– Tapahtumassa esitellään tiedettä mahdollisimman monialaisesti. Tänä vuonna mukana on myös LUMA-keskus Saimaa. Vaikka ohjelma on suunniteltu 5–10-vuotiaita ajatellen, niin tekemistä löytyy koko perheelle. Ohjelmaa rakennetaan yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja harrastajien kanssa, joten sisältö voi hieman vaihdella paikkakunnittain, kertoo tapahtuman tuottaja Saara Vauhkonen.
Edellisillä tiedepäivillä kävijät saivat osallistua mm. työpajaan, jossa suunniteltiin robotti, sekä aistityöpajoihin, joissa testattiin aistien toimintaa erilaisilla käytännön kokeiluilla. Tutkija Piin laboratoriossa tehtiin erilaisia liuoksia ja rakennettiin karkkitehtuuria. Tieteen ihmeisiin tutustutaan myös tänä vuonna Tutkija Piin (DI Kirsi Puustinen) opastuksella. Tapahtumassa on tutusti myös erilaisia tieteeseen liittyviä työpajoja. Tämän vuoden kiertueen tarkempi ohjelma julkaistaan Perheiden tiedepäivät -Facebook-sivuilla. Kiertueen tapahtumiin on vapaa pääsy.
Tiedepäivät-kiertueen tapahtumissa noudatetaan koronavirustartunnoilta suojautumiseen annettuja yleisiä ohjeita: tapahtumiin osallistutaan terveinä sekä käsihygieniasta ja turvaväleistä pidetään huolta. Tiedepäiväkiertueen toteuttaa tuottaja Saara Vauhkonen.
Uusina jäseninä hoitokunnassa aloittavat työ- ja päivätoiminnan johtaja Juha Hemminki (Pieksämäki), yksikön päällikkö Ilpo Lehtinen (Mikkeli), viestinnän asiantuntija Hanna Moilanen (Pieksämäki) sekä mus. maisteri Sanna Pirttisalo (Savonlinna). Hoitokunnassa jatkavat kasvatust. maisteri Tiina Kerminen (Pieksämäki), kasvatust. maisteri Hannu Korhonen (Mikkeli), valtiot. maisteri Annakaisa Tavast (Espoo) sekä maat. ja metsät. tohtori Petteri Vanninen (Savonlinna). Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä kausia voi olla enintään kolme. Etelä-Savon rahaston asiamiehenä toimii fil. tohtori Päivikki Eskelinen-Rönkä.
Etelä-Savon Kulttuurirahasto jakaa Tammikuun haussa 780 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen sekä erilaisiin maakunnan kulttuurielämää edistäviin hankkeisiin. Jaossa on mm. 40 000 euroa Kärkihankkeeseen sekä vähintään 20 000 euroa Taidetta kaikille -hankkeisiin. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Apurahanhakijan verkkopalvelu on avoinna 10.1.-10.2.2022 ja hakuohjeet löytyvät tutusti Kulttuurirahaston kotisivuilta osoitteesta www.skr.fi/yleiset-hakuohjeet.
Apurahapäätökset tekee Etelä-Savon Kulttuurirahaston hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan maakuntarahaston vuosijuhlassa toukokuussa 2022.
Etelä-Savon Kulttuurirahaston 2019 käynnistämä Perheiden tiedepäiväkiertue starttaa jälleen marraskuussa. Savonlinnan, Pieksämäen ja Mikkelin kirjastoissa vierailevan kiertueen tavoitteena on innostaa perheitä tieteen pariin. Päivien ohjelmassa on ollut tiedepulmien ratkaisemista ja erilaisia rakentelutehtäviä sekä tutkija Piin (DI Kirsi Puustinen) Tiedeshow. Hankkeen toteuttaa tuottaja Saara Vauhkonen. Tapahtumiin on vapaa pääsy.
Yli neljännes perheistä alkoi lukea kirjakassin ansiosta
Lukulahja lapselle -kirjakasseja on jaettu valtakunnallisesti Suomen neuvoloissa kaikille 2019-21 syntyneille lapsille. Kirjakassi on jaettu perheille lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, ja sen tavoitteena on ollut lisätä varhaislukemista vauvaperheissä. Ääneen lukemisella on tutkitusti monia vaikutuksia lapsen kielelliseen kehitykseen, oppimisen edellytyksiin ja koko perheen hyvinvointiin.
Lukulahja lapselle -kirjakassin vaikutuksia on seurattu vaikuttavuuskyselyin. Lokakuussa 2021 toteutettuun kyselyyn vastasi 770 alle 3-vuotiaan lapsen vanhempaa, jotka olivat saaneet neuvolasta kirjakassin. Vaikuttavuuskyselyyn vastasi myös 220 terveydenhoitajaa. Selvitykset on toteuttanut Tutkimusyhtiö Innolink.
Perheet lukevat nyt päivittäin
Lukulahja lapselle -kirjakassin saaneista perheistä 63% kertoi kirjakassin lisänneen perheen lukemista; 27% perheistä kertoi aloittaneensa lukemisen saatuaan kirjakassin ja 36% perheistä kertoi lukeneensa tavallista enemmän.
Niissä perheissä, joissa lukeminen oli alkanut kirjakassin ansiosta, lukemisesta oli myös tullut säännöllinen osa arkea; jopa 77% perheistä kertoi lukevansa nyt vähintään kerran päivässä. Valtaosa näistä perheistä oli lukenut kirjakassin kirjat yli 10 kertaa, kolmannes jopa yli 20 kertaa. Kirjakassi on siis vaikuttanut erityisesti niihin perheisiin, joissa ei muuten olisi luettu.
Perheissä, joissa lukeminen oli aloitettu neuvolasta saadun kirjakassin ansiosta, myös kirjoja on tavallista vähemmän; neljännes perheistä kertoo, että kotona on vain 5 lasten kirjaa tai vähemmän. Kaikissa kirjakassin saaneista perheistä näin on alle viidenneksellä perheistä. Lukulahja lapselle -kirjakassin kirjat ovat kodin ainoat lastenkirjat 5% kirjakassin saaneista perheistä. Se tarkoittaisi koko ikäluokkaan suhteutettuna noin 2500 lapsiperhettä.
Neuvolasta kaivataan tukea jatkossakin
Iltasatuhetki on perheille suosituin hetki lukea, mutta Lukulahja lapselle -kirjakassi on innostanut perheitä tarttumaan kirjaan myös muina arjen hetkinä. Kirjakassin tavoitteena onkin, että lukemisesta tulisi luonteva osa arkea ja vanhempia on kirjakassin materiaaleissa kannustettu löytämään itselle parhaiten sopivat lukuhetket.
Tärkeimmät syyt lukemiselle ovat vanhempien mielestä lapsen sanavaraston lisääntyminen, sekä yhteisen lukuhetken rauhoittava vaikutus. Kirjakassin saaneet vanhemmat tunnistavat avoimien vastausten perusteella hyvin lukemisen merkityksen lapsen kehitykselle.
Kirjakassin saaneet perheet toivovat saavansa myös jatkossa tukea ja lisää tietoa lukemisen merkityksestä neuvolasta. Yli puolet toivoo saavansa neuvolasta lapselle sopivia kirjoja ja hieman alle puolet tietoa lukemisen hyödyistä. 92% perheistä toivoo, että Lukulahja lapselle -kirjakasseja jaettaisiin neuvoloissa myös jatkossa.
Terveydenhoitajat sitoutuneet kirjaohjelmaan
Lukulahja lapselle -vaikuttavuuskyselyyn vastanneista terveydenhoitajista lähes puolet kokee, että lasten kielellinen kehitys on heikentynyt osittain tai selkeästi viime vuosina. Terveydenhoitajista yli kolmannes on huolissaan lasten kielellisestä kehityksestä. Terveydenhoitajien avoimissa vastauksissa nousi esiin erityisesti huomiot puheen viivästymistä.
Terveydenhoitajat tunnistavat hyvin lukemisen vaikutukset lapsen kielelliselle kehitykselle ja perheen hyvinvoinnille. Kaikki kyselyyn vastanneet terveydenhoitajat myös uskovat Lukulahja lapselle -kirjakassin kannustavan perheitä lukemaan. Siksi 100% vastanneista haluaisi jakaa kirjakasseja myös jatkossa. Yli puolet terveydenhoitajista haluaisi lisäksi kartuttaa omaa osaamistaan ja haluaisi lisää tietoa lukemisen merkityksestä.
Lukulahja lapselle -ohjelma
Lukulahja lapselle -ohjelman tavoitteena on tarjota tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen kaikissa Suomen vauvaperheissä. Neuvoloissa jaettavan kirjakassin vaikutuksia perheiden lukutottumuksiin seurataan koko kolmen vuoden ajan Tutkimusyhtiö Innolinkin toteuttamilla vaikuttavuuskyselyillä.
Lukulahja lapselle -ohjelma 2019-21 on valmisteltu ja toteutettu Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä 1,2 milj. euron rahoituksella sekä eduskunnan 150 000 euron avustuksella.
Kirjakassin sisältö on laadittu yhteistyössä moniammatillisen asiantuntijaryhmän kanssa. Valmisteluun osallistui lastenkirjailijoita, kuvittajia, tutkijoita, kirjastoammattilaisia, sosiaalityöntekijä sekä THL:n neuvola-asiantuntija, tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.
Lukulahja lapselle- kirjakassi on jaettavana kaikissa Suomen kunnissa. Kirjakasseja jaetaan vuosina 2019-21 yhteensä 150 000 kappaletta. Kirjakassi on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi, venäjäksi, viroksi, arabiaksi ja somaliksi.
Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Helena Hiilivirta. Kuva: Antero Tenhunen
Pirkanmaan rahaston hoitokunnan varapuheenjohtaja Jari Andersson. Kuva: Antero Tenhunen
Hiilivirta on ollut Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen vuodesta 2018. Hän on aiemmin toiminut Kulttuurirahaston säätiön hallituksessa 2005–2014 ja hallintoneuvostossa 2014–2020.
Andersson on ollut Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen vuodesta 2015.
Hoitokunnan uusina jäseninä aloittivat toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko Hämeenkyröstä sekä valokuvataiteilija, toiminnanjohtaja Terhi Asumaniemi, teatterinjohtaja Panu Raipia ja dekaani Tapio Visakorpi, kukin Tampereelta.
Edelliseltä kaudelta hoitokunnassa jatkavat dosentti Katariina Mustakallio, päätoimittaja Matti Posio, professori emerita Ulla Ruotsalainen, johtaja Pauli Sivonen ja Keskusrahaston edustajana asiamies Ralf Sunell.
Vehnänviljelyn yleistyminen kymmenen tuhatta vuotta sitten muutti ihmiskunnan historiaa. Siirtyminen metsästyksestä ja keräilystä maanviljelyyn oli selviytymisen kannalta suuri onnistuminen, ja nykyään vehnä on yksi maailman suosituimmista viljoista ympäri maailman.
Vehnä on verrattain edullinen, se maistuu hyvältä ja on ruoanvalmistuksessa sekä leivonnassa helppokäyttöinen. Valitettavasti vehnä, etenkin pitkälle prosessoituna, ei ole kovinkaan ravintopitoinen tai kestävän kehityksen mukainen.
Useat viljat ja palkokasvit, kuten härkäpapu, durra ja hirssi, sisältävät huomattavasti enemmän proteiinia, mineraaleja, ravintokuitua ja antioksidantteja. Niiden käyttö on kuitenkin vähäistä, sillä maku ja rakenne eivät vedä vertoja teollisille vehnätuotteille.
Ratkaistakseen ongelman, tutkijatohtori Yaqin Wang päätti selvittää, voisiko näitä vehnättömiä vaihtoehtoja hyödyntää paremmin Euroopassa sekä Afrikan maissa kuten Burkina Fasossa ja Keniassa, joissa suurin osa vehnäjauhosta tuodaan maahan muualta.
Hän väitteli tohtoriksi kesäkuussa 2020 aiheenaan viljojen vaahtorakenteiden optimointi räätälöityjen bioprosessien avulla.
– Projektin tarkoituksena oli edistää paikallisesti viljeltyjen raaka-aineiden käyttöä valmistamalla proteiinipitoista tai kokojyväviljasta valmistettua leipää. Sopeutumista uudenlaisiin elintarvikkeisiin edesauttaa, jos ne ovat mahdollisimman lähellä totuttua, mutta kun yli 30% vehnäjauhosta korvataan härkäpapu-, durra- tai hirssijauholla, leivästä tulee hyvin pieni ja kova, eikä kovin maukas, Wang sanoo.
Suuri leipäkoe
Wang hyödynsi tutkimuksessaan 3D-skanneria, jonka avulla hän mittasi leipomansa leivän tilavuuden.
Parantaakseen leivän rakennetta ja makua, Wang suoritti kokeita käyttämällä dextraania, joka on täysin luonnollinen vaihtoehto teollisille sakeuttamisaineille ja maunparantajille. Koska dekstraani ei ole raaka-aine, vaan ruoasta eristettyjen, oikeanlaisten maitohappobakteerien aiheuttaman hapatuksen lopputuote, sitä ei tarvitse merkitä elintarvikkeen tuoteselosteeseen.
Sukroosin avulla Wang kehitti bioprosessimenetelmän, jonka lopputuotoksena muodostui gluteenin kaltaisella tavalla toimiva dekstraani. Menetelmää on mahdollista hyödyntää teoriassa minkä tahansa jauhon kanssa, mutta räätälöinti on tarpeen optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
– Käyttämäni jauhot olivat haastavia sillä raaka-aineiden aikaisempaan tutkimukseen perustuvaa tietoa ei juurikaan ollut saatavilla. Esimerkiksi hirssi saattaa sisältää antimikrobisia yhdisteitä, minkä vuoksi bakteerit eivät hapatuksesta huolimatta kasva, Wang sanoo.
Ruoan tulevaisuus
Paikallisen leipomon tiimi Burkina Fasossa pääsi osallistumaan makutestiin. Kuva: Dr Ndegwa Henry Maina.
Lopulta uurastus palkittiin. Wang korvasi 30-50% vehnäjauhoista härkäpapu-, durra- tai hirssijauhoilla sekä afrikkalaisesta hapanleivonnaisesta eristettyä, dekstraania tuottavaa maitohappobakteeria, ja onnistui leipomaan leivän, joka oli yhtä iso, tai jopa isompi kuin 100% vehnästä valmistettu leipä.
Saadakseen selville, mitä tuotteen loppukäyttäjät olivat innovaatiosta mieltä, Wang ja hänen työryhmänsä matkustivat Burkina Fasoon ja järjestivät makutestin paikallisessa leipomossa.
– Koe oli hyvin onnistunut ja olen iloinen, että paikallisten viljojen käyttöä pyritään lisäämään. Vehnä on Afrikassa tuontilistan kärjessä, mikä on lisännyt hallitukseen ja ruokaturvallisuuteen kohdistuvaa painetta. Lisätyötä tarvitaan, jotta leipä saadaan markkinoille, mutta tutkimus meni hyvin, hän sanoo.
Wang työskentelee nykyään tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla, ja jatkaa tutkimuksiaan ruokaan ja sen tulevaisuuteen liittyen. Tällä hetkellä hänen tavoitteenaan on kehittää kasvipohjainen lihankorvike.
– Päätavoitteemme on vähentää riippuvuutta vehnästä korvaamalla se terveellisimmillä vaihtoehdoilla. Työ on usein haastavaa, mutta meillä on iso tutkimusryhmä ja paljon ihmisiä työskentelemässä asian eteen. Meillä on hyvä yhteisö, hän sanoo.
Tutkijatohtori Yaqin Wang sai 24 000 euron apurahan viljojen vaahtorakenteiden optimointia räätälöityjen bioprosessien avulla käsittelevään tutkimukseen.
Olen nuorena opiskellut strategista johtamista, johtanut asioita ja ihmisiä kolme vuosikymmentä, väitellyt asiasta. Strategiaa olen myös tutkinut ja opettanut. Monien asiaa koskevien hyllymetrien jälkeen rahaston toiminnassa säväytti yksinkertaisuus. Monimuotoinen, määräajaksi valittu hoitokunta rahoittaa tulevaisuutta ohjeenaan yhteisesti laadittu ja yhdelle A4-liuskalle mahtuva toimintatahto, josta yllä on itselleni tärkein kappale. Sen lisäksi hoitokunta edustaa kulttuuria, jossa ei ajeta oman erityisalan etuutta vaan tunnustetaan eri tieteen ja taiteen alat yhtä tärkeiksi. Ja se toimii – maljan arvoinen asia.
Mikä saa ihmiset pyyteettömästi tekemään yhteisen hyvän eteen töitä? Varmasti se on sisäsyntyistä mutta myös tunne siitä, että asia on tärkeä. Vain osa hoitokunnan jäsenistä vaihtuu kerralla, mikä takaa, että hyvä toimintatapa siirtyy jatkavien kautta. Pirkanmaan rahastossa jatkuvuudesta ovat huolehtineet myös asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen ja sihteeri Kati Vastamäki. Ihmisiä yhdistävät myös rituaalit ja symbolit. Kevään apurahojen arviointiprosessi on iso ja monimuotoinen talkoo. Monet vuodet talkoiden alkua hoitokunnalle symboloivat paperihakemuksia pullistelevat viininpunaiset salkut, jotka ovat vaihtuneet sähköisen järjestelmän käyttäjätunnukseksi ja salasanaksi.
Edellisten yhdeksän vuoden aikana toimineiden hoitokunnan jäsenten perintönä Pirkanmaa on saanut Kennedy-cembalon, jonka Kulttuurirahasto on rahoittanut. Pirkanmaata kiertäessään se paitsi soi hienoja barokkisäveliä, on myös esimerkki siitä, mitä hyvää rahasto ja ennen kaikkea lahjoittajat toiminnallaan säteilevät ympäröivään yhteiskuntaan.
Kolmen vuoden puheenjohtajuuteni oli koronajohtamista. Digiloikka ulottui myös rahastoon. Kokoukset, asiantuntijatyö ja apurahoista päättäminen siirtyivät Teamsiin. Kannatusyhdistystilaisuudet vaihtuivat webinaareihin. Emme voineet kokoontua yhdessä apurahansaajien, lahjoittajien ja asiantuntijoiden kanssa vuosijuhlaan ja laulamaan Pirkanmaan maakuntalaulua Kesäpäivä Kangasalla. Yhteisöllisyys kilpistyi rajoituksiin ja vaihtui kirjeitse lähetetyiksi ja vastaanotetuiksi huomionosoituksiksi.
Mutta Kulttuurirahasto on osa yhteiskuntaa. Samalla tavalla kuin muutkin huomasimme, että rutiinihallinto toistensa tuntevien ihmisten kesken sujuu mutkattomasti ja aikaa säästäen, kun napin painalluksella voi siirtyä kokouksesta toiseen. Luovuus, ihmisyys ja yhteisöllisyys ovat kuitenkin olleet pysähdyksissä, kun kehon kieli ja käytäväkeskustelut ovat puuttuneet tai sivulauseen yksittäisestä sanasta assosiaation kautta syntynyt uusi idea on jäänyt syntymättä. Uuteen normaaliin varmaan siirrymme, kun ensin olemme pitkään halanneet toisiamme ja täyttäneet syntyneen läheisyysvelan.
Mitä muistelen tästä yhdeksän vuoden päästä? Varmasti ihmisiä ja heidän kanssaan tehtyjä asioita ja sattuneita kommelluksia. Korvien välissä oleva tekoälysuodatin tunnistaa varmasti myös rahaston rahoittamien lahjakkaiden ihmisten aikaansaannoksia tieteen ja taiteen saralla. Heidän tekonsa konkretisoivat, kuinka rahaston toimintatahto muuttuu hengeksi ja lihaksi.
Mutta aikansa kutakin ja nöyrä kiitos. On uusien ihmisten aika jättää jälkensä rahaston historiaan. Onneksi kannatusyhdistykseen siirtyminen lievittää omia vieroitusoireitani.
Kirjoittaja toimi Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsenenä vuodesta 2013 ja puheenjohtajana 1.10.2018–30.9.2021.
Tänä vuonna taiteilijavalinnan tekivät Pohjois-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan jäsen, tuottaja, kuraattori, Taija Jyrkäs ja taideostotoimikunnan jäsen, kuraattori Senni Kela. Valinta oli kuraattorikaksikolle selkeä: “Kaija Hinkula on kiinnostava nuori oululainen tekijä, jonka valttina ovat rohkeus ja raikkaus, ja lisäksi hänellä oli selvä tahtotila lähteä luomaan uutta paikkasidonnaista teosta julkiseen tilaan, ennalta valittuun paikkaan ja sen ehdoilla”. Kuraattorikaksikko on kiinnostuneena seurannut Hinkulan työskentelyä maalaus- ja veistotaiteen rajapinnassa.
Hinkulan teos Kummeli kanavarannan tuntumassa tervehtii nyt niin ohi kulkevaa pyöräilijää kuin suistossa suppailijaakin. Värikäs teos sai alkunsa merellisestä Oulusta ja merimerkeistä. Taiteilijan kaupungin edustalla viettämä aika meloen ja suppaillen sekä talvisella jäällä kulkien synnytti ajatuksen taiteellisesta merimerkistä. ”Meri ja suisto ovat tärkeä osa oululaisten kaupunkitilaa, ja ne voitaisiin ottaa Oulussa yhä paremmin käyttöön”, Hinkula summaa. Perinteisesti kummeli on rannalle rakennettu, merenkulkuun tarkoitettu paikannuksen apuväline. Hinkulan teos on valmistettu maalatuista teräsputkista.
Kaija Hinkula on Oulussa työskentelevä kuvataiteilija. Hänen tuotantonsa koostuu värikkäistä maalauksista sekä installaatioista. Hinkula on valmistunut kuvataiteilijaksi vuonna 2008 ja kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta keväällä 2021. Hänen teoksiaan on muun muassa Valtion taidekokoelmissa ja Oulun Taidemuseon kokoelmissa.
Taide² (Taide toiseen) -apurahalla tuetaan korkealaatuisia taidehankkeita, joilla tavoitellaan entistä suurempia yleisömääriä. Tukimuodon päämääränä on rahoittaa taidehankkeita, jotka puhuttelevat ja koskettavat asiantuntijoiden lisäksi laajempaa yleisöä. Koska lipputulojen osuuden taiteen rahoituslähteenä voidaan olettaa kasvavan, tavoite tukee myös taidetuotantojen taloudellisen pohjan vahvistamista.
Elokuun 2021 haussa Taide²-apurahoja myönnettiin viisi:
ANTI – Contemporary Art Festival yhdistys ry: Esitystaiteen festivaalien yhteistuotanto- ja kiertuetoimintamallin kehittämiseen, 300 000 €
Jazz City Turku ry: Archipelago Sea Jazz -festivaalisarjan kehittämiseen, 100 000 €
Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin säätiö sr: Instituuttiverkoston Together Again -festivaalin toteuttamiseen, 250 000 €
Suomen Taiteilijaseura – Konstnärsgillet i Finland ry: Nuoret 2023 -näyttelyn toteuttamiseen, 200 000 €.
ANTI – Contemporary Art Festival
Kuvituskuva Shoji Katon ja Jani Mikkosen Descending-teoksesta 2020. Kuva: Pekka Mäkinen / ANTI-festivaali
Kuopiolainen ANTI – Contemporary Art Festival yhdistys ry tuottaa yhteistyössä Hango Teaterträff – jaBaltic Circle -festivaalien kanssa kuusi uutta kotimaista esitystä, joiden ensi-illat ovat vuosina 2022–23. Esitykset nähdään kaikilla hankkeessa toimivilla festivaaleilla. Hankkeen tavoitteena on saada festivaaleille uusia yleisöjä, vahvistaa vapaan kentän taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja festivaalien roolia suomalaisen taiteen ekosysteemissä sekä pidentää esitysten elinkaarta.
– Hankkeessamme kolme Suomen merkittävintä esitystaiteen festivaalia yhdistävät resursseja ja osaamista. Olemme varmoja, että tästä syntyy poikkeuksellisen vaikuttava kokonaisuus, joka hyödyttää monipuolisesti taiteilijoita, festivaaleja ja yleisöjä. Pandemian, ekokriisin ja polarisoituneen julkisen keskustelun ajassa olemme äärimmäisen iloisia myös siitä, että me festivaalitoimijat pääsemme tämän hankkeen kautta organisoitumaan ja vastaamaan ajan haasteisiin yhdessä, sanoo ANTI-festivaalin päällikkö Elisa Itkonen.
Vuonna 2019 käynnistynyt Archipelago Sea Jazz on festivaalikonsepti, joka rakentuu saariston vetovoiman ja laadukkaan jazzmusiikin ympärille. Kulttuuritoimijoiden ja neljän kunnan laaja yhteistyö vahvistaa saariston houkuttelevuutta kulttuuri- ja matkailukohteena, mikä lisää jazzmusiikin saavutettavuutta ja suosiota myös suuren yleisön keskuudessa.
– Nyt myönnetyn apurahan kautta varmistuu rahoitus saariston portilla Turussa järjestettävään Turku Sea Jazziin ja Maarianhaminan Åland Sea Jazziin sekä koko tapahtumakonseptin kansainvälisen profiilin vahvistamiseen, iloitsee Jazz City Turku ry:n toiminnanjohtaja Jussi Fredriksson.
Puppa ry
Heli Hassan Hamidin teos Keravalla Taiteen kotitalossa.
Yli sadan ammattitaiteilijan ja taiteen harrastajan keravalaiseen, purkukuntoiseen kerrostaloon kesällä 2020 tuottama Taiteen kotitalo tavoitti mittavan yleisön ja teki purkutaide-käsitteen laajemminkin tutuksi. Graffititaiteilija Jouni Väänäsen johdolla taide- ja kulttuuritoimintaa tyhjillään tai vajaakäytöllä olevissa ja purkua odottavissa kiinteistöissä on tehty Purkutaide-nimellä jo vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2020 toiminnan tueksi ja taustaorganisaatioksi perustettiin yhdistys Puppa ry, joka aikoo nyt myönnetyllä apurahalla uudistaa taidekenttää, havainnollistaa purkutaiteen mahdollisuuksia ja luoda uusia uramahdollisuuksia taiteilijoille. Näyttelytoiminnan ohella tuotetaan purkutaiteen käsikirja alan toimijoiden avuksi.
Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin säätiö sr
Together Alone -hanke aloitettiin pandemian aikaan keväällä 2020. Kuva: Katja Tähjä
Poikkeusolot ovat synnyttäneet vahvan tarpeen kulttuurin ja taiteen kokemiselle, fyysisille kohtaamisille ja yhteisöllisyyden tunteelle. Samanaikaisesti taidekentän toimijat ovat kuitenkin joutuneet taloudellisesti yhä ahtaammalle. Together again on Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkoston laaja hanke, joka osallistuu pandemia-ajan jälkeiseen kulttuurikentän jälleenrakennukseen. Kaikki 17 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttia ovat mukana hankkeessa, ja instituuttien verkostoja hyödynnetään laajalti paikallisten yhteistyökumppaneiden ja yleisöjen tavoittamisessa.
– On hienoa, että pääsemme nyt rakentamaan uudenlaista hybridifestivaalia, jossa eri alojen taiteilijat ja yhteisöt voivat kohdata sekä digitaalisesti sekä fyysisesti. Together Alone -hanke aloitettiin pandemian aikaan keväällä 2020 kulttuurin tekijöiden ahdinkoa lievittämään. Se jatkuu 2021 ja 2022 ja huipentuu Together Again -festivaaliin 2023. Festivaali kiertää ympäri maailman instituuttien kautta: alkaen Tokiosta, päätyen Euroopan kautta New Yorkiin, kertoo Suomen Madridin instituutin johtaja Pauliina Ståhlberg.
– Apuraha Together again -hankkeelle mahdollistaa taiteilijakeskeisen toimintamallin kehittämisen pitkäjänteisesti. Yhteisöllisyys ja yhteisöjen tukeminen ovat hankkeen ytimessä. Olemme iloisia, että instituuttiverkosto voi olla kehittämässä uudenlaisia ekologisesti ja eettisesti kestäviä toimintatapoja ja tukirakenteita, sanoo Suomen Britannian ja Irlannin instituutin johtaja Jaakko Nousiainen.
Suomen Taiteilijaseura
Nuoret 2019 -näyttely. Kuvassa Sini Kähösen, Salome Rajantin ja Maiju Hukkasen teokset. Kuva: Patrik Rastenberger
Suomen Taiteilijaseura on kuvataiteen valtakunnallinen kattojärjestö, joka edustaa kolmea tuhatta Suomessa toimivaa ammattikuvataiteilijaa. Nuoret-näyttely on yksi Suomen merkittävimmistä nuoren taiteen esittelyistä ja vanhimmista näyttelyinstituutioista.
Nuoret 2023 -näyttelyhankkeessa uudistetaan nykytaiteen tuotanto- ja näyttelykäytäntöjä sekä esitellään uuden sukupolven taiteilijoita. Kymmenen näyttely- ja asiantuntijaorganisaation yhteistyönä toteutettava hanke pilotoi samalla uudenlaisia, reiluja kuvataiteen työelämäkäytäntöjä: näyttelyyn kuratoiduista uusista teoksista osa toteutetaan komissioina erillisellä tuotantotuella ja työsuhteessa.
– Tavoitteemme on juurruttaa kuvataiteen kentälle pysyvämpiä toimintatapojen muutoksia ja vastata suuriin haasteisiin; taiteilijoiden heikkoon toimeentuloon ja työllistävien rakenteiden puutteeseen, kertoo Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.
Tärkeimpiin tehtäviisi kuuluvat kirjanpitoon ja taloushallintoon liittyvät vastuualueet. Vastaat tilinpäätöksestä, taloushallinnon tietojärjestelmistä ja niiden kehittämisestä sekä toimit esihenkilönä keskusrahaston kirjanpitohenkilöstölle. Avustat sijoitusomaisuuden hoitamisessa sekä osallistut säätiön omistuksessa olevien kiinteistöjen hallinnointiin. Tämän lisäksi vastaat myös muiden tietojärjestelmien kehittämisestä sekä vastaat säätiön toimitilojen kunnossapitoon liittyvistä palvelusopimuksista ja hankinnoista sekä muista hallintoon liittyvistä tehtävistä.
Henkilöstöhallinnon osalta talous- ja hallintopäällikön vastuualueeseen kuuluvat keskusrahaston ja maakuntarahastojen työsuhdekysymykset sekä henkilöstöhallinnolliset työsuhteiden elinkaareen liittyvät tehtävät mukaan lukien rekrytoinnit, resursoinnit, työhyvinvointi ja työsuojelu. Tehtävää täytettäessä on mahdollista eriyttää siitä huomattava osa henkilöstöhallinnosta.
Parhaat edellytykset tehtävässä onnistumiseen
Sinulla on vankka kokemus käytännön kirjanpidosta ja taloushallinnosta ja tehtävään soveltuva koulutus. Ymmärrät sijoitusmarkkinoiden ja erityyppisten sijoitusinstrumenttien perusperiaatteet. Tunnet huoneisto- ja kiinteistöhallinnon käytäntöjä ja osaat hallita ja valvoa kiinteistöjen hallinnan yhteistyökumppaneita. Olet toiminut esimiehenä ja vastannut ICT-palveluiden hankkimisesta. Kokemus henkilöstöhallinnosta lasketaan eduksi. Kommunikoit sujuvasti suomeksi, englannin kielen hyvä taito lasketaan eduksi.
Sinulla on luotettava, huolellinen ja jämäkkä työskentelyote, olet päätöksentekokykyinen ja viihdyt monipuolisessa roolissa. Tehtävässä menestyminen edellyttää joustavuutta ja avoimuutta, sosiaalisuutta, paineen- ja muutoksensietokykyä. Tieteen ja taiteen tuntemus tai harrastuneisuus on eduksi.
Miksi Suomen Kulttuurirahasto?
Suomen Kulttuurirahastossa pääset työskentelemään ainutlaatuisella näköalapaikalla Suomen kulttuurin puolesta. Työskentelet ammattitaitoisen, mukavan tiimin kanssa Helsingin ydinkeskustassa.
Suomen Kulttuurirahastossa on vastuullinen yrityskulttuuri ja se on ympäristöystävällinen toimija. Toimistossa noudatetaan mm. WWF:n Green Office -sertifikaatin mukaisia toimintamalleja.
Haluatko kuulla lisää?
Lisätietoa tehtävästä saat Compass Human Resource Group:n konsultilta: Göran Hernberg +358 500 409 779 (goran.hernberg@compasshrg.fi) 14.10. klo 9–11, 19.10. klo 9–10 tai 27.10. klo 14–16 tai Nina Laszlo-Bäckström +358 50 595 6041 (nina.laszlo-backstrom@compasshrg.fi) 12.10. klo 13–15, 22.10. klo 13–15 tai 25.10. klo 13–14 välisinä aikoina.
Hae paikkaa!
Hae paikkaa oheisesta linkistä: https://bit.ly/3Ai2uyY Haku on auki 31.10.2021 asti, mutta aloitamme hakemusten käsittelyn jo hakuaikana. Liitä mukaan ansioluettelosi ja palkkatoiveesi.
Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston hoitokunnan uudeksi puheenjohtajaksi on valittu lehtori, fil. maisteri Riku Halinen. Varapuheenjohtajaksi valittiin sosionomi Harri Kivelä. Uusina jäseninä hoitokunnassa aloittavat toiminnanjohtaja Hannu Kaukiainen, kasvatustiet. tohtori Tiina Kirvesniemi, intendentti Mari Lehtosalo, dosentti, teol. tohtori Marko Marttila sekä dosentti, silmätautien ylilääkäri Raimo Tuuminen. Hoitokunnassa jatkavat jäsenet johtaja Tomi Hautala, yhteiskuntat. tohtori Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala sekä varatuomari Kristiina Rintala. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä kausia voi olla enintään kolme.
Kymenlaakson Kulttuurirahasto jakaa Tammikuun haussa 490 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen sekä erilaisiin maakunnan kulttuurielämää edistäviin hankkeisiin. Jaossa on mm. 40 000 euroa Kärkihankkeeseen sekä vähintään 20 000 euroa Taidetta kaikille -hankkeisiin. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Apurahanhakijan verkkopalvelu on avoinna 10.1.-10.2.2022 ja hakuohjeet löytyvät tutusti Kulttuurirahaston kotisivuilta osoitteesta www.skr.fi/yleiset-hakuohjeet.
Apurahapäätökset tekee Kymenlaakson Kulttuurirahaston hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan maakuntarahaston vuosijuhlassa toukokuussa 2022.
Kymenlaakson rahaston asiamiehenä toimii fil. tohtori Päivikki Eskelinen-Rönkä.
