Etelä-Savon rahaston Valituskuoro nähdään ja kuullaan ainakin Mikkelissä ja Pieksämäellä

Vaikuttavaa valittamista eli Valituskuoro on Etelä-Savon rahaston hanke, joka mahdollistaa tapahtuman Mikkelissä ja kolmella muulla Etelä-Savon paikkakunnalla. Etelä-Savon ensimmäinen Valituskuoro esiintyy 9.11.2024 Mikkelissä Ravintola Kivijalassa. Pieksämäen Poleenissa Valituskuoroa kuullaan 1.2.2025. Tapahtumiin on vapaa pääsy ja mukaan toivotaan yleisöä sankoin joukoin. 

Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat, jonka yrittäjät vastaavat muun muassa valitusten keräämisestä, kappaleiden sanoitusten koostamisesta ja sävellyksestä, kuorolaisten rekrytoinnista ja harjoittamisesta ja tapahtuman järjestämisestä. 

Omat valituksensa voi kertoa verkossa osoitteessa volat.fi/valituskuoro. Sivulta löytyy lomake, jonne voi purnata vapaasti siitä, mikä ärsyttää: onko se paikallispolitiikka, naapurin käytös, nuorison tempaukset, ruuan hinta vai jokin muu asia? Poleenin aulasta ja kirjastolta löytyy myös keräyslaatikko, “Valitusboksi”, jonne voi jättää omat valituksensa kirjoittamalla ne lapulle.

Osallistujat harjoittelevat ja esittävät teoksen kuoronjohtajan johdolla. Huumori ja yhteisöllisyyden lujittaminen ovat kuorototeutuksissa vahvasti läsnä. Tarkoitus on reagoida ja vaikuttaa vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin sekä herättää tunteita ja ajatuksia, ei tehdä pilaa ihmisten huolenaiheista.

Lisätietoa Volat Oy:n sivuilta

Valituskuoro on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Idean sanomaksi voisi yhteisöllisyyden lujittamisen lisäksi kuvata yleismaailmallista havaintoa: valitamme turhasta, joskin valitusten joukkoon mahtuu myös syvempi demokratian ja tulevaisuuskasvatuksen näkökulma eli ajatus paremmasta maailmasta. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja on perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200. Tänä vuonna esimerkiksi  Kiasma järjestää kesäkuussa vuoden 2024 Helsingin valituskuoron. 

Tillsammans – Yhdessä: kulttuuri-ilta Bottenvikenin kanssa

Svensk-Österbottniska samfundet ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto järjestävät yhdessä kulttuuria ja kaksikielisyyttä yhdistävän tapahtuman Ritzissä (Kirkkopuistikko 22A). Tavoite on rakentaa siltoja kieliryhmien välille ja vahvistaa kulttuuriyhteistyötä tarjoamalla ajatuksia herättävä ja viihdyttävä ilta, joka alkaa mielenkiintoisella paneelikeskustelulla klo 18 ja jatkuu Bottenviken -yhtyeen konsertilla klo 19.

Musiikkitaiteilijat Love Antell, Mattias Björkas ja Thella Johnson perustivat Bottenviken projektin yhdessä tavoitteella yhdistää muusikoita, taiteilijoita ja kirjailijoita Suomesta ja Ruotsista vuoropuheluun Itämeren yli musiikin ja sanoitusten avulla. Debyyttialbumin lisäksi projekti on myös Ruotsin radion suositun podcastin ja ohjelmasarjan ”Vi lyssnar på Finland – ett samtal om musik”.

Bottenviken on saanut kiitosta kriitikoilta kaikkialla Pohjoismaissa debyyttialbumista ”Du och jag – ett rike – ett land” (2023), joka sisältää ruotsalaisia ​​tulkintoja suomalaisesta musiikista.

Ilmainen sisäänpääsy, liput pitää lunastaa Netticket.fi:n kautta alla olevasta linkistä (maks. 2 lippua/henk). 

Netticket.fi

Lisätietoja: ep@skr.fi

Tillsammans – Yhdessä: En kulturkväll med Bottenviken

Svensk-Österbottniska samfundet och Finska Kulturfondens Södra Österbottens regionalfund ordnar tillsammans en kväll i kulturens och tvåspråkighetens tecken på Ritz (Kyrkoesplanaden 22A). Syftet med kvällen är att bygga broar mellan språkgrupperna och stärka det kulturella samarbetet. Publiken bjuds på en tankeväckande och underhållande kväll som inleds med en paneldiskussion kl. 18 följt av en konsert med det fantastiska bandet Bottenviken kl. 19.

Musikartisterna Love Antell, Mattias Björkas och Thella Johnson startade Bottenviken tillsammans med målet att sammanföra musiker, konstnärer och författare från Finland och Sverige för en dialog över Östersjön genom musik och texter. Utöver debutalbumet ligger projektet även bakom den uppmärksammade podden och programserien ”Vi lyssnar på Finland – ett samtal om musik” i Sveriges Radio. Sedan våren 2023 har Bottenviken-bandet gjort bejublade spelningar bl.a. på Way Out West i Göteborg, Södra Teatern i Stockholm och Savoy-Teatern i Helsingfors.

Projektet Bottenviken har hyllats av kritiker i hela Norden för debutalbumet ”Du och jag – ett rike – ett land” (2023), med svenska tolkningar av musik från Finland.

Gratis inträde, biljetter ska lösas ut via Netticket.fi från länken nedan (max 2 biljetter/pers)

Netticket.fi

Info: info@samfundet.fi

Kolme erilaista logoa vierekkäin

Syksyn Digitutkijat-työpajat käynnistyneet vauhdikkaasti

Pajoja on myös kehitetty kevään pilotoinnin ja siitä saatujen hyvien palautteiden pohjalta entistä osallistavimmiksi ja innostavammiksi oppilaille. Digitutkijat-työpajoja järjestetään ympäri Suomen koko MLL:n voimin.

– Yksi suurin kiitosta saanut asia hankkeessa onkin ollut sen valtakunnallisuus. Työpajat ja muut kehittämistoimenpiteet ulottuvat sellaisillekin paikkakunnille, joille kehittämishankkeet eivät yleensä ulotu. Digitutkijoissa teemme mediakasvatusta ympäri Suomen!, iloitsee pajoja suunnitellut ja Uudenmaan alueella toteuttanut mediakasvatuksen asiantuntija Ville Leppänen.

Digitutkijat-hanke osallistaa myös yläkoulujen tukioppilaita. Niissä kouluissa, joissa on MLL:n tukioppilaita, myös tukioppilaat voivat saada koulutuksen ja toimia työpajojen mediamentoreina.

– Syksyn työpajoissa autammekin vahvistamaan tukioppilaiden roolia koulun mediamentoreina. Tavoitteena on myös tuoda yhteiseen keskusteluun entistä kirkkaammin lasten omia näkemyksiä ja kokemuksia digitaalisten laitteiden käytöstä, valottaa Leppänen.

Lasten digihyvinvointi puhuttaa – vanhemmille verkkovanhempainilta

Lasten lisäksi Digitutkijat pyrkii lisäämään aikuisten ymmärrystä siitä, minkälaisessa mediamaailmassa nykypäivän lapset liikkuvat, mitä siinä tulee huomioida ja miten lapsia mediataitojen harjoittamisessa voi tukea.

Keskiviikkona 9. lokakuuta järjestämme valtakunnallisen verkkovanhempainillan digihyvinvoinnista alakouluikäisten vanhemmille. Illan aikana tarjoamme äärimmäisen ajankohtaisesta aiheesta käytännön vinkkejä haastaviin tilanteisiin ja kuulemme tuoreinta tutkimustietoa. Tuomme esiin sekä ammattilaisten että myös lasten näkökulmia aiheeseen. Illan pääpuhujana kuulemme lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ja digitaalisen median yhteyttä tutkinutta Erika Maksniemeä.

Syksyn aikana järjestämme lisäksi ammattilaisten koulutuksia ja pyrimme kehittämään mediakasvatusta mahdollisimman laajasti. Digitutkijat-hankkeen koulutukset kohdistuvat niin lapsille, nuorille, koulujen ammattilaisille kuin vanhemmillekin.

Lue lisää Digitutkijoista

Lue lisää aiheesta MLL:n sivuilta

Pohjois-Savon Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto Varkauden kaupungille

Ryhmä ihmisiä portailla juhlavaatteissa

Kuvassa Varkauden kaupungin edustajia sekä Pohjois-Savon rahaston hoitokunta.

Keväällä avattu Museokeskus Konsti on Varkauden kaupungin ja erityisesti sen museotoimen pitkäjänteisen, sitkeän ja määrätietoisen kehittämistyön tuottama museokokonaisuus. Konsti ei ole pelkästään Varkauden museon ja taidemuseon uusi toimipaikka, vaan se edustaa monitoimitalona uudenlaista museokonseptia niin sisältöjen kuin tilojenkin osalta. Varkauden museo palkittiin erikoispalkinnolla Vuoden museo 2024-kilpailussa. Museokeskuksen sisältökehittämistä on tuettu myös Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-hankerahoituksella.

Lasten omaa Vekara-Varkaus-kulttuurifestivaalia on järjestetty jo vuodesta 1995 alkaen. Festivaali on saanut useita palkintoja tunnustuksena lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatuksen edistämisestä. Viimeksi vuonna 2021 Vekara-Varkaus ja Varkauden kaupunki saivat valtakunnallisen Keskustateko-kilpailun voiton kunnianosoituksena Vekara-Varkauden yhteistyöverkoston pyyteettömälle työlle. Kaupunki toimii lastenkulttuurin parissa myös Lastenkulttuurikeskus Verson kautta. Verso on Varkauden kaupungin alaisuudessa toimiva kuntien muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus, joka tarjoaa laadukkaita harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille sekä toimii kulttuurihyvinvointia edistävissä hankkeissa.

Taiteilija Eemil Halosen teos Sotkottaret on kiertävä tunnustuspalkinto

Kolme ihmistä hämärässä huoneessa, yhdellä on kukkakimppu, keskellä patsas.

Kuvassa vasemmalta kaupunginjohtaja Joonas Hänninen, Pohjois-Savon rahaston edustaja Marianna Huttunen sekä Kai Kaarniranta.

Pohjois-Savon rahasto hankki pronssisen patsaan vuonna 1975 Halosten Museosäätiöltä ja teki siitä maakuntarahaston kiertävän tunnustuspalkinnon. Patsashankinta rahoitettiin H. J. Aminoffin nimikkorahastosta. Patsaassa kuvatut sotkottaret ovat Kalevalan taruhahmoja, jotka kuuntelevat lumoutuneina Väinämöisen kanteleen säveliä. 

Pohjois-Savon Kulttuurirahasto on myöntänyt Sotkottaret-patsaan vuodeksi kerrallaan pohjoissavolaiselle kunnalle tunnustuksena kulttuurimyönteisyydestä vuodesta 1976 alkaen. Patsas on vuosien saatossa ollut sijoitettuna lähes kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa. 

Patsas luovutettiin tiistaina 20.8.2024 Varkauden museokeskus Konstin Rakelin salongissa Varkauden kaupungin edustajille. Patsaan luovutti Pohjois-Savon Kulttuurirahaston hoitokunta. 

Nimitysuutisia: Anna Kulju ja Tommi Tähtinen aloittavat syksyllä Kulttuurirahastossa

Tummahiuksinen nainen mustassa puvussa

Anna Kulju

Suomen Kulttuurirahaston uutena juristina aloittaa 1.9.2024 OTM, KTM Anna Kulju. Hän siirtyy Kulttuurirahastoon Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä, jossa hän on toiminut Hypo-konsernin pankkijuristina, tietosuojavastaavana ja terrorismin ja rahanpesun estämisestä vastaavana yhteyshenkilönä. Aiemmin Anna Kulju on työskennellyt juristina mm. Nordeassa ja Danske Bankissa vastaten erityisesti perhe- ja perintöoikeudellisista asioista.

Anna Kulju kokee, että tässä kohtaa uraa vaihdos uudenlaiseen toimintaympäristöön on erityisen mielenkiintoinen. ”On hienoa tuoda oma ammattitaito ja kokemus uuteen yhteisöön ja kohdata uusia asioita ja ihmisiä,” hän miettii.

”Minulle työn sisältö ja merkityksellisyys ovat hyvin tärkeitä. Varsinkin nyt, kun kulttuurin muuta rahoitusta ollaan niin paljon leikkaamassa, tulen erityisen mielelläni tekemään työtä kulttuurin ja tieteen puolesta. Kirjallisuus, kulttuuri, tiede ja taide eri muodoissaan ovat aina olleet elämässäni isossa roolissa ”, Anna Kulju sanoo.

Harmaahiuksinen, silmälasipäinen mies mustassa puvussa.

Tommi Tähtinen

KTM Tommi Tähtinen aloittaa 1.11.2024 Kulttuurirahaston varainhoitajana. Hän siirtyy Rahastoon Aktia-pankista,  jossa hän on toiminut vuodesta 2017 allokaatiojohtajana ja sitä ennen salkunhoitajana. Tätä ennen hän työskenteli mm. Kaupthing Bankissa ja Evlissä.

”Kulttuurirahasto on organisaationa tuttu pitkältä ajalta, sillä olen saanut tehdä yhteistyötä nykyisen varainhoidon tiimin kanssa. Arvostan kovasti rahastoa pitkäjänteisenä sijoittajana ja laaja-alaisena toimijana”, Tommi Tähtinen kertoo. ”Kulttuurirahaston suuri sijoitussalkku tarjoaa myös mahdollisuuden oppia paljon uutta, vaikka oma osaaminen onkin monipuolinen ja ajan tasalla. Odotan myös innolla, miten kulttuurin, tieteen ja taiteen maailma avautuvat säätiön ja sen sidosryhmien kautta.” 

”Pitkäaikainen juristimme ja varainhoidosta vastaava asiamiehemme ovat lähiaikoina eläköitymässä. Avoimessa haussa olleet tehtävät herättivät ilahduttavan paljon kiinnostusta. Olen iloinen siitä, että Anna Kulju ja Tommi Tähtinen tulevat kokemuksellaan ja osaamisellaan täydentämään Kulttuurirahaston monipuolista tekijäjoukkoa”, toteaa Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.  

Uudet selkokirjat käyttöön yläkouluissa – kirjalahjoituksen taustalla huoli heikkenevästä lukutaidosta

Kaikki Suomen yläkoululaiset ovat aloittaneet lukukautensa uusien selkokirjojen ympäröimänä. Suomen Kulttuurirahaston Selkopolku-hankkeessa lahjoitettiin yläkouluille 50–150 kappaleen valikoima selkokirjoja ja helppolukuisia kirjoja, yhteensä noin 80 000 kirjaa. Tänä syksynä myös toisen asteen opintoihin valmentavat TUVA-koulutukset saavat oman pakettinsa. Selkopolun toteuttaa Lastenkirjainstituutti.

Selkopolun taustalla on huoli suomalaisnuorten heikkenevästä lukutaidosta ja koulujen jatkuvista haasteista hankkia kirjallisuutta kaikkien saataville. PISA-tulosten mukaan heikkoja lukijoita on Suomessa joka viides.

”Selkopolku-kirjat ovat olleet iso lahja koulullemme, sillä erikseen ostettuina selkokirjat ovat kalliita. Kirjat ovat matalan kynnyksen luettavaa erityisesti niille, joiden lukeminen tai lukuinto takkuaa. Lahjoitukseen valitut kirjat ovat ajankohtaista, kiinnostavaa, uutta ja innostavaa luettavaa monista eri genreistä kaikille sukupuolille. Mukana tullessa tehtävämateriaalissa on valmiiksi mietittyjä monivalintatehtäviä ja avoimia kysymyksiä oppimisen tueksi ja opettajan työn helpottamiseksi”, kertoo lahjoituksen vastaanottanut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tiila Niemi Orimattilan koulusta.

Selkopolku-lahjoitus sisältää 24 nimikettä. Suurin osa on selkomukautuksia yleiskielisistä nuortenkirjoista, jotta koko luokka voi käsitellä samaa teosta lukutaidon tasosta riippumatta. Lisäksi paketit sisältävät suoraan selkokielelle kirjoitettuja teoksia, sarjakuvan, säeromaanin, tietokirjan sekä teoksia eri genreistä. Mukana on myös helppolukuinen kirja, sillä kouluihin toivottiin myös hieman perinteistä selkokirjaa haastavampia kirjoja. Selkopolku-kirjoja on niin pienryhmien kuin lukupiirienkin tarpeisiin.

“Kauhua, fantasiaa ja romantiikkaa sekä tietokirjoja nuoria kiinnostavista aiheista. Näitä nuoret toivoivat ja niitä olemme ottaneet mukaan paketteihin”, kertoo kirjavalintatyötä tehnyt erityisluokanopettaja Paula Gustafsson. Kirjavalintatyöryhmä pohjasi kirjavalikoiman kyselyihin, jotka toteutettiin niin opettajille kuin oppilaillekin.

Selkopolun myötä markkinoille tuli myös ihan uusia selkokirjoja, muun muassa selkomukautukset teoksista Lääkäri Atte – Selviytymisopas elämään (Otava), Helena Telkänrannan Millaista on olla eläin (SKS) sekä Annukka Salaman Ripley – nopea yhteys (WSOY).

Annukka Salama iloitsee tuoreesta selkomukautuksesta: ”Olen todella iloinen, että Islan ja Antonin pelisessioista pääsevät nauttimaan hekin, joille perinteisen romaanin lukeminen tuottaa vaikeuksia. Tämä on minulle erityisen tärkeää, koska neljän hengen nepsyperheessämme jokaisella on ADHD ja ymmärrän, millaista elämä lukemisen haasteiden kanssa on.”

”Huikeimmat palautteet kirjoistani ovat tulleet maahanmuuttajanuorilta”, Salama kertoo. ”Vaikea kuvata miltä tuntuu, kun teokseni on ensimmäinen kirja koskaan, jonka nuori pystyy lukemaan suomen kielellä kannesta kanteen. Lukemisen taialla on kognitiivisia ja neurologisia vaikutuksia ja lisäksi se liittää yhteiskuntaan. Sujuva lukutaito voi muuttaa elämän suunnan.”

Lahjoituksen mukana koulut saivat tehtävämateriaaleja, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä myös hankkeen verkkosivuilla osoitteessa lukemo.fi/selkopolku. Tänä syksynä opettajille järjestetään koulutuksia Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa sekä etäyhteydellä verkossa. Jyväskylän yliopisto toteuttaa Selkopolusta vaikuttavuustutkimuksen.

Säätiöiden post doc -poolin syyshaku käynnistyy – jaossa 1,4 miljoonaa euroa

Post doc -apurahalla voidaan kattaa kaikki ulkomailla asumisesta tutkijalle ja tämän perheelle aiheutuvat kustannukset. Ohjeet kustannusarvion laatimiseksi sisältyvät hakuohjeeseen poolin kotisivuilla postdocpooli.fi. Hakuinfo järjestetään verkossa 22.8.2024 klo 9–10. 

Säätiöiden post doc -pooli järjestää vuosittain kaksi hakua, joissa kussakin jaetaan noin 35 post doc -apurahaa. Kevään 2025 apurahahaku järjestettäneen tammikuussa 2025. 

Säätiöiden post doc -poolin muodostavat kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Ulla Tuomisen Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Apurahapoolin on määrä edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä tarjoamalla nuorille tutkijoille yhdestä lähteestä ulkomaisen tutkimusjakson kustannukset kokonaisuudessaan kattava rahoitus. 

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009 edistämään tutkijoiden ja Suomen tieteen kansainvälistymistä. Tänä aikana pooliin kuuluvat säätiöt ovat jakaneet yli 40 miljoonaa euroa Suomesta ulkomaille lähteville tohtoreille. 29 hakukierroksen jälkeen apurahoja on saanut jo yli 770 tohtoria. Heistä yli kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen. 

Lisätietoa poolista ja hausta saa Säätiöiden post doc -poolin kotisivuilta, postdocpooli.fi, sähköpostiosoitteesta info@postdocpooli.fi sekä koordinaattori Mikko-Olavi Seppälältä, puh. 0400-868 006.

Vauhdittamo järjestää – Julkisen taiteen seminaari Seinäjoella

Taiteilija-asiantuntija Leevi Lehtinen toimii Taiteen edistämiskeskuksen Julkisen taiteen asiantuntijapalvelussa. Hän on työskennellyt yhdessä tilaajien, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden kanssa, ja ollut mukana kehittämässä rakennetun ympäristön taidehankkeita erityisesti Pohjanmaalla. Lehtinen avaa puheenvuorossaan julkisen taiteen prosesseja eli sitä, miten taiteilija pääsee julkisen taiteen tekijäksi.

Kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikko on kokenut julkisen taiteen tekijä ja ammattilainen julkisen taiteen valintaraadeissa. Rannikko tuo seminaariin tekijän näkökulman, ja kertoo Seinäjoelle pystytetyn teoksensa tekoprosessista.

Taidekuraattori (ts.) Elina Teitti johtaa Seinäjoen taidehallia ja vastaa visuaalisen taiteen edistämisestä kaupungissa. Julkisen taiteen koordinaattori Elina Alkio vastaa julkisen taiteen projekteista ja kaupungin taidekokoelmasta. Seinäjoen taidehalli toimii asiantuntijana ja koordinoi julkista taidetta Seinäjoen kaupungissa julkisen taiteen periaateohjelman mukaisesti. Teitti ja Alkio tuovat seminaarin tilaajan näkökulman, ja kertovat Seinäjoen ajankohtaisista julkisen taiteen hankkeista. Lisätietoa Seinäjoen taidellista löydät täältä.

Julkisen taiteen seminaarin järjestää Suomen Kulttuurirahaston Visuaalisen taiteen vauhdittamo -hanke yhteistyössä Taideyliopiston ja Seinäjoen taidehallin kanssa.

Aikataulu

  • 13–14 Leevi Lehtinen, taiteilija-asiantuntija, Taike:
    • Julkisen taiteen hankintaprosessit taiteilijan näkökulmasta
  • 14–14.30 Vesa-Pekka Rannikko, kuvataiteilija:
    • Julkisen taiteen tekijän näkökulma. Taiteilijapuheenvuoro.
  • 14.30–15 Kahvitus
     
  • 15–15.30 Elina Teitti, taidekuraattori:
    • Seinäjoen taidehalli ja Seinäjoen julkisen taiteen hankkeet. Tilaajanäkökulma.
  • 15.30–16 Keskustelua

    Seminaari on avoin ja maksuton. Seminaari on suomenkielinen. Vähentääksemme hävikkiä pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen 17.9. mennessä tästä linkistä.

Visuaalisen taiteen vauhdittamo

Vauhdittamo-hankkeen tavoite on edistää ja tukea Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden visuaalisten alojen taiteilijoiden työskentelyä ja toimintaedellytyksiä. Hanke kestää aina maaliskuun lopulle 2025 asti.  Hankkeen ytimessä on mestarikurssi valituille taiteilijoille, mutta hanke järjestää myös koulutuksia ja verkostoitumistapahtumia, joissa alueen taidetoimijoilla on avoin osallistumismahdollisuus.

Lisätietoja

Annika Dahlsten, asiantuntija
hanke.annika.dahlsten@skr.fi

Helin-kilpailun voiton vei Jingjing Xu

Mirjam Helin -laulukilpailun 12.6.2024 järjestetyssä loppukilpailussa voittajaksi lauloi kiinalainen mezzosopraano Jingjing Xu, joka sai 50 000 euroa. Toiseksi sijoittui saksalainen sopraano Kathrin Lorenzen, joka palkittiin 40 000 eurolla, ja kolmanneksi eteläkorealainen tenori Junho Hwang, joka sai 30 000 euroa. Finaaliin osallistuivat lisäksi puolalainen sopraano Justyna Khil, armenialainen baritoni Aksel Daveyan ja kroatialainen sopraano Josipa Bilić. Heistä jokainen palkittiin 10 000 eurolla.

Iloinen nainen suuri kukkakimppu kädessään

Jingjing Xu. Kuva: Minna Hatinen.

”Kilpailijoiden taso on ollut todella korkea, ja yleisö fantastista. Myös tuomariston kesken on vallinnut hyvä henki. On ollut ilo olla kilpailussa mukana”, sanoo tuomariston puheenjohtaja Soile Isokoski.

5 000 euron palkinnon parhaasta lied-esityksestä sai saksalainen baritoni Gabriel Rollinson välierissä esittämästään Harry Burleigh’n laulusta Among the Fuchsias. Samansuuruisen palkinnon parhaasta suomalaisen yksinlaulun esityksestä sai unkarilainen sopraano Renáta Gebe-Fügi. Hän esitti Erkki Melartinin laulun Minä metsän polkuja kuljen.

Lehdistöraadin suosikki oli norjalainen sopraano Hedvig Haugerud. Kansainväliseen lehdistöraatiin kuuluivat Anne Aavik Virosta, Kikka Holmberg ja Harri Kuusisaari Suomesta sekä Jürgen Otten ja Michael Stallknecht Saksasta.

Opiskelijaraati valitsi suosikikseen kiinalaisen mezzosopraanon Jingjing Xun. Opiskelijaraadin jäsenet olivat Liisa Kouvonen Turun ammattikorkeakoulusta, Tanja Niemelä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta sekä Tiina Salminen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Ylen yleisöpalkinnon sai Kathrin Lorenzen.

Kilpailun tuomarit olivat bassobaritoni Luca Pisaroni, pianisti Keval Shah, baritoni Bo Skovhus, mezzosopraano Randi Stene, sopraano Dawn Upshaw. Tuomariston puheenjohtajana toimi sopraano Soile Isokoski.

Finalistien ohjelmat ja esittelyt:
Josipa Bilić, sopraano, Kroatia
Aksel Daveyan, baritoni, Armenia
Junho Hwang, tenori, Etelä-Korea
Justyna Khil, sopraano, Puola
Kathrin Lorenzen, sopraano, Saksa
Jingjing Xu, mezzosopraano, Kiina