Kulttuurirahasto tukee Karjala-tietokannan loppuunsaattamista
Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt 300 000 euroa Karjala-tietokannan digitaalisen tallennustyön loppuun saattamiseen. Tietokanta sisältää luovutetun Karjalan alueen vanhimpia ruotsin ja venäjän kielisiä kirkonkirjoja 1600-luvulta alkaen.
– Tietokannan kokoaminen on ollut työn alla jo pitkään ja pidämme sen valmistumista tärkeänä mm. historian- ja sukututkimuksen kannalta. Kulttuurirahastolla on useita karjalaistaustaisten lahjoittajien nimikkorahastoja. Tämän hankkeen kautta voimme osaltaan toteuttaa lahjoittajien tahtoa, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
Tallennustyö tehdään kolmevuotisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jonka kokonaisarvo on 1,3 miljoonaa euroa. Suomen Kulttuurirahaston lisäksi hanketta rahoittavat Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Karjalan kulttuurirahasto, Suomen evankelisluterilainen kirkko sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Tietojen tallennuksesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalia Mikkelissä.
– Tarkoitus on samalla tehdä tutkimusyhteistyötä Kansallisarkiston kanssa ja kehittää automaattisia menetelmiä, joilla pystytään tunnistamaan määrämuotoista käsinkirjoitettua tekstiä. Tämä nopeuttaa tallennustyötä ja vapauttaa tallentajien aikaa vaikeimpien aineistojen tulkintaan, kehitysjohtaja Kalevi Niemi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoo.
Valmis tietokanta luovutetaan Kansallisarkistolle
Valmis tietokanta tulee sisältämään 11,5 miljoonaa henkilötietuetta, esimerkiksi tiedot henkilöiden syntymästä, ripille pääsystä ja solmituista avioliitoista. Kun Karjala-tietokanta on saatu valmiiksi, se luovutaan Kansallisarkistolle tieteellisen tutkimuksen, sukututkimuksen ja kansalaisten käyttöön. Tietokantaa voidaan hyödyntää historiantutkimuksen lisäksi esimerkiksi lääketieteellisessä genetiikassa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Se sopii esimerkiksi perherakenteen, muuttoliikkeen tai lapsikuolleisuuden selvittämiseen.
– Valmis tietokanta tulee olemaan tutkimuksellisesti erittäin arvokas, koska tutkimusaineisto on laaja ja monipuolinen ja koska tietokanta tarjoaa aineistoa hyvin monen tyyppiseen, eri tieteenaloja palvelevaan tutkimukseen, pääjohtaja Jussi Nuorteva Kansallisarkistosta sanoo.
Tiedoista on tällä hetkellä tallentamatta enää kymmenesosa, mutta tallennusprojektin jatko on ollut tänä vuonna vaakalaudalla rahoituksen päättymisen vuoksi. Tietokantaa ylläpitävä Karjala-tietokantasäätiö on hankkeen alkamisesta innoissaan.
– Olemme todella iloisia, että tallennustyö saadaan hallitusti loppuun. Ei ole itsestään selvyys, että meillä on alkuperäinen aineisto 1600-luvun alusta säilyneenä. Tutkimushankkeella se saadaan pian kokonaan digitaalisesti talteen ja käytettäväksi, Karjala-tietokantasäätiön puheenjohtaja Aki Kauranen sanoo.
Antrean seurakunnan rippikirja vuosilta 1790–1797, aukeamalla tietoja Pähkjärven kylästä. Kuva: Mikkelin maakunta-arkisto.
