Työpari Alma Lehmuskallio ja Anu-Maarit Moilanen

Taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio ja toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen työskentelevät Oulun teatterissa tiiviinä työparina.

Alma Lehmuskallio aloitti taiteellisena johtajana Oulussa vuonna 2020. Hän ryhtyi määrätietoisesti edistämään teatterissaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Lehmuskallio on tuonut nämä kysymykset näkyvästi myös julkiseen keskusteluun tekemällä vuosien ajan Suomen Teatteriohjaajat ja dramaturgit (STOD) ry:lle ohjaajien työllistymiseen liittyvää selvitystä. Se paljasti maassamme yhä olevan vahvoja sukupuolittuneita käytäntöjä.

Alma Lehmuskallio on tanssija- ja näyttelijätaustainen teatteriohjaaja. Lehmuskallio on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 2015. Hän on tehnyt ennen Oulun kauttaan teatteri-, tanssi- ja sirkusohjauksia muun muassa Teatteri Jurkkaan, Kotkan kaupunginteatteriin, Teatteri Takomoon ja Sivuhenkilöt-työryhmälle. Lehmuskallion erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat toden ja fiktion suhde, fyysisyys näyttämöllä, mahdollisuuksien tasa-arvo sekä eri taiteenlajien väliset hybridit.

Lehmuskallion ensimmäinen oma ohjaus Oulun teatterin johtajana oli Kaboom ja kuvittelun voima, joka oli koko perheelle suunnattu teos leikin tärkeydestä ja oman elämänpolun löytämisestä. Teoksessa oli mukana teatterin koko näyttelijäensemble vahvistuksenaan kolme vierailevaa sirkustaiteilijaa. Esitys yhdisti vahvasti sekä talon henkilökunnan että loi teatteriin monitaiteisen maailman yhdistäen nykysirkusta, liikettä ja tanssia.

”Kenties Oulun teatterissa on alkanut uuden taiteellisen johtajan johdolla aika, jonka pääosassa todella on taide – ja ihminen”, todettiin kulttuurilehti Kaltion arviossa Kaboom-esityksestä.

Anu-Maarit Moilanen on työskennellyt Alma Lehmuskallion työparina Oulun teatterin toimitusjohtajana syksystä 2020 saakka. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri Oulun yliopistosta ja taiteen maisteri Taideteollisesta korkeakoulusta. Moilanen on aiemmin työskennellyt kulttuurin ja koulutuksen aloilla.

Moilanen näkee teatterin merkityksen laaja-alaisena: tärkeänä yhteiskunnallisten aiheiden käsittelijänä, moniammatillisena työllistäjänä ja paikallisten yritysten yhteistyökumppanina. Yleisötyö on lähellä hänen sydäntään ja Moilanen aikoo kehittää Oulun teatterin yleisötyötä ja siitä viestimistä entistä monipuolisemmaksi.

Moilasen keskeisiä tavoitteita on teatterin ja taiteen saavutettavuuden parantaminen. Hän toimi ennen Oulun teatteriin siirtymistään Taidetestaajien hankepäällikkönä. Valtakunnallinen Taidetestaajat vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kokemaan taidetta.

Moilanen työskentelee mahdollistajana, jolle taidelaitos ei näyttäydy erillisenä kuplana vaan tärkeänä ja vaikuttavana osana yhteiskuntaa.

oulunteatteri.fi

Pirjo Liiri-Majava

Pirjo Liiri-Majava on freelancerina työskentelevä lavastaja ja pukusuunnittelija. Hän valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2000 taiteen maisteriksi. Hänet tunnetaan erityisesti näyttämöllisiin suurteoksiin tekemistään tarkoista ja kokonaisvaltaisista, hyvin vaikuttavista töistä.

Liiri-Majava on työlleen omistautunut suunnittelija, jonka visualisoinnit ovat taideteoksia jokaisen yksityiskohdan viimeistelyä myöten. Pukusuunnittelijana hänen teatteripukunsa nousevat aina esiin itse teoksen ehdoilla, herkästi näyttämöteoksen kokonaisuutta rakentaen.

Liiri-Majava on työskennellyt lukuisissa teattereissa, teatteriryhmissä ja oopperaproduktioissa eri puolilla Suomea. Viime vuosina hän on suunnitellut muun muassa puvut Tampereen Työväen Teatterin Billy Elliot -musikaaliin sekä lavastuksen ja puvut Adalmiinan helmi -teokseen, puvut Helsingin Kaupunginteatterin Pieni merenneito -musikaaliin ja koko visualisoinnin Giron Sámi Teaternin Cirkel av aska -tuotantoon Ruotsissa.

Pirjo Liiri-Majava on kuunteleva ja myönteistä ilmapiiriä ympärilleen luova työyhteisön jäsen. Hänen keskusteleva työtapansa vie eteenpäin luovaa ilmapiiriä teosten valmistamisprosessien kaikissa vaiheissa.

pirjoliirimajava.com

Professori Olavi Veistäjä (1908–1988) oli Aamulehden kulttuuritoimituksen esimies ja tamperelainen kulttuurivaikuttaja. Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahasto perustuu Tampereen Teatterikerhon, Aamulehden, Olavi Veistäjän ja Tampereen kaupungin lahjoituksiin. Rahaston tarkoituksena on jakaa Olavi Veistäjä -palkintoja joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävistä teatteriteoista sekä edistää teatteritaidetta.

Palkintolautakuntaan kuuluivat johtaja Martti Silvennoinen (pj.), kulttuuritoimittaja Ilkka Kuosmanen, vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen sekä teatterinjohtaja Mikko Kanninen.

Tuukka Huttunen

Näyttelijä ja käsikirjoittaja Tuukka Huttunen (s.1976, Sonkajärvi) on teatterin lahjakas ja innovatiivinen moniottelija. Huttunen valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2002. Hänen näyttämötaiteilijan uransa alkoi Hämeenlinnan kaupunginteatterista ja on jatkunut muun muassa Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Teatterissa, Suomen Kansallisteatterissa, Seinäjoen kaupunginteatterissa, Rauman kaupunginteatterissa sekä lukuisissa kesäteattereissa.

Tuukka Huttunen oli mukana perustamassa Tampereelle ryhmäteatteri Siperiaa, joka aloitti toimintansa vuonna 2006. Siperiaan Huttunen teki 14 ensi-iltaa vuosina 2006–14. Tuukka Huttunen on notkea, luova ja intensiivinen näyttelijä, jonka työskentely ulottuu useisiin teatterin lajityyppeihin komediasta draamaan. Huttusen toistuva, mutta aina uusia näkökulmia tuonut roolitehtävä on ollut Aleksi Koskela Täällä Pohjantähden alla -teoksen pohjalta tehdyissä tuotannoissa. Hän näytteli roolin Hämeenlinnan kaupunginteatterissa 2002 ja Suomen Kansallisteatterissa 2011. Huttunen tulkitsi Aleksin roolin myös Timo Koivusalon elokuvassa.

Huttunen on ollut käsikirjoittamassa useita näytelmiä ja näytellyt myös lukuisissa elokuvissa ja tv-tuotannoissa. Tampereen Komediateatterin Päämäärä tuntematon -teoksessa vuonna 2017 Tuukka Huttunen tulkitsi Tuntematonta sotilasta kirjoittavaa Väinö Linnaa sekä esityksen yhteensä yli 20 muuta roolia.

Taiteilijana Huttunen etsii jatkuvasti uusia ilmaisumuotoja. Syksyllä 2018 hän kirjoitti ja ohjasi yhdessä Marika Heiskasen kanssa kantaesitysteoksen Kylä, joka on absurdi, musiikillinen komedia autioituvasta maaseudusta, yhtenäiskulttuurin murenemisesta ja mahdottomista haaveista. Esitys, jossa Huttunen oli mukana myös näyttelijänä, toteutettiin TTT:n sekä Teatteri Siperian yhteistuotantona ja nähtiin Kellariteatterin näyttämöllä.

Kuluvana vuonna Huttunen teki jälleen genrerajoja ylittävän aluevaltauksen olemalla käsikirjoittajana ja esiintyjänä mukana poikkitaiteellisessa esityksessä Suuri harppaus, jossa pohdittiin ihmisen ja ihmiskunnan unelmien ja unelmoinnin ulottuvuuksia. Teos oli Teatteri Siperian ja Tanssiteatteri MD:n yhteistuotanto.

Vaara-kollektiivi

Vaara on tammikuussa 2014 perustettu esittävän taiteen omaperäinen kollektiivi, jonka juuret ovat Kainuussa. Vaara tuottaa korkeatasoista ja uutta luovaa esittävää ja soveltavaa taidetta paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Vaaran kotipesä on Kajaanissa, Generaattorin esittävän taiteen tilassa. Sieltä se suuntaa toimintansa sekä muihin kaupunkeihin että syrjäseuduille. Vaara on ahkerasti kiertävä nomaditeatteri, joka luo esittävän taiteen kenttään uutta, pelotonta energiaa, erilaisia yhteisöjä kuuntelevaa ja ketterää tekemisen kulttuuria. Se hakeutuu aktiivisesti kohtaamisiin muiden vapaiden ryhmien, taideinstituutioiden ja taidesektorin ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Vaara on tuottanut yli 20 kantaesitystä, joissa se on tarttunut kipeisiin, ajankohtaisiin aiheisiin kuten työttömyyteen, petokeskusteluun ja maahanmuuttajien asemaan. Valtaosa teoksista on ollut kiertäviä. Talvivaara – kainuulainen scifinäytelmä -teoksen aiheena oli sotkamolainen kaivoshanke ympäristövaikutuksineen. Esitys yhdisti dokumenttiteatteria, tutkivaa journalismia, huipputeknologiaa ja fiktiota. Satoja suomalaisia kouluja jo vuosien ajan kiertänyt, yhdessä Kajaanin kaupunginteatterin kanssa tuotettu Tänään koulun jälkeen käsittelee koulukiusaamista herkästi ja puhuttelevasti. Miehen kosketus oli suomalaisten miesten kosketushistoriaa tutkiva dokumenttiteatteriesitys. Teoksessa etsittiin puhumattomuuden synnyinsijoja sydämellisellä otteella, ja se tarjosi katsojille koskettavan matkan lapsuuden, miehuuden, vanhemmuuden ja vanhenemisen maisemiin.

Elokuussa 2019 Vaara toimii keskeisenä tuottajana Ärjän taidefestivaalilla, joka järjestettiin toista kertaa Oulujärven Ärjänsaaressa. Tapahtuma synnyttää tuoreita yhteisöllisiä muotoja kohdata ja käsitellä maapalloamme koettelevaa ilmastomuutosta sekä ekologisia teemoja luonnon keskellä taideteosten ja asiantuntijakeskustelujen kautta.

Vaara-kollektiivi on poikkeuksellisen aktiivinen taiteellinen ja yhteiskunnallinen toimija, jonka vaikutukset ulottuvat koululaisten ja tavallisten kansalaisten arjesta päättäjien kokoushuoneisiin.

***************************

Professori Olavi Veistäjä (1908–1988) oli Aamulehden kulttuuritoimituksen esimies ja tamperelainen kulttuurivaikuttaja. Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahasto perustuu Tampereen Teatterikerhon, Aamulehden, Olavi Veistäjän ja Tampereen kaupungin lahjoituksiin. Rahaston tarkoituksena on jakaa Olavi Veistäjä -palkintoja joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävistä teatteriteoista sekä edistää teatteritaidetta.

Palkintolautakuntaan kuuluivat johtaja Martti Silvennoinen (pj.), kulttuuritoimittaja Ilkka Kuosmanen, näyttelijä Jyrki Mänttäri, vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen.