Etelä-Karjalan rahasto tuki maakunnan kulttuuria yli 400 000 eurolla
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston apurahat jaettiin maakuntarahaston 53. vuosijuhlassa 20.5.2015 Lappeenrannassa.
Määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia vastaanotettiin 288 ja apuraha myönnettiin 44 hakijalle. Jakosumma oli yhteensä 401 000 euroa. Vuosijuhlassa julkistettiin myös Etelä-Karjalan rahaston Viimeinen sammuttaa valot –nuorisohanke ja maakuntarahaston 10 000 euron arvoinen kulttuuripalkinto luovutettiin harrastajateatteriohjaaja Jorma Piispaselle. Kärkihankeapuraha 30 000 euroa jaettiin Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry:n ja Etelä-Karjalan Estradi ry:n kesken, kumpikin sai 15 000 euroa.
Taiteen osuus apurahoista oli n. 70 % (277 000 euroa) ja tieteen n. 30 % (121 000 euroa). Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataide (27 %) säveltaiteet (17 %) sekä näyttämötaiteet (17 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten teknisille tieteille (43 %), luonnontieteille (24 %) sekä maatalous- ja metsätieteille (20 %). Apurahan sai noin joka kuudes hakijaa ja saajista 69 % oli naisia. Apurahojen keskisuuruus oli n. 9 000 euroa. Kokovuotinen (24 000 euroa, post doc 28 000 euroa) apuraha myönnettiin viidelle ja puolivuotinen (12 000) kuudelle hakijalle.
Viimeinen sammuttaa valot –nuorisohanke käynnistyy purkutalossa
Vuosijuhlassa julkistettiin kuluvan kevään aikana käynnistyvä Viimeinen sammuttaa valot – eli pitkä viikonloppu purkutalossa -nuorisohanke. Hankkeen avulla pyritään kartoittamaan paikallista nuorisokulttuuria, sen sisältöjä ja tekijöitä sekä tuomaan lähemmäs toisiaan yhä pienemmiksi ryhmiksi pirstoutuvia alakulttuureja. Hanke on samalla kunnianosoitus täysin palvelleelle Lappeenrannan teatterirakennukselle sekä tervetulotoivotus uudelle kauppakeskukseen sisään rakennetulle teatteritilalle. Rakennusten purkamisen myötä unohtuu nopeasti myös pala paikallishistoria. Tässä hankkeessa kohta purkujätteeksi muuttuva rakennus saa nuorten toiminnan kautta uutta väriä kulttuurihistoriaansa.
Festivaalitapahtuman kesto on nimensä mukaisesti yksi viikonloppu syystalvella 2015 (tarkka päivämäärä vahvistuu myöhemmin). Itse tapahtumaa edeltää puolen vuoden prosessi, jossa nuorten ideat työstetään esitys- ja esittelykuntoon. Hanke on maakunnallinen ja toimintaan kutsutaan mukaan nuoria kaikista Etelä-Karjalan yhdeksästä kunnasta. Hankkeen koordinaattorina toimii draamapedagogi, teatteritaiteen taiteen maisteri Maria Fomin.
Näyttämötaiteet vahvassa vedossa
Vuoden 2015 Kärkihanke-apuraha jaetaan kahden yhdistyksen kesken. Mustan ja Valkoisen Teatteri -yhdistys sai 15 000 euroa 12. kansainvälisen Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalin järjestämiseen. Yhdistys on järjestänyt Imatralla vuodesta 2004 alkaen jo 11 kansainvälistä Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalia, jossa on esiintynyt yli 150 teatteria 30 maasta. Teatterifestivaali on Kaakkois-Suomen ainoa aidosti kansainvälinen ammattiteatteriteatterifestivaali, jonka teemana on tänä vuonna Mies ja Nainen. Ojelmisto pyrkii esittelemään laajasti eri tyylilajeja, myös harvemmin Suomessa esitettävää teatteria, kuten butoesityksiä, katuteatteria jne. Aikaisempien vuosien tapaan festivaalilla tulee esiintymään suuri määrä teatteriryhmiä useasta eri maasta. Esitykset pidetään pääasiassa Kulttuuritalo Virrassa ja sen ympäristössä.
Toinen kärkihanke-apuraha myönnettiin Etelä-Karjalan Estradille Taidekoulun 10-vuotisjuhlavuoden tulitaidekiertueen järjestämiseen sekä Tuli ja Rytmi -taidekasvatusprojektin toteuttamiseen. Taidekoulu Estradi syntyi Lappeenrannan Bändikoulun, Lappeenrannan Nuorisoteatterin ja Sirkuskoulu Tuikku yhdistymisen tuloksena. Virallisesti Taidekoulu aloitti toimintansa 1.1.2005. Koulu on tuottanut lukuisia menestyksekkäitä esityksiä, konsertteja ja taiteidenvälisiä produktioita, tehnyt yhteistyötä venäläisen sirkuskoulun kanssa. Estradi tavoittaa vuosittain noin 8000-10000 katsojaa. Kärkihankeapurahalla toteutetaan taidekasvatusprojekti, joka sisältää sirkus-, tanssi-, tulitaide- ja musiikkiopetusta sekä esiintymistaitojen harjaannuttamista. Hankkeessa kautta tutustutaan samalla muinaishistoriaan, vanhoihin tarinoihin – ihmisen ja tulen tarinaan. Monipuolisena ja vaativana taitolajina tulitaiteen on havaittu kiinnostavan erityisesti poikia, joiden mukaan saaminen toimintaan on yksi tärkeä painotus hankkeessa. Esitys- ja juhlakiertue toteutetaan syksyllä 2015.
Viisi kokovuotista ja kuusi puolivuotista työskentelyapurahaa
Tieteellistä työskentelyä tuettiin neljällä kokovuotisella apurahalla. Tekniikan tohtori Yulia Alexandrova sai apurahan sähkökoneiden kokonaisvaltaista suunnittelumenetelmää käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, filososfian maisteri Sari Janhunen tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä Suomessa käsittelevään väitöskirjatyöhön, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Maiju Kosunen kaarnakuoriaisten ja myrskyjen yhteisvaikutusta metsämaan hiilidynamiikkaan käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä Master of Science Nicolus Rotich luokittelumenetelmiä prosessi- ja biotekniikan sovellutuksissa käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Taiteen puolella kokovuotinen apuraha myönnettiin taiteen maisteri, kuvanveistäjä Sirpa Hynniselle taiteelliseen työskentelyyn. Puolivuotisen apurahan saivat kuvanveistäjä AMK Satu Jaatinen taiteelliseen työskentelyyn, filosofian maisteri, kirjailija Teemu Kaskinen romaanin kirjoittamiseen, kuvataitelija AMK Emma Lappalainen taiteelliseen työskentelyyn, filosofian maisteri Sari Pullinen romaanin kirjoittamiseen, M.F.A., korutaiteilija Tiina Rajakallio taiteelliseen työskentelyyn sekä kuvataiteilija AMK Tiina Suikkanen taiteelliseen työskentelyyn.
Kulttuuripalkinto harrastajateatteriohjaajalle
Etelä-Karjalan Kulttuurirahaston vuoden 2015 Kulttuuripalkinto myönnettiin harrastajateatteriohjaaja Jorma Piispaselle (s. 1956). Piispanen syntyi ja kävi koulunsa Tampereella. Veri veti nuorta miestä teatterin ja ohjaustyön pariin jo nuorella iällä. Teini-iässä Piispanen teki naapurustonsa lapsille erilaisia suunnistusrasteja ja pieniä näytelmäntapaisia tehtäviä, joissa hän toimi aina ohjaajan roolissa. Ammattikoulutuksen ja työuran myötä asuinpaikaksi vaihtui Imatra vuonna 1976. Metallialan ammattilaisen sydän sykki kuitenkin edelleen teatterille, niinpä Piispanen liittyi Vuoksenniskan Nuorisoseuraan 1984. Ura teatterissa käynnistyi kansantanssien merkeissä jatkuen sitä kautta näyttelemiseen. Piispasen ensimmäinen suuri rooli oli näytelmässä Sateenkaarisatu, jossa hän esitti Pekka-pelleä. Tämän myötä tie aukesi moniin muihin mielenkiintoisiin rooleihin Irti-teatterissa ja Teatteri Imatrassa.
Kahden pojan isänä Jorma Piispanen kantoi huolta nuorten ajanviettomahdollisuuksista ja -tavoista Imatralla. Irti-teatterin syntyvaiheista Jorma Piispanen kertoo seuraavaa: ” Perustin Irti -teatterin 1992 elokuun 29. päivänä, koska halusin nuorten löytävän jotain uutta itsensä ilmaisussa, ettei tarvii dokata viikonloppuina”. Teatterin nimi IRTI lähtee ajatuksesta, että teatterissa ollaan irti tutusta ja turvallisesta, toisenlaisessa paikassa ja olotilassa. Piispanen kertoo, että ensimmäistä koolle kutsuttua harjoitusta sävytti jännitys, ilmaantuisiko nuoria paikalle ollenkaan. Huoli oli aiheeton, nuoret ottivat teatteritoiminnan omakseen. Toiminta on myöhemmin laajentunut eri ikäryhmiin. Vuonna 1995 perustettiin 10-13-vuotiaille oma lastenteatteri Pippuri ja tämän jälkeen 7-10-vuotiaille Mantelit sekä alle kouluikäisille Taaperot. Myös aikuisilla on mahdollisuus liittyä mukaan toimintaan aikuisten omassa teatteriryhmässä.
Perustamisvuodestaan lähtien Irti-teatteri on valmistanut yli 70 erilaista produktiota. Teatterin toiminnassa on vuosittain mukana yli sata harrastajaa.
Anneli Pirttilän juhlapuhe: Millainen on Etelä-Karjalan kulttuurin tulevaisuus?
