Apurahoista neljä on jatkoapurahoja ja kymmenen kahden vuoden apurahoja. Poolin kevään hakukierrokselle osallistui 150 tohtoria eri puolilta Suomea, joten apuraha voitiin myöntää 16 prosentille hakijoista.

Pooliin kuuluvat säätiöt jakavat ulkomaisiin tutkimusjaksoihin vuosittain yhteensä 3,2 miljoona euroa. Post doc -tutkimusjaksojen pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta kahteen vuoteen.  Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2025, jolloin jaettavana on noin 1,6 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras-joulukuussa 2025.

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009 edistämään tutkijoiden ja Suomen tieteen kansainvälistymistä. Tänä aikana pooliin kuuluvat säätiöt ovat jakaneet yli 40 miljoonaa euroa Suomesta ulkomaille lähteville tohtoreille. 31 hakukierroksen jälkeen apurahoja on saanut jo yli 800 tohtoria. Heistä yli kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.

Kulttuurirahastolta post doc -apurahoja tieteeseen ja taiteeseen

Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka avulla nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.

Kulttuurirahaston apurahan sai muun muassa fil. tohtori Jyrki Laatikainen, joka työskentelee Miamin yliopiston fysiikan laitoksella koherenssifotoniikkaan liittyvän tutkimuksen parissa.

Fil. tohtori

Jyrki Laatikainen

”Työni keskittyy erityisesti valon kulmaliikemäärän tutkimukseen matemaattisten mallien ja laskennallisten menetelmien avulla. Valon kulmaliikemäärä on keskeinen aihe optiikan ja fotoniikan tutkimuksessa, ja koherenssi, eli valon satunnaismuotoisuus, tarjoaa uusia mahdollisuuksia pyörteisten valokenttien strukturointiin sekä sovelluksiin esimerkiksi optisen tiedonsiirron ja kuvantamisen alueilla”, Laatikainen kertoo.

Taiteen tohtori Katri Krohn Lassila sai apurahan maiseman posthumanistista toimijuutta arkeologian ja analogisen valokuvan vuorovaikutuksessa käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Skotlannissa.

Tait. tohtori

Katri Krohn Lassila

”Aika kiehtoo minua. Me ihmiset mittaamme sitä oman käsityksemme mukaan, mutta meidän tulkintamme ajasta ei ole ainoa mahdollinen. Maailmassa on itse asiassa olemassa valtavasti limittäisiä ja päällekkäisiä aikoja. Perhoselle muutama päivä saattaa olla koko elämän mitta, kun taas maisemassa ilmenee syvä aika, miljoonien vuosien aikajänne. Ihmisen olemassaolo ajassa näyttäytyy havainnollisesti arkeologisissa kohteissa, joiden kautta pääsemme kurkottamaan oman aikamme alkulähteille. Arkeologi Marja Aholan kanssa toteuttamani projektit Suomessa ja Liettuassa ovat avartaneet käsitystäni niistä mahdollisuuksista, joita taiteellisen tutkimuksen ja arkeologian vuorovaikutus tarjoaa. Postdoc-poolin apurahalla sovellan jo kehittelemiäni menetelmiä ja luon aivan uusia yhteistyössä Orkney Collegen tutkijoiden kanssa. Vuoden mittaisen tutkimusjaksoni aikana Orkneylla koostan taidetta ja tiedettä yhdistävän kokonaisuuden, joka perustuu saaren rikkaaseen  arkeologiseen menneisyyteen ja sen ainutlaatuiseen maisemaan. Oma erityisalueeni – analoginen valokuva vaihtelevine tekniikoineen – tarjoaa minulle mahdollisuuden kuvata syventyneesti maisemaa ja arkeologisia kohteita, ja sitä kautta kenties ymmärtää jotakin lisää myös omasta olemassaolostamme.”

Kuva: Natalia Kopkina

Säätiöiden post doc -pooliin kuuluu kaudella 2025–2027 kolmetoista säätiötä. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.

Kulttuurirahaston uusi avaus, lisäkoulutusta tavoitteellisille laulajille tarjoava Mirjam Helin -akatemia käynnistyy elokuussa 2025. Akatemiaan valituille tarjotaan yksilöllinen opintosuunnitelma, joka sisältää muun muassa esiintymistä, ohjelmiston rakentamista, laulutekniikkaa sekä musiikkialan käytännön taitoja. Suomen Kulttuurirahasto kattaa opiskelijoiden kaikki kulut.  

Akatemiaan on nyt valittu ensimmäiset opiskelijat: Iris Candelaria, Martin Iivarinen, Emma Karsten, Gabriel Kivivuori Sereno, Johannes Pessi, Tuomas Pääkkönen ja Marjaana Ritanen. 

Lisäksi kaksi vielä koulua käyvää nuorta laulajaa, Faraja Mwamalumbili ja Matvei Palola, valittiin valmentavaan junioriohjelmaan. 

Haku oli auki tammi-helmikuussa 2025. Mahdollisuutta hakea ei haluttu rajata tiukasti esimerkiksi ikärajoin, sillä laulajia toivottiin moninaisista taustoista ja kaikkialta Suomesta.  

”Nämä ajatukset toteutuivat upealla tavalla. Hakijamäärä ylitti odotukset, ja valitut laulajat tulevat eri puolilta Suomea”, kertoo ohjelmasta vastaava Päivi Loponen-Kyrönseppä Suomen Kulttuurirahastosta. 

Hakemuksia akatemiaan tuli 144, ja Helsingissä Metropolian Arabian kampuksella pidettyihin livekarsintoihin eteni 26 laulajaa. Tuomaristoon kuuluivat Hollannin kansallisoopperan oopperastudion johtaja, sopraano Rosemary Joshua, pianisti ja korrepetiittori Alessandro Misciasci, bassobaritoni Luca Pisaroni sekä ohjaaja Kari Heiskanen.  

Rosemary Joshuan mukaan Mirjam Helin -akatemian ensimmäiselle vuosikurssille saatiin monipuolinen ryhmä hienoja, lupaavia laulajia: ”Onnittelen lauluakatemiaa livekarsintojen korkeasta tasosta ja toivotan menestystä uudelle ohjelmalle.” 

Mirjam Helin -akatemian opettajat rekrytoidaan alan huipulta, ja he ovat oopperalaulajia, kapellimestareita, ohjaajia ja musiikin asiantuntijoita. Opettajiksi on tähän mennessä vahvistettu oopperalaulajat Camilla Nylund, Luca Pisaroni ja Linda Watson, kapellimestari, pianisti Audrey Saint-Gil, psykologi Marjukka Laurola sekä runoilija, yliopistonlehtori Vesa Haapala.  

Kuten Mirjam Helin -laulukilpailu, myös Mirjam Helin -akatemia rahoitetaan Mirjam ja Hans Helinin nimikkorahastosta. Sen tarkoituksena on tukea paitsi laulukilpailua, myös laulunopiskelua ja muita säveltaiteita. Suurlahjoituksen Kulttuurirahastolle tehnyt professori Mirjam Helin (1911–2006) oli laulutaiteilija ja pidetty laulunopettaja, joka rakasti opetustyötään ja jatkoi sitä yli 80-vuotiaaksi asti. 

Viikonloppu- ja kesäleirien yhteydessä yleisölle avoimia konsertteja

Mirjam Helin -akatemiassa opetusta annetaan periodimaisesti viikonloppu- ja kesäleireillä eri puolilla Suomea, yhteistyössä alan suomalaisten toimijoiden kanssa.  

Ensimmäinen opetusperiodi on 14.–17.8.2025 Turussa, Linnasmäen opistolla. Syksyn muita kohteita ovat Joensuu 12.–14.9.2025 ja Järvenpää 13.–16.11.2025.  

Periodien yhteydessä järjestetään yleisölle avoimia konsertteja, ja Turun-periodin jälkeen laulajat esittäytyvätkin Espan lavalla Helsingissä maanantaina 18.8.2025 klo 15.  

Rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo, että tänä vuonna hoitokunta halusi päätöksissään huomioida laajasti koko rahaston toimialueen. Apurahoja myönnettiin paitsi ammattimaiselle tekemiselle, myös moninaiselle kulttuurin harrastamisen kentälle.

“Ilahduttavaa on myös tieteen hakemusmäärän nousu; se tuplaantui edellisvuodesta. Vahva tiede ja taide sekä elinvoimainen ja monimuotoinen kulttuurin kenttä ovat kriittisiä tekijöitä maakuntamme tulevaisuuden kannalta”, Ylinen painottaa.

Palkinto toimittaja Outi Airolalle

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinto, 15 000 euroa, myönnettiin toimittaja Outi Airolalle, kulttuurin vaikuttajalle ja paremman elämän rakentajalle.

Airola on toiminut toimittajana YLE:ssä, Kansan Ääni -lehdessä, Keski-Pohjanmaa-lehdessä ja MTV Uutisissa vuodesta 1989 lähtien. Hän on tehnyt merkittävää vapaaehtoistyötä Ykspihlajan satamakaupunginosassa, jossa on edistänyt sekä kulttuuritoimintaa että työttömien toimintaa. Airola on keskittynyt rakennusperinnön vaalimiseen ja siirtänyt vanhoja hirsitaloja satamasta turvaan vuodesta 2006 alkaen. Rakennukset on pelastettu uuteen käyttöön ja ne ovat päätyneet yksityisasunnoiksi, päiväkodiksi ja majataloksi. 

Outi Airola ajattelee kulttuuria laajasti osana ihmisten hyvinvointia ja historiaa. Hänen mukaansa kulttuuri on muutakin kuin valmiita taide-esityksiä yleisölle. Se on vanhan kulttuuriperinnön suojelua, yhteisen historian muistamista ja siitä ammentamista, tarinoiden kertomista ja kuuntelua sekä toisten kohtaamista yhteisen tekemisen kautta. Airola uskoo, että kulttuuri vahvistaa hyvinvointia silloinkin, kun elämä murjoo. Hän on todistanut hienoja suorituksia teatterin lavalla ja elokuvissa ihmisiltä, jotka ovat kovien kokemusten jälkeen löytäneet harrastusten äärelle. Ykspihlajan Kulttuuriviikko tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja olla mukana laulun ja soiton maailmassa. 

Outi Airola on toiminut Ykspihlajan Asukasyhdistyksen puheenjohtajana yli 30 vuotta. Hän pyörittää Ykspihlajassa Kahvila Sahaa, jonka pihapiirissä toimii Ykspihlajan kesäteatteri ja yleinen sauna, ja siellä järjestetään myös paljon keikkoja ja konsertteja. Airola on myös kirjoittanut kymmenkunta musiikkinäytelmää, jotka pohjaavat Ykspihlajan historiaan ja nykypäivään. Lisäksi hän on kirjoittanut Ykspihlaja-kirjan, joka kuvaa kaupunginosan historiaa tavallisten ihmisten ja erikoisten tapahtumien kautta.

Useita kokovuotisia työskentelyapurahoja, kärkihankeapuraha taiteeseen

Apurahat euroina

428 000 €

Apurahojen keskisuuruus oli n. 11 000 €.

Apurahansaajia

38

Hakemuksia saapui tänä vuonna 200.

Hakemuksia

200

vuonna 2024 yhteensä 198.

Apurahoja

18

eri kuntaan.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna kolme: taiteelliseen työskentelyyn Niina Hannulalle ja Joni Virtaselle sekä tohtoriopintoihin Essi Korkeaniemelle. Kahdeksan kuukauden apurahalla työskentelevät Noora Kaunisto ja Esko Järvelä. Puolivuotisia apurahoja myönnettiin kuusi eri tieteen- ja taiteenaloille. Kuluapurahoja myönnettiin monipuolisesti eri puolille maakuntaa; esimerkiksi teatteriproduktioita tuetaan Kokkolassa, Nivalassa, Vetelissä ja Pietarsaaressa.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 200 (vuonna 2024 yhteensä 198). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli noin 11 000 euroa.

Kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin Pauliina Pesosen ja työryhmän Pohjoismainen taidesiirtola -hankkeeseen, jossa Pohjoismaisessa taidekoulussa opettaneet ja opiskelleet palaavat Kokkolaan näyttelyprojektin myötä kesällä 2025.

Kärkihankeapuraha Pohjoismainen taidesiirtola -hankkeelle

”Se, että kärkihankeapuraha myönnettiin meille on merkittävä tunnustus. Ei pelkästään rahan takia, vaan koska Keski-Pohjanmaan rahasto on kokenut tämän olevan kärkihankkeen arvoinen! Se tuntuu tosi hyvältä. Pohjoismainen taidesiirtola tuo Kokkolaan pohjoismaista nykytaidetta laajasti. Laajuus viittaa paitsi materiaalien ja tekniikoiden kirjoon, myös mahdollisuuten osallistua kuvataiteilijoiden intensiivikursseille Pohjoismaisen taidekoulun hengessä.”

Kuvataiteilijat ja hankkeen kuraattorit Pauliina Pesonen ja Pauliina Turakka Purhonen.

Kuvassa Pauliina Pesonen Oodissa 8.4.2025. Kuva TaideEtsivät

Vuosijuhlaa vietettiin Kokkolassa

Vuosijuhlassa Snellman-salissa ohjelmassa oli Minna-Leena Lahden ja Elias Miettisen sekä Ville Ojanen & co:n musiikkiesitykset. Juhlapuheen piti Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnolla helmikuussa huomioitu professori Petri Toiviainen otsikolla “Miten musiikki vaikuttaa mieleemme, kehoomme ja aivoihimme?”

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen, rahaston päällikkö Mika Virkkala sekä koordinaattori Piia Hietanen. Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat ovat kokonaisuudessaan erillisessä liitteessä.

Kuvassa Kehittämöön päässeet elokuvantekijät, vasemmalta oikealle: Kaya Pakaslahti, Juho-Pekka Tanskanen, Hannu Karjalainen, Arman Zafari, Veikko Timonen ja Laura Rantanen. Kuva: Riitta Supperi.

Tänä keväänä kolmatta kertaa käynnistyvään kehittämisohjelmaan haki yhteensä 150 tekijää. Viisi valittua saavat kansainvälistä mentorointia ja 55 000 euroa ensimmäisen täyspitkän elokuvansa työstämiseen.

Ohjelmassa työstettäviä fiktioelokuvia on kolme: Kaya Pakaslahden Mitt år i fiktionen (Silmu Films / Jenni Jauri), Juho-Pekka Tanskasen Beatan kevät (Dionysos Films / Venla Hellstedt) sekä työryhmänä toimivien Veikko Timosen ja Arman Zafarin Kaikkialla (Elokuvayhtiö Komeetta / Kaisla Viitala, Daniel Kuitunen).

Tällä kaudella dokumentaarista elokuvaa edustavat Laura Rantasen Elämänlanka (Wild Hog Productions / Jenni Ripatti) ja Hannu Karjalaisen The Forest Is for Wisdom (Polygraf / Sandra Enkvist).

Uusien teosten rahoittamisesta toivoa alan tulevaisuudelle

Kehittämö on Suomessa ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa audiovisuaalisen alan uusille tekijöille suunnattu kehittämisohjelma. Vajaan vuoden pituisella kehittämisjaksolla ideoista jalostetaan laadukkaita teosehdotuksia, joilla voidaan menestyä myös kansainvälisesti.

”Kotimainen av-ala on kriisissä, koska leikkauksia on tullut niin alan järjestöille suunnattuihin valtiontukiin kuin Ylen toimintaan. Kehittämö on erityisesti nyt kaivattu valonpilkahdus elokuvien tulevaisuuden näkymissä.”

Ulla Simonen AVEKin johtaja

AVEKin johtaja Ulla Simosen mukaan uusien alkuperäisideoiden rahoittamiselle on alalla kipeä tarve.

”Tässä ajassa uutisointi on luonnollisesti keskittynyt elokuva-alan hätätilaan. Kotimainen av-ala on kriisissä, koska leikkauksia on tullut niin alan järjestöille suunnattuihin valtiontukiin kuin Ylen toimintaan. Kansainvälinen levitys on heikentynyt ja yhä vähemmän tuotantoja ylipäätään käynnistetään”, Simonen sanoo.

”Kehittämö on erityisesti nyt kaivattu valonpilkahdus elokuvien tulevaisuuden näkymissä. Uusien kykyjen tunnistaminen ja tukeminen luovat jatkuvuutta alalle, jolla tiedämme olevan mahdollisuuksia myös viennin näkökulmasta.”

Yleisöön luotu yhteys erottaa elokuvan massasta

Kehittämössä jokainen tekijä saa oman mentorin, jonka kanssa muodostuu tiivis yhteistyösuhde. Alan kansainvälisten huippujen opastuksella teoksille laaditaan yksityiskohtaiset kehittämissuunnitelmat.

Käsikirjoittaja, dramaturgi ja hankekehittäjä Karol Griffiths (Robin and the Hoods, Paradise Highway) on kokenut mentori, joka aloitti uransa Sam Raimin ja Coenin veljesten kanssa. Hänen mukaansa taloudellisten resurssien lisäksi saatu ammatillinen mentorointi on tukimuoto, joka tekee Kehittämöstä poikkeuksellisen.

”Tarjoamme turvallisen ympäristön taitojen kehittämiselle, merkityksellisten yhteyksien luomiselle ja kurinalaiselle oppimiselle.”

Kilpailu alalla on kovaa niin rahoituksesta kuin yleisön huomiostakin.

”Suoratoistopalvelujen ja elokuvatulvan aikakaudella ensimmäinen täyspitkä elokuva päätyy helposti ’sisällöksi sisällön joukkoon’”, sanoo Kehittämössä ensimmäistä kertaa mentorina toimiva käsikirjoituskonsultti ja hankekehittäjä Mette Damgaard-Sørensen (the Guilty, Sauna).

”Tarjoamme turvallisen ympäristön taitojen kehittämiselle, merkityksellisten yhteyksien luomiselle ja kurinalaiselle oppimiselle.”

Karol Griffiths käsikirjoittaja, dramaturgi ja hankekehittäjä

Hän on keskittynyt kymmenen vuotta yksinomaan esikoiselokuviin johtaessaan Kehittämönkin esikuvana ollutta New Danish Screen -rahoitusohjelmaa.

”Elokuvan täytyy menestyäkseen käsitellä kulloinkin vallalla olevia suuria teemoja, ja yleisön on pidettävä elokuvaa merkityksellisenä.”

Kouluttaja ja tuottaja Grant Keir (mm. From Scotland with Love, Off the Rails) haluaa auttaa tekijöitä löytämään syvimmät motiivinsa sille, miksi he haluavat tehdä elokuvan.

“Tämä on mielestäni tärkeää, jotta elokuvantekijä pääsee tunnistamaan hankkeensa tunneperäisen ytimen, mikä taas auttaa elokuvaa löytämään yleisönsä ja herättämään tunteita.”

Tällä kertaa muut mukana olevat mentorit ovat dokumenttielokuvien kehittämisen, kansainvälisten rahoitusfoorumien ja levityksen asiantuntija Gitte Schnyder-Hansen (No Other Land, a-ha The Movie) sekä leikkaaja ja käsikirjoituskonsultti Nayeem Mahbub (Agent of Happiness, Happyend).

Lisätietoa

Ulla Simonen, johtaja, AVEK
ulla.simonen(at)avek.kopiosto.fi, +358 44 790 0344

Opintomatkalle valittiin Kenno Filmin tuottaja ja väitöskirjatutkija (Aalto ELO) Danai Anagnostou, toiminnanjohtaja Karoliina Korpilahti Suomen Kuvanveistäjäliitosta, näyttelyamanuenssi Anna Perälä Turun kaupungin taidemuseo WAMista sekä kuraattori, taiteilija ja NO NIIN Magazinen toinen päätoimittaja Elham Rahmati. Hakemuksia opintomatkalle jätettiin 51 kappaletta.

Ylärivi: Danai Anagnostou (Kuva: Evgenia Bourzoukou) ja Karoliina Korpilahti (Kuva: Jesse Laitinen). Alarivi: Anna Perälä ja Elham Rahmati (Kuva: Salamata Mboup).

Lisäksi ryhmään voi liittyä mukaan nykytaiteen ammattilaisia, jotka kustantavat matkakulunsa itse tai organisaationsa kautta.

Hakemukset arvioi työryhmä, johon kuuluivat Framen toimitusjohtaja Juha Huuskonen, Suomen Kulttuurirahaston kehitysjohtaja Johanna Ruohonen ja Framen hallituksen jäsen, museonjohtaja Anni Venäläinen. Valinnoissa arvioitiin erityisesti opintomatkan hyötyä osallistujan työlle tai hänen edustamansa organisaation toiminnalle.

Ulkomaille suuntautuvien opintomatkojen tarkoituksena on muodostaa kuva kohdemaiden taidekentästä, vierailla kansainvälisissä nykytaidetapahtumissa, rakentaa verkostoja sekä kartoittaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. São Paulon biennaali on Latinalaisen Amerikan suurin nykytaiteen näyttelytapahtuma. Matkaohjelma sisältää biennaalin lisäksi tapaamisia ja vierailuja paikallisiin nykytaideorganisaatioihin.