26 tohtorille rahoitus Säätiöiden post doc -poolista

Uutinen

8.12.2025

Säätiöiden post doc -pooliin kuuluvat säätiöt jakoivat 26 tohtorille noin 1,39 miljoonaa euroa.

Post doc -poolin apurahoista kaksi on jatkoapurahoja ja yksitoista kahden vuoden apurahoja. Syksyn hakukierrokselle osallistui 165 tohtoria eri puolilta Suomea, mikä merkitsi 10 prosentin nousua viime vuoden tasosta. Apuraha voitiin myöntää miltei 16 prosentille hakijoista. 26 apurahasta 11 myönnettiin Kulttuurirahastosta.

Pooliin kuuluu kolmevuotiskaudella 2025–2027 kolmetoista säätiötä, jotka jakavat ulkomaisiin tutkimusjaksoihin vuosittain yhteensä 3,2 euroa. Post doc -tutkimusjaksojen pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Aivotutkimusta Isossa-Britanniassa

Mies, jonka taustalla on vuoristomaisema

Lääketieteen tohtori Samu Kurki on yhdistänyt urallaan tutkimuksen ja kliinisen lääkärin työn toimien viime vuosina erityisesti neuroinflammaation ja nuorten mielenterveyden parissa. Syyskuussa 2025 hän aloitti Imperial College Londonissa hankkeessa, jossa tutkitaan, voidaanko aivojen muovautuvuutta eli neuroplastisuutta lisätä yhdistämällä psykedeelit ja ei-kajoava syväaivostimulaatio.

”Psykedeelit voivat merkittävästi lievittää oireita esimerkiksi masennuksessa ja traumaattisissa pelkotiloissa. Tavoitteena on luoda hermoverkoissa herkkyystila, jolloin ajatusmallien ja taitojen muokkaaminen sekä uudelleenopettelu tehostuvat. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia sekä neurologisten sairauksien kuntoutuksessa (esim. aivovamma tai -infarkti) että psyyken häiriöissä, kuten masennus ja addiktiot, joihin liittyy jumiutuneita ajatus- ja käyttäytymismalleja”, Kurki kertoo.

Hankkeen toteutusyksikkö tarjoaa ainutlaatuisen tutkimusympäristön: se oli perustamishetkellään maailman ensimmäinen yliopistollinen keskus, joka tutkii psykedeelejä.

Mies valkoisessa lääkärintakissa kesäisessä maisemassa

Lääketieteen tohtori Elmo Pulli matkustaa vuodeksi Cambridgen yliopistoon tekemään aivotutkimusta. Nykyisellä avoimen tiedon aikakaudella merkittävin tiede syntyy laajoista aineistoista, ja Cambridgessä hänellä on käytössään poikkeuksellisen laaja aivokuvantamisaineisto. Hän tutkii vanhempien iän vaikutusta lapsen aivojen rakenteelliseen kehitykseen. Erityisen nuori tai vanha vanhempien ikä on liitetty kohonneeseen riskiin useille sairauksille, mutta näiden ääritapausten ulkopuolella iän yhteys lapsen kehitykseen tunnetaan huonosti.

”Aivot ovat monimutkainen kokonaisuus ja on kiinnostavaa nähdä, miten erilaiset asiat elämässä voivat muovata niitä. Tutkin aivoja magneettikuvantamisen avulla, ja suurin osa aiemmasta työstäni on keskittynyt lapsuuden ajan kehitykseen FinnBrain-tutkimuksessa. Post doc -projektissani tutkin, miten vanhempien ikä syntymässä on yhteydessä aivojen kehitykseen koko elinkaaren yli”, Pulli toteaa.

Energiasiirtymän toteutuminen marginaalisissa yhteisöissä

Valtiotieteen tohtori Maija Lassila tutkii, miten energiasiirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti marginaalisissa yhteisöissä. Hän aloitti työnsä arktisen Suomen poronhoitoyhteisöissä, mutta laajensi tutkimusta Australian Queenslandin alkuperäiskansaverkostoihin saadakseen kokonaisvaltaisemman kuvan vähemmistöryhmien eroista ja yhteisistä haasteista. Lassila on valmistunut myös kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta, ja hyödyntää tutkimuksessaan myös visuaalisia menetelmiä.

mustavalkoinen kuva naisesta meren äärellä. Nainen katsoo kameraan

”Niin sanottua vihreää energiasiirtymää toteutetaan nyt osana talousjärjestelmää, joka jatkaa luonnonvarojen ylihyödynnystä globaalisti ja syventää eriarvoisuutta. Tutkimuksellani haluan sanoittaa toisenlaisia käytäntöjä, jotka ottavat huomioon tulevat sukupolvet ja yhdessä luovat polkuja globaaliin muutokseen.”

Queenslandin yliopistossa toteutettava tutkimusvierailu kytkeytyy CSRM:n (Centre for Social Responsibility in Mining) kansainvälisesti merkittäviin painopisteisiin, jotka tarkastelevat yhteisöjohtoisia energiasiirtymän käytäntöjä. Näihin kuuluvat muun muassa omistajuus ja itsemääräämisoikeus uusiutuvan energian sekä kriittisten mineraalien hankkeissa.

”Analysoimalla rinnakkain kulttuurisesti ja maantieteellisesti kaukaisia viitekehyksiä hankkeeni tuo uutta näkökulmaa vielä vähäiseen tutkimukseen yhteisöjen omista ja jaetuista kokemuksista siitä, millainen on planeetan rajoissa tapahtuva, ylisukupolvista ja monilajista hyvinvointia tuottava itsemääritelty siirtymä.”