Pohjois-Savon tieteelle ja taiteelle yli miljoonaa euroa
Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto jakoi tänä vuonna 68 apurahaa, yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin tukea muun muassa Nilsiän musiikkileirille, nuorelle kapellimestariopiskelijalle ja dokumenttielokuvan kuvauksiin.
Kuva: Reijo Kärkkäisen teos 7 porttia ja arkeologi nurkassa.
Pohjois-Savon rahasto sai tänä vuonna yhteensä 537 apurahahakemusta, joiden yhteenlaskettu kokonaishakusumma oli lähes 13,4 miljoonaa euroa.
”Apurahoja haetaan ja myönnetään taiteen puolella eniten visuaalisiin taiteisiin ja säveltaiteisiin. Taiteenaloille myönnetään 31 apurahaa, yhteensä 456 500 euroa ja tieteisiin 37 apurahaa, yhteensä 675 000 euroa. Tieteen puolella apurahoja myönnetään eniten lääketieteisiin, missä painottuvat Alzheimerin taudin, syövän, sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen tutkimus,” kertoo Pohjois-Savon rahaston päällikkö Antti Niskanen.
”Suurin yksittäinen apuraha on 40 000 euroa ja apurahojen myöntömediaani on 15 000 euroa. Nuorin apurahansaajamme on 13-vuotias,” jatkaa Niskanen yhteenvetoa tämän vuoden apurahoista.
Pohjois-Savon rahaston apurahat 2025
Tieteen apurahat €
675 000Taiteen apurahat €
456 600Apurahansaajia
68Suurimman apurahan, maakunnallisen Kärkihankeapurahan 40 000 euroa, saa Nilsiän Elävän Musiikin yhdistys ry Nilsiän musiikkileirin toteuttamiseen vuosina 2025–2026. Musiikkileirillä on Nilsiässä pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran se järjestettiin jo vuonna 1956. Vuosikymmenten varrella leiri on kasvanut muutaman kymmenen hengen kuoroleiristä satojen oppilaiden musiikki-, näyttämötaide- ja tanssileiriksi, joka seuraa aikaansa leiriläisten kiinnostuksen kohteista.
Kaksivuotisen apurahan toisen vuoden apurahalla työskentelyä jatkavat kuvataiteilija Mari Arvinen sekä filosofian maisteri Minttu Kärkkäinen.
Pimeyttä, äänitaidetta ja nuorta ilmaisuvoimaa
Pimeydestään tunnetuksi tullut Kaavi on helsinkiläisen elokuvaohjaaja Anna Antsalon kuvauskohteena. Antsalo sai apurahan katoavaa pimeyttä käsittelevän Noctalgia-dokumenttielokuvan kuvauksiin Kaavilla ja Tuusniemellä. Elokuvassa seurataan Kaavin Syrjävaarassa asuvaa Olli Reijosta, joka on intohimoinen pimeän harrastaja. Reijonen rakentaa sukumailleen omaa maailmankaikkeuttaan, eli pimeän taivaan puistoa ja keskusta. Hänen pyrkimyksenään on suojella ihmisiä valosaasteelta, sillä pimeys katoaa maailmasta 2 %:n vuosivauhdilla.
Tämän vuoden nuorin apurahansaaja on kuopiolainen musiikinopiskelija Arijus Sereckis. Hän on 13-vuotias, lahjakas tulevaisuuden lupaus, joka saa apurahan Jorma Panula -akatemian kapellimestarikursseille osallistumiseen ja orkesterinjohdon opintoihin. Sereckis aloitti pianonsoiton Kuopion konservatoriolla 6-vuotiaana Justas Stasevskijn johdolla, ja vuodesta 2022 lähtien hän on opiskellut Katariina Liimataisen ohjauksessa. Viime vuonna hän aloitti yksityiset orkesterinjohdon opinnot Rauno Tikkasen johdolla, maestro Atso Almilan mestarikurssilla ja maestro Jorma Panulan akatemiassa. Sereckis esiintyy aktiivisesti ja on osallistunut menestyksekkäästi lukuisiin piano- ja orkesterinjohdon kilpailuihin sekä kotimaassa että ulkomailla.
Kuva: kotialbumi
Äänitaiteilija-säveltäjä Jaakko Metsäpelto toteuttaa The Coal Organ -nimisen ääni-installaation. Teoksen äänimaailma syntyy Helsingin Salmisaaren suljetun kivihiilivoimalan ja sen 120 metriä merenpinnan tason alle ulottuvan luolaston, massiivisten kivihiilisiilojen, koneiston ja rakenteiden äänistä. Teoksella ikuistetaan historiallista siirtymää kohti kestävämpiä energiantuotantomenetelmiä. Installaatio rakentuu isoista alumiiniputkista kirkkourkujen pillistöä mukailevaksi ja jokaisen putken sisään asennetaan ääniteosta toistava kaiutin.
Ajankohtaista tutkimusta mikromuovien kulkeutumisesta ja ikäihmisten palveluista
Filosofian maisteri Tuomo Soinisen väitöskirja käsitteleemikromuovien lähteitä ja kulkeutumista Suomen kaupunki- ja erämaaympäristöissä. Erämaaympäristönä toimivat Lapin Sevettijärven ja Näätämön alueet, jossa tutkimusta tehdään yhteistyössä kolttasaamelaisten kanssa. Pääpaino näissä kohteissa on virtavesissä ja mikromuovien kulkeutumista tarkastellaan maantieteellisesti laajemmassa mittakaavassa. Kaupunkitutkimusympäristönä toimii Kuopiossa Kallavesi, johon liittyy kaksi osatyötä. Ensimmäisessä tutkitaan jääpeitteen ja sedimenttien, toisessa hulevesien mikromuovikuormaa. Tavoitteena on saada tietoa kaupunkialueelta peräisin olevien mikromuovien lähteistä, kulkeutumisreiteistä ja kohteista ympäröivässä vesistössä, sekä niiden merkittävyyttä ympäristön kannalta.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kalle Saarinen tekee väitöskirjatyötä kotona asuvien ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä ja vaikuttavuudesta. Saarinen tarkastelee sitä, kuinka kotiin saadut palvelut, päivätoiminta ja ryhmämuotoinen palveluohjaus vaikuttavat muuhun palvelunkäyttöön. Toistuvien päivystyskäyntien syiksi on raportoitu muun muassa sosiaaliset ongelmat ja saadun avun riittämättömyys. Paljon palveluita käyttävien tarve hoidolle on todellinen, mutta apua saatetaan hakea paikoista, joista sitä ei ole saatavilla. Lisäksi hoivaköyhyyttä käsittelevässä tutkimuksessa yksi hoivaköyhyyden ulottuvuus oli avun ja palvelujen hankkimiseen liittyvä riittämätön apu.
Pohjois-Savon rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestetään 17.5.2025 klo 14 alkaen Kuopion Musiikkikeskuksen Valohallissa. Juhlapuheen pitää Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson aiheesta Tiede, taide ja tulevaisuus. Musiikista vastaa Timo Hirvonen trio.
