Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Lokakuun haku käynnissä

Kulttuurirahasto tukee tiedettä, taidetta ja kulttuuria vuosittain yhteensä yli 50 miljoonalla eurolla. Lokakuun haussa on jaossa noin 30 miljoonaa euroa, ja hakijoita on tyypillisesti yli 9000 kaikkialta Suomesta. Noin yksi kymmenestä saa rahoituksen. 

Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille sekä työskentelyyn että kuluihin. Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, ja lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Kulttuurirahasto kannustaa hakemaan apurahoja myös suuriin, monivuotisiin hankkeisiin. 

Tavanomaisten apurahojen lisäksi apurahaa voi hakea erityiskohteeseen. Lokakuun haussa on mukana useita uusia erityiskohteita. Suomen romanikielen elvyttämistä sekä romanitaidetta ja -kulttuuria tuetaan vuoteen 2030 asti yhteensä miljoonalla eurolla. Taidekoti Kirpilän tutkija-apurahalla tuetaan esimerkiksi taidekeräilyyn liittyvää tutkimusta. Tieteen lisämiljoona kohdistuu tällä kierroksella Suomen kilpailukykyä koskevaan tutkimukseen.  

”Erityisesti monilta taiteen aloilta kuuluu viestiä vaikeasta rahoitustilanteesta. Kulttuurirahasto ei voi paikata julkisen rahoituksen aukkoja, mutta kannustamme silti taiteilijoita jaksamaan ja rakentamaan kauaskantoisia, suurempiakin hankkeita”, painottaa asiamies Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta. 

Kulttuurirahasto pyrkii myöntämään yhä enemmän monivuotisia työskentelyapurahoja. Monivuotista apurahaa voi hakea jopa neljäksi vuodeksi. Vuosiapurahan määrää on nostettu 30 000 euroon, post doc -vaiheessa 34 000 euroon. 

Lokakuussa tuttuja ja uusia erityiskohteita 

Tavanomaisten työskentely- ja kuluapurahojen lisäksi haettavissa on useita erityiskohteita, joissa suunnataan tukea tiettyyn teemaan. 

Romanikielen ja -kulttuurin tuki 

Uuden erityiskohteen kautta tuetaan Suomen romanikielen elvyttämistä sekä romanitaidetta ja -kulttuuria. Apurahaa voi hakea romanikielen oppimateriaalin laatimiseen, kirjalliseen työskentelyyn romanikielellä, kirjallisuuden kääntämiseen romanikielelle, romanikielen tutkimukseen ja kielenelvytystä tukevien materiaalien kehittämiseen. ”Romanikulttuurin hyväksi on myönnetty apurahoja vuosittain, mutta nyt romanikulttuuri saa entistä vankemman ja pitkäjänteisemmän tuen”, sanoo Juhana Lassila. 

Lue lisää tuesta romanikielelle ja -kulttuurille 

Taidekoti Kirpilän tutkija-apuraha 

Haussa on ensimmäistä kertaa Taidekoti Kirpilän tutkija-apuraha Juhani Kirpilän rahastosta. Apuraha on tarkoitettu tohtoreille tutkimukseen, jonka aihe voi liittyä taiteen keräilyyn, keräilijöiden kokoelmiin, kotimuseoihin tai Taidekoti Kirpilän kokoelmataiteilijoihin. ”Juhani Kirpilän rahasto ylläpitää Taidekoti Kirpilää ja tukee lisäksi huomattavilla summilla taiteilijoiden ja tutkijoiden työtä. Uudella apurahalla haluamme ohjata huomiota nimenomaan keräilyn ja kotimaisen 1900-luvun taiteen tutkimukseen ja kerryttää näin tutkimustietoa lahjoittajamme tärkeiksi kokemista aiheista”, sanoo hausta vastaava erityisasiantuntija, Taidekoti Kirpilän museonjohtaja Johanna Ruohonen. 

Lue lisää Taidekoti Kirpilän tutkija-apurahasta 

Tieteen lisämiljoona: Suomen kilpailukyky teollisuudessa, liiketoiminnassa tai luovilla aloilla 

Haussa on noin miljoona euroa teemaan Suomen kilpailukyky teollisuudessa, liiketoiminnassa tai luovilla aloilla. Rahoituksella tuetaan enintään viittä tutkimushanketta. Haku on tarkoitettu useammasta henkilöstä koostuville työryhmille. Yhteisö, kuten esim. yliopisto, tutkimuslaitos tai yritys, ei voi hakea. 

Lue lisää tieteen lisämiljoonasta 

Tietokirjat, tieteen ja taiteen yleistajuistaminen 

Tiedettä ja taidetta käsittelevien yleistajuisten tietokirjojen, elämäkertojen, oppikirjojen, podcast-tallenteiden, arvostelujen ja muiden julkaisujen toteuttamiseen sekä tieto- ja tieteellisen kirjallisuuden kääntämiseen jaetaan noin 400 000 euroa.  

Lue lisää tietokirjoista ja tieteen ja taiteen yleistajuistamisesta 

Tiede tutuksi 

Tiede tutuksi -apurahan tarkoitus on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin asuinpaikasta ja taustasta riippumatta sekä parantaa heidän valmiuksiaan hankkia, käsitellä ja arvioida uutta tietoa. Apurahan suuruus voi olla jopa 150 000 euroa, ja yhteensä lasten ja nuorten tiedekasvatukseen myönnetään noin 600 000 euroa.  

Lue lisää Tiede tutuksi -apurahoista 

Taidetta kaikille 

Taidetta kaikille -apurahan tarkoituksena on lisätä tukea ja hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. Apurahaa voivat hakea taiteilijat, työryhmät ja taiteen ammatilliset, rekisteröidyt yhteisöt.  

Lue lisää Taidetta kaikille -apurahasta 

Eminentia 

Kulttuurirahasto myöntää vuosittain hakemusten perusteella yhden tai useamman Eminentia-apurahan pitkän tieteellisen tai taiteellisen uran päätösvaiheessa olevalle tieteenharjoittajalle tai taiteilijalle. Eminentian edellytys on, että sen tuotos julkaistaan kirjallisesti, joko kokonaisena teoksena, verkkojulkaisuna tai artikkeleina. Apurahan suuruus on 25 000 euroa.  

Lue lisää Eminentia-apurahasta 

Kysy hausta webinaarissa 

Lokakuun hakua koskeva apurahainfo pidetään Zoom-webinaarina suomeksi keskiviikkona 11.10. klo 14–15.30 ja englanniksi torstaina 12.10. klo 14–15:30. Apurahainfossa Kulttuurirahaston asiantuntijat esittelevät eri apurahatyyppejä ja antavat vinkkejä hyvän hakemuksen laatimiseksi. Tilaisuus on avoin kaikille hausta kiinnostuneille, ja hakijoilla on mahdollisuus esittää puhujille kysymyksiä. 

Liity webinaariin tästä  

Liity englanninkieliseen webinaariin tästä

Apurahainfojen tallenteet julkaistaan tilaisuuden jälkeen Kulttuurirahaston YouTube-kanavalla 

Hyödyllisiä linkkejä 

Helena Hiilivirta jatkaa Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtajana

Sekä Helena Hiilivirta että Matti Posio ovat olleet Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäseniä vuodesta 2018. Hiilivirta on aiemmin toiminut Kulttuurirahaston säätiön hallituksessa 2005–2014 ja hallintoneuvostossa 2014–2020. Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtajana hän on ollut 1.10.2021 alkaen.

Muut Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsenet ovat rehtori Jari Andersson Sastamalasta, toiminnanjohtaja Terhi Asumaniemi Tampereelta, asiamies Anu Littunen Keskusrahaston edustajana, dosentti Katariina Mustakallio Tampereelta, kauppaneuvos Timo Mäki-Ullakko Hämeenkyröstä, teatterinjohtaja Panu Raipia Tampereelta, professori emerita Ulla Ruotsalainen Tampereelta, johtaja Pauli Sivonen Mänttä-Vilppulasta ja vararehtori Tapio Visakorpi Tampereelta.

Vasemmalla vaaleahiuksinen nainen kirjahyllyn edessä, oikealla mies harmaassa puvussa puistossa.

Helena Hiilivirta (vas.) ja Matti Posio ovat molemmat toimineet Pirkanmaan rahaston hoitokunnassa jo useita vuosia.
Kuvat: Rami Marjamäki

Taidetestaajat-ohjelma jatkuu: nuoret pääsevät taiteen äärelle myös lukuvuosina 2024–27

Kuuden lukuvuoden aikana Taidetestaajista on tullut pysyvänä koettu osa Suomen peruskoulua ja taidekenttää. Ohjelma on osoittautunut menestykseksi, tavoittaen vuosittain koko kahdeksasluokkalaisten ikäluokan opettajineen, lähes 70 000 henkeä ympäri Suomen.

Taidetestaajat on erinomainen esimerkki siitä, kuinka taide voi edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa, demokratiaa ja keskustelutaitoja sekä vähentää yhteiskunnallista eriytymistä. Taidetestaajat tarjoaa edelleen kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen lukuvuosittain 1–2 vierailua korkealaatuisen taiteen pariin. Nuoret arvioivat kokemansa taiteen ja arviot julkaistaan lähes reaaliajassa osoitteessa taidetestaajat.fi.

”Taidetestaajien suurin ansio lienee siinä, että toiminta tavoittaa kokonaisen ikäluokan, eikä yhtäkään kahdeksasluokkalaista jätetä ulkopuolelle. Nuorten antama palaute sekä osallistuminen aktiivisena yleisönä antaa paljon paitsi heille itselleen, myös Suomen taidekentälle”, toteaa ohjelman päällikkö Joonas Keskinen.

Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Taidetestaajat-toiminnan käytännön järjestelyistä vastaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Kuluvana lukuvuonna 2023–24 ohjelma toteuttaa ennätykselliset yli 140 000 taidevierailua. Vierailukokonaisuuteen kuuluu taide-elämyksen lisäksi matkat sekä taidekokemusta syventävää pedagogista työtä. Työ ohjelman juurruttamiseksi osaksi suomalaista peruskoulua jatkuu.

Taidetestauksen päärahoittajina ovat jo kuuden lukuvuoden ajan toimineet yksityiset säätiöt Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska kulturfonden. Eduskunta on osallistunut rahoitukseen vuodesta 2020 lähtien noin 15 % osuudella. Rahastot ovat luvanneet osarahoittaa toimintaa kuluvan hallituskauden loppuun, mutta toiminnan täysimittainen toteuttaminen vaatii tänä aikana myös valtion mukanaoloa.

”Valtion tulee pysyä jatkossakin mukana ja ottaa vaiheittain päävastuu rahoituksesta. On tärkeää saada toiminta vakinaistettua osaksi perusopetusta. Vain siten voimme taata nuorille yhdenvertaisen ja saavutettavan pääsyn taiteen pariin jatkossakin”, Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson painottaa.

Myös Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toiminnanjohtaja Aleksi Valta pitää Taidetestaajat-ohjelman jatkumista tärkeänä.

”Polarisoituvassa yhteiskunnassamme on aivan olennaista luoda tilaa rakentavalle keskustelulle. Taidetestaajissa tuodaan nuoret taide-elämysten ääreen, ja samalla he harjoittelevat elintärkeitä taitoja: oman mielipiteen muodostamista, sen sanoittamista ja perustelua”, sanoo Valta.

“Taidetestaajat huomioi toiminnassaan erinomaisesti sen, että kaikkialla Suomessa ei ole mahdollisuutta osallistua samanlaisiin taide- ja kulttuurielämyksiin. On hienoa, että pystymme tarjoamaan nuorille mahdollisuuden kokea uusia taiteen muotoja ja yli kielirajojen. Ilman kansallista ohjelmaa tämä tuskin olisi mahdollista”, jatkaa Sören Lillkung, Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja.

Koulujen ilmoittautuminen lukuvuoden 2024–25 taidetestaukseen järjestetään marraskuussa 2023 ja taidetoimijoiden haku vierailukohteiksi marras-joulukuussa 2023. Tarkat päivämäärät julkaistaan myöhemmin.

Lisää tietoa Taidetestaajista

Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtajaksi professori Mikko Niemi

Hallituksen puheenjohtajaksi toimikaudelle 1.10.2023–30.9.2024 on valittu Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professori Mikko Niemi ja varapuheenjohtajiksi professori Anne Birgitta Pessi sekä oikeustieteen maisteri Jukka Luostarinen. Hallituksen uusina jäseninä aloittavat Aalto-yliopiston talousjohtaja Marianna Bom ja Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg.  

Säätiön hallituksessa jatkavat yhteiskuntatiet. maisteri Siru Ahopelto, kirjailija Karo Hämäläinen, rehtori Keijo Hämäläinen, MBA Lea Keinänen, taiteellinen johtaja Tiina Lindfors, toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi sekä professori Petri Ylikoski. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.  

Kulttuurirahaston hallintoneuvoston uusi esimies on professori Riitta Pyykkö ja varaesimies päätoimittaja Matti Kalliokoski. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon on valittu varatoimitusjohtaja Hanna Hiidenpalo, oikeusneuvos Mika Ilveskero, kirjailija Anneli Kanto ja toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala. 

Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana jatkaa hallituksen puheenjohtaja Ilkka Länkinen ja varapuheenjohtajana johtaja Elli Siltala. Jäsenenä jatkaa fil. tohtori Laura Hokkanen.

Päivi Venäläinen vetämään Uudenmaan ja Kymenlaakson rahastoja

Nainen silmälaseissa ja mustassa puserossa. Tausta on valkoinen.

FT Päivi Venäläinen on aloittanut Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan ja Kymenlaakson rahastojen asiamiehenä 2.10.2023. Hän toimii työssään myös Taidetestaajat-hankkeen vastuuhenkilönä Kulttuurirahastossa.

Venäläinen siirtyy Kulttuurirahastoon kulttuuritalo Villa Artussa Hyvinkäällä sijaitsevan ja valtakunnallista kulttuurista nuorisotyötä tekevän Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiön toiminnanjohtajan paikalta.

Hän tuo uuteen työyhteisöönsä vankkaa lasten ja nuorten kulttuurin tuntemusta sekä taiteen ja pedagogiikan osaamista.

”On innostavaa päästä työskentelemään Kulttuurirahaston kaltaiseen asiantuntijaorganisaatioon, jossa on monenlaista osaamista sekä henkilöstössä että luottamushenkilöissä. Olen itse usein ollut hakemassa apurahoja, mikä tekee toiselle puolelle kurkistamisesta erityisen kiinnostavaa”, Venäläinen kertoo.

Hän on lähes koko työuransa ajan toiminut kulttuurikasvatuksen ja yleisötyön parissa. Myös vuonna 2019 valmistuneessa taidekasvatuksen väitöstutkimuksessaan hän käsittelee samaa aihepiiriä: nykytaidetta oppimisen ympäristönä.

Aiemmin Venäläinen on työskennellyt eri rooleissa Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiössä, pedagogisissa tehtävissä Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Valtion taidemuseossa sekä opettanut museopedagogiikkaa. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja kasvatustieteen maisteri, ja hänellä on myös luokanopettajan pätevyys.

Uudessa roolissaan häntä innostaa erityisesti näkökulman laajentaminen lasten ja nuorten kulttuurista laajemmin taiteen ilmiöihin ja myös tieteen puolelle. ”On hienoa päästä perehtymään siihen, millaisia ajatuksia ja ideoita apurahansaajillamme on.”

Kirjoittajakoulu kriitikoille järjestetään toista kertaa

Suomen Kulttuurirahasto järjestää koulutuksen kriitikoille keväällä 2024. Tavoitteena on kriitikon ammatti-identiteetin ja kollegiaalisen yhteisön vahvistaminen sekä ammattitaitoa tukevien uusien taitojen oppiminen. Osallistujat pääsevät päivittämään ajatuksiaan taiteen ja kritiikin merkityksestä ja myös tutustumaan taidekeskusteluun oman maan rajojen ulkopuolella. 

Kurssi toteutetaan kevään aikana Taidekoti Kirpilässä ja se sisältää kahdeksan  koulutuspäivän lisäksi mentorointia ja henkilökohtaista palautetta. Kurssin sisällön on suunnitellut laadukkaista kirjoituskoulutuksistaan tunnettu Long Play -julkaisu, ja kurssin vastuuopettajina toimivat toimittaja, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Anu Silfverberg sekä toimittaja, kirjailija ja musiikkikriitikko Sonja Saarikoski. 

Heidän lisäkseen kurssilla opettavat muun muassa kirjallisuuskriitikot Maaria Ylikangas ja Vesa Rantama, popkriitikko Oskari Onninen, elokuvakriitikko Kalle Kinnunen, kuvataidekriitikko Sanna Lipponen, tutkijatohtori, musiikkikriitikko Nuppu Koivisto-Kaasik, Helsingin Sanomien entinen teatterikriitikko, viestintäyrittäjä Suna Vuori ja teatteri- ja tanssikriitikko Maria Säkö. Kriitikkojen ja toimittajien lisäksi kurssin vierailevina opettajina toimii eri alojen taiteilijoita.

Kurssin lopputyönä syntyy podcast-sarja, joka avaa kritiikin merkitystä suurelle yleisölle. Kurssiin sisältyy myös opinto- ja työmatka Berliiniin. Kurssille valitut kriitikot saavat kurssin lopputyötä varten työskentelyapurahan.

Vuoden 2020 kurssi sai osallistujilta valtavan kiittävää palautetta. Joidenkin uralla se oli suorastaan käänteentekevä.

Anu Silfverberg, Long Play: ”Kun kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa, parasta oli opettajana nähdä, millaisia isoja harppauksia kurssilaiset tekivät teksteissään ja urallaan lukukauden aikana. Kaunista oli myös ammattilaisten vertaistuen vahvistuminen: kriitikot jäävät työssään usein yksin, ja oli hienoa huomata, miten vähäinenkin kannustus ja innostus tarttuvat alalla. Viime kerran palautteesta oppineena pyrimme tällä kertaa varaamaan enemmän aikaa yhteisille keskusteluille.”

Toimitusjohtaja Susanna Pettersson, Suomen Kulttuurirahasto: ”Kriitikoilla on keskeinen rooli kulttuurikeskustelussa, jonka tulisi olla monimuotoista, moniäänistä ja monikanavaista. Kirjoittajakoulumme tarjoaa kriitikoille ainutlaatuisen mahdollisuuden hioa ilmaisua ja syventää ammattitaitoa.”

Kurssin mahdollistaa taidekriitikko E. J. Vehmaksen nimeä kantava Suomen Kulttuurirahaston nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on tukea taidekriitikoita.

Haku kurssille umpeutuu 10.10.2023 klo 16.

Kirjoittajakoulun hakuohjeisiin tästä

Sinut minä muistan – eteläsavolaisia muistoja

Maailmalla käsityöt on nähty jo pitkään merkityksellisinä yksinäisyyden torjujina ja toisilleen tuntemattomien ihmisten kohtaamisten mahdollistajina. Kädentaidoilla on myös kulttuuriperintöön kiinnittyvä aineeton ja aineellinen tehtävänsä: käsityötaidot siirtyvät parhaimmillaan sukupolvelta toiselle ja kehittävät ylisukupolvisia kohtaamisia. Syksyllä 2023 eteläsavolaisissa kirjastoissa tai muussa matalan kynnyksen tilassa toteutetaan Etelä-Savon rahaston tuella käsityökasvatuksellisia työpajoja, joiden teemana ovat eteläsavolaiset muistot. Työpajoissa työstetään positiivisia muistoja herättäviä henkilöhahmoja erilaisia tekniikoita ja materiaaleja käyttäen. Luvassa on mm. kirjoitus-, piirustus- ja keramiikkatyöpajoja.

Ihmisiä työstämässä savea.

Kangasniemen keramiikkapajassa tehtiin muistoista taidetta. Kuva: Mari Jalava

– Käsityöprosessi on samalla myös muistelumenetelmä, jossa pohditaan hyvää kohtaamista ja mieleen jääneitä ihmisiä, hankkeen vetäjä, huopataiteilija ja muotoilija Mari Jalava kertoo.

Toteutettavan teoksen ei tarvitse olla esittävä muotokuva, eikä henkilöhahmon tarvitse välttämättä olla läheinen ihminen. Kohde voi olla esimerkiksi postinkantaja, kirjastonhoitaja, opettaja tai julkisuuden henkilö. Hahmojen ideointia lähestytään erityisesti muistijälkiä jättäneiden tunnetilojen kautta. Rakkaan kalamiehen muistosta voi esimerkiksi syntyä kala.

Tarkoitus on tehdä työpajoihin osallistuminen mahdollisimman helpoksi. Kirjoituspajoihin osallistuakseen ei tarvitse osata kirjoittaa, vaan tarinan voi kertoa myös suoraan tallenteeksi. Pajoissa hyödynnetään sukupolvien välisiä kohtaamisia. Esimerkiksi Kangasniemellä heinäkuussa järjestetyn kirjoitustyöpajan nuorin osallistuja oli 7–vuotias ja vanhin yli 70.

Jalava on innoissaan hankkeen jo toteutuneista vaiheista. Kangasniemen kirjoitustyöpaja oli menestys. Kolmen tunnin työpajassa muisteltiin, kirjoitettiin, itkettiin ja naurettiin. Samana päivänä tehtiin myös äänityksiä ja lähes kaikkien tarinat saatiin taltioitua heidän itsensä kertomina.

– Paja meni kaikilla osallistujilla tunteisiin. Myös kirjoitustyöpajan jälkeen elokuussa pidetty keramiikkapaja hioi osallistujat yhteen ja päivien aikana käsiteltiin työskentelyn lomassa kaikki mahdolliset ilot ja surut, Jalava toteaa ilahtuneena.

Työpajoja vetävät paikalliset taiteilijat, kuten tekstiilitöiden ja puuveiston osaajat. Syntyneistä teoksista toteutetaan yhteisötaideteos, joka kiertää Etelä-Savon kirjastoja keväällä 2024.

Hankkeen Facebook-sivu

Tampereen sananvapaustapahtuma nostaa esiin mediavapauden tärkeyden

Syyskuun lopussa järjestettävän ensimmäisen Tampereen sananvapaustapahtuman teemana on mediavapauden ja moniarvoisen tiedonvälityksen merkitys osana itsenäisen Ukrainan tarinaa.

Pääpuhujaksi on kutsuttu journalisti Myroslava Gongadze. Hän on arvostettu amerikanukrainalainen toimittaja ja mediajohtaja, Ukrainan tunnetuimman journalistipalkinnon taustavoima sekä ukrainalaisten nuorten toimittajien mentori. Gongadze kytkeytyy läheisesti itsenäisen Ukrainan mediavapauden kohtalokkaimpiin hetkiin.

Myroslava Gongadzen puoliso Georgiy Gongadze (1969–2000) oli Ukrainan ensimmäisiin itsenäisiin tiedotusvälineisiin kuuluvan Ukrainska Pravda -verkkomedian perustaja, jonka väkivaltainen murha Kiovan ulkopuolella syyskuussa 2000 nostatti protestiaallon kriittisen journalismin ja maan nuoren demokratian turvaamiseksi. Murhaan liittyi nauhoitusskandaali, joka oli kaataa silloisen presidentin Leonid Kutshman.

Myroslava Gongadze työskentelee nykyään Voice of America -uutispalvelun Itä-Euroopan päällikkönä. Hän tekee aktiivisesti työtä kotimaansa hyväksi Yhdysvalloissa ja reportterina kentällä Ukrainassa. Syyskuussa 2023 Myroslava Gongadze saa arvostetun amerikkalaisen Inamori Ethics Prize -palkinnon.

Tampereen sananvapaustapahtumassa Ukraina-teemaa käsitellään niin kutsuvierastilaisuudessa Tampereen Raatihuoneella kuin yleisöseminaarissa Tampereen yliopiston journalistikoulutuksen yhteydessä. Erillisessä tilaisuudessa esillä on toimittajien ja muiden vainottujen tilanne Valko-Venäjällä.

Miksi teemaksi valittiin sananvapaus? Sananvapaus on ydinarvo: se kuuluu jokaisen demokraattisen yhteiskunnan ytimeen ja on tärkeä osa vapaan ihmisen arkielämää. Sananvapaus kuuluu kaikille.

Tampereen sananvapaustapahtuman järjestää Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto yhdessä Tampereen kaupungin Operaatio Pirkanmaan, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKESin, Toimittajat ilman rajoja Suomen ja Lännen Median kanssa.

Tampereen sananvapaustapahtuma järjestetään Tampereella 26.–28.9.2023. Tapahtuma on tarkoitus järjestää vaihtuvan aiheen ympärille joka toinen vuosi toistuvana.

Tampereen sananvapaustapahtuma

Päivi Loponen-Kyrönseppä Mirjam Helin -laulukilpailun johtoon

Päivi Loponen-Kyrönseppä on aloittanut Suomen Kulttuurirahaston järjestämän Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun kilpailupäällikkönä. Tehtävä on Kulttuurirahastossa uusi. Loponen-Kyrönseppä on kulttuurijohtamiseen erikoistunut musiikin maisteri. Kulttuurirahastoon hän siirtyy Savoy-teatterista, joka on tunnettu kansainvälisestä ohjelmistoprofiilistaan.

Loponen-Kyrönseppä on johtanut Savoy-teatteria vuodesta 2013. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Vantaan viihdeorkesterin toiminnanjohtajana, Lemin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana ja musiikkitoimittajana esimerkiksi Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa. Hän on myös diplomilaulaja ja yksi Ooppera Skaalan perustajäsenistä.

”Päivi Loponen-Kyrönsepän laajat kotimaiset ja kansainväliset verkostot ja monipuolinen kokemus musiikin alalta luovat erinomaisen perustan laulukilpailun kehittämiselle”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Yhdeksäs Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu järjestetään Helsingissä 3.–12.6.2024. Kilpailu on suunnattu nuorten laulajien parhaimmistolle, ja se tunnetaan korkeasta tasostaan, vaativasta ohjelmistostaan ja arvovaltaisesta tuomaristostaan. Moni kilpailun aiemmista voittajista on noussut laulumaailman huipulle.

Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt laulukilpailun viiden vuoden välein vuodesta 1984 asti. Kulttuurirahaston hallituksen linjauksen mukaisesti kilpailu järjestetään jatkossa kolmen vuoden välein. Samalla luovutaan erillisistä naisten ja miesten sarjoista.

”Mirjam Helin -kilpailulla on vankka sija suomalaisessa musiikkielämässä. Kilpailun järjestäminen aiempaa useammin antaa edellytykset lisätä sen tunnettuutta etenkin kansainvälisesti”, sanoo laulukilpailun tuomariston puheenjohtajana vuonna 2024 toimiva oopperalaulaja Soile Isokoski.

”Saamme kiittää Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun edellistä pääsihteeriä Marja-Leena Pétas-Arjavaa kilpailun kehittämistyöstä. Sen ansiosta Kulttuurirahasto voi nyt ottaa aimo harppauksen kilpailun uuteen aikaan Päivi Loponen-Kyrönsepän johdolla” sanoo kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Aino Turtiainen-Visala.

Laulukilpailun taustalla on suurlahjoitus, jonka laulaja, professori Mirjam Helin (1911–2006) teki Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1981.  

Mirjam Helin -kilpailun verkkosivuille

Meri-Lapin Teatteriyhdistykselle ja suomentaja Mikko Koivusalolle palkinnot merkittävistä teatteriteoista

Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahaston palkinnot jaetaan joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävistä teatteriteoista. Tampereen teatterikesän avajaisissa 8.8.2023 jaettiin kaksi palkintoa, molemmat arvoltaan 10 000 euroa.  

Meri-Lapin teatteriyhdistys – sinnikäs joukko taiteen puolustajia 

Meri-Lapin Teatteriyhdistyksen ylläpitämä Kemin Teatteri jatkaa siitä, mihin täyskunnallisen Kemin kaupunginteatterin toiminta päättyi. Yhdistyksen muodostavat pääosin aiemmat Kemin kaupunginteatterin työntekijät.  

Kemissä teatteri on vuosikymmeniä ollut monipuolista ja taiteellisesti tasokasta, mutta viime vuosina esitystilojen menetys ja koko kaupunkia koskeneet rakennemuutokset toivat mukanaan ongelmia. Monet kaupungin päättäjistä olivat valmiit katkaisemaan Kemissä 75 vuotta jatkuneen ammattiteatteritoiminnan. Teatteri pelastui sen henkilökunnan tulevaisuudenuskon, periksiantamattoman asenteen ja alueen teatteritarjonnan eteen tehdyn työn ansiosta. 

Meri-Lapin Teatteriyhdistys ry:n tekemä työ takaa alueen asukkaille valtakunnallisesti tasa-arvoisen taidetarjonnan. Eri ikäryhmät voivat sen ansiosta kokea ammattilaisvoimin toteutettua monipuolista esittävää taidetta. Oman teatterin puolesta tehty työ on kaikille siihen osallistuneille taisteluvoitto. Uusi Kemin Teatteri ja sen henkilökunta ovat todistaneet tahtotilansa, selviytymiskykynsä ja yhteisöllisyytensä. 

Iloinen mies mustassa paidassa ja silmälaseissa katsoo kameraan valkoisen seinän edessä.

Mikko Koivusalo. Kuva: Pette Rissanen

Suomentaja Mikko Koivusalo – dialogin ja laulujen mestari 

Mikko Koivusalo on ansioitunut näytelmien, erityisesti musikaalien suomentajana. Hänen käsialaansa on valtaosa 2000-luvulla tehdyistä musikaalisuomennoksista. Koivusalon repertuaari yltää Stephen Sondheimista Andrew Lloyd Webberiin ja Housut pois -musikaalista My Fair Ladyyn. 

On helppo ymmärtää, miksi Mikko Koivusalo on niin kysytty ja suosittu musikaalien suomentaja. Hän on kekseliäs ja verbaalisesti lahjakas. Hänen käännöksensä ovat hyvää suomen kieltä, mutta säilyttävät samalla alkuteoksen hengen. Koivusalon kääntämiä tekstejä on helppo näytellä ja laulaa. 

Mikko Koivusalo on monipuolinen sanataiteilija, muusikko ja säveltäjä. Musikaalien ja näytelmien suomentamisen lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä ja revyitä musiikkeineen. Hän on myös uskaltanut tarttua muun muassa Bob Dylanin, Paul Simonin ja Leonard Cohenin laulujen suomentamiseen ja esittänyt niitä yhtyeensä kanssa Tampereen Teatterikesässäkin. 

Monipuolisesta sanataiteellisesta lahjakkuudesta on todisteena myös se, että hän on suunnitellut lautapeliklassikko Aliaksen. 

Olavi Veistäjä – tamperelainen kulttuurivaikuttaja 

Professori Olavi Veistäjä (1908–1988) oli Aamulehden kulttuuritoimituksen esimies ja tamperelainen kulttuurivaikuttaja. Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahasto perustuu Tampereen Teatterikerhon, Aamulehden, Olavi Veistäjän ja Tampereen kaupungin lahjoituksiin. Rahaston tarkoituksena on jakaa Olavi Veistäjän palkintoja joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävistä teatteriteoista sekä edistää teatteritaidetta. 

Tutustu aiempiin palkinnonsaajiin