Kansallisbaletin Kesäakatemia sparraa suomalaisia balettilahjakkuuksia
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 180 000 euroa Suomen kansallisbaletin Kesäakatemialle. Sen tarkoituksena on kolmen kesän ajan antaa kansainvälistä huippukoulutusta suomalaisille 14–18-vuotiaille baletin opiskelijoille.
Kesäakatemian tavoitteena on tarjota tasavertaiset mahdollisuudet baletin opiskelijoille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, pitää kotimaiset kyvyt Suomessa ja nostaa suomalaisten balettitanssijoiden osaaminen kansainväliselle tasolle.
Suomalaisissa balettikouluissa vallitsee Kansallisbaletin taiteellisen johtajan ja kesäakatemian opiskelijavalinnat tekevän Javier Torresin mukaan ajatus, jonka mukaan kaikista voi tulla ammattitason balettitanssijoita. Hänen mielestään se ei pidä paikkaansa.
Torres puhuu ennen muuta fyysisistä ominaisuuksista. On tietty anatomia, joka on ihanteellinen balettiin.
”Jos lonkan aukikierto esimerkiksi ei ole tarpeeksi laaja, ei tanssijasta voi koskaan tulla ammattilaista. Suomessa saattaa samalla luokalla olla tanssijoita, joilla on fyysiset edellytykset, ja tanssijoita, joilla ei ole niitä ole.”
Ilman oikeita ominaisuuksia balettitunnilta voi toki jatkaa muun tanssilajin huipuksi. Siksi hänen mukaansa suomalaisista balettikouluista tulee kyllä ammattitanssijoita, mutta ei tarpeeksi ammattibalettitanssijoita. Toki heitäkin on, kuten Atte Kilpinen Turun konservatoriosta ja Werneri Voitila Tampereen konservatoriosta.
Suomessa on Torresin mielestä superlahjakkuuksia, mutta he eivät pääse tunneilla esiin, koska tunnit on suunniteltu enemmistön mukaan. Jos haluaa todella kehittyä, tarvitsee juuri itselle räätälöityä koulutusta.
Kesäakatemiaan pyritään nyt löytämään nämä lahjakkuudet. Mukaan pääsy on tehty taloudellisesti mahdolliseksi kenelle vain.
Kesäakatemian tavoitteena on tarjota tasavertaiset mahdollisuudet baletin opiskelijoille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, pitää kotimaiset kyvyt Suomessa ja nostaa suomalaisten balettitanssijoiden osaaminen kansainväliselle tasolle.
Suomessa on Torresin mielestä superlahjakkuuksia, mutta he eivät pääse tunneilla esiin, koska tunnit on suunniteltu enemmistön mukaan. Jos haluaa todella kehittyä, tarvitsee juuri itselle räätälöityä koulutusta.
Kesäakatemiaan pyritään nyt löytämään nämä lahjakkuudet. Mukaan pääsy on tehty taloudellisesti mahdolliseksi kenelle vain.
Lahjakkuudet esiin varallisuudesta riippumatta
Suomi on kooltaan suuri mutta harvasti asuttu maa, ja se tekee monelle mahdottomaksi harrastaa balettia huipputasolla.
”Koulutuksen saaminen maailmalta myös maksaa, joten vaikka taidot riittäisivät, ei kansainvälisille kursseille juuri ole pääsyä ilman muhkeaa rahasummaa.”
Kansallisbaletin tehtävä on vaalia suomalaista balettikulttuuria, joten uusien tanssijoiden kasvattaminen on tärkeää. Siihen kuuluvat itsestään selvästi kotimaiset ja kansainväliset verkostot, joiden luominen kannattaa aloittaa jo hyvin nuorena. Lisäksi Torres painottaa sitä, että Kesäakatemia tuo kansainvälisen tason opetuksen Suomeen.
”Tämän koulutusohjelman tarkoitus on myös pitää lahjakkuudet Suomessa eikä menettää heitä kaikkia maailmalle.”
Torres sanoo, että he eivät valikoi opettajiksi suuria, kaikkien tuntemia nimiä vaan ennen muuta hyviä pedagogeja.
”Usein suurilla nimillä houkutellaan ihmisiä kursseille, joiden anti voi lopulta jäädä vaatimattomaksi. Parhaat pedagogit eivät useinkaan ole niitä parhaita tanssijoita vaan ihmisiä, jotka ovat omien haasteidensa ja puutteidensa vuoksi joutuneet selvittämään, miten voivat kehittyä tanssijoina.”
Kurinalainen balettivoimistelu on osaamisen kivijalka
Mutta millaista harjoittelu sitten on ihan konkreettisesti?
”Harjoittelemme kolmesta neljään tuntia päivässä. Harjoitus on jaettu kahteen osioon. Ensimmäisessä osuudessa keskitymme tekniikkaan. Miten nostan käden, miten käännyn?”
Ensimmäinen osuus kestää 1,5–2 tuntia, ja sitä voisi Torresin mukaan nimittää balettivoimisteluksi.
”Toisessa osuudessa yhdistämme tekniikan balettirepertuaarin harjoitteluun. Harjoittelemme tekniikkaa ohjelmiston ehdoilla, jolloin tekniikkatunnilla harjoitetut asiat jalostuvat osaksi balettirepertuaarin monipuolista liikekieltä.”
Lähes kaikki Kansallisbaletin tanssijat tulevat muista maista. Kansallisbaletti on Suomen ainoa klassisen baletin ammattiryhmä, ja se työllistää vuosittain 75 tanssijaa.
Syyt suomalaisten vähäiseen määrään ovat Torresin mukaan moninaiset, mutta yhtenä syynä on, että Suomessa ei ylletä kansainväliseen osaamisen tasoon.
Torres painottaa, että Suomessa ei ole sen lahjattomampia tanssijoita kuin muuallakaan. Pitkät välimatkat, etäisyys kansanvälisiin huippupedagogeihin ja tuen puute johtavat siihen, että Suomesta ei nouse huippuammattilaisia niin paljon kuin voisi.
Baletti on myös hyvin epätrendikäs ala, koska se vaatii niin kovaa sitoutumista ja puurtamista. Tulokset näkyvät usein vasta vuosien kuluttua. Kurinalaisuus on Torresin mielestä asia, jota nykypäivänä ei juuri nuorilta vaadita.
”Kaikki on napin painalluksen takana, minkään eteen ei tarvitse ponnistella. Haluamme näyttää kesäkoulullamme, että kova työ palkitaan ja kehittyminen taiteilijaksi tekee elämästä rikasta.”
