Kulttuurirahaston uusi avaus, lisäkoulutusta tavoitteellisille laulajille tarjoava Mirjam Helin -akatemia käynnistyy elokuussa 2025. Akatemiaan valituille tarjotaan yksilöllinen opintosuunnitelma, joka sisältää muun muassa esiintymistä, ohjelmiston rakentamista, laulutekniikkaa sekä musiikkialan käytännön taitoja. Suomen Kulttuurirahasto kattaa opiskelijoiden kaikki kulut.
Akatemiaan on nyt valittu ensimmäiset opiskelijat: Iris Candelaria, Martin Iivarinen,Emma Karsten, Gabriel Kivivuori Sereno, Johannes Pessi, Tuomas Pääkkönen ja Marjaana Ritanen.
Lisäksi kaksi vielä koulua käyvää nuorta laulajaa, Faraja Mwamalumbili ja Matvei Palola, valittiin valmentavaan junioriohjelmaan.
Faraja Mwamalumbili (vas.) ja Matvei Palola valittiin valmentavaan junioriohjelmaan.
Haku oli auki tammi-helmikuussa 2025. Mahdollisuutta hakea ei haluttu rajata tiukasti esimerkiksi ikärajoin, sillä laulajia toivottiin moninaisista taustoista ja kaikkialta Suomesta.
”Nämä ajatukset toteutuivat upealla tavalla. Hakijamäärä ylitti odotukset, ja valitut laulajat tulevat eri puolilta Suomea”, kertoo ohjelmasta vastaava Päivi Loponen-Kyrönseppä Suomen Kulttuurirahastosta.
Hakemuksia akatemiaan tuli 144, ja Helsingissä Metropolian Arabian kampuksella pidettyihin livekarsintoihin eteni 26 laulajaa. Tuomaristoon kuuluivat Hollannin kansallisoopperan oopperastudion johtaja, sopraano Rosemary Joshua, pianisti ja korrepetiittori Alessandro Misciasci, bassobaritoni Luca Pisaroni sekä ohjaaja Kari Heiskanen.
Rosemary Joshuan mukaan Mirjam Helin -akatemian ensimmäiselle vuosikurssille saatiin monipuolinen ryhmä hienoja, lupaavia laulajia: ”Onnittelen lauluakatemiaa livekarsintojen korkeasta tasosta ja toivotan menestystä uudelle ohjelmalle.”
Mirjam Helin -akatemian opettajat rekrytoidaan alan huipulta, ja he ovat oopperalaulajia, kapellimestareita, ohjaajia ja musiikin asiantuntijoita. Opettajiksi on tähän mennessä vahvistettu oopperalaulajat Camilla Nylund, Luca Pisaroni ja Linda Watson, kapellimestari, pianisti Audrey Saint-Gil, psykologi Marjukka Laurola sekä runoilija, yliopistonlehtori Vesa Haapala.
Kuten Mirjam Helin -laulukilpailu, myös Mirjam Helin -akatemia rahoitetaan Mirjam ja Hans Helinin nimikkorahastosta. Sen tarkoituksena on tukea paitsi laulukilpailua, myös laulunopiskelua ja muita säveltaiteita. Suurlahjoituksen Kulttuurirahastolle tehnyt professori Mirjam Helin (1911–2006) oli laulutaiteilija ja pidetty laulunopettaja, joka rakasti opetustyötään ja jatkoi sitä yli 80-vuotiaaksi asti.
Viikonloppu- ja kesäleirien yhteydessä yleisölle avoimia konsertteja
Mirjam Helin -akatemiassa opetusta annetaan periodimaisesti viikonloppu- ja kesäleireillä eri puolilla Suomea, yhteistyössä alan suomalaisten toimijoiden kanssa.
Ensimmäinen opetusperiodi on 14.–17.8.2025 Turussa, Linnasmäen opistolla. Syksyn muita kohteita ovat Joensuu 12.–14.9.2025 ja Järvenpää 13.–16.11.2025.
Periodien yhteydessä järjestetään yleisölle avoimia konsertteja, ja Turun-periodin jälkeen laulajat esittäytyvätkin Espan lavalla Helsingissä maanantaina 18.8.2025 klo 15.
Rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo, että tänä vuonna hoitokunta halusi päätöksissään huomioida laajasti koko rahaston toimialueen. Apurahoja myönnettiin paitsi ammattimaiselle tekemiselle, myös moninaiselle kulttuurin harrastamisen kentälle.
“Ilahduttavaa on myös tieteen hakemusmäärän nousu; se tuplaantui edellisvuodesta. Vahva tiede ja taide sekä elinvoimainen ja monimuotoinen kulttuurin kenttä ovat kriittisiä tekijöitä maakuntamme tulevaisuuden kannalta”, Ylinen painottaa.
Palkinto toimittaja Outi Airolalle
Keski-Pohjanmaan rahaston palkinto, 15 000 euroa, myönnettiin toimittaja Outi Airolalle, kulttuurin vaikuttajalle ja paremman elämän rakentajalle.
Airola on toiminut toimittajana YLE:ssä, Kansan Ääni -lehdessä, Keski-Pohjanmaa-lehdessä ja MTV Uutisissa vuodesta 1989 lähtien. Hän on tehnyt merkittävää vapaaehtoistyötä Ykspihlajan satamakaupunginosassa, jossa on edistänyt sekä kulttuuritoimintaa että työttömien toimintaa. Airola on keskittynyt rakennusperinnön vaalimiseen ja siirtänyt vanhoja hirsitaloja satamasta turvaan vuodesta 2006 alkaen. Rakennukset on pelastettu uuteen käyttöön ja ne ovat päätyneet yksityisasunnoiksi, päiväkodiksi ja majataloksi.
Outi Airola ajattelee kulttuuria laajasti osana ihmisten hyvinvointia ja historiaa. Hänen mukaansa kulttuuri on muutakin kuin valmiita taide-esityksiä yleisölle. Se on vanhan kulttuuriperinnön suojelua, yhteisen historian muistamista ja siitä ammentamista, tarinoiden kertomista ja kuuntelua sekä toisten kohtaamista yhteisen tekemisen kautta. Airola uskoo, että kulttuuri vahvistaa hyvinvointia silloinkin, kun elämä murjoo. Hän on todistanut hienoja suorituksia teatterin lavalla ja elokuvissa ihmisiltä, jotka ovat kovien kokemusten jälkeen löytäneet harrastusten äärelle. Ykspihlajan Kulttuuriviikko tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja olla mukana laulun ja soiton maailmassa.
Outi Airola on toiminut Ykspihlajan Asukasyhdistyksen puheenjohtajana yli 30 vuotta. Hän pyörittää Ykspihlajassa Kahvila Sahaa, jonka pihapiirissä toimii Ykspihlajan kesäteatteri ja yleinen sauna, ja siellä järjestetään myös paljon keikkoja ja konsertteja. Airola on myös kirjoittanut kymmenkunta musiikkinäytelmää, jotka pohjaavat Ykspihlajan historiaan ja nykypäivään. Lisäksi hän on kirjoittanut Ykspihlaja-kirjan, joka kuvaa kaupunginosan historiaa tavallisten ihmisten ja erikoisten tapahtumien kautta.
Useita kokovuotisia työskentelyapurahoja, kärkihankeapuraha taiteeseen
Apurahat euroina
428 000 €
Apurahojen keskisuuruus oli n. 11 000 €.
Apurahansaajia
38
Hakemuksia saapui tänä vuonna 200.
Hakemuksia
200
vuonna 2024 yhteensä 198.
Apurahoja
18
eri kuntaan.
Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna kolme: taiteelliseen työskentelyyn Niina Hannulalle ja Joni Virtaselle sekä tohtoriopintoihin Essi Korkeaniemelle. Kahdeksan kuukauden apurahalla työskentelevät Noora Kaunisto ja Esko Järvelä. Puolivuotisia apurahoja myönnettiin kuusi eri tieteen- ja taiteenaloille. Kuluapurahoja myönnettiin monipuolisesti eri puolille maakuntaa; esimerkiksi teatteriproduktioita tuetaan Kokkolassa, Nivalassa, Vetelissä ja Pietarsaaressa.
Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 200 (vuonna 2024 yhteensä 198). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli noin 11 000 euroa.
Kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin Pauliina Pesosen ja työryhmän Pohjoismainen taidesiirtola -hankkeeseen, jossa Pohjoismaisessa taidekoulussa opettaneet ja opiskelleet palaavat Kokkolaan näyttelyprojektin myötä kesällä 2025.
”Se, että kärkihankeapuraha myönnettiin meille on merkittävä tunnustus. Ei pelkästään rahan takia, vaan koska Keski-Pohjanmaan rahasto on kokenut tämän olevan kärkihankkeen arvoinen! Se tuntuu tosi hyvältä. Pohjoismainen taidesiirtola tuo Kokkolaan pohjoismaista nykytaidetta laajasti. Laajuus viittaa paitsi materiaalien ja tekniikoiden kirjoon, myös mahdollisuuten osallistua kuvataiteilijoiden intensiivikursseille Pohjoismaisen taidekoulun hengessä.”
Kuvataiteilijat ja hankkeen kuraattorit Pauliina Pesonen ja Pauliina Turakka Purhonen.
Kuvassa Pauliina Pesonen Oodissa 8.4.2025. Kuva TaideEtsivät
Vuosijuhlaa vietettiin Kokkolassa
Vuosijuhlassa Snellman-salissa ohjelmassa oli Minna-Leena Lahden ja Elias Miettisen sekä Ville Ojanen & co:n musiikkiesitykset. Juhlapuheen piti Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnolla helmikuussa huomioitu professori Petri Toiviainen otsikolla “Miten musiikki vaikuttaa mieleemme, kehoomme ja aivoihimme?”
Keski-Pohjanmaan rahaston palkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen, rahaston päällikkö Mika Virkkala sekä koordinaattori Piia Hietanen. Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat ovat kokonaisuudessaan erillisessä liitteessä.
Kuvassa Kehittämöön päässeet elokuvantekijät, vasemmalta oikealle: Kaya Pakaslahti, Juho-Pekka Tanskanen, Hannu Karjalainen, Arman Zafari, Veikko Timonen ja Laura Rantanen. Kuva: Riitta Supperi.
Tänä keväänä kolmatta kertaa käynnistyvään kehittämisohjelmaan haki yhteensä 150 tekijää. Viisi valittua saavat kansainvälistä mentorointia ja 55 000 euroa ensimmäisen täyspitkän elokuvansa työstämiseen.
Ohjelmassa työstettäviä fiktioelokuvia on kolme: Kaya PakaslahdenMitt år i fiktionen (Silmu Films / Jenni Jauri), Juho-Pekka TanskasenBeatan kevät (Dionysos Films / Venla Hellstedt) sekä työryhmänä toimivien Veikko Timosen ja Arman ZafarinKaikkialla (Elokuvayhtiö Komeetta / Kaisla Viitala, Daniel Kuitunen).
Tällä kaudella dokumentaarista elokuvaa edustavat Laura RantasenElämänlanka (Wild Hog Productions / Jenni Ripatti) ja Hannu KarjalaisenThe Forest Is for Wisdom (Polygraf / Sandra Enkvist).
Uusien teosten rahoittamisesta toivoa alan tulevaisuudelle
Kehittämö on Suomessa ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa audiovisuaalisen alan uusille tekijöille suunnattu kehittämisohjelma. Vajaan vuoden pituisella kehittämisjaksolla ideoista jalostetaan laadukkaita teosehdotuksia, joilla voidaan menestyä myös kansainvälisesti.
”Kotimainen av-ala on kriisissä, koska leikkauksia on tullut niin alan järjestöille suunnattuihin valtiontukiin kuin Ylen toimintaan. Kehittämö on erityisesti nyt kaivattu valonpilkahdus elokuvien tulevaisuuden näkymissä.”
Ulla Simonen
AVEKin johtaja
AVEKin johtaja Ulla Simosen mukaan uusien alkuperäisideoiden rahoittamiselle on alalla kipeä tarve.
”Tässä ajassa uutisointi on luonnollisesti keskittynyt elokuva-alan hätätilaan. Kotimainen av-ala on kriisissä, koska leikkauksia on tullut niin alan järjestöille suunnattuihin valtiontukiin kuin Ylen toimintaan. Kansainvälinen levitys on heikentynyt ja yhä vähemmän tuotantoja ylipäätään käynnistetään”, Simonen sanoo.
”Kehittämö on erityisesti nyt kaivattu valonpilkahdus elokuvien tulevaisuuden näkymissä. Uusien kykyjen tunnistaminen ja tukeminen luovat jatkuvuutta alalle, jolla tiedämme olevan mahdollisuuksia myös viennin näkökulmasta.”
Yleisöön luotu yhteys erottaa elokuvan massasta
Kehittämössä jokainen tekijä saa oman mentorin, jonka kanssa muodostuu tiivis yhteistyösuhde. Alan kansainvälisten huippujen opastuksella teoksille laaditaan yksityiskohtaiset kehittämissuunnitelmat.
Käsikirjoittaja, dramaturgi ja hankekehittäjä Karol Griffiths (Robin and the Hoods, Paradise Highway) on kokenut mentori, joka aloitti uransa Sam Raimin ja Coenin veljesten kanssa. Hänen mukaansa taloudellisten resurssien lisäksi saatu ammatillinen mentorointi on tukimuoto, joka tekee Kehittämöstä poikkeuksellisen.
”Tarjoamme turvallisen ympäristön taitojen kehittämiselle, merkityksellisten yhteyksien luomiselle ja kurinalaiselle oppimiselle.”
Kilpailu alalla on kovaa niin rahoituksesta kuin yleisön huomiostakin.
”Suoratoistopalvelujen ja elokuvatulvan aikakaudella ensimmäinen täyspitkä elokuva päätyy helposti ’sisällöksi sisällön joukkoon’”, sanoo Kehittämössä ensimmäistä kertaa mentorina toimiva käsikirjoituskonsultti ja hankekehittäjä Mette Damgaard-Sørensen (the Guilty, Sauna).
”Tarjoamme turvallisen ympäristön taitojen kehittämiselle, merkityksellisten yhteyksien luomiselle ja kurinalaiselle oppimiselle.”
Karol Griffiths
käsikirjoittaja, dramaturgi ja hankekehittäjä
Hän on keskittynyt kymmenen vuotta yksinomaan esikoiselokuviin johtaessaan Kehittämönkin esikuvana ollutta New Danish Screen -rahoitusohjelmaa.
”Elokuvan täytyy menestyäkseen käsitellä kulloinkin vallalla olevia suuria teemoja, ja yleisön on pidettävä elokuvaa merkityksellisenä.”
Kouluttaja ja tuottaja Grant Keir (mm. From Scotland with Love, Off the Rails) haluaa auttaa tekijöitä löytämään syvimmät motiivinsa sille, miksi he haluavat tehdä elokuvan.
“Tämä on mielestäni tärkeää, jotta elokuvantekijä pääsee tunnistamaan hankkeensa tunneperäisen ytimen, mikä taas auttaa elokuvaa löytämään yleisönsä ja herättämään tunteita.”
Tällä kertaa muut mukana olevat mentorit ovat dokumenttielokuvien kehittämisen, kansainvälisten rahoitusfoorumien ja levityksen asiantuntija Gitte Schnyder-Hansen (No Other Land, a-ha The Movie) sekä leikkaaja ja käsikirjoituskonsultti Nayeem Mahbub (Agent of Happiness, Happyend).
Lisätietoa
Ulla Simonen, johtaja, AVEK ulla.simonen(at)avek.kopiosto.fi, +358 44 790 0344
Opintomatkalle valittiin Kenno Filmin tuottaja ja väitöskirjatutkija (Aalto ELO) Danai Anagnostou, toiminnanjohtaja Karoliina Korpilahti Suomen Kuvanveistäjäliitosta, näyttelyamanuenssi Anna Perälä Turun kaupungin taidemuseo WAMista sekä kuraattori, taiteilija ja NO NIIN Magazinen toinen päätoimittaja Elham Rahmati. Hakemuksia opintomatkalle jätettiin 51 kappaletta.
Ylärivi: Danai Anagnostou (Kuva: Evgenia Bourzoukou) ja Karoliina Korpilahti (Kuva: Jesse Laitinen). Alarivi: Anna Perälä ja Elham Rahmati (Kuva: Salamata Mboup).
Lisäksi ryhmään voi liittyä mukaan nykytaiteen ammattilaisia, jotka kustantavat matkakulunsa itse tai organisaationsa kautta.
Hakemukset arvioi työryhmä, johon kuuluivat Framen toimitusjohtaja Juha Huuskonen, Suomen Kulttuurirahaston kehitysjohtaja Johanna Ruohonen ja Framen hallituksen jäsen, museonjohtaja Anni Venäläinen. Valinnoissa arvioitiin erityisesti opintomatkan hyötyä osallistujan työlle tai hänen edustamansa organisaation toiminnalle.
Ulkomaille suuntautuvien opintomatkojen tarkoituksena on muodostaa kuva kohdemaiden taidekentästä, vierailla kansainvälisissä nykytaidetapahtumissa, rakentaa verkostoja sekä kartoittaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. São Paulon biennaali on Latinalaisen Amerikan suurin nykytaiteen näyttelytapahtuma. Matkaohjelma sisältää biennaalin lisäksi tapaamisia ja vierailuja paikallisiin nykytaideorganisaatioihin.
Raportin Syrjivästä siirtymästä reiluun kestävyysmurrokseen on julkaissut Itä-Suomen yliopiston hallinnoima ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke Kestävyysmurroksen marginaalit (2023–2025). Hankkeessa on rakennettu tieteidenvälistä yhteyttä ja ymmärrystä kestävyyden eri ulottuvuuksien välille erityisesti yhteiskunnan marginaaleissa, missä edellytykset kestävyysmurroksen toteuttamiselle voivat olla heikot, mutta tarve hallitulle muutokselle on suuri.
Hankkeen raportissa esitetään kymmenen teesiä kestävyysmurroksen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, toteutumattomuuden riskejä sekä toimenpide-ehdotuksia, jotka perustuvat eri puolilla Suomea järjestettyjen kansalaistyöpajojen viesteihin ja aiempaan tutkimustietoon.
Kestävyysmurroksen marginaalit -hankkeessa järjestettiin kolme kansalaistyöpajoista ja seminaareista koostuvaa tilaisuuskokonaisuutta Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Pirkanmaalla. Raportin tavoitteena on erityisesti tuoda esiin maantieteellisesti tai sosiaalisesti reunalla olevien kansalaisten osallisuuden merkitystä ja keinoja sekä lisätä yhteiskunnan eri tasojen välistä vuorovaikutusta kestävyysmurrokseen liittyvässä keskustelussa.
Raporttia on ollut kirjoittamassa joukko tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta, Lapin yliopistosta, Tampereen yliopistosta ja Suomen Ympäristökeskuksesta, sekä ajatus- ja toimintahautomo Creatura.
Taide heijastelee ympäröivää maailmaa, taiteella on kyky vaikuttaa kestävään tulevaisuuteemme. Millaisin toimin luomme kestävää taidetta? Mitä on kestävä taiteilijuus? Seminaari on suunnattu taiteen, kulttuurin ja luovan alan ammattilaisille.
Antti Huntus toimii Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntijana. Hänen vastuullaan ovat julkisen taiteen palvelut sekä kuntien kulttuuripalvelut. Hän edistää työssään kestävän kehityksen toimia, ja avaa puheen vuorossaan kestävän kehityksen ja kulttuurin suhdetta.
Kuvataiteilija, kirjailija, teatteri/elokuvaohjaaja ja tutkija Teemu Mäki toimii Suomen Taiteilijaseuran ja IAA Europen puheenjohtajana. Mäki keskittyy puheenvuorossaan kestävään taiteilijuuteen.
Kestävän taidetyön työpajan fasilitoi performanssi- ja esitystaiteilija Maire Karuvuori.
Päivän aikana on myös mahdollista tutustua taiteilija Minna Tuohisto-Kokon näyttelyyn Lapuan taidemuseossa sekä Pohjanmaan valokuvakeskuksen näyttelyyn.
Koko päivän ohjelman kesto on klo 12.30–18, ja seminaari puolestaan klo 13.30–16.50.
Seminaari on avoin ja maksuton. Seminaari on suomenkielinen. Vähentääksemme hävikkiä pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen 17.3. alla olevasta linkistä.
17–18 Ainala, Kosonen, Liukkonen, Tarke: Solmu ajassa -näyttely
Visuaalisen taiteen vauhdittamo
Vauhdittamo-hankkeen tavoite on edistää ja tukea Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden visuaalisten alojen taiteilijoiden työskentelyä ja toimintaedellytyksiä. Hanke kestää aina toukokuulle 2025 asti. Hankkeen ytimessä on mestarikurssi valituille taiteilijoille, mutta hanke järjestää myös koulutuksia ja verkostoitumistapahtumia, joissa alueen taidetoimijoilla on avoin osallistumismahdollisuus.
Selkokirjat saataville -kampanjassa esitellään sekä olemassa olevia ja hyväksi havaittuja tapoja tukea selkokirjojen saatavuutta että ehdotuksia siitä, mitä olisi tärkeää tehdä tilanteen kohentamiseksi. Selkokirjat ovat selkokielisiä kauno- ja tietokirjoja, joissa keskeistä on selkeä tarina, tutut sanat ja helpot kielen rakenteet sekä helppolukuinen ulkoasu. Ensisijaisesti selkokirja on kirja, joten sen pitää tarjota lukijalleen hyvä lukuelämys. Selkokirjojen saatavuuden parantaminen vaikuttaa suoraan kaikkein heikoimpien lukijoiden mahdollisuuksiin päästä osalliseksi kirjallisuudesta ja kehittää omaa lukutaitoaan.
Tällä hetkellä selkokirjoja ilmestyy vain noin 30 vuodessa. Suomessa kuitenkin yli 700 000 henkilöä tarvitsee selkokirjoja, joten tarve monipuolisille selkokirjoille on valtava. Selkokirjojen tekemistä tuetaan selkokirjallisuuden valtionavustuksella, jota jaetaan selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille ja kustantajille vuosittain. Avustus on peräisin opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ja sillä on mahdollistettu selkokirjojen julkaisu Suomessa jo vuosien ajan.
Selkokirjallisuuden valtionavustuksen jakaminen on yksi keskeisimmistä keinoista selkokirjojen saatavuuden parantamiseen. Selkopolku-hankkeessa yläkoulut saivat uusia selkokirjoja, ja lisää tämänkin kaltaisia toimia tarvitaan. Selkokirjat ja selkokieltä tarvitsevat lukijat pitäisi muistaa sisällyttää erilaisiin kirjallisuutta ja lukutaitoa koskeviin suunnitelmiin sekä lukutaitoa ja -intoa parantaviin hankkeisiin. Selkokirjat tarvitsevat myös entistä enemmän näkyvyyttä ja lisää kustantajia.
Sisällytetään selkokirjat kirjallisuutta ja lukutaitoa koskeviin suunnitelmiin.
Toteutetaan selkokirjallisuuteen liittyviä hankkeita ja yhteistöitä.
Nostetaan lukuintoa selkokirjallisuuden avulla.
Kaikki kampanjan toimenpiteet esitellään Selkopolku-hankkeen ja Selkokeskuksen sosiaalisen median kanavilla.
Selkopolku on Suomen Kulttuurirahaston hanke, jossa lahjoitettiin Suomen yläkouluille ja TUVA-koulutuksiin yhtensä noin 80 000 selkokirjaa ja helppolukuista kirjaa. Lastenkirjainstituutti toteuttaa hankkeen.
Selkokeskus on voittoa tavoittelematon asiantuntijakeskus ja osa Kehitysvammaliittoa. Selkokeskus edistää selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria sekä parantaa selkokieltä tarvitsevien ihmisten asemaa yhteiskunnassa.
Lisätietoja:
Ella Airaksinen Asiantuntija ja selkokirjatyöryhmän sihteeri, Selkokeskus ella.airaksinen@kvl.fi 050 309 8466
Filosofian tohtori Johanna Ruohonen on nimitetty Suomen Kulttuurirahaston kehitysjohtajaksi 1.4.2025 alkaen. Kehitysjohtaja kuuluu Kulttuurirahaston johtoryhmään.
Uudessa roolissaan Ruohonen vastaa Kulttuurirahaston kansainvälistymiseen painottuvasta kehittämisestä. Hänen vastuullaan ovat myös Kulttuurirahaston Tiede & taide -toiminta sekä valtakunnalliset tapahtumat, joiden tavoitteena on vahvistaa tieteen ja taiteen valtakunnallista näkyvyyttä. Ruohonen myös jatkaa taiteilijoille suunnatun residenssiohjelman johtamista.
”Säätiöillä on merkittävä rooli tieteen ja taiteen puolestapuhujina. Haluamme omalta osaltamme olla rakentamassa moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua kotimaassa ja kansainvälisesti. Johanna Ruohosen vankka kokemus luo hyvät lähtökohdat tavoitteidemme edistämiseen”, sanoo Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
”Taiteen ja tieteen merkityksen esiintuominen on tässä ajassa äärimmäisen tärkeää. Yhteiskunnallinen polarisaatio, vaihtoehtoiset totuudet, rahoitusleikkaukset ja julkisen keskustelun köyhtyminen murentavat tieteen ja taiteen perusedellytyksiä, ja tämä kehitys tarvitsee vastavoimia”, sanoo Johanna Ruohonen.
”Taiteen ja tieteen merkityksen esiintuominen on tässä ajassa äärimmäisen tärkeää”, Johanna Ruohonen toteaa.
Ruohonen aloitti Kulttuurirahastossa vuonna 2015. Hän toimii tällä hetkellä museonjohtajana Taidekoti Kirpilässä ja erityisasiantuntijana Kulttuurirahaston apurahojen ja hankkeiden parissa. Ruohonen on kymmenen vuoden aikana uudistanut Taidekoti Kirpilää tuomalla sinne muun muassa nykytaiteen näyttelyitä ja queer-opastuksia. Taidekodin kävijämäärät ovat hänen kaudellaan kasvaneet kolminkertaisiksi. Ruohonen on vastannut myös Kulttuurirahaston kansainvälisen residenssiohjelman kehittämisestä ja monista hankkeista, joiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi Museovisio, Selkopolku, Taide toiseen sekä Romanikielen ja -kulttuurin tuki.
“Kulttuurirahasto tukee monipuolisesti ja -alaisesti taiteen ja tieteen tekijöitä koko maassa, ja muun muassa erilaisten liikkuvuusohjelmien kautta myös kansainvälisesti. Taide ja tiede ovat toimintakenttinä korostetun kansainvälisiä, minkä vuoksi tavoitteemme on myös rajoja ylittävien yhteistyömallien kasvattamisessa”, sanoo Ruohonen.
Kulttuurirahasto käynnistää Taidekoti Kirpilän uuden museonjohtajan haun maaliskuun alussa 2025.
Kolmen palkintoteeman mukaisesti palkinnonsaajat rakentavat kestävää, moniarvoista ja moniäänistä Suomea, vahvistavat tieteen ja taiteen asemaa yhteiskunnassa tai ovat tiedettä ja taidetta uudistavia tulevaisuuden huippuja. Suomen Kulttuurirahaston vuoden 2025 suurpalkinnot on myönnetty kirjailija Pirkko Saisiolle, musiikin professori Petri Toiviaiselle ja sopraano Iris Candelarialle.
”Tiede ja taide ovat itseisarvoja. Vahvat, omaääniset ja lahjakkaat taiteilijat ja tutkijat ovat kulttuurimme selkäranka. Tarvitsemme esikuvia, joilla on kyky esittää vaikeitakin kysymyksiä ja tuoda esiin uusia näkökulmia”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Ehdotukset palkinnonsaajiksi valmisteli kolme tieteen ja taiteen ammattilaisista koostuvaa viisijäsenistä raatia. Suomen Kulttuurirahaston hallitus valitsi ehdokkaista kolme palkinnonsaajaa. Palkinnot jaettiin Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 27.2.2025.
Tulevaisuuden huiput: sopraano Iris Candelaria
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.
Iris Candelaria (s. 1995) on noussut nopeasti Suomen merkittävimpien lyyristen sopraanojen joukkoon. Hän on tehnyt suuria rooleja esimerkiksi Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Paraikaa häntä kuullaan Kansallisoopperan Iloisen lesken Valenciennena. Tulevina vuosina tähtäimessä ovat Keski-Euroopan oopperalavat.
Candelaria voitti Lappeenrannan laulukilpailun jaetun ensimmäisen palkinnon 2023. Hänelle myönnettiin myös kilpailun yleisöpalkinto, jollaisen hän sai myös Havets Röst -kilpailussa vuonna 2021. Candelaria on Timo Mustakallio -kilpailun voittaja vuodelta 2019. Candelaria on vieraillut muun muassa Sinfonia Lahden solistina.
Candelaria valmistui Taideyliopiston Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta musiikin maisteriksi vuonna 2022 ja on tällä hetkellä mukana Suomen Kansallisoopperan nuorten laulajien ohjelmassa.
”Hänen ilmaisussaan on erityistä karismaa ja valoa”, kuvataan palkintoperusteluissa. Kehuvan maininnan saavat myös Candelarian näyttelijäntaidot.
Perusteluiden mukaan Candelaria on lisäksi kehittänyt taiteenlajiaan terveempään suuntaan kertomalla avoimesti kokemistaan vastoinkäymisistä pelkkien menestystarinoiden sijaan.
Palkinto myönnetään uransa alussa olevalle lahjakkaalle laulajalle.
Koko Suomi: kirjailija Pirkko Saisio
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.
Kirjailija, ohjaaja Pirkko Saisio (s. 1949) on sekä monen sukupolven lukijoiden että kriitikoiden laajassa suosiossa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Saision esikoisromaanin Elämänmeno ilmestymisestä. Sen jälkeen häneltä on ilmestynyt yli 20 romaania, joista osa salanimillä. Lisäksi Saision tuotantoon kuuluu kolmisenkymmentä näytelmää.
Palkintoperusteluiden mukaan sekä Saision tuotannon laajuus että sen kauttaaltaan korkea taso ovat poikkeuksellisia suomalaisen kirjallisuuden historiassa.
Saision Punainen erokirja (2003) valittiin hiljattain HS:n lukijaäänestyksessä 2000-luvun tärkeimmäksi kotimaiseksi kirjaksi. Viimeisimmät teokset Passio (2021) ja Suliko (2024) ovat saaneet ylistävät arvostelut. Hänen teoksiaan on päässyt myös arvostettuun Penguin Modern Classics -sarjaan.
Perustelujen mukaan Saision taiteessa ”ehkä olennaisinta on hänen tuotantonsa läpi kulkeva teema ihmisen loputtomasta yksinäisyydestä ja erilaisuudesta niin omassa perhepiirissään, omassa maassaan, omassa kulttuurissaan kuin koko maailmanhistoriassakin”.
Pirkko Saisio on kirjailijuutensa ohella aktiivinen kulttuurivaikuttaja. Hän oli LGBTQ-aktivisti jo silloin, kun homoseksuaalisuudesta ei puhuttu julkisuudessa eikä sitä juurikaan käsitelty taiteessa.
Palkinto myönnetään kirjallisuuden uudistajalle, laatulauseiden luojalle.
Vahva tiede ja taide: professori Petri Toiviainen
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.
Professori Petri Toiviainen (s. 1959) tekee uraauurtavaa monitieteistä tutkimusta kehon ja aivojen roolista musiikin havaitsemisessa. Hän johtanut Suomen Akatemian musiikintutkimuksen huippuyksikköä 2008–2013 ja toiminut akatemiaprofessorina 2014–2018. Parhaillaan hän toimii Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikön (CoE MMBB) johtajana.
Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa toimivien tutkimusryhmien konsortio CoE MMBB tutkii musiikkia monimuotoisena ihmiskokemuksena ja muutoksen välineenä läpi ihmisen elämänkaaren. Huippuyksikön työssä yhdistyvät musiikintutkimus, psykologia, kasvatustiede, musiikkiterapia, tietojenkäsittelytiede sekä kognitiivinen neurotiede.
Palkintoperustelujen mukaan Toiviaisen tekemä tutkimus on saanut tiedeyhteisössä laajasti kansainvälistä näkyvyyttä. Tutkimus pyrkii syventämään tietämystä kehon ja aivojen roolista musiikin havaitsemisessa. Se lisää myös tietoa havaitsemisesta ja kognitiosta yleisesti, erityisesti musiikin ja kielen prosessoinnin välisistä suhteista. Saadulla tiedolla on sovelluksia musiikkiterapiassa, musiikkikasvatuksessa ja musiikin esittämisessä.
Palkinto myönnetään mielen, musiikin ja aivojen tutkijalle, tieteen ja taiteen yhteensaattajalle.
Yllä oleva kuva on Taideyliopiston opiskelijoiden vuonna 2024 toteuttamasta esityksestä Tick, Tick… Boom! Musiikkiteatteriopintoja on tarjottu Taideyliopistossa tähän saakka sivuainekokonaisuutena. Kuva: Roosa Oksaharju / Taideyliopisto.
Kulttuurirahasto myönsi suuria apurahoja muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaan soveltavaan tutkimukseen, johon oli haussa varattu yhteensä miljoona euroa. Suurapurahoilla pilotoidaan myös musiikkiteatterin maisteriohjelmaa, juhlitaan Ylioppilasteatterin satavuotiasta historiaa ja kehitetään tekoälyä saamen kielen elvyttämiseksi.
”Tiede ja taide ovat moniarvoisen ja kestävän yhteiskunnan perusta. Kulttuurirahastolle yli 80 vuoden aikana varojaan lahjoittaneet ovat ymmärtäneet kulttuurin merkityksen menestyvän maan tulevaisuudelle. Heidän ansiostaan voimme tukea pitkäjänteisesti tiedettä ja taidetta kaikkialla Suomessa.”
Susanna Pettersson
Kulttuurirahaston toimitusjohtaja
Lokakuun haussa jätettyjen apurahahakemusten määrä on jo useamman vuoden ajan ollut kasvussa. Nyt Kulttuurirahasto sai ennätykselliset 10 706 hakemusta. Apurahoina jaettava summa on niin ikään kasvanut ja oli viime vuonna kaikissa hauissa yhteensä 55 miljoonaa euroa. Silti kilpailu apurahoista on entisestään tiukentunut. Lokakuun hakukierroksen tieteen hakemuksista 9,2 % sai rahoitusta, taiteen hakemuksista 6,7 %. Taiteen osuus nyt myönnetyistä euroista nousi 47 prosenttiin (43 % vuonna 2024).
Hakemusten lukumäärä 2016–2025
Hakemusten määrän kehitys Lokakuun haussa vuodesta 2016 vuoteen 2025
”Etenkin taiteilijat ja taidealan toimijat ovat tällä hetkellä ahtaalla. Kulttuurirahaston apurahat eivät kuitenkaan yksin ratkaise tilannetta. Meidän tulee etsiä myös uudenlaisia yhteistyömalleja säätiöiden, yrityselämän, kuntien ja valtion kanssa rahoituspohjan laajentamiseksi”, Pettersson sanoo.
Kulttuurirahasto painottaa mahdollisuutta pitkäjänteiseen tieteelliseen ja taiteelliseen työhön. Monivuotisia apurahoja myönnettiinkin 157, joista nelivuotisia oli seitsemän. Vuoden mittaisia apurahoja oli vajaa puolet kaikista myönnöistä.
Lokakuun haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan lähes kuudessakymmenessä arviointiryhmässä, jotka koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista.
Merkittävää rahoitusta musiikkiteatterille sekä kulttuurialan toimijoille ja tapahtumille
Taideyliopisto sai 300 000 euron rahoituksen perustaakseen musiikkiteatterin maisterikoulutuksen pilottina syksystä 2026 alkaen. Koulutusohjelma on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian yhteinen. Ohjelmassa opiskellaan muun muassa näyttelijäntaidetta, tanssia, musikaalilaulua, äänenkäyttöä ja ensemble-laulua monitaiteisessa ympäristössä. Ohjelma syventää musiikkiteatterin osaamista Suomessa ja auttaa kehittämään alaa, joka on yleisömääriltään voimakkaassa kasvussa.
Vuonna 1926 perustettu Ylioppilasteatteri on jo lähes vuosisadan ajan ollut kantaa ottavan teatteritaiteen toimija, joka kannustaa nuoria taiteilijoita kokeellisuuteen ja taiteelliseen kasvuun. Kuva: Aliisa Kirjavainen
”Laadukkaan musiikkiteatterikoulutuksen tarve on tunnistettu Suomessa jo pitkään, ja maastamme on puuttunut alan ylempi korkeakoulututkinto. Koulutusohjelma on ainoa laatuaan myös Pohjoismaissa ja siksi merkittävä avaus”, sanoo Susanna Pettersson.
Ylioppilasteatteri sai 100 000 euroa satavuotista historiaansa juhlistavaan hankkeeseen. Rahoituksella teatteri tuottaa 100-vuotisjuhlavuoden ohjelman sekä arkistointi- ja historiaprojektin. Se mahdollistaa myös rahoituspohjan vahvistamisen teatterin jatkuvuuden turvaamiseksi. Nykysirkusryhmä Circo Aereo sai toimintaansa 90 000 euron ja Vapaa taidekoulu 100 000 euron rahoituksen. Suomen Taiteilijaseura etsii 90 000 euron tuella uusia rahoitusmalleja taiteelle.
Vapaa Taidekoulu sai 100 000 euroa tulevaisuussuunnitelman tekemiseen. Tässä rakennetaan Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttelyä kaapelitehtaan puristamolla. Kuva: Virppi Sysilehto
Myös monet kulttuuritapahtumat saivat tukea. Kamarimusiikkia kaupungeissa ry esimerkiksi järjestää Kulttuurirahaston tuella Helsinki Seriös -kamarimusiikkisarjan konsertteja ja Lead! sr Fiskars Summer Festivalin ohjelmaa.
Uhanalainen kulttuuripääoma ja taiteen saavutettavuus saivat tukea
Kulttuurirahaston tuki Suomen vähemmistökielille ja -kulttuureille jatkui.
Professori Mikko Kurimo työryhmineen sai 200 000 euroa tutkimushankkeeseen, jossa on mukana puhe- ja kielimallien, saamen kielen opetuksen ja alkuperäiskansojen koulutuskysymysten asiantuntijoita Aalto-yliopistosta ja Lapin yliopistosta. Tavoitteena on tekoälyä hyödyntäen kehittää uusia resursseja ja oppimateriaaleja, jotka elvyttävät ja vahvistavat saamen kielten käyttöä eri ympäristöissä. Tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä saamelaisyhteisöjen kanssa. Lue Kurimon haastattelu tästä.
Aalto-yliopiston tutkijat professori Mikko Kurimon johdolla kehittävät puheentunnistusta ja litterointityökaluja, jotka helpottavat saamen kielten säilymistä ja käyttöä arjessa. Kuva: Riitta Supperi
Kolttakulttuurisäätiö selvittää Kulttuurirahaston tuella koltansaamen kielen tilannetta suomalaisessa yhteiskunnassa ja Suõnn ry toteuttaa Saamelaiset Helsingissä -näyttelyn yhdessä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Saamelaistaiteen tukiyhdistys sai rahoitusta Skábmagovat-festivaalin järjestämiseen Inarissa. Festivaali esittelee alkuperäiskansojen elokuvataidetta.
Suomen romanikielen puhujat ovat vähentyneet merkittävästi, ja kieli on uhanalainen. Rahoitusta saivat muun muassa Kimmo Granqvist työryhmineen Suomen romanikielen uusia verkko-oppimateriaaleja ja Henry Lindgren romanikielistä lyhytelokuvaa varten. Romanikulttuurin museon tukiyhdistys toteuttaa tuella Kadonneitten kantaatti -monimuototeoksen.
Taidetta kaikille -apurahojen tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta. Tukea myönnettiin 400 000 euroa 10 hankkeelle.
Tutkimusta lasten ja nuorten mielenterveydestä
Yleisten tieteen ja taiteen apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto suuntaa tukea tiettyihin teemoihin. Näihin kuului lokakuun haussa lasten ja nuorten mielenterveyttä tukeva soveltava tutkimus, johon myönnettiin yhteensä miljoona euroa.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Koulupoissaoloja mielenterveyssyistä on yhä enemmän, katuväkivalta on tullut näkyvämmäksi, itsemurhien ja huumekuolemien määrä kasvaa. Perustutkimusta aiheesta on paljon, mutta hyvälaatuista soveltavaa tutkimusta vähän.”
Juhana Lassila
Kulttuurirahaston varatoimitusjohtaja
Rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle.
Apulaisprofessori Max Karukivi työryhmineen (Turun yliopisto) tutkii 162 500 euron apurahalla vaativaa hoitoa tarvitsevia nuorisopsykiatrisia potilaita. Tavoite on rekisteritutkimuksen avulla tuottaa uutta tietoa vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavista nuorista ja selvittää ryhmäskeematerapian tehoa nuorten tunne-elämän epävakauden hoidossa.
Yksinäisyys on yksi yleisimmistä sairauksien riskitekijöistä. Professori Jari Lahti työryhmineen (Helsingin yliopisto) kehittää yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa 225 000 euron tuella Suomeen mukautettua psykososiaalista toimintamallia yksinäisyyden ehkäisyyn. Tavoitteena on juurruttaa malli suomalaiseen opiskelujärjestelmään.
Terveystieteen tohtori Kaisa Mishina ja Voimaperheet -työryhmä (Turun yliopisto) saivat 220 000 euroa kulttuurisensitiivistä, digitaalista ja universaalia vanhempainohjausohjelmaa käsittelevään tutkimukseen. Monitieteisen työryhmän tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten vanhempien vanhemmuuden vahvistaminen. Lue Mishinan haastattelu tästä.
Kaisa Mishina ja Voimaperheet -työryhmä tutkivat Kulttuurirahaston tuella kulttuurisensitiivistä, digitaalista ja universaalia vanhempainohjausohjelmaa. Kuva: Robert Seger
Merkittävät apurahat lasten ja nuorten mielenterveyden tutkimukseen saivat myös professori Riittakerttu Kaltialan (Tampereen yliopisto), dosentti Aino Saarisen (Helsingin yliopisto) sekä lääketieteen tohtori Juulia Paavosen (THL) hankkeet.
Tietoa ja journalismia
Tietokirjoihin sekä tieteen ja taiteen yleistajuistamiseen myönnettiin yli puoli miljoonaa euroa. Tietokirjoja syntyy Kulttuurirahaston tuella muun muassa vaarallisimman väkivaltarikollisuuden ilmenemismuodoista (Taina Kuuskorpi), amerikansuomalaisista työväenlauluista (Karri Miettinen), porojen hyvinvoinnista, matkailukäytöstä ja eettisestä kouluttamisesta (Anne Ollila), taidevaikuttaja Maire Gullichsenin elämästä (Hanna-Reetta Schreck) sekä tieteiskirjallisuuden historiasta Suomessa (Vesa Sisättö).
Wellamo Paasikiven rahastosta myönnettävän Suomalaisen valtiollisen vaikuttajan elämä -apurahan sai Making Movies Oy vuoden 1973 poikkeuslakia käsittelevään dokumenttielokuvaan.
Myös tiede- ja taidejournalismia tuettiin: Long Play -julkaisu sai 100 000 euroa kulttuuritoimituksensa vakiinnuttamiseen ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry 100 000 euroa Kulttilehdet digiaikaan -hankkeeseen.
Kulttuurirahaston Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön jakamiseen kirjallisessa muodossa. Apurahan saivat lasten- ja nuortenkirjailija Tuula Kallioniemi, taiteen tohtori, dramaturgi Marja-Riitta Koivumäki-Odd, kulttuuritoimittaja Kirsikka Moring sekä Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina toiminut professori Kari Raivio.
Pitkäjänteistä tieteellistä ja taiteellista työtä
Monivuotiset apurahat mahdollistavat keskittymisen tieteelliseen tai taiteelliseen työhön 2–4 vuodeksi. Näitä saivat muun muassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Erkka Mykkänen ja Johanna Venho sekä kuvataiteen alalta Henna Aho, Zagros Manuchar, Kasper Muttonen, Bogna Wisniewska ja Outi Pieski. Myös koreografi, esitystaiteilija Masi Tiitta, lasitaiteilija Alma Jantunen, koreografi Jarkko Mandelin, näytelmäkirjailija Pipsa Lonka, käsikirjoittaja Anna Brotkin sekä elokuvantekijä, koreografi Ima Iduozee saivat monivuotiset apurahat. Musiikin alalla monivuotisia saivat esimerkiksi kirjailija, muusikko Niillas Holmberg, oopperalaulaja Minna-Leena Lahti, alttoviulisti Hanna Hohti, harmonikansoittaja ja kapellimestari Janne Valkeajoki sekä säveltäjät Kerkko Koskinen ja Alex Freeman.
Väitöstutkimusta monivuotisen apurahan turvin tekevät muun muassa valtiot. maisteri Charlotta Palmroos, jonka työ käsittelee tekoälyavusteisia asejärjestelmiä ja kansainvälistä humanitaarista lakia, M. Sc. Myungjin Moon, joka tutkii maskuliinisuutta ja suomalaisia aseistakieltäytyjiä hoivatyössä sekä fil. maisteri Juuso Huovila, joka perehtyy unihäiriöiden diagnostiikkaan. Maat. ja metsät. maisteri Ilona Hohteri tutkii väitöskirjassaan kansalaisten, metsänomistajien ja metsävaikuttajien näkemyksiä metsiin kohdistuvista tavoitteista Suomessa.
Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen monivuotisen apurahan saivat mm. fil. tohtori Riikka Niemelä, joka tutkii taiteilijanaisia Suomen kokeellisen taiteen historiassa sekä Ph. D. Andrew Agbaje, jonka aiheena on höyrystys- ja sähkösavukkeiden käytön vaikutus nuorten sydän-, aivo-, munuais- ja maksavaurioiden riskiin.
