyyden äärimmäisen tärkeäksi tai suorastaan pyhäksi asiaksi. Somalinkieliset painottavat muita enemmän suomalaisuutta identiteetissään, vironkielisillä tämä on harvinaisinta.

Kolme neljäsosaa ulkomaalaistaustaisista pitää Suomen urheilumenestystä hienona asiana, koska se yhdistää ihmisiä heidän taustastaan riippumatta. Urheilumenestyksen merkitystä korostetaan ulkomaalaistaustaisten joukossa enemmän kuin kantaväestössä.

– Kontaktit kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ovat monin paikoin vähäisiä, mutta urheilu ja urheiluseurat tuovat ihmisiä yhteen. Ulkomaalaistaustaiset urheilijat sinivalkoisissa väreissä tarjoavat myönteisiä esikuvia, tutkija Jussi Westinen arvioi.

Muuttoliikkeeseen suhtaudutaan myönteisesti, vironkieliset ovat poikkeus

Lähes kaikki englannin- ja somalinkieliset pitävät kansainvälistä muuttoliikettä hyvänä asiana. Venäjänkielisistä joka kolmas on päinvastaista mieltä ja vironkielisistä peräti kolme neljäsosaa.

Vironkielisistä kolmasosa näkee myös EU:n vapaassa liikkuvuudessa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä puolia.

-Vironkielisetkin hyötyvät Euroopan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta kenties Suomessa työskentelevät eivät koe olevansa maahanmuuttajia. Lisäksi monilla pääkaupunkiseudun vironkielisillä on kansallismielinen arvomaailma, tutkija Pasi Saukkonen pohtii.

Menestyksen uskotaan olevan ihmisestä itsestään kiinni

Tutkittuja kieliryhmiä leimaa voimakas oman onnensa seppä -ajattelu. Venäjänkielisistä, vironkielisistä, arabiankielisistä ja somalinkielisistä noin yhdeksän kymmenestä ajattelee, että on ihmisestä itsestään kiinni, miten hän menestyy elämässään. Englanninkielisissä (74 %) ja kantasuomalaisissa (64 %) osuus on selvästi pienempi. 

– Puhe omasta vastuusta ja pärjäämisestä korostui myös tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa, jossa haastateltiin maahanmuuttajia Göteborgin lähiöissä, tutkija Jussi Westinen kertoo.

Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa on Kielivähemmistöjen arvot ja identiteetit -tutkimushankkeen toinen julkaisu. Hankkeen ensimmäinen raportti julkaistiin syyskuussa 2019. Tutkimustulokset perustuvat 1 527 henkilön vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston pääkaupunkiseudulta käyntihaastatteluin 4.10.2018–31.3.2019. Kysymyksenasettelun, analyysit ja tutkimusraportin ovat tehneet tutkijat Ville Pitkänen, Pasi Saukkonen ja Jussi Westinen. Tutkimusraportti julkistetaan Helsingin kaupungintalon ala-aulassa ke 18.12.2019 klo 9.00. Raportti on ladattavissa osoitteesta www.e2.fi.

Lisätietoja:      

VTT, tutkija Ville Pitkänen, 040 777 0869, ville.pitkanen@e2.fi
VTT, erikoistutkija Pasi Saukkonen, 040 334 4800, pasi.saukkonen@hel.fi 
VTT, tutkija Jussi Westinen, 040 833 5799, jussi.westinen@e2.fi

Tulokset käyvät ilmi Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen -julkaisusta, jossa tarkastellaan pääkaupunkiseudulla asuvien venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten asenteita, identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen.

Tutkimushankkeen ensimmäisen raportin ovat kirjoittaneet tutkijat, VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta sekä Helsingin kaupungin erikoistutkija, VTT Pasi Saukkonen. Tutkimus pohjautuu yli 1500 vastaajan kyselyaineistoon. Kustakin kieliryhmästä on noin 300 vastaajaa.

Tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta ovat vastanneet Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.

Vironkielisillä vain vähän tarvetta kiinnittyä Suomeen 

Yli kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista viron-, venäjän- englannin-, somalin- ja arabiankielisistä kokee olevansa täysin tai jossain määrin osa suomalaista yhteiskuntaa.

Suomalaiseksi itsensä kokee huomattavasti harvempi. Yleisintä suomalaiseksi samastuminen on somalinkielisillä (43 %) ja harvinaisinta vironkielisillä (10 %).

– Valtaosa vironkielisistä on tullut Suomeen työn perässä, ja suurin osa heistä suunnittelee jossain vaiheessa paluuta Viroon. He eivät välttämättä koe erityisen voimakasta tarvetta integroitua tänne, Pasi Saukkonen toteaa. 

Samastuminen omaan lähtömaahan on tavallista kaikissa kieliryhmissä, mutta osalla on myös rinnakkaisia identiteettejä. Yleisintä tämä on somalinkielisten keskuudessa: lähes joka toinen (43 %) kokee olevansa sekä suomalainen että somalialainen.

Arabiankieliset kokevat asemansa tasavertaiseksi kantaväestön kanssa

Kaksi kolmasosaa arabiankielisistä kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa. Muissa kieliryhmissä tasavertaisuutta koetaan vähemmän.

Lisäksi itsensä kokeminen suomalaiseksi on yllättävän yleistä Suomessa verrattain vähän aikaa asuneiden arabiankielisten keskuudessa. Heistä 37 prosenttia kokee itsensä täysin tai jokseenkin suomalaiseksi.

Enemmistö arabiankielisistä on tullut maahan turvapaikanhakijoina ja asunut maassa alle viisi vuotta. Heistä 90 prosenttia haluaa jäädä Suomeen lopuksi elämäänsä.

– Saattaa olla, että taustansa vuoksi he arvostavat keskimääräistä enemmän Suomen tarjoamia puitteita ja mahdollisuutta uuteen alkuun ja tämä näkyy tuloksissa. Odotukset ovat korkealla, Jussi Westinen arvioi.

Somalinkielisillä paras suomen kielen taito, mutta ystäviä kantaväestössä vähän

Englanninkieliset ovat kiinnittyneet Suomeen tiiviimmin kuin muut kieliryhmät. Heistä käytännössä kaikilla on suomenkielisiä ystäviä ja tuttavia, vaikka 40 prosenttia heistä puhuu suomea vain aloittelijan tasoisesti tai ei lainkaan.

Kyselyaineiston mukaan somalinkielisillä on tutkituista ryhmistä paras suomen kielen taito, mutta 45 prosentilla heistä ei ole yhtään kantaväestöön kuuluvaa ystävää. Arabiankielisissä vastaava osuus on 32 prosenttia.

– Kotoutumisen kannalta on ongelmallista, mikäli maahanmuuttajilla ei ole lainkaan kontakteja suomalaistaustaisiin ihmisiin, Ville Pitkänen arvioi.

Kielivähemmistöt kokevat mediajulkisuuden kielteiseksi  

Moni kielivähemmistön kuuluva kokee, että media antaa liian kielteisen kuvan heidän edustamastaan kieliryhmästä. Somalinkielisistä tätä mieltä on 82, arabiankielisistä 72 ja venäjänkielisistä 56 prosenttia. Viron- ja englanninkielisille asia ei näyttäydy yhtä ongelmallisena.

Somalinkielisistä noin 90 prosenttia kokee, että heitä syrjitään työmarkkinoilla. Arabiankielisissä osuus on 57, venäjänkielisissä 51 ja englanninkielisissäkin 40 prosenttia. Vironkielisistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että heitä on jossain määrin syrjitty työmarkkinoilla.

– Kielteisistä kokemuksista huolimatta 90 prosenttia kieliryhmien edustajista viihtyy Suomessa hyvin, tutkijat kertovat.

Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen on Kielivähemmistöjen arvot ja identiteetit – tutkimushankkeen ensimmäinen kahdesta julkaisusta.

Tutkimustulokset perustuvat 1 527 henkilön vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin 4.10.2018–31.3.2019. Kysymyksenasettelun, analyysit ja tutkimusraportin ovat tehneet Ville Pitkänen, Pasi Saukkonen ja Jussi Westinen.

Tutkimusraportti julkistetaan eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 30.9.2019 klo 11. Tilaisuuden avaa eduskunnan varapuhemies Juho Eerola. Tulosten esittelyn jälkeen tutkimuksesta keskustelevat kansanedustaja Hanna Sarkkinen, Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen, Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö Krista Taubert ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sekä projektityöntekijä Amina Mohamed Suomi-Somalia seurasta ja koulutus- ja kotoutussuunnittelija Järvi Lipasti Tuglas-seurasta.

Voit lukea tutkimuksen täältä.
Raportti on ladattavissa myös osoitteesta www.e2.fi.

Lisätietoja:
VTT, tutkija Ville Pitkänen, 040 777 0869, ville.pitkanen@e2.fi
VTT, erikoistutkija Pasi Saukkonen, 040 334 4800, pasi.saukkonen@hel.fi 
VTT, tutkija Jussi Westinen, 040 833 5799, jussi.westinen@e2.fi

Alla olevan testin avulla voit kirkastaa omia näkemyksiäsi siitä, mitä pidät pyhänä ja mitä muut suomalaiset ajattelevat.

Artikkeli jatkuu testin jälkeen.

Pyhyyden ytimessä – tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta -julkaisun mukaan kirkko, uskonto ja uskonnollisuus ovat pyhiä noin yhdelle kuudesta suomalaisesta.

– Lukuja voidaan pitää matalina. Usein pyhyyden ajatellaan liittyvän juuri uskontoon tai uskonnollisiin instituutioihin. Pyhien asioiden kärjessä on kuitenkin monia niistä teemoista, joita kirkko pitää esillä, kuten rauha ja rakkaus, kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi arvioi.

Pessi on yksi tutkimuksen tekijöistä yhdessä e2:n tutkijoiden, valtiotieteiden tohtorien Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen sekä yliopistolehtorin Henrietta Grönlundin kanssa. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon.

– Yhteistä suomalaisille on, että käytännössä jokaiselle jokin on pyhää. Lisäksi pääosa suomalaisista vastasi kysymykseen sangen monipuolisesti. Enemmistö nimesi neljästä kymmeneen pyhää asiaa, Pessi korostaa. 

Vastaajille esitettiin tutkimuksessa kaikkiaan 17 kategoriaa, joiden pyhyyttä itselleen vastaajat arvioivat.

Joka seitsemäs suomalainen kokee itsensä ja mielipiteensä pyhiksi

Yksi tutkimuksen hämmästyttävistä tuloksista on, että 14 prosenttia suomalaisista kokee itsensä ja mielipiteensä pyhiksi. Erityisesti näin ajattelevat alle 30-vuotiaat (27%).

– Some-aikakaudella jokaisen oikeus mielipiteeseen korostuu. Onko nykyinen keskusteluilmapiiri yhteydessä siihen, että osa suomalaisista pitää omia mielipiteitään jopa pyhinä, tutkija Jussi Westinen pohtii.

Puoluekanta jakaa näkemyksiä ihmisarvosta ja isänmaasta 

Enemmistö perussuomalaisten (70%), sinisten (66 %), keskustan (58 %) ja kokoomuksen (56 %) kannattajista pitää Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Vasemmistoliiton (23%) ja vihreiden (29%) kannattajista näin ajattelee noin neljäsosa.

Ihmisarvoa painottavat puolestaan keskimääräistä enemmän vasemmistoliiton (68%) ja vihreiden (65%) kannattajat. Perussuomalaisten (31%) ja sinisten (37 %) kannattajista ihmisarvoa pitää pyhänä noin kolmannes.

Sukupuoli, ikä, ammatti, koulutus ja asuinpaikka selittävät sen sijaan melko vähän ihmisen käsityksiä pyhyydestä. Pyhyys ylittää siis monia väestöryhmärajoja.

Arvokonservatiiveilla ja -liberaaleilla toisistaan poikkeava pyhyyskäsitys

Selkeimmät erot ovat arvokonservatiivien ja arvoliberaalien välillä. Näiden ryhmien vastakohtaisuudet ovat olleet voimakkaasti esillä politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Erot ulottuvat myös pyhyyskäsityksiin. Erittäin arvokonservatiiveista 70 prosenttia pitää Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Erittäin arvoliberaaleista näin ajattelee 20 prosenttia.

Traditioita ja perinteitä sekä kirkkoa ja uskontoa pitää pyhinä erittäin arvokonservatiiveista noin kolmannes (30%) ja erittäin arvoliberaaleista yksi kymmenestä (9%).

Erittäin arvoliberaalit pitävät keskimääräistä useammin ihmisarvoa (64%), yksilönvapautta (52%) tiedettä ja uutta tietoa (33%) sekä taidetta ja kulttuuria (28%) pyhinä. Erittäin arvokonservatiiveista näin ajattelee selvästi harvempi.

– Nämä erot voivat selittää julkisen keskustelun ristiriitoja. Asia, joka on itselle yhdentekevä, voi olla toiselle pyhä ja koskematon. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä halutaan tietoisesti tölviä, tutkija Ville Pitkänen pohtii.

Taide ja kulttuuri ovat pyhiä erityisesti vasemmistolaisille, harvimmin sinisille

Taiteen, kulttuurin ja musiikin korottaa pyhäksi joka viides. Vasemmistoliiton kannattajista 36 prosenttia pitää taidetta pyhänä. Sinisten kannattajakunnassa tämä ajattelu on harvinaisinta (10%). Ylipäätään taiteen pyhyyttä korostavat vasemmistolaiset ja liberaalit.

Myös suurten kaupunkien keskustoissa asuville (29%) taide, kulttuuri ja musiikki ovat useammin pyhiä kuin maaseudun haja-asutusalueilla asuville (12%). Lisäksi alle 30-vuotiaat nostavat ne pyhiksi muita useammin.

”Pyhyyden ytimessä. Tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta” on identiteettitutkimushankkeen neljäs julkaisu.  Tutkimustulokset perustuvat 6 398 henkilön vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017 –11.1.2018. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 Tutkimus ovat vastanneet yhdessä tutkimushankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja rahoituksesta.

Tutkimusraportti julkistetaan Finlandia-talolla 12.12.2018 klo 10. Tilaisuuden avaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.  Tulosten esittelyn jälkeen tutkimuksesta keskustelevat Kirkko & Kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki, Sitran johtaja Paula Laine ja THL:n johtaja Tuire Santamäki-Vuori.

• Lisätietoja TT, professori Anne Birgitta Pessi, 041 5443424, anne.b.pessi@helsinki.fi
• VTT, tutkija Ville Pitkänen, 040 777 0869, ville.pitkanen@e2.fi
• VTT, tutkija Jussi Westinen, 040 833 5799, jussi.westinen@e2.fi

Monissa asioissa suomen- ja ruotsinkielisten identiteettierot ovat hämmästyttävän pieniä ja ruotsinkielisten identiteeteissä on samanlaista hajontaa kuin suomenkielillä. Tulokset käyvät ilmi Suomen Kulttuurirahaston ja e2:n tuoreesta julkaisusta Identiteettejä kahdella kielellä – tutkimus ruotsin- ja suomenkielisistä. Sen ovat tehneet e2:n tutkijat, valtiotieteiden tohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon.

Pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan ruotsinkieliset eroavat eniten toisistaan

Pohjanmaan ruotsinkieliset korostavat identiteeteissään sukua, kotiseutua, maakuntaa ja uskonnollisuutta keskimääräistä useammin. Pääkaupunkiseudulla painottuvat sukupuoli, yhteiskuntaluokka, poliittinen kanta ja eurooppalaisuus.

Myös arvopohjassa on eroja: arvoliberaaleina itseään pitäviä on eniten pääkaupunkiseudulla (58%) ja Varsinais-Suomessa (52%). Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla heitä on selvästi vähemmän (34%). Alueelliset erot ovat samankaltaisia ruotsin- ja suomenkielisten keskuudessa.

Arvoliberaaleina itseään pitäviä on eniten pääkaupunkiseudulla (58%) ja Varsinais-Suomessa (52%).

– Juurevuus, perinteikkyys ja vahva ylpeys kotiseudusta ovat leimallisia myös suomenkielisille pohjalaisille. Mielenkiintoista on, ettei tämä kuitenkaan sulje pois identifioitumista maailmankansalaisuuteen, joka on yhtä tärkeää Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille, tutkija Jussi Westinen avaa. 

Alueelliset identiteetit erityisen tärkeitä ruotsinkielisille

Paikkaan kiinnittyvät identiteetit ovat tärkeitä suomalaisten enemmistölle – myös ruotsinkielisille. Tärkeitä kiinnittymisen kohteita ovat erityisesti lapsuuden lähikasvuympäristö, lapsuuden maakunta ja nykyinen asuinmaakunta.

– Havaitsimme, että paikkaan kiinnittyvät identiteetit ovat sitä tärkeämpiä, mitä ruotsinkielisemmässä kunnassa ihminen asuu.  Osittain tuloksia voi selittää vähäinen muuttoliike ja osin se, että ruotsinkieliset muodostavat tiiviitä paikallisyhteisöjä, Jussi Westinen toteaa.

Ruotsinkielisissä vain hieman enemmän arvoliberaaleja kuin suomenkielisissä

Kokonaisuudessaan suomen- ja ruotsinkieliset ovat yhteiskunnallisilta asenteiltaan, arvoiltaan ja identiteeteiltään hämmästyttävän samanlaisia. Suhtautuminen esimerkiksi eri kansalaisryhmien yhteiskunnalliseen asemaan, työelämäkysymyksiin, mediaan ja kulttuuriin on samankaltaista. Kieliryhmät eivät asetu vastakkaisiin leireihin yhdessäkään yli kolmestakymmenestä asiakysymyksestä.

Ruotsinkieliset korostavat hieman suomenkielisiä useammin poliittista kantaansa osana identiteettiä.

Myös arvoliberaali–arvokonservatiivi-ulottuvuudella erot ovat yllättävän pieniä. Arvoliberaaleiksi itsensä mieltäviä on ruotsinkielisissä 44 prosenttia ja suomenkielisissä 39 prosenttia. Arvokonservatiiveja on suomenkielisissä (33 %) vain hieman enemmän kuin ruotsinkielisissä (26 %).

Ruotsinkieliset korostavat hieman suomenkielisiä useammin poliittista kantaansa osana identiteettiä. Poliittisen kannan korostaminen ei kuitenkaan ole yhteydessä RKP:n äänestämiseen, vaan se korostuu erityisesti vasemmistopuolueita äänestävien ruotsinkielisten keskuudessa.

– Sama havainto pätee myös koko väestön tasolla. Erityisen usein politiikka on osa identiteettiä vasemmistoliiton kannattajilla, Ville Pitkänen kertoo. 

Huolestuneilla voimakas vähemmistöidentiteetti

Vähemmistöön kuulumista pitää tärkeänä identiteettinsä kannalta yli 60 prosenttia ruotsinkielisistä. Se muodostaa selvimmän eron kieliryhmien välille. Toinen merkittävä ero liittyy siihen, että vain kolme prosenttia suomenkielisistä, mutta jopa 30 prosenttia ruotsinkielisistä ajattelee, että ruotsinkielisillä menee liian huonosti.

Vajaa puolet (45%) niistä, joille vähemmistöidentiteetti on erittäin tärkeä, kokee suomenruotsalaisten olevan huonossa asemassa.

Huoli suomenruotsalaisten asemasta on yhteydessä vähemmistöidentiteettiin. Vajaa puolet (45%) niistä, joille vähemmistöidentiteetti on erittäin tärkeä, kokee suomenruotsalaisten olevan huonossa asemassa. Näin ajattelee vain viidennes (19%) niistä, joille vähemmistöidentiteetti ei ole lainkaan tärkeä. 

– Tutkimus ei valitettavasti kerro syy-yhteyden suuntaa. Kiinnittävätkö voimakkaasti kielivähemmistöön samastuvat ruotsinkieliset muita enemmän huomiota kieliryhmän asemaan vai onko asia päinvastoin eli vahvistavatko huolet vähemmistöidentiteettiä. Vaikutusta voi olla molempiin suuntiin, Ville Pitkänen pohdiskelee.

Identiteettejä kahdella kielellä. Tutkimus ruotsin- ja suomenkielisistä on hankkeen kolmas julkaisu. Pyhyyden teemaa käsittelevä neljäs raportti ilmestyy vuoden lopulla. 

Tutkimustulokset perustuvat 6 398 henkilön vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017–11.1.2018 -välisenä aikana. Analyysit ja tutkimusraportin on tehnyt e2. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 ovat vastanneet yhdessä tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta.

Lisätietoja: VTT, tutkija Ville Pitkänen,  ville.pitkanen@e2.fi
VTT, tutkija Jussi Westinen, jussi.westinen@e2.fi

Myös suomalaisia yhdistäviä tekijöitä on paljon ja väestöryhmien väliset erot ovat monelta osin yllättävän pieniä. Esimerkiksi kansallistunne koetaan laajasti myönteiseksi. Tulokset ilmenevät Suomen Kulttuurirahaston ja e2:n tuoreesta julkaisusta Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä. Sen ovat tehneet e2:n tutkijat, valtiotieteiden tohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen.

Kansallistunne yhdistää erilaisia suomalaisia

Suomalaisista 83 prosenttia pitää kansallistunnetta enemmän myönteisenä kuin kielteisenä asiana. Myös voimakkaasti itsensä eurooppalaisiksi mieltävistä yli 80 prosenttia ajattelee näin. Kansallistunnetta pidetään myönteisenä asiana kaikissa väestöryhmissä, riippumatta esimerkiksi suhtautumisesta turvapaikanhakijoihin tai ylipäätään ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin.

– Kiihkeä maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelu ei ole saanut suomalaisia vieroksumaan perinteistä kansallistunnetta, Jussi Westinen sanoo.

Kansallistunteeseen nihkeästi suhtautuvia on eniten vihreissä (18 %) ja vasemmistoliitossa (29 %), mutta näidenkin puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu suopesti kansallistunteeseen. Kansallistunteen ohella myös maanpuolustushenki yhdistää kansalaisia. Sitä pitää myönteisenä asiana 83 prosenttia suomalaisista. Näin ajattelee myös selvä enemmistö alle 30-vuotiaista (74 %).

Etninen tausta ei määritä suomalaisuutta

Kaksi kolmesta (63%) suomalaisesta on sitä mieltä, että ”suomalaisuus ei ole kiinni ihmisen etnisestä taustasta”. Keskimääräistä enemmän näin ajattelevia on niissä, jotka samastuvat voimakkaasti eurooppalaisuuteen tai maailmankansalaisuuteen. Etnistä suomalaisuutta korostavia on eniten arvokonservatiiveissa ja perussuomalaisissa.

Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakaa mielipiteitä enemmän. Kansalaisista 32 prosenttia arvioi, että turvapaikanhakijat ovat liian hyvässä asemassa, ja 43 prosenttia arvioi heidän olevan liian huonossa asemassa.

Median yksipuolisuus ja tutkijoiden motiivit askarruttavat

Kansalaiset arvioivat kriittisesti perinteistä mediaa. Lähes puolet (47%) vastaajista kokee median tuottavan yksipuolista tietoa ja yli puolet (57 %) kokee sen liioittelevan mielipide-eroja. Myös tutkijoiden tarkoitusperiä epäillään. Enemmistö (57 %) ajattelee, että monet tutkijat ajavat julkisuudessa omia arvolatautuneita päämääriään. Kriittisimpiä ovat arvokonservatiivit sekä perus- tai ammattikoulun käyneet.

– Mielenkiintoista on, että lähes puolet myös korkeasti koulutetuista arvioi tutkijoilla olevan julkisissa kannanotoissaan poliittisia vaikuttimia, tutkija Ville Pitkänen toteaa.

Huoli pätkätyöntekijöistä

Peräti 84 prosenttia suomalaisista arvioi pätkätyöntekijöiden olevan heikossa asemassa. Heidän koetaan olevan jopa useammin heikommassa asemassa kuin työttömien. Enemmistön mielestä sekä työntekijöillä että yrittäjillä menee sen sijaan mukavasti.

– Mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy puolueiden kannattajien välisiin asenne-eroihin. Perussuomalaisten kannattajat kantavat huolta työntekijöistä enemmän kuin demarit ja yrittäjistä enemmän kuin kokoomuksen kannattajat, Ville Pitkänen kertoo.

Kaupungistumisen vauhdittamiselle ei tukea

Kansalaiset ovat pikemmin säilyttäjiä kuin kiihdyttäjiä suhtautumisessaan kaupungistumiskehitykseen. Ainoastaan 16 prosenttia katsoo, että julkisen vallan tulisi vauhdittaa kaupungistumista.

– Kaupunkikeskeisimpiä ovat odotetusti suurten kaupunkien asukkaat, mutta heistäkin näin ajattelee vain 23 prosenttia, Jussi Westinen huomauttaa.

Vaikka suomalaisista noin 70 prosenttia asuu kaupungeissa, enemmistö (65 %) viihtyy kaupunkien sijaan luonnon läheisyydessä.

Tutkimusraportti ”Samat huolet, eri näkökulmat – Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä” on toinen neljästä samaan aihepiiriin liittyvästä julkaisusta. Ensimmäinen tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä ilmestyi maaliskuussa. Loput kaksi julkaisua ilmestyvät vuoden 2018 aikana.

Tutkimustulokset perustuvat 6 398 henkilön vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017–11.1.2018. Analyysit ja tutkimusraportin on tehnyt e2. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 ovat vastanneet yhdessä tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta.

Tutkimusraportti Samat huolet, eri näkökulmat – tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä julkistetaan eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa 6.6.2018. Tilaisuuden avaa puhemies Paula Risikko. Tulosten esittelyn jälkeen tutkimuksesta keskustelevat Talouselämän päätoimittaja Emilia Kullas, Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Lue raportti tästä.

Perhe, ystävät, työ ja koulutus luovat perustan suomalaisten identiteeteille. Nämä kaikki ovat tärkeitä yli 80 prosentille suomalaisista ja niiden merkityksen sivuuttaa vain muutama prosentti.

Suomalaiset samastuvat vahvasti kotikuntaansa, mutta myös pohjoismaisuus ja eurooppalaisuus koetaan identiteetin kannalta tärkeiksi. Kotipaikkaan kiinnittyminen ja kansainvälisyys eivät ole ristiriidassa keskenään.

‒ Suomalaisten identiteettien samanlaisuus peittyy usein repivän julkisen keskustelun alle, tutkija Ville Pitkänen arvioi. 

Yhteiskuntaluokka painottuu ylemmässä keskiluokassa

Suomalaisten identiteettiin liittyvät erot ovat kokonaisuutena melko vähäisiä, mutta painotuseroja on. Yhteiskuntaluokka on merkityksellinen vain reilulle 40 prosentille, mutta sen merkitys korostuu ylimmissä luokissa.

‒Ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa enemmistö arvioi yhteiskuntaluokan tärkeäksi identiteettinsä kannalta. Luokan merkitys on vähäisempi keskiluokkaan tai työväenluokkaan samastuvien joukossa, tutkija Ville Pitkänen toteaa.

Myös koulutuksen osalta on vastaavia eroja. Yliopistokoulutetut korostavat muita selkeästi enemmän koulutusta identiteetissään.

Poliittinen kanta korostuu vasemmistoliiton kannattajilla

Suomalaisista vain vähemmistö (35 %) pitää poliittista kantaa tärkeänä identiteettinsä kannalta.

Puoluekohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Vasemmistoliiton kannattajista yli 60 prosenttia pitää poliittista kantaa identiteetilleen erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Kokoomuksessa ja perussuomalaisissa osuus on noin 45 prosenttia ja muissa puolueissa alle 40 prosenttia. Kaikkein vähiten poliittista kantaansa korostavat sinisten (29%) kannattajat.

‒ Kannattajien identiteetin poliittisuus on merkittävä voimavara Vasemmistoliitolle, Pitkänen arvioi.

Noin puolet erittäin arvokonservatiiveista ja erittäin arvoliberaaleista korostaa poliittisen kannan merkitystä oman identiteettinsä kannalta. 

Kaksi kolmesta korostaa kotimaakuntaa identiteetissään

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää lähiympäristöään, kotikuntaansa ja asuinmaakuntaansa tärkeänä identiteetilleen. Maakuntien merkitys on yllättävän suuri myös nuorille. Alle 30-vuotiaista 62 prosenttia pitää nykyistä asuinmaakuntaansa identiteettinsä kannalta tärkeänä, yli 60-vuotiaissa osuus on 71 prosenttia.

Eri puolueiden kannattajista alueelliset identiteetit ovat selvästi tärkeimpiä keskustalaisille.

‒ Tämä näkyy erityisesti kiinnittymisessä lapsuuden kasvuympäristöön, suvun kotiseutuun ja heimoihin, tutkija Ville Pitkänen täsmentää.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille alueelliset identiteetit ovat vähiten tärkeitä: he erottuvat maailmankansalaisuudellaan. 

Karjalaisuus, savolaisuus ja eteläpohjalaisuus ovat väkevästi koettuja

Maakuntaidentiteetin merkitys vaihtelee selvästi maakunnittain. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa asuvat pitävät maakuntaa identiteettinsä kannalta keskimääräistä tärkeämpänä. Päijät-Häme on puolestaan selkein esimerkki heikon maakuntaidentiteetin maakunnasta.

Vahva maakunnallinen identiteetti liittyy myös siihen, miten suomalaiset samastuvat heimopohjaisiin ryhmiin. Tutkimus osoittaa, että erityisesti karjalaisuus, savolaisuus ja eteläpohjalaisuus ovat väkevästi koettuja. Yli 70 prosenttia etelä- ja pohjoiskarjalaisista, etelä- ja pohjoissavolaisista sekä eteläpohjalaisista samastuu heimoon.

__________________________________________________________________

Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä on ensimmäinen neljästä samaan aihepiiriin liittyvästä julkaisusta. Seuraavat kolme julkaisua ilmestyvät vuoden 2018 aikana.

Tutkimustulokset perustuvat 6398 henkilön antamiin vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017–11.1.2018. Analyysit ja tutkimusraportin on tehnyt e2. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 ovat vastanneet yhdessä tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta.

Lisätietoja: VTT, tutkija Ville Pitkänen, 040 7770 869, etunimi.sukunimi@e2.fi

Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä löytyy kokonaisuudessaan täältä.