Suurin apuraha, 30 000 euroa, myönnettiin Arkebuusi Osuuskunnalle yhteisöarkeologisen Angelniemen mullankaivajat -hankkeen toteuttamiseen Härkämäen kivikautisella asuinpaikalla. Koululaiset pääsevät myös mm. etsimään omaa muinaisuuttaan Kemiön Ölmosissa kiukaiskulttuuriin kuuluvalla asuinalueella Sagalundgillet rf:n kaksikielisen ”Finn din forntid -arkeologipedagogik på Kimitoön”/ ”Löydä muinaisuutesi” -hankkeen avulla. Hankkeelle myönnettiin 15 000 euron apuraha.

Vuoden 2020 Mullankaivajat-apurahojen saajat

• Ainolasäätiö sr, 14 000 euroa
• Arkebuusi osuuskunta, 30 000 euroa
• Espoon kaupunginmuseo, 12 000 euroa
• Forssan museo, 22 500 euroa
• Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, 20 000 euroa
• Matti Koivurinnan säätiö / Aboa Vetus & Ars Nova -museo, 22 000 euroa
• Sagalundgillet rf, 15 000 euroa
• Satakunnan museo, 21 000 euroa
• Tiina Äikäs, 19 000 euroa

Mullankaivajat Ähtärin puolustusvarustuksilla

Vuonna 2019 Mullankaivajat-apurahan saaneessa Kansallismuseon hankkeessa Ähtärin yhteiskoulun 7.- ja 8-luokkalaiset tutustuivat lokakuussa Törön ulkoilualueella ensimmäisen maailmansodan aikaisiin puolustusvarustuksiin. Ähtärin yhteiskoulun 7.- ja 8.-luokkien noin sata oppilasta tutkivat ja kartoittivat Törön puolustusvarustusta arkeologien ohjauksessa erilaisten mitta- ja dokumentointilaitteiden avulla. Samalla he tutustuivat arkeologiseen prosessiin.

– Tavoitteemme on Arkeologiaa Ähtärissä -hankkeen avulla herättää koululaisissa innostus kulttuuriperintöä ja historiaa kohtaan. Opettajille hanke tarjoaa puolestaan työkaluja inhimillisten ilmiöiden tutkimiseen, kertoo hanketta vetävä museolehtori, arkeologi Hanna Korhonen Kansallismuseosta. 

– Viime vuonna Kontiolahdella toteuttamaamme Mullankaivajat-hankkeeseen osallistuneet opettajat pitivät arkeologisia menetelmiä hyvänä tapana monipuolistaa opetusta. Tämänkaltainen työskentely tukee opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista ja monialaista oppimista.

”Tavoitteemme on Arkeologiaa Ähtärissä -hankkeen avulla herättää koululaisissa innostus kulttuuriperintöä ja historiaa kohtaan”, arkeologi Hanna Korhonen.

Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasivat Museoviraston arkeologi John Lagerstedt ja hum. kand. Eetu Sairanen.

– Oppilaat tutustuivat ensin oppitunneilla arkeologian työvälineisiin ja perehtyivät ensimmäisen maailmansodan historiaan. He pääsivät myös tutkimaan omin käsin oikeita löytöjä, joita arkeologisilta kaivauksilta on tehty, kertovat Lagerstedt ja Sairanen.

Luokkahuonetyöskentelyn jälkeen oppilaat pääsivät lokakuussa kenttätyöhön, jota ohjasivat myös paikalle tulleet Museoviraston koekaivausryhmän arkeologit Jan-Erik Nyman, Sara Perälä ja Esa Hertell. Törön ulkoilualueen maastossa oppilaat etsivät metallinilmaisimella linnoitteiden rakenteita ja kartoittivat juoksuhautoja erilaisilla mittalaitteilla. Lisäksi otettiin valokuvia ja harjoiteltiin tutkittavien kohteiden sanallista kuvailua. Kenttätyöskentelyn jälkeen oppilaat kokosivat maastossa kerätyistä tiedoista posterin tutkimusraportiksi.

– Oppilaat olivat aktiivisesti mukana sekä luokkahuoneessa että maastossa. Erityisesti heitä innosti, kun arkeologian työvaiheita pääsi tekemään käytännössä. Suurin suosikki oli taisteluhautojen tutkiminen metallinilmaisimen avulla, John Lagerstedt ja Eetu Sairanen kertovat. 

– Saamamme palautteen ja kysymysten perusteella Mullankaivajat-hanke oli oppilaille pääasiassa positiivinen kokemus, jonka ansiosta he kiinnostuivat arkeologien työstä ja omasta kulttuuriympäristöstään. Suurimpana haasteena oli syksyisen kolea sää.

Loppuvuoden 2019 aikana Ähtärin Mullankaivajat-hankkeesta laaditaan oppimateriaali myös muiden koulujen käytettäväksi. Suomea linnoitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1918 Suomenlahden rannikolta Pohjois-Karjalaan, joten oppimateriaalia voi hyödyntää useissa Etelä-Suomen kouluissa.

Apurahat, yhteensä 163 000 euroa, myönnettiin suurimmaksi osaksi Suomen Kulttuurirahaston Yksityiskoulujen eläkekassan rahastosta.  

Kulttuurirahaston viime vuonna käynnistämän Mullankaivajat-hankkeen tavoitteena on lisätä oppilaiden kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin, oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä. Arkeologinen työskentely sopii myös erinomaisesti uuden opetussuunnitelman mukaiseen ilmiöoppimiseen ja opiskeluun koulun ulkopuolella. Yhden Mullankaivajat-apurahan suuruus voi olla 5 000–30 000 euroa, ja hankkeita rahoitetaan 5–10 vuosittain.

Osana hanketta koululaisia perehdytetään arkeologiaan ja valmistellaan tulevaan tutkimusjaksoon etukäteen. Varsinaiset tutkimusjaksot kestävät tyypillisesti noin viikon, mutta projektit voivat koostua useasta tutkimusjaksosta, joihin osallistuu useita koululaisryhmiä. Tutkimusjakson jälkeen tuloksia puretaan yhdessä koululaisten kanssa, ja löydökset julkistetaan mielekkäällä tavalla esim. sosiaalisessa mediassa tai toteuttavan tahon verkkosivuilla. Joihinkin hankkeisiin yhdistetään myös aikuisille suunnattuja yleisötapahtumia kuten luentoja tai yleisökaivauksia.

Mullankaivajat-apurahat 2019

• Juvan kunta Juuret syvällä Juvan kylissä -hankkeen toteuttamiseen 30 000 euroa
• Kansallismuseo Mullankaivajat Ähtärissä -hankkeen toteuttamiseen 28 000 euroa
• Fil. maisteri Ninni Närväinen ja työryhmä Jatkohanke vuonna 2018 alkaneeseen Mullankaivajat-projektiin Kangasniemellä 10 000
• Fil. maisteri Eeva Raike historiallisten kalliohakkausten dokumentointiin ja inventointiin eri menetelmin koululaisten kanssa 28 000 euroa
• Raision kaupunki Raision 5. ja 6. luokan oppilaiden Pellon arvoitus -koekaivaushankkeen toteuttamiseen 23 000 euroa
• Sagalundgillet rf arkeologisen opetuskokonaisuuden toteuttamiseen koululaisille arkeologin ja museopedagogin johdolla 10 000 euroa
• Savonlinnan maakuntamuseo Mullankaivajat Saimaalla 2.0. -hankkeen jatkamiseen 30 000 euroa
• Vantaan kaupunginmuseo Vantaan Jokirannan koulun pihalla sijaitsevan Dickursbyn vanhan kylätontin tutkimiseen koulun oppilaiden kanssa 14 000 euroa

Lisätiedot:

Suomen Kulttuurirahasto julistaa haettavaksi Mullankaivajat-apurahat 10.-31.8.2018. Niiden tavoitteena on tarjota koululaisille ja lukiolaisille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen kotiseudullaan. Arkeologinen työskentely sopii erinomaisesti myös uuden opetussuunnitelman mukaiseen ilmiöoppimiseen ja opiskeluun koulun ulkopuolella.

Suomessa järjestetään vuosittain useampia suosittuja yleisökaivaustapahtumia, joiden kohderyhmää ovat yleensä aikuiset. Koululaisille suunnattuja kenttätyöjaksoja on tarjolla kuitenkin vain harvoin.  

”Mullankaivajat-apurahojen toivotaan lisäävän lasten ja nuorten kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin sekä oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä”, sanoo Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Mullankaivajat-apurahaa voivat hakea arkeologit, näiden muodostamat työryhmät tai kulttuuriperinnön alan rekisteröidyt yhteisöt, kuten esimerkiksi museot tai arkeologiset seurat. Yhden apurahan suuruus voi olla 5 000–30 000 euroa, ja hankkeita rahoitetaan 5–10 vuosittain. Ensimmäiset Mullankaivajat-apurahat olivat haettavana syksyllä 2017 ja apurahoja myönnettiin yhteensä 215 000 euroa  yhdeksälle hankkeelle.

Hankkeessa tulee perehdyttää koululaisia arkeologiaan ja valmistella osallistujia tulevaan tutkimusjaksoon etukäteen. Varsinaisen tutkimusjakson suositeltava kesto on noin viikko, mutta yhteen työskentelykokonaisuuteen voi sisältyä useampia tutkimusjaksoja, joihin osallistuu useita koululaisryhmiä. Arkeologinen tutkimusjakso voi sisältää erilaisia menetelmiä, kuten kaivauksia tai pintapoimintaa peltoalueilla.

”Useimmilta vanhoilta viljelyalueilta löytyy  historiallista 1600–1800-lukujen esineistöä, jolla on opetuksellista tai paikallishistoriallista arvoa. Nuoremmatkin merkit ihmisten elämästä voivat olla kiehtovia, kun ne liittyvät omaan ympäristöön”, Arjava arvioi.

Tutkimusjakson tulokset käsitellään yhdessä lasten kanssa ja löydökset julkistetaan esimerkiksi projektin verkkosivuilla tai sosiaalisen median kanavissa. Viestintää tulee suunnata myös laajemmalle yleisölle esimerkiksi paikallislehtien välityksellä.

Apurahaa voi hakea Kulttuurirahaston verkkopalvelussa 10.–31.8.2018, ja Mullankaivajat-apurahojen saajat julkistetaan joulukuussa 2018. Hankkeiden toteutuksen tulee ajoittua lähtökohtaisesti vuodelle 2019.

Lisätietoja apurahasta ja hakuohjeet.

Mullankaivajat-apurahojen tavoitteena on tarjota nuorille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen kotiseudullaan ja lisätä heidän kiinnostustaan tieteellisiin menetelmiin sekä oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan. 

Forssassa tutkimuskohteeksi valikoitui Yhtiönpuiston polkuverkosto. Puisto tunnetaan paikkakunnalla myös Tehtaanpuistona tai Wahreninpuistona, ja se sai alkunsa 1840-luvulla Forssan Kehräämön perustamisen yhteydessä. ”Yhtiönpuisto on kokenut vuosien varrella monia muutoksia. Rakennuksia on palanut, istutukset ovat yksinkertaistuneet ja polut vaihtaneet paikkaa”, kertoo hanketta vetävä arkeologi Minna Lehtola Kulttuuriyhdistys Kuvio ry:stä. Yhdistys toteuttaa hanketta yhdessä Forssan museon kanssa. ”Mullankaivajien tavoitteena on arkeologisia menetelmiä käyttäen päästä kiinni 1800-luvun polkuverkostoon.”

Yhteistyö pilottiluokaksi valikoituneen Heikan koulun vitosluokan kanssa käynnistyi alkuvuodesta.  ”Aikataulutimme hankkeen työpajakerrat yhteen luokan lukujärjestyksen kanssa.  Se oli helppoa, sillä nykyinen opetussuunnitelma sallii Mullankaivajien kaltaisen ilmiöoppimisen ja erilaiset oppimisympäristöt”, kertoo hankkeen projektityöntekijä Tuuli Ravantti Forssan museosta. Ensimmäisessä työpajassa johdateltiin arkeologiaan ja heräteltiin ajatuksia pienryhmissä työskennellen.  ”Koska työpajat järjestettiin ensimmäistä kertaa, mekin opimme paljon luokan oppilailta. Tämä auttaa meitä kehittämään työpajapakettia, jota tarjoamme myöhemmin paikallisille kouluille. Meillä on jo tiedossa toinen työpajasta kiinnostunut 5. luokka, jonka tapaamme syyslukukaudella.”   

Toukokuussa toteutettujen kaivausten kohde oli tehtaanjohtajan talon entinen sijaintipaikka Yhtiönpuistossa ja talon takana oleva polkuverkosto. Talo paloi vuonna 1969. ”Purettu rakennus ja siihen kytkeytyvä arki sekä puiston myöhempi käyttö olivat jättäneet maahan runsaasti materiaalia mullankaivajille. Runsaat löydöt olivat varsinkin oppilaiden mieleen”, Ravantti sanoo. Niiden joukossa oli mm. vanhoja takorautaisia nauloja, lasikuonaa, ikkuna- ja astialasia sekä tiilenkappaleita, jotka kertovat rakennuksesta ja sen viimeisistä hetkistä.

Töitä tehtiin kahdessa ryhmässä ja paikalla oli kerrallaan 13 oppilasta. Kentällä ryhmä jaettiin kaivajiin ja tutkimusavustajiin. Kun kaivajat kaivoivat, avustajat tekivät dokumentointi- ja karttatehtäviä tutustuen Yhtiönpuiston vanhaan polkuverkostoon ja jäljentäen polkujen paikkoja nurmikkoon.

”Työskentelyyn nuorten kanssa on kuulunut ongelmanratkontaa, pohtimista, käsillä tekemistä, retkipäivä, aineistontuntemusta, kotiseutuhistoriaa, tiedonhakua, dokumentointitehtäviä, kyselytunti ja tietenkin kenttätöitä kaivauksilla. Syksyllä palaamme kaivausten löytöjen pariin jälkitöiden merkeissä”, Minna Lehtola kertoo. ”Mullankaivajat on paitsi tutustuttanut nuoret arkeologiaan, myös herättänyt heidät ajattelemaan, mitä heidän omasta toiminnasta jää jälkeen: mitä tulevaisuuden arkeologit löytävät nykypäivästä. Tämä avartaa ymmärrystä siitä, kuinka kauan eri materiaalit säilyvät ympäristössä.” 

”Kevään aikana tutustuimme arkeologiaan ja opimme paljon historiasta ja arkeologiasta. Kokemuksemme oli hauska ja oppia täynnä. Historiaa on joka puolella, kun vain siitä tietää ja osaa etsiä, siksi arkeologin työ on niin monipuolista”, kertoo Heikan koulun 5. luokan oppilas Kaisla Haarlo, yksi mullankaivajista. ”Löysimme kaivauksissa palasia lasista, rautanauloja, hiiltä, tiilen paloja ja vuoden 1973 kolikon. Kokemuksemme oli täynnä uutta ja toivoisimme, että tällainen oppiminen voisi jatkua tulevaisuudessa.”

Teksti: Marika Aspila
Kuvat:  Lassi Puhtimäki

Apurahat, yhteensä 215 500 euroa, myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston Yksityiskoulujen Eläkekassan rahastosta.

Mullankaivajat-apurahoilla tarjotaan koululaisille ja lukiolaisille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen vuosien 2018 ja 2019 aikana. Tavoitteena on lisätä oppilaiden kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin, oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä. Arkeologinen työskentely sopii myös erinomaisesti uuden opetussuunnitelman mukaiseen ilmiöoppimiseen ja opiskeluun koulun ulkopuolella.

Osana hanketta koululaisia perehdytetään arkeologiaan ja valmistellaan tulevaan tutkimusjaksoon etukäteen. Varsinaiset tutkimusjaksot kestävät tyypillisesti noin viikon, mutta projektit voivat koostua useasta tutkimusjaksosta, joihin osallistuu useita koululaisryhmiä. Tutkimusjakson jälkeen tuloksia puretaan yhdessä koululaisten kanssa, ja löydökset julkistetaan mielekkäällä tavalla esim. sosiaalisessa mediassa tai toteuttavan tahon verkkosivuilla. Joihinkin hankkeisiin yhdistetään myös aikuisille suunnattuja yleisötapahtumia kuten luentoja tai yleisökaivauksia.

”Hankkeita arvioitaessa painotettiin erityisesti opetuksellisen sisällön laatua etukäteisvalmistelun, työskentelyjakson sekä jälkitöiden osalta, hankkeen arkeologista relevanssia ja kiinnostavuutta sekä yhteisöarkeologista osaamista”, kertoo erityisasiantuntija Johanna Ruohonen Suomen Kulttuurirahastosta.

Lisätiedot