Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto jakoi 12.5.2015 vuosijuhlassaan Raumalla 50 apurahaa, yhteensä 533 000 euroa, sekä mitalin merkittävästä elämäntyöstä.

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 50 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 8 kappaletta, lisäksi yksi apurahansaaja täydensi puolivuotista apurahaansa kokovuotiseksi ensimmäistä kertaa myönnettävän yliopistojen yhteisrahoitusmallin turvin. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 9 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisille tieteille, kappalemääräisesti säveltaiteille.

Tieteen apurahoilla tutkitaan mm. muistamisen poetiikkaa, luokanopettajaa lasten välisten myönteisten suhteiden edistäjänä, liikunnallisia oppimispelejä sekä palkitsemisen ja sisäisen motivaation välistä vuorovaikutusta. Taiteen apurahoilla saatetaan loppuun samurai-fiktioelokuva, kehitetään satakuntalaista sanataidetoimintaa, järjestetään lyhytelokuvatyöpajoja lapsille ja nuorille sekä kehitetään pitsikulttuuria.                        

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankkeet myönnettiin kahdelle hakijalle: Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry sai 25 000 euroa nukketeatterioopperateoksen taiteelliseen suunnitteluun ja ennakkotuotantoon ja Satakunnan Museo 25 000 euroa Satakunnan historian viidennen osan toteuttamiseen.

Media- ja viestintäaloja rahoitettiin: Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry sai 10 000 euroa monikulttuurisen nettiradion ohjelmatuotannon toteuttamiseen Satakunnassa ja fil. maisteri Sari Östman 8 000 euroa erityisryhmiin kohdistuvaa verkkovihaa käsittelevään pilottihankkeeseen.

Myönnettyjen apurahojen yhteissumma jakautui varsin tasaisesti tieteelle ja taiteelle. Taide sai 261 000 euroa (49 prosenttia), tiede 272 000 euroa (51 prosenttia) jakosummasta.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 305 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 4 115 612 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 349 kappaletta ja haettu yhteissumma 3 828 014 euroa.

H. G. Porthan-mitali fil. tohtori, arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderille

Filosofian tohtori, arkeologi Pirkko-Liisa Hilanderille, Euran arkeologisten aarteiden tutkijalle, esihistorian elävöittäjälle, luovutettiin Satakunnan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa arvokkaasta elämäntyöstä H. G. Porthan-mitali. Lisätietoa mitalinsaajasta löydätte liitteenä olevasta erillisestä tiedotteesta.

Vuosijuhlan juhlapuhujana professori Tuula Tamminen

Raumalta kotoisin oleva lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Tuula Tamminen on tutkinut paljon lapsen ja vanhemman varhaista vuorovaikutusta.  Vuosijuhlapuheessaan professori Tuula Tamminen pohtii Mistä kulttuuri syntyy.

Vuosijuhlassa esiintyivät Rauman Poikasoittokunta johtajanaan Anne Lehtomäki-Koskinen ja solistinaan Milla-Mari Salla;  Salla Vanhanen, viulu, ja Karla Suvanto, piano, sekä Rauman freinetkoulun viidesluokkalaiset omalla Hotelli Herkkusieni –esityksellään.

Rauman poikasoittokunta solisteineen.

Kuvat: Johanna Uusitalo

H. G. Porthan mitali Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderille

Hannu Jaakkolan avauspuhe

Rauman kaupunginjohtaja Kori Kosken tervehdys

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahansaajat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto jakoi perjantaina 8.5. Hämeenlinnan Vanajanlinnassa pidetyssä vuosijuhlassaan vuoden 2015 apurahat.

Kaikkiaan tukea myönnettiin 539 000 euroa 39 kantahämäläiselle tiede- ja taidehankkeelle. Lisäksi palkittiin kirjailija, kääntäjä Arto Kivimäki 10 000 euron palkinnolla. Juhlassa julkistettiin myös filosofian tohtori Anna-Maria Vilkunan kirjoittama Hämeen rahaston historiikki Maakunnassa kaikki hyvin – Suomen kulttuurirahaston Hämeen rahasto tieteen ja taiteen mahdollistajana 1960-2014.

Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 272 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli 4,3 miljoonaa euroa.

Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti Kulttuuriyhdistys Kuukernuppi ry:n, jonka tanssiteatteri Rämeen toiminnan käynnistymistä rahasto tukee 40 000 eurolla.

Myönnetyistä apurahoista noin 70 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 30 % tieteelle. Eri alojen väitöskirjatyöskentelyjä tuettiin 10 apurahalla. Myönnettyjen apurahojen sukupuolijakauma oli naiset 53% ja miehet 47%. Apurahan saajien keski-ikä oli 35 vuotta. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 12 000 euroa.

Hämeen rahasto pyrkii mahdollisimman suuriin apurahoihin, jotka mahdollistavat keskittyvän työskentelyn niin tieteessä kuin taiteessa.

Palkinnonsaaja Arto Kivimäen esittely

Hämeen Kulttuurirahaston historiikki

Hämeen Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto jakoi 8.5.2015 vuosijuhlassaan Tampere-talossa palkinnon ja 81 apurahaa, yhteensä 1 049 000 euroa.

Pirkanmaan Kulttuurirahasto jakoi tänä vuonna apurahoja ensimmäisen kerran yli miljoona euroa. Tieteilijöille myönnettiin 38 apurahaa (noin 47 prosenttia apurahojen kappalemäärästä), yhteensä 648 000 euroa. Taiteilijoille myönnettiin 43 apurahaa (noin 53 prosenttia apurahojen kappalemäärästä), yhteensä 371 000 euroa. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 20, vähintään puolivuotisia 16 kappaletta.

Pirkanmaan Kärkihanke-apurahan, 40 000 euroa, sai akaalainen Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy vanhojen alkuperäistapettimallien ja mallikirjojen konservointiin ja luettelointiin.
Tieteen apurahoista merkittävä osa menee lääketieteen tutkimukseen, minkä lisäksi niillä tuetaan tänä vuonna esimerkiksi lasten hyvinvointia, kaupunkirakennetta, Suomen vesihuoltoa ja uutisjournalismia käsittelevää tutkimusta.

Taiteen opiskelijoita ja taiteilijoita tuetaan muun muassa opinnoissa ja työskentelyssä, soitinhankinnoissa sekä konserttien, näyttelyiden ja esitysten järjestämisessä.
Tapahtumista tänä vuonna tuetaan muun muassa uuden kansainvälisen Chamber Music Festival Tampere 2016 -kamarimusiikkitapahtuman järjestämistä, Elävän kirjallisuuden festivaalia ja runonlausuntaklinikkaa.

Jakosummasta varattiin Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahana 30 000 euroa sairaiden lasten, erityisten syöpälasten hyvinvointiin. Varat käytetään rahaston meneillään olevan toimintakauden aikana, ja siitä tiedotetaan erikseen.

Pirkanmaan Kulttuurirahastoon saapui tänä vuonna 954 hakemusta. Hakusumma oli yhteensä 14 807 739 euroa. Viime vuoden vastaavat luvut olivat 940 kappaletta ja 13 354 251 euroa.

Pirkanmaan Kulttuurirahaston palkinto professori Teuvo Tammelalle

Pirkanmaan Kulttuurirahaston palkinto myönnettiin syöpätutkimuksen edistäjälle, urologian uudistajalle, kirurgian professori Teuvo Tammelalle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Talvipuutarhassa Johanna Pihlajamaan näyttely 9.-24.5.2015

Vuosijuhlan yhteydessä avattiin Tampere-talon Talvipuutarhassa kuvataiteilija Johanna Pihlajamaan näyttely. Näyttelyn avasi toiminnanjohtaja, fil. maisteri Tiina Nyrhinen.

Pihlajamaa sai Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahan vuonna 2014. Yleisö voi tutustua Pakkasesta ja valosta -näyttelyn puupiirroksiin 9.-24.5.2015.

Vuosijuhlan esiintyjät apurahansaajia, taiteen monipuolinen kirjo heijastuu esityksissä

Vuosijuhlan Tampere-talon pienessä salissa aloitti monitaiteellinen Katiska-teos. Teoksen musiikin on säveltänyt Maija Koskenalusta ja ohjannut vapaa tutkija, tanssitaiteilija ja kouluttaja Raisa Foster. Esiintyjät Mikael Hautala, Rasmus Järvenpää, Aimo Laitamo ja Lauri Mäkinen ovat osallistuneet teoksen valmistamiseen.

Katiska on nuorten miesten oma tarina liikkeen ja laulun keinoin kerrottuna. Teoksen ensi-ilta oli 8.5.2008 Hällä-näyttämöllä Tampereella. Sen jälkeen sitä on esitetty noin 40 kertaa, viidessä Euroopan maassa ja kuudessa Suomen kaupungissa. Teos on itkettänyt ja naurattanut – herättänyt monenlaisia voimakkaita tunteita niin nuorissa kuin aikuisissakin katsojissa.

Tervetuliaissanat lausui hoitokunnan puheenjohtaja, maakuntajohtaja Esa Halme, joka visioi  suvaitsevaa, erilaisuuden hyväksyvää, kulttuurisesti vahvaa, korkean osaamisen kansainvälisessä toimintaympäristössä menestyvää Suomea ja Pirkanmaata:

Pirkanmaan rahaston kannalta katsottuna on rohkea, uudistuva, kansainvälinen ja kasvuhakuinen ilmapiiri ja sitä tukeva kansallinen politiikka kaikkein tärkein asia. Tällainen ympäristö synnyttää maailmanluokan olosuhteen korkeatasoisille, edellä kulkeville tutkimushankkeille ja maailmaa kiinnostavalle kulttuurille ja taiteelle. Tänään tässä juhlassa meillä on mahdollisuus nähdä paljon laadukasta, rohkeata ja uudistavaa tekemistä Pirkanmaalla. Tällaisen muutoksen ja kehityksen tukemisessa me haluamme olla mukana.

Laura Moisio esitti säveltämänsä ja sanoittamansa laulun Jäähyväiset. Tamperelaisen Laura Moision suomenkielinen musiikki ammentaa folk-blues- ja popmusiikin vivahteikkaasta maailmasta. Moisiota on kuvailtu yhtenä mielenkiintoisimmista tulokkaista naislaulaja-lauluntekijöiden joukossa.

Korkeimman hallinto-oikeuden entinen presidentti Pekka Hallberg kuvasi juhlapuheessaan sananvapauden historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta koko maailman horisontissa. Hän nosti esiin muun muassa niitä ristiriitoja, jotka juuri nyt ovat sananvapauden tulevaisuuden kannalta keskeisiä:

”Tänä päivänä USA:ssa ja maailmalla mielipiteitä jakaa Edward Snowden -juttu. Kysymys on CIA:n entisen työntekijän ja it-ekspertin laajamittaisesta salassa pidetyn aineiston vuotamisesta. Google, Facebook, Microsoft ja suuret tiedonvälittäjät vaativat julkisuutta, hallitus puolestaan turvallisuusintressiin vedoten lisää valvontaa. Toinen sananvapauden muutoskenttä on omistusten keskittyminen. Suuryhtiöt ovat kahmineet tv- ja radiokanavia, lehtiä ja painotaloja hallintaansa. Näin jatkuu kamppailu, jota Glenn Greenwald kuvaa aikakautemme historialliseksi tienhaaraksi: johtaako digitaalinen aika yksilön ja poliittiseen vapauteen vai kaikkialle ulottuvaan valvonta- ja hallintajärjestelmään.”

Puheenjohtaja Esa Halme ja asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen jakoivat vuoden 2015 apurahat. Palkintokirjan Teuvo Tammelalle luovuttivat Esa Halme ja hoitokunnan jäsen, professori Eeva Moilanen.

Uuteen konserttimusiikkiin erikoistunut TampereRaw tekee paljon yhteistyötä suomalaissäveltäjien kanssa. Vuosijuhlayleisölle se esitti säveltäjä Hannu Pohjannoron teoksen Images, hommages. Pohjannoro tunnetaan vähäeleisten, pelkistettyjen teosten säveltäjänä.

Juhla päättyi perinteisesti, kun koko vuosijuhlayleisö lauloi yhteisesti maakuntalaulun Kesäpäivä Kangasalla. Sen säesti pianolla Ville Hautakangas.

Katiska-teoksen esiintyjiä. Kuva: Antero Tenhunen

Palkinnonsaaja Teuvo Tammelan esittely

Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahat 2015

Juhlapuhe: Pekka Hallberg

Tervehdyssanat: Pirkanmaan Kulttuurirahaston puheenjohtaja Esa Halme

Talvipuutarha-näyttelyn avajaispuhe

Kainuun rahasto vietti vuosijuhlaansa 7.5.2015 Vuokatissa. Rahasto jakoi yhteensä 20 apurahaa tieteen ja taiteen tekijöille. Juhlassa myös lahjoitettiin taideteos Vuokattiin.

Kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin keraamikko Ulla Harjulle taiteelliseen työskentelyyn ja taiteen maisteri Markku Heikkiselle Kainuun Kongolaiset –dokumenttielokuvan tekemiseen. Suurimman tieteen apurahan sai diplomi-insinööri Heidi Halonen luusolujen stimulus-menetelmiä ja matemaattista mallinnusta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Maakunnan kärkihankkeina apurahan saivat Musiikkiyhdistys pro Sommelo ry Kainuu ja Kalevala 180-vuotta -teemojen toteuttamiseen Musiikkijuhla Sommelon 10-vuotisjuhlaohjelmassa sekä Routa – Kajaanin Tanssinedistämisyhdistys ry Pilluralli-esityskokonaisuuden toteuttamiseen.

Vuosijuhlan tervetuliaissanat lausui Kainuun rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Teija Ravelin ja juhlapuheen piti professori Panu Rajala. Tilaisuudessa esiintyivät Jousiorkesteri Jouheat sekä Ilmari Kianto -seura.

Mayumi Niiranen-Hisatomin teos Vuokattiin

Suomen Kulttuurirahaston Kainuun Rahasto lahjoittaa vuosittain vuosijuhlansa yhteydessä  kainuulaisen kuvataiteilijan teoksen kuntaan, jossa juhla järjestetään. Mayumi Niiranen-Hisatomin moniulotteinen teos ”Elon kirjon ylistyslaulu” lahjoitettiin Vuokatin urheilutalolle.

Professori Vesa Linnamolle Elias Lönnrot -mitali

Palkintomitali myönnettiin liikunnan ja hyvinvoinnin innovatiiviselle tutkijalle.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Kainuun rahaston vuosijuhlassa Elias Lönnrot –mitalin professori Vesa Linnamolle. Hän on johtanut Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian maisterinkoulutushanketta Vuokatissa vuodesta 2004 lähtien.

Liikuntateknologian maisterikoulutusohjelmasta on vuoden 2004 jälkeen valmistunut runsaat 50 maisteria ja kaksi tohtoria. Vuokatin yksiköstä valmistuneet opiskelijat ovat perustaneet 10 yritystä ja luoneet 60 työpaikkaa, joista yli puolet Kainuuseen. Yksikkö on verkottunut vahvasti paikallisten ja kotimaisten toimijoiden kuten Kajaanin Ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa sekä myös kansainvälisesti. Poikkitieteellisyys, yritysläheisyys ja kansainvälisyys ovat olleet Vesa Linnamon johtaman yksikön arvoja alusta saakka.

Mitalin luovutti Suomen kulttuurirahaston viestintäpäällikkö Annakaisa Tavast.

Professori Panu Rajalan vuosijuhlapuhe

Kainuun Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto jakoi tämän vuoden apurahansa ja palkintonsa 53. vuosijuhlassaan 6.5.2015 Pieksämäellä. Rahasto vastaanotti 359 hakemusta ja myönsi 84 apurahaa jakosumman ollessa yhteensä 635 000 euroa.

Etelä-Savon Kulttuurirahaston 10 000 euron kulttuuripalkinnon saivat ilmaisutaidon lehtori, filosofian maisteri Katariina Kinnunen sekä ilmaisutaidon ohjaaja AMK Niko Taskinen. Vuoden 2015 Rantasalmi-palkinto luovutettiin toimitusjohtaja Mika Airakselalle puurakentamisen puolustajalle, kestävän kehityksen pioneerille.  Palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa. Maakunnallinen 40 000 euron Kärkihanke-apuraha myönnettiin Laboratorioteatteriyhdistys Fennicalle.

Taiteen osuus apurahoista oli 56 % (333 000 euroa) ja tieteen 43 % (253 500 euroa). Taiteen aloista eniten tukea saivat näyttämötaiteet (27 %), kuvataiteet (22 %) ja säveltaiteet (20 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten kasvatustieteelle ja opetusalalle (30 %), humanistisille tieteenaloille (22 %) sekä yhteiskuntatieteisiin (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 63 %. Apurahan sai noin 23 % hakijoista, ja apurahojen keskisuuruus oli noin 7 000 euroa.

Kokovuotisia apurahoja neljä, puolivuotisia kahdeksan

Kokovuotiset työskentelyapurahat myönnettiin tänä vuonna tieteeseen ja sen saivat valtiotieteiden maisteri Anne-Maria Hytönen, teologian maisteri Liisa Seppänen, filosofian tohtori Henriikka Vartiainen ja kasvatustieteen maisteri Sanna-Marika Väisänen. Puolivuotisia apurahoja myönnettiin kahdeksan kappaletta, viisi taiteen ja kolme tieteen puolelle. Taiteen puolivuotisen työskentelyapurahan saivat kuvataiteilija Tuomo Kukkonen ja kuvataiteilija AMK Pirita Lautala, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Aapo Repo, taidegraafikko Ritva-Liisa Virtanen sekä tekstiilimuotoilija AMK Salla Wahlman. Tieteen puolella puolivuotiseen työskentelyyn tukea saivat yhteiskuntatieteen maisteri Piritta Parkkari, filosofian maisteri Paula Thitz sekä filosofian maisteri Sari Toropainen.

Musiikin opiskelija Essi Kettunen sai apurahan 1/2-viulun ja jousen hankintaan. Kuva: Sami Funke.

Kulttuurikiskasta teatteri- ja ruokaelämyksiä

Maakunnallinen Kärkihanke-apuraha 40 000 euroa myönnettiin Laboratorioteatteriyhdistys Fennicalle Juvan, Rantasalmen, Sulkavan ja Joroisten alueilla liikkuvan ammattiteatterin ja ruokakioskin pilotointiin. Hankkeen tavoitteena on ulottaa taide- ja kulttuuritapahtumat JuRaSuJo- kuntakeskuksiin ja kyliin sekä parantaa kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta syrjäseuduilla.

Kulttuurikiskasta tarjoillaan kohderyhmän ja tilaisuuden mukaan räätälöityjä teatteriesityksiä ja ruokakulttuuria, joiden suunnitteluun alueen paikalliset toimijat ja asukkaat otetaan mukaan.  

Kulttuurikiska toimii katuteatteriperiaatteella, ja se tarjoaa kaikille jotain. Kiska voi perustaa katuteatterinsa lähes minne tahansa, koska se kuljettaa mukanaan omaa siirrettävää lavaa. Kulttuuritarjoilun lisäksi Kiska voi toimia myös lähiruuan jakelupisteenä tai ruokaringin perustajana. Soppakattilasta tapahtuvan ruokatarjoilun tausta-ajatuksena on, että hyvä ruoka voi houkutella kulttuuritapahtumiin sellaisia, jotka eivät muuten tapahtumiin osallistuisi.  

Etelä-Savon Kulttuurirahaston myöntämä apuraha on osa Kulttuurikiska-hankkeen laajemmasta rahoituspohjasta. Muita rahoittajia ovat mm. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä hankkeeseen osallistuvat kunnat. 

Palkinnonsaaja Katariina Kinnusen esittely

Palkinnonsaaja Niko Taskisen esittely

Rantasalmi-palkinto: Mika Airaksela

Etelä-Savon Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakoi vuosijuhlassaan Paraisilla tiistaina apurahoja yhteensä 85 hankkeelle. Suurimman apurahan, 40 000 euroa, sai kulttuurituottaja Ulrika Vilke Kakola 2016  monitaidekollaasin toteuttamiseen. Apurahojen lisäksi rahasto myönsi 10 000 euron elämäntyöpalkinnon ohjelmapäällikkö emeritus Kari J. Kettulalle.

Varsinais-Suomen rahaston apurahamäärä on tänä vuonna jo yli miljoona euroa, josta pieni osa jaetaan myöhemmin keväällä opintostipendeinä. Kokovuotisia työskentelyapurahoja annettiin tiistaina kymmenelle tieteen- ja taiteenharjoittajalle ja vähintään puolen vuoden työskentelyn mahdollistavia apurahoja 24 kappaletta.

Kilpailu apurahoista on tiukka. Määräaikaan mennessä Varsinais-Suomen rahastoon tuli yhteensä 1041 hakemusta, joiden yhteissumma oli noin 17 miljoonaa euroa. Hakemuksista vain noin kahdeksan prosenttia tuli hyväksytyksi.

Kirjamessujen keksijä palkittiin

Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta myönsi 10 000 euron palkinnon ohjelmapäällikkö Kari J. Kettulalle, ”lukemisen edistäjälle, kirjamessujen keksijälle”. Vuosijuhlassa palkinnon ojentanut rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Hannu Salmi totesi Kettulan olevan kirjallisuuden alan monitoimimies, joka työssään ja luottamustehtävissään pyrkinyt löytämään ratkaisuja, joissa kulttuurialan uudet innovaatiot ja liiketaloudellinen ajattelu yhtyvät.

– Kari J. Kettula on ollut mukana vaikuttamassa lukuisten kulttuurialan työpaikkojen syntymiseen ja kulttuurin merkityksen lisääntymiseen taloudellisena voimavarana, eikä vähiten Turun kansainvälisten kirjamessujen ideoijana ja pitkäaikaisena ohjelmapäällikkönä, Salmi totesi.

Omassa juhlapuheessaan Kettula kehotti kulttuuriväkeä yhdistämään paikallista kansainväliseen ja rakentamaan hankkeet luovasti, epävarmuutta ja erilaisuutta sietäen.
− Muistakaa perhosefektit! Suosikaa taiteen ja tieteen normaalin ansaintalogiikan ylittäviä ideoita, Kettula kannusti.

Monitaidetta lääninvankilaan

Ulrika Vilke tuottaa yhdessä yhdeksän eri alan taiteilijan kanssa vanhaan Kakolan lääninvankilaan eri aisteja herättelevän monitaideteoksen keväällä 2016. Teoksessa pohditaan vankeutta ja sen eri muotoja 2010-luvulla. Samalla työryhmä ehdottaa, mitä tyhjilleen jääneessä tilassa voidaan tehdä taiteen näkökulmasta.

Vuorovuosin Turussa ja maakunnassa

Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhla pidetään vuorovuosin Turussa ja muualla maakunnassa. Tänä vuonna juhla pidettiin Paraisilla Kappelinrannassa. Juhlaan toi Paraisten kaupungin tervehdyksen kulttuuripäällikkö Ann-Sofie Isaksson, ja juhlan taiteellisesta ohjelmasta vastasivat sopraano Anneliina Koskinen sekä musiikkiopisto Arkipelagin jousiorkesteri Riikka Lehtimäen johdolla.

Sopraano Anneliina Koskinen sai Urho Snellmanin rahastosta apurahan keskiaikaisen musiikin esittämiseen Turun linnassa. Vuosijuhlassa hän säesti lauluaan keskiaikaisin soittimin.

Kuva: Henrik Zoom

Palkinnonsaaja Kari J. Kettulan esittely

Kari J. Kettulan puhe vuosijuhlassa 5.5.2015

Varsinais-Suomen rahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston 54. vuosijuhlaa ja apurahojen jakotilaisuutta vietettiin 5.5.2015 Kouvolassa. Määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia vastaanotettiin 281 kappaletta ja apuraha myönnettiin 40 hakijalle. Jakosumma oli yhteensä 408 000 euroa.

Kymenlaakson Kulttuurirahaston 10 000 euron kulttuuripalkinnon sai Korvenkylän Nuorisoseura ry. Vuoden 2015 Kärkihanke-apuraha 40 000 euroa myönnettiin Kymijoen esittävän taiteen tuki ry:lle Kustaan sota -kansanoopperan toteuttamiseen.

Taiteen osuus apurahoista oli 54 % ja tieteen 44 %.  Taiteen aloista eniten tukea saivat säveltaide (49 %) ja näyttämötaide (17 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten lääketieteelle (29 %) ja yhteiskuntatieteille (24 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 67 %. Apurahan sai noin 15 % hakijoista, ja apurahojen keskisuuruus oli n. 10 000 euroa. Kokovuotisen (24 000 euron) apurahan saajia oli viisi ja puolivuotisen (12 000 euron) apurahan saajia oli kuusi.

Kokovuotisia apurahoja viisi, puolivuotisia kuusi

Kokovuotisia 24 000 euron suuruisia työskentelyapurahoja myönnettiin viisi. Taiteen puolella kokovuotisen apurahan sai insinööri AMK, artesaani Tanja Kukkola aiheenaan järviruo’on hyödyntämisen tutkiminen muotoilussa, rakentamisessa ja käsitöissä.  Tieteen puolella apurahan saivat filososfian ja yhteiskuntatieteen maisteri Eveliina Heino venäläistaustaisten perheiden peruspalvelukokemuksia, institutionaalisen luottamuksen rakentumista ja integraatiota käsittelevään väitöskirjatyöhön, diplomi-insinööri Melina Maunula joustavaa innovaatiojärjestelmää rakennemuutostoimialan ja sen yritysten tukena käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Johanna Mäkinen meritaistelun vedenalaisia muinaisjäännöksiä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä filosofian maisteri Pyry Wahlman varhaisen maailmankaikkeuden inflaatiota käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Puolivuotiseen työskentelyyn (12 000 euroa) tukea saivat musiikin maisteri Ari Helander musiikkia, kuvaa ja kerrontaa yhdistävien konserttien ja luentojen toteuttamiseen, diplomi-insinööri ja kauppatieteen maisteri Minna Jukka liikekumppanin luotettavuuskäsitettä Suomessa, Kiinassa ja Venäjällä käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Toni Karhu syöttösolujen aktivaatiota käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Susanna Koskelainen amyloidiangiopatiaa suomalaisessa gelsoliiniamyloidoosissa käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Minna Piipponen ihosyövän pitkiä ei-koodaavia RNA-molekyylejä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kirjailija Ville Vanhala perheväkivaltaa käsittelevän romaanin kirjoittamiseen.

Kärkihanke-apuraha Kustaan sota -kansanoopperalle

Kymenlaakson Kulttuurirahaston 40 000 euron suuruinen Kärkihanke-apuraha myönnettiin Kymijoen esittävän taiteen tuki ry:lle Kustaan sota -kansanoopperan toteuttamiseen. Maakunnallisnen kansanoopperahanke kokoaa yhteen kymenlaaksolaisia toimijoita eri aloilta. Oopperakuorossa laulavat Viihdekuoro Visiitti Iitistä, Joenvarren Laulajat Kouvolasta, Jaalan Viihdekuoro, Myllykosken Metallimiesten kuoro, Kuusankosken Mieslaulajat, Iitin Lauluveikot ja Elimäen Mieslaulajat.  Oopperan orkesteri kootaan Kymenlaakson ammattimuusikoista ja yhteistyössä ovat myös Pohjois-Kymen ja Kotkan seudun musiikkiopistot. Mukana on myös harrastajanäyttelijöitä ja tanssiryhmänä Tanhuseura Kasareikka Kuusankoskelta. Oopperan puvustuksesta vastaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun lehtori Seija Kiuru ja näyttörakenteet toteutetaan lehtori Jorma Fagerströmin johdolla. Produktion graafisesta asusta vastaa Anssi Ahola/Mediatoimisto Pamaus.

Kansanoopperan käsikirjoittamisesta ja säveltämisestä vastaa fil. kand., säveltäjä Jouni Sjöblom. Laulujen tekstien sisältö ja musiikki perustuvat historiallisiin faktoihin, jotka on poimittu aikalaiskertomuksista ja sotilaiden päiväkirjamerkinnöistä. Oopperan ohjaa teatteri-ilmaisun ohjaaja Piia Kleimola. Kansanoopperan esityspaikka on historiallisesti merkittävä Anjalan kartanon piha-alue. Kymijoelle viettävään rinteeseen on rakennettu uusi Anjalan kartanon Jokinäyttämö. Kustaan sota –kansanoopperan kantaesitys on 14.8.2015. Produktiolla halutaan samalla kunnioittaa Väärälän rauhan 225-juhlavuotta.

Kulttuuripalkinto Korvenkylän Nuorisoseuralle

Kymenlaakson rahaston 10 000 euron kulttuuripalkinnonto myönnettiin Korvenkylän Nuorisoseura ry.:lle. Nuorisoseuran toiminta ja kesäteatteriesitysten valmistaminen on koko kylää yhdistävä yhteisöllinen ja kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa suurin osa alueen asukkaista on tavalla tai toisella mukana. Kesäteatterin näytännöissä on näyttelijöiden lisäksi mukana noin 50-60 henkeä/kyläläistä/toimijaa hoitamassa oheispalveluja. Katsojamääriltään kesäteatteriesitykset ovat olleet menestyksekkäitä.

Korvenkylän Nuorisoseuran toiminnan kulmakivenä on ollut teatteri jo seuran 1906 tapahtuneesta perustamisesta lähtien. Vuonna 1957 yhdistys sai oma seuratalon ”Korvenpirtin” ja kuusi vuotta myöhemmin (1963) taloa jatkettiin näyttämöosalla. Näytelmiä esitettiin oman seuratalon lisäksi lähialueiden näyttämöillä eri puolilla maakuntaa. Varsinainen kesäteatteritoiminta alkoi vuonna 1992, kun oman kotiseutumuseon pihalla esitettiin Heikki Luoman kirjoittama näytelmä ”Vieraas maailmas”. Se kertoi siirretyn karjalaisväestön sopeutumisyrityksistä kantaväestön joukkoon.

Vuonna 1993 lakkautetun Korvenkylän koulun länsipuolen rinteeseen ryhdyttiin rakentamaan teatterikatsomoa ja näyttämöalue tasattiin esityspaikaksi. Katsomo rakennettiin historiallisen ”Anjalan valan” -penkeistä ja siellä esitettiin Ruoska ja Rakkaus -näytelmä. Näytännön myötä voitiin todeta Korvenkylän Nuorisoseuran kesäteatteritoiminta alkaneeksi. Myöhemmin toimintaa on kehitetty eteenpäin mm. panostamalla äänentoistolaitteisiin sekä rakentamalla katsomo uudestaan vuonna 2001.

Nuorisoseuran toiminnan pääpaino on nykyisin kesäteatteritoiminnassa. Vuosittain tuotetaan yksi näytelmä, jossa on noin 15 esitystä. Tämän lisäksi järjestetään tanssi-, tanhu- ja näytelmä- koulutusta. Kesäteatterissa on esitetty mm. näytelmät ”Tähdet Tähdet” ja ”Kaksi Kitaraa”. Tänä kesänä vuorossa on Grease-musikaali. Näytelmän ohjaa Pia Lunkka, kapellimestarina toimii Sami Viitalo ja koreografina Suvi Auvinen.

Johanna Vuolaston vuosijuhlapuhe

Kymenlaakson rahaston apurahat 2015