Puupuhallinakatemia kouluttaa eri puolilta Suomea tulevista nuorista soittajista uutta puupuhaltajien sukupolvea, joka menestyy ammattiorkestereiden koesoitoissa ja merkittävimmissä kansainvälisissä soitinkilpailuissa. Akatemia tarjoaa huilun, klarinetin, fagotin ja oboen soittajille jo varhaisessa vaiheessa lisäkoulutusta, joka tukee heidän opintojaan omassa musiikkiopistossa.  

Tällä hetkellä monet nuoret puupuhaltajat aloittavat ammattiin tähtäävän tehokkaan harjoittelun ja opiskelun liian myöhään, jolloin hukataan soittotaidon kehittymisen kannalta tärkeimmät vuodet. Kansainvälisen kilpailun koventuessa suomalaisten puupuhaltajien osuus musiikin alan korkeakoulutuksessa ja parhaissa orkestereissa on pienentynyt.  

”Puupuhallinakatemia luo mahdollisuuksia parantaa suomalaisten puupuhaltajien solistisia taitoja, kansainvälistä kilpailukykyä ja ammattiuran kehitystä pitkällä aikavälillä”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Valtakunnallinen hanke kokoaa yhteen lahjakkaita ja motivoituneita nuoria eri puolilta Suomea. Oppilaita otetaan noin 26, ja heitä opettavat Suomen parhaat puupuhaltimien taitajat. Vuoden aikana järjestetään viikonlopputapahtumia alueellisissa keskuksissa ympäri Suomen, yhteistyössä paikallisten musiikkioppilaitosten kanssa. Crusell-viikolla Uudessakaupungissa järjestetään pidempi periodi kansainvälisten huippuopettajien johdolla.

Kaksivuotisen hankkeen koordinaattoreina toimivat lehtori, huilisti Petri Alanko sekä professori, klarinetisti Harri Mäki, jotka molemmat opettavat Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Puhallinakatemia käynnistyy alkuvuodesta 2026, ja tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta lähivuosina.

”Tarkoituksena on rakentaa nuorille yhteisöllinen ympäristö, jossa vertaistuen ja ryhmätoiminnan kautta motivaatio ja innostus lisääntyvät ja oppimistulokset paranevat. Pyrimme toimimaan hyvässä yhteistyössä oppilaan oman musiikkiopiston ja soitonopettajan kanssa”, sanoo Petri Alanko.

Tukea huippumuusikoiden koulutukseen

Puupuhallinakatemian saama rahoitus jatkaa Suomen Kulttuurirahaston pitkäjänteistä tukea musiikin alan tulevaisuuden huipuille. Kulttuurirahasto on pitkään tukenut eri soitinakatemioiden toimintaa, ja vuonna 2024 Kulttuurirahasto sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsivät lisäksi 2,5 miljoonan euron tuen soitinakatemioiden vakiinnuttamiseksi osaksi kotimaista musiikkikoulutusta. Tuki myönnettiin Soitinakatemiat ry:lle, joka on soitinakatemioiden kattoyhdistys. 

Kulttuurirahaston residenssiohjelma käynnistyi nykymuodossaan vuonna 2017 ja on sen jälkeen kasvanut yhdeksi Euroopan laajimmista sekä residenssikohteiden määrän että maantieteellisen sijainnin suhteen. Suuri osa suomalaisille taiteilijoille tarjottavista residenssiohjelmista suuntautuu Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan. Kulttuurirahaston ohjelma on vuosien varrella vienyt taiteilijoita lisäksi Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan, ja vuodesta 2026 alkaen myös Afrikkaan.

Kohteisiin kuuluu tällä hetkellä taiteen kansainvälisiä keskuksia, kuten New York, Tokio ja Kööpenhamina ja uutena kohteena Lontoo. Vahva pohjoinen ulottuvuus vie taiteilijoita muun muassa Norjan Lofooteille ja Islantiin. Afrikka ja globaali etelä kuuluvat ohjelman tuleviin painopisteisiin.

Kohteita on viime vuodet ollut noin kymmenen, ja vuonna 2026 joukkoon liittyy ensimmäisenä Afrikan mantereen kohteena kuvataiteilija Yinka Shonibaren vuonna 2019 perustama Guest Artists Space (G. A. S) -residenssi Lagosissa ja Ijebussa. Samalla myös Lontoon perinteikäs Acme-residenssi tulee mukaan ohjelmaan. Haku näihin kohteisiin avautuu elokuussa 2025.

G. A. S. -residenssissä painottuvat materiaalisuuden, identiteetin ja kulttuuriperinnön sekä ruokaturvan ja ekokriisin kysymykset. Kuvataiteilijoiden lisäksi sinne voivat hakea kuraattorit sekä muiden alojen taiteilijat ja kirjoittajat, joiden työssä on maantieteellisiä tai temaattisia yhteyksiä residenssiin. Itä-Lontoon Acme taas tarjoaa kuvataiteilijoille loistavat verkostoitumismahdollisuudet ja henkilökohtaista tukea esimerkiksi mentoroinnin keinoin.

”Olen todella iloinen siitä, kuinka korkeatasoisia uusia yhteistyökumppaneita olemme saaneet ohjelmaan. Lontoon merkitys taiteen keskuksena on ilmeinen, ja Lagos on huikean kiinnostava ja vilkas kuvataidekaupunki. Pelkkä sijainti ei kuitenkaan riitä, vaan tärkeää residensseissä on, että ne pystyvät tarjoamaan taiteilijoille tukea ja mahdollisuuden verkottua”, kertoo kehitysjohtaja Johanna Ruohonen, joka vastaa residenssiohjelmasta Kulttuurirahastossa.

Kuvassa Acme-residenssin Paloasema-rakennus. © Acmen arkistot

Edellisen vuoden kohteista Buenos Airesin Filba ei ole elokuun hakukierroksella mukana. Jatkossakin osa kohteista vaihtuu vuosittain, mikä mahdollistaa ohjelman monipuolisen kehittämisen.

Tukea taiteen liikkuvuudelle

Kulttuurirahaston residenssiohjelmassa yhdistyvät korkeatasoiset kohteet ja taiteilijoiden työskentelyn riittävä rahoittaminen residenssin aikana. Pitkäkestoiset, 2–5 kuukauden mittaiset residenssijaksot kehittävät taiteilijoiden työskentelyä,synnyttävät kestäviä verkostoja ja lisäävät kulttuurisen moninaisuuden arvostusta. Vaikutukset säteilevät vähitellen suomalaiseen taiteeseen. Haku residenssiohjelmaan on seuraavan kerran auki elokuussa 2025. Hakuinfowebinaari järjestetään 19.8.2025. Tarkemmat ohjeet päivitetään residenssiohjelman sivuille elokuussa.

Elokuussa ovat haussa myös liikkuvuusapurahat, jotka on tarkoitettu taiteilijoiden ja taidekriitikoiden kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, residensseihin, näyttelyprojekteihin tai festivaaliosallistumisiin liittyviin kuluihin. Liikkuvuusapurahoja myönnetään vähintään kaksi viikkoa kestävään oleskeluun kohdemaassa.

Maaliskuun hakukierroksella haettavissa olleet liikkuvuusapurahat julkistettiin juuri kotisivuillamme.

Lue lisää

Residenssialumnit

Lue artikkeli Panos Balomenosin residenssikokemuksista Triangle-residenssissä New Yorkissa.

 

Uusia muistoja suurkaupungin menneisyydestä

Apurahoista 21 myönnettiin taiteen ja kulttuurin eri aloille. Tieteeseen ja tutkimukseen jaettiin 16 apurahaa. Taiteiden puolella lukumääräisesti eniten apurahoja myönnettiin sävel- (8) ja kuvataiteisiin (5). Tieteenaloista luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet saivat kumpikin viisi apurahaa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Dosentti Ilkka Pietilä ja työryhmä saivat 20 000 euron apurahan Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimusohjelman uudelleen käynnistämiseen. Ikihyvä-hankkeessa tutkitaan ikääntymistä useista eri näkökulmista. Toisena kärkihankkeena myönnettiin Lahti City ry:lle 20 000 euroa HOHTO valo- ja taidetapahtuman järjestämiseen Lahden kaupungin 120-vuotisjuhlavuonna.

Kokovuotisen työskentelyapurahan saivat luonnontieteen kand.  Salla Hirvonen sairaalabakteereja ja antimikrobiaalisia entsyymejä käsittelevään väitöskirjatyöhön, tait. maisteri Eeva Honkanen taiteelliseen työskentelyyn, lääket. lis. Niko Korpi kuntoutuksen palvelumallien vaikutuksia Päijät-Hämeessä käsittelevään väitöskirjatyöhön, M.Sc. Wenqing Peng (kuvassa) tekoälyä hyödyntävää ilmanlaadun mallinnusta käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä M.Sc. Haitong Zhang Lahden ilmanlaadun seurantaa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Rahasto myönsi myös useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Elias Lönnrot -mitali

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämä Elias Lönnrot -mitali valokuvataitelija, lehtori Kirsti Nenyelle, viiden vuosikymmenen valokuvaajalle, innostavalle opettajalle.

Juhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista viulisti, musiikinopiskelija Silvia Marjanen sekä Lahden Naislaulajat ry:n Filianna-kuoro. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, kauppat. tohtori Suvi Konsti-Laakso. Juhlapuheen piti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Lapin rahasto myönsi tieteisiin seitsemän apurahaa, yhteensä 176 000 euroa, ja taiteelle 24 apurahaa, yhteensä 318 000 euroa. Yksivuotisia apurahoja kokoaikaiseen työskentelyyn myönnettiin yhteensä kuusi.

”Lapin rahasto sai tänä vuonna 433 apurahahakemusta, joka on viisi enemmän kuin viime vuonna. Hakusumma nousi reiluun 10,4 miljoonaan euroon, mikä on lähes 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaiken kaikkiaan tilanne tänä vuonna on ollut tiukka, sillä haetusta rahoituksesta voitiin myöntää vain noin 5 %”, kertoo Lapin rahaston päällikkö Susanna Jänkälä kuluneesta hakukierroksesta.

Lapin yliopisto toteuttaa maakunnallisella Kärkihankeapurahalla Tarinatalo-nimisen pelillisen oppimisympäristön kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä. Saamenkieliset lapset ja nuoret saavat tasavertaisia mahdollisuuksia kehittää monilukutaitojaan. Samalla lisätään saamen kielten digitaalista saavutettavuutta, vahvistetaan niiden elinvoimaisuutta sekä tuetaan saamelaiskulttuurin ja kieliyhteisöjen jatkuvuutta.

Pohjoinen kulttuurilehti Kaltio täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi suomenkielisen Kaltion rinnalla julkaistaan ensimmäistä kertaa myös saamenkielinen rinnakkaisnumero Kaltio – Gáldu – Käldee – Kalddi. Syksyllä ilmestyvässä teemanumerossa esitellään laajasti 2020-luvun saamelaisia taiteita ja taiteilijoita koko pohjoiskalotin alueelta. Tällä hetkellä Suomessa ei ilmesty yhtään saamelaista taidetta ja kulttuurielämää käsittelevää printtimediaa.

Kuvassa on vuoden 2017 Kaltio-lehden kansikuva, jossa kuvituksena oli osa Joar Nangon teoksesta European Everything, joka oli esillä Ateenassa kesällä 2017 osana Documenta 14 -näyttelyä.

 

 

 

Fil. maisteri Petra Oranen tutkii väitöskirjatyössään Itä-Lapin biodiversiteetin muuttumista. Hän kartoittaa muinaisen Sallan jääjärven alueelle jääkauden jälkeen syntyneissä vesistöissä eläviä kala- ja lintulajeja ympäristö-DNA:n avulla. Samalla hän kartoittaa kala- ja lintulajiston muuttumista jääkauden lopusta nykyhetkeen sedimentaarisen muinais-DNA:n avulla. Vertaamalla lajistomuutoksia jääkauden jälkeisiin ilmastollisiin vaihteluihin voidaan ennustaa, kuinka nykyinen lajistomme saattaa muuttua ilmaston lämmetessä.

Lapin yliopistossa opiskelevan oikeust. maisteri Jaana Kovalaisen väitöskirjatyö käsittelee potilaiden oikeuksien ja asianmukaisen palvelun toteutumista terveydenhoitojärjestelmässä. Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on haastava, ja hoitoon pääsyn toteutuminen vaihtelee hyvinvointialueiden välillä. Käsitys siitä, millaisia julkisen terveydenhoidon palveluita on saatavilla tai miten ymmärrämme hoitoon pääsyn, on murroksessa.  Kovalaisen hyvinvointioikeudellinen tutkimus tarkastelee oikeuksia sekä potilaan näkökulmasta että hyvinvointialueen velvollisuuksina. Lisäksi hän arvioi, voiko oikeusmuotoilulla vaikuttaa näiden oikeuksien toteutumiseen ja palvelun asianmukaisuuteen.

Säveltäjä Outi Tarkiainen palkittiin luonnonvoimaisesta musiikista

Tarkiainen on rovaniemeläissyntyinen taidemusiikin säveltäjä, jonka työ on juurtunut pohjoiseen luontoon ja kulttuuriin. Hän on saavuttanut urallaan huomattavia ansioita. Tarkiainen rikkoo säveltaiteen rajoja tuoden esiin uusia näkökulmia musiikin maailmaan. Hän on saanut kansainvälistä tunnustusta kyvystään yhdistää erilaisia musiikillisia elementtejä ja luoda teoksia, jotka ovat sekä syvällisiä että helposti lähestyttäviä. Hänen musiikkinsa välittää voimakkaita tunteita ja luo ainutlaatuisia äänimaisemia, jotka heijastavat pohjoisen luonnon kauneutta ja karuutta.

Lapin rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus pidettiin 24.5.2025 Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä. Juhlapuheen piti Särestöniemi-museon museonjohtaja Anne Koskamo aiheesta Kaiken tahdon sanoa värinä – Pohjoisen taiteilija Reidar Särestöniemi. Musiikista vastasi Mikko Raasakka ja Meri-Lapin jousikvartetti.

Kulttuurirahasto jakoi miljoona euroa lapsille ja nuorille suunnattujen, perusopetusta tukevien tiedekasvatushankkeiden toteuttamiseen. Apurahoilla syntyy tulevina vuosina muun muassa tiedetapahtumia, työpajoja ja etäopetuskokonaisuuksia, joissa lapset ja nuoret voivat tutustua eri tieteenaloihin, tavata tutkijoita ja tehdä tiedettä. Tiede tutuksi -apurahat olivat haettavina Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen hakukierroksella tammikuussa.

Tieteenaloista edustettuna ovat muun muassa kasvatus- ja yhteiskuntatieteet, historia, arkeologia, tulevaisuudentutkimus, filosofia, luonnontieteet, humanistiset tieteet, teknologia, matematiikka ja liikuntatieteet. Tiedekasvatuksen pariin pääsee lapsia ja nuoria kaikkialta Suomesta, sillä Tiede tutuksi -hankkeet ulottuvat lähes kaikkien Suomen maakuntien alueelle. Mukana on myös valtakunnalliseen tavoittavuuteen etäkoulutuksen keinoin tähtääviä hankkeita.

Tiede tutuksi -apurahojen tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin. ”Haluamme myös parantaa lasten ja nuorten valmiuksia hankkia, käsitellä ja arvioida uutta tietoa. Tiede tutuksi -hankkeet tarjoavat heille mahdollisuuksia seurata tiedettä ja sen kehitystä oman kehitystasonsa mukaisesti”, sanoo apurahasta vastaava erityisasiantuntija Päivikki Eskelinen-Rönkä Suomen Kulttuurirahastosta.

Tiede tutuksi -apurahoja myönnettiin yhteensä 16. Yhden niistä sai Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun ja Savonia-Ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke, joka toteutetaan Pohjois-Savon maaseutualueiden kouluissa. Oivaltajat-hanke yhdistää luonnontieteet, taiteet ja ympäristökasvatuksen ja tarjoaa oppilaille mahdollisuuden tutkia oman kouluympäristön monimuotoisuutta tieteellisesti ja luovasti. Osallistujat perehtyvät luonnon monimuotoisuuteen mm. ekosysteemien tutkimuksen, mikroskopoinnin ja vedenlaadun analyysin avulla. Tulokset ja havainnot muotoillaan taiteen keinoin esimerkiksi pienoismalleina, digitaalisina animaatioina ja robottien tanssikoreografioina.

Tiedollisesti ja taidollisesti siiloutuvassa yhteiskunnassa tarvitaan yhä enemmän renessanssihenkisiä kansalaisia, jotka yksittäisen tieteenalan sijaan ymmärtävät paitsi eri tieteenaloja myös taiteita ja kädentaitoja. Turun yliopisto sai apurahan Tulevaisuuden Renessanssi -hankkeeseen eli monitieteisten tieteellisgastronomisten ruokaklubien järjestämiseen, joissa oppimisalustana on kaikille tuttu ruoka. Ruoka on ravitsemusta ja terveyttä, mutta myös esimerkiksi taloutta, teknologiaa, historiaa, kulttuuria ja psykologiaa. Yhdistämällä luonnontieteellisiä ja humanistisia tieteitä lasten tiedekasvatukseen voidaan tarjota monialainen, luovuutta ja kriittistä ajattelua kehittävä oppimiskokemus. 

Innokas-verkoston Tutkitaan tekoälyä -hankkeen tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret tekoälytieteen maailmaan ja samalla korostaa lasten osallisuutta ja lasten oikeuksien merkitystä digitaalisen teknologian kehityksessä ja käytössä. Tekoälyä tarkastellaan sekä välineenä, oppimisen kohteena että ilmiönä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Innokas-verkoston toimintaa koordinoi Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta.

Kaikki Tiede tutuksi -hankkeet 2025

Myönnettyjä apurahoja 16, yhteensä 1 003 000 euroa.

• Alajärven kaupunki Tiede-etsivät-hankkeen toteuttamiseen Alajärven, Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin alakouluissa
• 55 000
• Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry OIVALTAJAT-hankkeen toteuttamiseen Pohjois-Savon maaseutualueiden kouluissa 
• 90 000
• Etelä-Karjalan kesäyliopisto Oy Aikahyppy-tapahtuman järjestämiseen Parikkalassa, Ruokolahdella, Luumäellä ja Lappeenrannassa
• 30 000
• Helsingin yliopisto Pöllö-akatemia, monitieteisten etätyöpajojen toteuttamiseen
• 40 000
• Helsingin yliopisto Innostu tutkimaan -etäiltapäiväkerhojen järjestämiseen, maakuntarahastojen haussa Tiede tutuksi -apurahana      
• 60 000
• Helsingin yliopisto, Innokas-verkosto Tutkitaan tekoälyä -hankkeen pilotointiin Turussa, Oulussa, Lappeenrannassa, Vaasassa ja Helsingissä            
• 80 000
• Itä-Suomen yliopisto STEAM-koulutuksen ja -työpajojen toteuttamiseen Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alakouluissa    
• 90 000
• Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry kaupunkiympäristöä monitieteisesti tutkivien tiedetyöpajojen järjestämiseen ja opetusmateriaalien tuottamiseen
• 58 000
• Jyväskylän yliopisto Utopian arkkitehdit -filosofiatyöpajojen toteuttamiseen Keski-Suomessa                  
• 65 000
• Kansanvalistusseura sr kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden tiedetyöpajojen valmistamiseen ja toteuttamiseen kouluissa
• 45 000
• Lapin yliopisto kestävyysmurrosteemaisen kilpailu- ja tiedetapahtuman järjestämiseen Lapin alueen 3.–9.-luokkalaisille                            
• 90 000
• Satakunnan ammattikorkeakoulu Tiedekylä-toiminnan järjestämiseen Satakunnan kouluissa
• 30 000
• Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy Mennyt ja manipuloitu, historialliset kuvat ja nykyajan mediakriittisyys -hankkeeseen kuuden maakunnan 8.–9.-luokkalaisille
• 65 000
• Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten vertaishistoria tutuksi -hankkeen etä- ja lähityöpajojen toteuttamiseen
• 90 000
• Turun yliopisto Tulevaisuuden Renessanssi – tieteellisgastronomisten ruokaklubien järjestämiseen 7–12-vuotiaille Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla
• 70 000Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura ry Elonkirjon bussikiertueeseen Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun kouluissa
• 45 000

Maailmankirjallisuuden suomennostuella julkaistun kaunokirjallisuuden kielivalikoima laajenee entisestään. Tulevina vuosina lukijat saavat käsiinsä teoksia, joiden lähtökieliä ovat muun muassa kiina, unkari ja japani.

Kustantamoille suunnatun tuen tavoitteena on tuoda suomenkielisten lukijoiden käsiin maailmankirjallisuutta etenkin sellaisista alkukielistä, joista nykyisellään suomennetaan niukasti.

Tavoite on jo hyvää vauhtia toteutumassa, sillä tähän mennessä tuen turvin on saatu julkaisuvaiheeseen asti 24 kirjaa, jotka on suomennettu kolmestatoista eri lähtökielestä. Maailmankirjallisuuden suomennostuki on ollut haettavissa vuodesta 2022 alkaen. Kymmenen vuoden aikana Kulttuurirahasto tukee nykykaunokirjallisuuden suomentamista yhteensä miljoonalla eurolla.

Uusimpia julkaistuja kirjoja ovat Tuulia Tipan suomennos Daniel Kehlmannin saksankielisestä romaanista Ohjaaja sekä Tuukka Tuomasjukan suomennos moldovalaisen Nicoleta Esinencun näytelmästä Edistyssinfonia.

Yksitoista uutta kirjaa tulossa

Nyt myönnetyn rahoituksen myötä suomalaiset lukijat saavat käsiinsä yksitoista uutta teosta. Niiden joukossa on peräti kaksi japanilaista modernia klassikkoa. Fumiko Hayashia pidetään tärkeänä modernin japanilaisen kirjallisuuden kehittäjänä. Hän nousi kuuluisuuteen romaanillaan Hōrōki (Kulkuripäiväkirja). Hayashi käsitteli teoksissaan usein naisten itsenäisyyttä, yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja arjen realismia. Teoksen julkaisee suomeksi Reiwa Suomi Japani oy, ja sen suomentaa Antti Valkama. Osittain omaelämäkerrallinen Kamen no Kokuhaku (Erään naamion tunnustuksia) taasoli Yukio Mishiman läpimurtoteos. Romaani kertoo homoseksuaalisesta miehestä, joka joutuu piilottamaan todellisen itsensä yhteiskunnan vaatimusten vuoksi. Teoksen julkaisee Sammakko ja kääntää Raisa Porrasmaa.

Tukea sai myös kustantamo Punainen silakka hongkongilaisen Chan Ho-kein etsivätarinan 13.67 (Lainattu kaupunki) suomentamiseen. Kiinankielisen teoksen kääntää Rauno Sainio. Suomi-Unkari Seura sai rahoituksen unkarilaisten viime vuosina julkaistujen novellien kääntämiseen ja julkaisemiseen. Novellikokoelman kääntää 20 suomentajaa, osa konkareita, osa tuoreempia tekijöitä. Tuki myönnettiin Kopioston nimikkoapurahana Kopioston kansallisista varoista, jotka on tarkoitettu kotimaisten luovan alan hankkeiden edistämiseen.

Maailmankirjallisuuden suomennostuen saajat 2025

Suomentajan nimi on mainittu, jos se on ollut tiedossa hakuaikana.

• Gummerus Kustannus Oy ukrainalaisen Sofija Andruhovytšin Amadoka-romaanin ensimmäisen osan kääntämiseen. Suomentaja Riku Toivola.
• Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry puolalaisen Malgorzata Lebdan romaanin Lakome kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Tapani Kärkkäinen.
• Kustannusosakeyhtiö Kairaamo Oy romanialaisen Tatiana Tibuleacin romaanin Vara in Care Mama a Avut Ochii Verzi julkaisemiseen ja näkyvyyden edistämiseen. Suomentaja Tuukka Tuomasjukka.
• Kustannusosakeyhtiö Sammakko japanilaisen Yukio Mishiman romaanin Kamen no Kokuhaku (Erään naamion tunnustuksia) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Raisa Porrasmaa.  
• Lector Kustannus Oy virolaisen Karl Ristikivin 1400-luvulle sijoittuvan historiallisen romaanin Nõiduse õpilane (Noituuden oppilas) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Antti Salo.
• Osuuskunta Kirjasin osk (Kustannusliike Parkko) ranskalaisen Paul Eluardin Tuskan pääkaupunki -runokokoelman suomentamiseen ja julkaisemiseen.
• Osuuskunta Kirjasin osk (Kustannusliike Parkko) meksikolaisen Octavio Pazin Salamanteri-kokoelman suomentamiseen ja julkaisemiseen.
• Reiwa Suomi Japani Oy japanilaisen Fumiko Hayashin pääteoksen Hōrōki (Kulkuripäiväkirja) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Antti Valkama.
• Suomi-Unkari Seura – Finn-Magyar Társaság ry unkarilaisten 2020-luvulla julkaistujen 27 novellin kääntämiseen ja julkaisemiseen. Useita suomentajia.
• Tammi (Werner Söderström Osakeyhtiö) ruotsalaisen Elin Anna Labban romaanin Far inte till havet (Älä astu mereen) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Outi Menna.
• Well Known Ingredient Oy (Kustantamo Punainen Silakka) hongkonglaisen Chan Ho-kein rikosromaanin 13.67 (Lainattu kaupunki) kääntämiseen ja julkaisemiseen. Suomentaja Rauno Sainio. 

Laajaa tukea lukemiselle

Suomen Kulttuurirahasto on jo pitkään innostanut suomalaisia lukemaan ja tukenut vuosien mittaan Suomen kirjallista kenttää miljoonilla euroilla. Viime vuosina on esimerkiksi kannustettu ääneen lukemiseen pikkulapsiperheissä, laajennettu koulukirjastojen kirjavalikoimaa sekä tuotu selko- ja helppolukuisia kirjoja yläkoululaisten saataville. 

Kustantamot voivat hakea Maailmankirjallisuuden suomennostukea seuraavan kerran Kulttuurirahaston maaliskuun 2026 haussa. Lue lisää Maailmankirjallisuuden suomennostuesta.

Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn ja kuluihin taiteen ja tieteen eri aloille myönnettiin 20 yksityishenkilölle ja 5 työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin 14 yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Kärkihankeapuraha Etelä-Karjalan Taiteilijaseuralle

Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Etelä-Karjalan Taiteilijaseuralle Itäinen Suomi eläväksi kulttuurin keinoin -hankkeeseen. Taiteilijaseuran kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on parantaa kulttuurin ja erityisesti kuvataiteen toimintaedellytyksiä Etelä-Karjalassa sekä laajemmin itäisessä Suomessa. Hankkeessa kehitetään tulevaisuuden työkaluja, toimintamalleja ja toimialoja ylittävää yhteistyötä kulttuurin ja taiteen tukemiseksi.

Etelä-Karjalan Taiteilijaseura (EKTS) on perustettu 1980 ja jäsenistöltään se on Kaakkois-Suomen suurin taiteilijaseura. Taiteilijaseuran monipuolinen näyttely- ja tapahtumatoiminta on ollut keskeinen osa seuran toimintaa jo yli 30 vuoden ajan. Viime vuosina seuran järjestämiä näyttelyitä on ollut esillä muun muassa Imatran taidemuseossa, Taidekeskus Idässä ja Tukholman Supermarket Art Fair -messuilla. Taiteilijaseura on perustanut ja ylläpitää yhdessä Korutaideyhdistyksen kanssa Taidekeskus Itää Lappeenrannassa. Taidekeskus sai Etelä-Karjalan rahaston palkinnon 2024.

Kuva: avajaiset Imatran Taidemuseolla.

Kuusi kokovuotista työskentelyapurahaa

Yksi kuudesta kokovuotisesta työskentelyapurahasta myönnettiin kaksivuotisena, ja sen sai kuvataiteen maisteri Jussi Nykänen. Apurahakaudella Nykänen jatkaa karjalaissuomalaisen kansanrunouden aiheita ja romuestetiikkaa yhdistävän Suojat-veistossarjan valmistamista. Materiaalit teoksiinsa Nykänen kerää Saimaan alueen rannoilta, saarista ja jättömailta. Veistossarjan lisäksi Nykänen työstää taidegrafiikan Profetia-teoskokonaisuutta, jonka pohjamateriaalina käytetään frottage-menetelmällä kerättyjä Saimaan rantakallioiden pintakuvioita. Hän vertaa kiveen luonnollisesti piirtyneitä kuvioita esihistoriallisiin kalliopiirroksiin ja hieroglyfeihin sommitellen niistä runoja ja painaen vedoksia. Hankkeessa kokeillaan myös merkkien kääntämistä ihmiskielille tekoälyn avulla.

Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen myönnettiin kaksi kokovuotista apurahaa. Post doc -apurahan, arvoltaan 36 000 euroa, saivat D.Sc. (Tech) Amadi Miracle ekologiaan sovellettujen laskennallisten menetelmien kehittämiseen sekä fil. tohtori Tuukka Karlsson kolonialistisia diskursseja karjalaisessa aineistossa käsittelevään tutkimukseen.

Taiteelliseen työskentelyyn myönnettiin kolme kokovuotista, arvoltaan 32 000 euron apurahaa. Sellaisen saivat kuvataiteilija YAMK Janette Holmström, kuvataiteilija AMK Jarkko Liutu sekä kirjailija Annamari Marttinen.  

Tukea yhteisöille hankkeisiin ja tapahtumiin

Yhteisöille apurahoja myönnettiin tieteeseen sekä monipuolisesti elokuvataiteeseen, tanssiin, musiikkiin, arkeologiaan ja museodraamaan. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT sai 35 000 euroa kestävyysmurrosta yritysjohdon tulkitsemana käsittelevään tutkimushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä, miten kestävyysmurros vaikuttaa yritysjohdon kognitioon eli uskomuksiin ja kokemuksiin, jotka ohjaavat päätöksentekoa. Hankkeessa keskitytään keskisuurten suomalaisyritysten valmiuksiin ja mahdollisuuksiin kestävyysmurroksessa haastattelujen kautta. Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on kauppat. tohtori Anni Tuppura.

Äänellä itkijät ry sai 10 000 euroa itkukurssiohjaajien koulutusohjelman valmistamiseen. Itkuvirsiä hyödynnetään seurakunta- ja nuorisotyössä, psykoterapiassa, draamatyöpajoissa, teatterissa ja kansanmusiikissa. Yhdistyksen itkukursseille on osallistunut yli 3 000 henkilöä, joista moni työskentelee sosiaali-, kulttuuri- ja taidealoilla. Tarve uusille kursseille ja kouluttajille kasvaa jatkuvasti. Edellinen koulutus järjestettiin vuonna 2010. Myönnetyllä apurahalla varmistetaan koulutuksen jatkuminen ja vahvistetaan osaamista. Koulutus perehdyttää osallistujat itkuvirsiperinteeseen, itkutekniikoihin, itkuprosessin ymmärtämiseen sekä itkujen soveltamiseen nykypäivän tarpeisiin ja antaa valmiudet toimia itkuvirsikurssien kouluttajana.

Kuvassa Pirkko Fihlman, joka on karjalaisen itkuvirsiperinteen elvyttäjä ja jatkaja ajassa, jossa yhteisölliseen kokemiseen ja tunteiden jakamiseen kytkeytyvä kansanperinne on vaipumassa unholaan.

Tammikuun haussa Etelä-Karjalan rahasto vastaanotti 243 hakemusta, joista 39 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin yhteensä yli viidellä miljoonalla eurolla jakosumman ollessa 519 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 10 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 73 % ja tieteen 27 %. Tieteessä eniten tuettiin yhteiskuntatieteitä (36 %), humanistisia tieteitä (27 %) ja luonnontieteitä (26 %). Taiteessa eniten tukea saivat kuvataiteet (45 %), säveltaiteet (20 %) ja kirjallisuus (12 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 16 ja keskikoko noin 13 000 euroa.

J. V. Snellman -mitali Matti J. Kuroselle

Matti J. Kuronen (s. 1940) syntyi välirauhan aikana Lappeenrantaan. Hän valmistui teologian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1964 ja sai samana vuonna myös pappisvihkimyksen. Kurosen varsinainen pappisura alkoi Konnunsuon keskusvankilassa. Hän palveli vankilassa vuoteen 1969 asti, jolloin hän perusti Lappeenrannan perheasiain neuvottelukeskuksen.

Kuronen on urallaan toiminut lukuisissa luottamustoimissa ja tehtävissä, kuten mielenterveys­seuran puheenjohtajana, seksuaaliterapeuttina ja parisuhdeneuvojana. Lisäksi hän on pitänyt aamuhartauksia Ylen Radio 1:ssä ja perustanut Lappeenrantaan Tuonen tupa -nimisen kahvilan, jossa keskustellaan kuolemasta.

Kuronen ei ole vierastanut myöskään alueellista vaikuttamista ja poliittista toimintaa. Hän on osallistunut Lappeenrannan kaupungin ja kulttuurin kehittämiseen toimien muun muassa Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmän puheenjohtajana. Kuronen oli lisäksi perustamassa poliittisesti sitoutumatonta kansalaisjärjestö MYÖ ry:tä, jonka edustajana hän toimi kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksessa.

Kuronen koki vahvan yhteyden karjalaiseen identiteettinsä käydessään Lahdenpohjassa 1980-luvun alussa.

”Karjalainen identiteetti alkoi löytyä omasta sielustani. Minulla on karjalaiset geenit mutta niiden päälle on puettu karjalaisen meemit, tiedostamattomat matkimamme käyttäytymis- ja kokemismallit, joita kutsumme karjalaisuudeksi. Tätä karjalaisuutta kuvaa Topeliuksen teoksessa Maamme kirja esiintyvä luonnehdinta: ’Karjalainen on ikään kuin Suomen kansan päiväpuoli, avomielinen ja vilkas’”, Kuronen kuvailee.

Matti Kurosen kirjallinen tuotanto on varsin runsas. Hän käänsi muun muassa Katekismuksen eteläkarjalaisten evakoiden murteelle. Teoksesta otettiin kuusi painosta. Kustantajan mukaan monet tilasivat useita kappaleita lahjoiksi perheenjäsenilleen ja sukulaisilleen. Tieto vahvisti, etteivät kaikki nykykarjalaiset asu Etelä-Karjalassa. Kirjassaan Ihmisen ääni Kuronen tiivistää oman suhteensa tähän maisemaan

”Lappeenranta on minun tilani maailmassa. Minun asiani on elää omaa Lappeenrantaani omaksi Etelä-Karjalakseni, isieni ja lasteni maaksi. En voi jäädä siihen, mitä on ollut, enkä siihen, mitä ei enää ole. Voin olla vain siinä, mikä on ja tehdä sen, mitä ei vielä ole tehty.”

Marko Hämäläinen on syvällisesti kouvolalaiseen kulttuurielämään juurtunut monitoimija, jonka intohimo musiikkiin ja paikalliseen kulttuuriin on tehnyt hänestä keskeisen hahmon kaupungin kulttuurielämässä.

Hämäläisen matka musiikin parissa alkoi jo nuorena Kuusankosken musiikkiluokilla ja jatkui Kuusankosken juniorikuorossa, mikä loi vahvan perustan hänen tulevalle uralleen. Nämä varhaiset kokemukset muovasivat Hämäläisen syvää arvostusta musiikkia ja kulttuuria kohtaan, ja ne ovat ohjanneet hänen työtään vuosikymmenten ajan.

Kokemusta musiikkimaailmasta kertyi työskentelystä eri bändien kiertueilla. Vuonna 2005 Hämäläinen otti merkittävän askeleen urallaan siirtyessään House of Rockin ohjelmavastaavaksi. Tässä roolissa hän on tuonut Kouvolaan mittavan määrän live-musiikkia, arviolta noin 2 000 keikan verran. Hänen buukkaamiensa artistien joukossa on ollut niin kotimaisia huippuja kuin kansainvälisiä nimiäkin. Lavalla on ollut rockin eri alalajit, blues, metalli, punk, iskelmä ja jopa stand-up-komiikkaa. Tämä osoittaa Hämäläisen pyrkimystä palvella monipuolisesti yleisöä ja rikastuttaa paikallista kulttuurielämää tarjoamalla viihdettä ja kulttuurielämyksiä eri ihmisryhmille.

Hämäläinen on tunnettu halustaan tukea paikallista musiikkikulttuuria. Hänen yhteistyönsä paikallisten yhdistysten ja festivaalien kanssa on ollut keskeistä Kouvolan kulttuuritarjonnan rikastuttamisessa. Erityisen merkittävä panos Hämäläiseltä on ollut vuosittaisen Taiteiden yön ilmaiskonserttien järjestäminen. Hän oli myös keskeisessä roolissa Summer of Rock -tapahtuman järjestämisessä. Hämäläisen järjestämä suuri jäähallitapahtuma, jossa yhdistyivät lapsille suunnattu ohjelma sekä kamppailu-urheilu ja musiikki, oli myös merkittävä kulttuuriteko.

Hämäläinen on järjestänyt lukuisia bändikilpailuja, joissa nuoret ja aloittelevat yhtyeet ovat saaneet mahdollisuuden esiintyä ja kehittää taitojaan. Lisäksi hän on toiminut mentorina ja neuvonantajana nuorille muusikoille auttamalla heitä navigoimaan musiikkialan käytännön haasteissa.

Hämäläisen rakkaus kotikaupunkiinsa näkyy myös hänen ylläpitämässään ”Kaunista Kouvolasta” -Facebook-sivustossa. Vuodesta 2014 lähtien tämä virtuaalinen galleria on kerännyt vaikuttavan kokoelman, yli 2 400 kuvaa. Jokainen kuva kertoo oman tarinansa Kouvolasta, olipa kyseessä sitten arkinen hetki, luonnonkaunis maisema tai kaupungin arkkitehtoninen yksityiskohta. Sivustoa seuraa aktiivisesti yli 10 000 kouvolalaista. Se toimii sosiaalisena liimana, joka vahvistaa kouvolalaisten identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Palkitsemalla Marko Hämäläisen Kymenlaakson rahasto haluaa viestiä siitä, että vaihtoehtokulttuuri, ruohonjuuritason kulttuurityö ja sitoutuminen paikalliseen elämään ovat tunnustuksen arvoisia. Palkinto rohkaisee myös muita jatkamaan työtä Kymenlaakson kulttuurisen elinvoiman ylläpitämiseksi. Palkinto Marko Hämäläiselle toteuttaa Suomen Kulttuurirahaston strategista tavoitetta tukea kulttuurista tasa-arvoa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja dialogia yhteiskunnassa.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakoi tänä vuonna apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä 1 410 000 euroa. Tämän vuoden haussa Varsinais-Suomen rahastoon lähetettiin ennätykselliset 1 271 hakemusta, joiden yhteissumma oli lähes 32 miljoonaa euroa. Apurahan sai yhteensä 83 tieteen- ja taiteentekijää sekä yhteisöä.

Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 15. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin. Suuri osa apurahoista myönnettiin maakuntarahaston 40 nimikkorahastosta, joista apurahoja jakoi tänä vuonna 19 rahastoa. Nimikkorahastot perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin.

Kärkihankeapuraha Tehdas Teatteri­ -yhdistykselle

Varsinais-Suomen rahasto halusi tänä vuonna tukea lastenkulttuuria myöntämällä Tehdas Teatteri -yhdistykselle kärkihankeapurahan lapsille suunnatun immersiivisen Mustan kuun majatalo -teoksen toteuttamiseen. Hanke on jatkoa vuonna 2021 toteutetulle Huoneiden kirja -suurteokselle, joka palkittiin esittävien taiteiden valtionpalkinnolla ja Kritiikin punnuksilla. Tällä kertaa esitys on suunnattu lapsille. Teoksen pohjana toimii Reetta Niemelän fantasiatrilogia Mustan kuun majatalo, joka on loputtoman rikas keitos suomalaista kansanperinnettä sekä modernia fantasiakerrontaa.

Video Jussi Virkkumaa, nukke Heini Maaranen, lavastus Johanna Latvala. Videolla esiintyy Timo Väntsi.

”Teos tarjoaa nuoremmille katsojille käsityönä loihditun, ympärille levittäytyvän kokemuksen, jossa salaperäinen majatalo herää eloon. Teemme työtämme nukketeatterin, tilan suunnittelun, akustiikan ja monenlaisten muiden näkyvien ja näkymättömien kokemusta vahvistavien keinojen kautta. Uskomme, että teatteri, sen yhteenkutsuva voima sekä meidän teoksessamme myös omalla keholla teokseen asettuminen tuovat vastavoimaa digiajalle”, kuvaa teoksen ohjaaja Alma Rajala.

Risto Ryti -mitali professori Benita Heiskaselle

Suomen Kulttuurirahaston Risto Ryti -mitali myönnettiin professori Benita Heiskaselle, joka toimii Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorina Turun yliopiston John Morton -keskuksessa. Mitali annettiin Heiskaselle hänen työstään maailmanpolitiikan muutoksen analyyttisena arvioijana.

Apurahasummasta 88 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille, matemaattisluonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin Paimion parantolassa 20.5.2025. Juhlapuheen piti Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson otsikolla ”Tieteen ja taiteen risteyskohdassa: paikallinen, kansallinen ja globaali kulttuuriperintö”. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat performanssitaiteilija Leena Kela sekä klarinettiduo Eliel Lahesmaa ja Samuel Ahonen Crusell-seurasta.