Kulttuurin kuluttajasta kulttuurin puolustajaksi
Kannatusyhdistyksen vuotta leimasi uuden strategian valmistelu. Yhdistyksen uudessa visiossa kulttuurimyönteisyydestä kasvaa suomalaisia yhdistävä liike, jonka ytimessä on aito dialogi.
Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksellä on ollut merkittävä rooli rahaston historiassa. Yhdistys perustettiin vuonna 1937 järjestämään valtakunnallinen kansalaiskeräys Kulttuurirahaston peruspääoman hyväksi.
Kuluneena vuonna käynnistettiin työ, jonka tähtäimenä oli luoda Kannatusyhdistykselle uusi strategia vuosille 2022–2027. Strategia keskittyy yhdistyksen tarkoituksen, roolin ja suunnan kirkastamiseen sekä tärkeimpien toiminnallisten, strategisten painopisteiden linjauksiin.
Strategiatyö aloitettiin Kulttuurirahaston luottamushenkilöille ja henkilöstölle suunnatulla kyselyllä yhdistyksen toiminnasta ja merkityksestä. Työn pohjaksi kuultiin myös muutamia ulkopuolisia asiantuntijoita aluekehityksestä sekä siitä, miten suomalaisten suhde kulttuuriin on tulevaisuudessa muuttumassa. Varsinaisessa työskentelyvaiheessa syntyivät uudet linjaukset, jotka säätiön johtokunta on nyt hyväksynyt.
Kannatusyhdistyksen tarkoitukseksi kiteytyi, että se osallistaa yhteiskunnan jäsenet edistämään, tukemaan ja puolustamaan suomalaista moniarvoista ja -äänistä kulttuuria.
Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi eli visioksi vuoteen 2027 mennessä syntyi seuraava muotoilu: ”Kulttuurimyönteisyydestä kasvaa monia suomalaisia yhdistävä ja aktivoiva liike, jonka ytimessä on aito dialogi.”
Yhdistys siis kutsuu mukaan itseään suurempaan liikkeeseen suuren joukon suomalaisia ja kannustaa heitä aktiiviseen toimintaan kulttuurin hyväksi. Arvostava, kuunteleva ja aitoon ymmärrykseen pyrkivä vuorovaikutus luo edellytykset jäsenten, erilaisten muiden kulttuurieliittien ja ihan tavallisten ihmisten yhteiselle kulttuurityölle.
”Kulttuuri on ihmisyyttä, joka ei voi sammua. Meidät on valittu sen ystäväpiiriin ja soihdunkantajaksi. Olemme osa arvostettua, vanhaa ja yhä vireää hyvää tekevää liikettä, yhtä Euroopan suurimmista kulttuurin tukijoista.”
Strategiassa on kolme keskeistä painopistettä.
Ensimmäinen niistä kutsuu yhdistyksen jäsenistöä kulttuurin soihdunkantajiksi. Jäseninä on laaja-alaisesti tunnustettuja kulttuurin, tieteen ja taiteen tekijöitä ja kokijoita, ja heidän roolinaan on omalla toiminnallaan aktiivisesti kasvattaa kulttuurimyönteisyyttä ja ymmärrystä tieteen ja taiteen merkityksestä tässä ajassa.
Toinen painopiste korostaa Kannatusyhdistyksen roolia sillanrakentajana Kulttuurirahaston ja yhteiskunnan välillä. Sitä tuetaan kohtaamisen ja keskustelun paikkojen luomisella kautta Suomen.
Kolmas painopiste liittyy vaikuttamiseen. Kannatusyhdistyksen tehtävänä on edistää kulttuurimyönteisyyttä myös yhteiskunnallisen päätöksenteon parissa. Yksi työkalu tähän ovat valtakunnalliset ja alueelliset Kulttuurinpuolustuskurssit.
Strategian luominen on ollut iso ponnistus, mutta strategia herää eloon vasta muuttuessaan todeksi. Nyt siis alkaa varsinainen työ, ja siinä työssä jokainen Kannatusyhdistyksen jäsen on tärkeä tekijä viestin viejänä ja kulttuurimyönteisyyden soihdunkantajana.
