Teksti ja kuva: Laura Iisalo

Juttu julkaistiin ensimmäistä kertaa Tammenlastuja-lehden numerossa 1/2023. Koko lehden voit lukea täältä.

Podcastien eli nauhoitettujen, verkossa julkaistavien puheohjelmien kulutus on Suomessa voimakkaassa kasvussa. Suosituinta niiden kuuntelu on alle 30-vuotiaiden keskuudessa, ja siihen joukkoon kuuluu myös historioitsija Lotta Vuorio.

Paitsi podcastien kuuntelija, Vuorio on myös suositun Menneisyyden Jäljillä -podcastin tekijä. Hän perehtyy historiaan helposti lähestyttävien ja arkistenkin teemojen välityksellä haastattelemalla kulloiseenkin aiheeseen perehtynyttä tutkijaa tai asiantuntijaa.

Noin tunnin mittaisten jaksojen suosituimpia aiheita ovat olleet muun muassa köyhäintalot, kuukautisten historia, 1700-luvun teinitytöt, seksuaalisuuden historia ja kolonialismi. Mikään aihe ei Vuorion mukaan ole liian pieni, sillä tavoitteena on hahmottaa menneisyyden moninaisuus.

”Minua kiinnostaa, miksi ihmiset ovat toimineet kuten ovat toimineet, tai mitä asiat ovat merkinneet suhteessa ympäristöön, materiaaliseen kulttuuriin, muihin ihmisiin tai eläimiin. Parhaiten kulttuurihistorian äärelle ohjaa kysymys miksi”, Vuorio sanoo.

Menneisyyden Jäljillä -podcastilla on tällä hetkellä noin 4 000 tilaajaa, ja sen jaksoja on kuunneltu lähes
80 000 kertaa. Vuoriolle mahdollisuus tarjota kuuluvuutta tutkimustiedolle on merkityksellinen, sillä se voisi muuten jäädä suuren yleisön saavuttamattomiin.

”On olemassa valtava määrä historiallista tutkimustietoa, joka koskettaa kaikkia ja joka voisi tuoda maailmaan ymmärrystä. Välillä tuntuu, että hieno vertaisarvioitu artikkeli on arvostettu vain tiedeyhteisön sisällä, eivätkä akateemisen yhteisön ulkopuoliset välttämättä pääse siihen käsiksi”, hän toteaa.

"Historiantutkijan harjoittama tietynlainen sydämen sivistyksen taito auttaa tässä hetkessä paremmin ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja."

Vuorio haluaa tehdä tutuksi myös tieteen tekemistä. Tiede ei synny tyhjästä, vaan tutkijan tulkinnalla on siinä aina rooli. Samasta tutkimusaineistosta voi tehdä erilaisia tulkintoja. Lähdekriittinen tarkastelu on tärkeää, mutta niin on myös asiayhteyden ymmärtäminen.

Menneisyys saa tässä ajassa osakseen kauhistelua, mutta sitä tulisi Vuorion mukaan osata arvioida oikeassa kontekstissa. Menneisyys voi myös valottaa syitä olemassa oleville merkityksille ja rakenteille. Historian tuntemuksessa onkin hänen mukaansa kyse kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä ja kyvystä asettua toisten ihmisten asemaan.

”Historiantutkijan harjoittama tietynlainen sydämen sivistyksen taito auttaa tässä hetkessä paremmin ymmärtämään toisia ihmisiä ja kulttuureja. Tehtyjä tekoja ei tarvitse hyväksyä tai pitää oikeina, mutta on tärkeää ymmärtää, että ihmisillä on aina motiivi ja merkitys sille, miksi asioita tehdään.”

Vaikka menneisyys onkin jäänyt taakse, Vuorion näkemyksen mukaan se kulkee rinnakkain nykyhetken ja tulevaisuuden kanssa – toisaalta menneisyyttä tuotetaan tässä hetkessä tämän hetken tarpeisiin. Mennyttä ei kuitenkaan sellaisenaan saada palautettua.

”Meillä on vain menneisyyden jäljet, mistä podcastin nimikin tulee. Niiden perusteella muodostetaan kuva siitä, mitä menneisyys todennäköisesti on ollut”, Vuorio tiivistää.

KUKA?
Lotta Vuorio
• Fil. maisteri, historian väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
• Kotoisin Salosta, asuu Helsingissä
• Sai vuonna 2020 nelivuotisen apurahan 1800-luvun lopun Britannian liikuntaa ja kehollisuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön.
• ”Sivistys on ymmärrystä ja taitoa asettua toisen ihmisen asemaan.”