Reetta Kivelä

Palkinto myönnetään täydellisestä peruskaurasta, vastuullisesta kulinarismista, ruokapöytämme uudistamisesta

Reetta Kivelä on elintarviketieteen tohtori ja kaurapohjaisen kasviproteiinituotteen nyhtökauran toinen kehittäjä.

Kivelä valmistui Helsingin yliopistosta elintarvikekemian maisteriksi vuonna 2003. Vuonna 2011 hänen tutkimuksensa valittiin Helsingin yliopiston soveltavien biotieteiden vuoden väitöskirjaksi. Kivelä oli ensimmäisenä maailmassa löytänyt hapettumismekanismista syyn siihen, miksi kauran beetaglukaani usein pilkkoutuu säilytyksessä.

Vuonna 2014 Reetta Kivelä lähti pitkäaikaisen ystävänsä, teollisen muotoilijan Maija Itkosen idean pohjalta testaamaan kauran käyttömahdollisuuksia proteiininlähteenä. Itkonen, Kivelä ja Zhongqing Jiang perustivat start up -yritys Gold&Green Foodsin. Kiinaan saakka ulottuneen pitkän ja mutkaisen polun kautta nyhtökauraksi nimetty tuote saatiin kauppoihin vuonna 2016. Nyhtökauran raaka-aineluettelossa on vain viisi perusosaa: kaura, keltaherne, härkäpapu, kylmäpuristettu rypsiöljy ja suola. Nyhtökauran suosio ja kysyntä oli alusta saakka suurta, ja vuonna 2017 kuluttajat äänestivät Nyhtökauran Vuoden elintarvikkeeksi.

Reetta Kivelä on palkittu muun muassa vuoden teknologiajohtajana, vuoden nuorena tutkijayrittäjänä sekä Helsingin yliopiston vuoden alumnina.

Outi Pieski

Palkinto myönnetään ikimuistoisten solmujen solmijalle, pohjoisen luonnon ja ihmisen puolustajalle, sanattoman historian eläväksi tekemisestä

Kuvataiteilija Outi Pieski tunnetaan vaikuttavista installaatioista sekä maalauksista ja valokuvista, joiden teemat liittyvät pohjoiseen luontoon ja saamelaiseen kulttuuriin.

Pieski on kasvanut Helsingissä ja valmistunut Kuvataideakatemiasta. Hän on opiskellut saamen käsitöitä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Nykyisin hän asuu ja työskentelee sekä Etelä-Suomessa että saamelaisen isänsä kotiseudulla Utsjoella.

Saamelaiskäsityöt ovat perimätiedon mittaamattoman arvokas lähde. Pieski on yhdistänyt Saamenmaan käsitöiden ikivanhoja värejä, muotoja ja menetelmiä nykytaiteen traditioihin. Hänen maalauksissaan loistaa pohjoisen valo ja niiden taustalla on ajankohtaisia teemoja. Pieskin taiteen keskeisiä aiheita ovat saamelaisten historia ja tulevaisuus, alkuperäiskansojen oikeudet, suhde luontoon, tasa-arvo ja kestävä kehitys. Lux Helsinki -valotaidetapahtumassa vuonna 2017 Helsingin tuomiokirkon ikkunoista vuolaana vetenä virtaava valotaideteos ohjasi huomiota vapaan veden, vedenkäytön ja luonnonsuojelun kysymyksiin.

Pieski on sekä aktiivinen saamelaiskulttuurin puolestapuhuja että kädentaidoissaan mestarillinen tekijä. Pieskin työskentelyssä luonto, kulttuuri ja taideteos tuntuvat samanaikaisesti paikkaan sidotuilta ja universaaleilta. Hän sai vuonna 2017 Suomen Taideakatemian palkinnon ja osallistui vuonna 2019 Suomen paviljongin teoksen toteuttamiseen Venetsian biennaalissa.

Risto Saarinen

Palkinto myönnetään ekumeeniselle ajattelijalle siltojen rakentamisesta, toivon ylläpitämisestä

Risto Saarinen on Helsingin yliopiston ekumeniikan professori, laajalti arvostettu ja syvällinen tieteentekijä, uskonnollisiin ja vakaumuksellisiin katsomuksiin sitoutumattoman kansainvälisen teologisen tiedeyhteisön jäsen.

Saarinen on sekä teologian että filosofian tohtori Helsingin yliopistosta ja lisäksi teologian kunniatohtori Kööpenhaminan yliopistosta. Hän on johtanut lukuisia tutkimushankkeita, viimeksi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä "Reason and Religious Recognition".

Saarinen on julkaissut satoja tutkimuksia ja 27 kirjaa. Mittavan kansainvälisen uransa ohella hän on kirjoittanut populaarimpia teoksia, kuten Jeesus Jokisen tapaus, ja saanut hiljattain valmiiksi Gaudeamuksen julkaiseman trilogian, joka on suunnattu sekä tutkijoille että suurelle yleisölle: Oppi Rakkaudesta, Luottamuksesta ja Toivosta.

Saarinen ohjaa nuoren polven teologeja ja filosofeja kaikilla tasoilla, peruskurssien opiskelijoista kotimaisiin ja ulkomaisiin lahjakkuuksiin. Hän on edistänyt merkittävästi kansainvälisiä tutkimusverkostoja. Teologian sisällä Saarinen luo siltaa systemaattisen, empiirisen ja käytännöllisen teologian välillä. Viime aikoina Saarinen on myös pureutunut ajankohtaiseen teemaan, uskonnon ja politiikan välisiin suhteisiin. Hänen vastauksensa pelkoon ja viholliskuviin on toivon teologia.