Mirjam Helin -laulukilpailun 12.6.2024 järjestetyssä loppukilpailussa voittajaksi lauloi kiinalainen mezzosopraano Jingjing Xu, joka sai 50 000 euroa. Toiseksi sijoittui saksalainen sopraano Kathrin Lorenzen, joka palkittiin 40 000 eurolla, ja kolmanneksi eteläkorealainen tenori Junho Hwang, joka sai 30 000 euroa. Finaaliin osallistuivat lisäksi puolalainen sopraano Justyna Khil, armenialainen baritoni Aksel Daveyan ja kroatialainen sopraano Josipa Bilić. Heistä jokainen palkittiin 10 000 eurolla.
Jingjing Xu. Kuva: Minna Hatinen.
”Kilpailijoiden taso on ollut todella korkea, ja yleisö fantastista. Myös tuomariston kesken on vallinnut hyvä henki. On ollut ilo olla kilpailussa mukana”, sanoo tuomariston puheenjohtaja Soile Isokoski.
5 000 euron palkinnon parhaasta lied-esityksestä sai saksalainen baritoni Gabriel Rollinson välierissä esittämästään Harry Burleigh’n laulusta Among the Fuchsias. Samansuuruisen palkinnon parhaasta suomalaisen yksinlaulun esityksestä sai unkarilainen sopraano Renáta Gebe-Fügi. Hän esitti Erkki Melartinin laulun Minä metsän polkuja kuljen.
Lehdistöraadin suosikki oli norjalainen sopraano Hedvig Haugerud. Kansainväliseen lehdistöraatiin kuuluivat Anne Aavik Virosta, Kikka Holmberg ja Harri Kuusisaari Suomesta sekä Jürgen Otten ja Michael Stallknecht Saksasta.
Opiskelijaraati valitsi suosikikseen kiinalaisen mezzosopraanon Jingjing Xun. Opiskelijaraadin jäsenet olivat Liisa Kouvonen Turun ammattikorkeakoulusta, Tanja Niemelä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta sekä Tiina Salminen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Ylen yleisöpalkinnon sai Kathrin Lorenzen.
Kilpailun tuomarit olivat bassobaritoni Luca Pisaroni, pianisti Keval Shah, baritoni Bo Skovhus, mezzosopraano Randi Stene, sopraano Dawn Upshaw. Tuomariston puheenjohtajana toimi sopraano Soile Isokoski.
Kilpailun tuomaristo. Vasemmalta ylhäältä: Luca Pisaroni, Dawn Upshaw, Bo Skovhus, Keval Shah, Soile Isokoski, Randi Stene. Kuva: Minna Hatinen.
Suomen Kulttuurirahaston vuodesta 1984 järjestämän Mirjam Helin -laulukilpailun alkueristä on seuraavaan vaiheeseen valittu 16 laulajaa, jotka edustavat 11 kansallisuutta. Finaaliin valitut laulajat julkistetaan välierien jälkeen 8.6. ja loppukilpailu pidetään keskiviikkona 12.6.2024 klo 18.30 Musiikkitalossa. Kilpailu on seurattavissa suorana ja tallenteina Yle Areenasta.
Välierissä Sibelius-Akatemian R-talolla kilpailevat:
Pe 7.6. klo 11
Josipa Bilić, sopraano, Kroatia Marie-Andrée Bouchard-Lesieur, mezzosopraano, Ranska Aksel Daveyan, baritoni, Armenia Kara Dugan, mezzosopraano, Yhdysvallat
Pe 7.6. klo 18
Filip Filipović, tenori, Kroatia Renáta Gebe-Fügi, sopraano, Unkari Hedvig Haugerud, sopraano, Norja Junho Hwang, tenori, Etelä-Korea
La 8.6. klo 11
Justyna Khil, sopraano, Puola Maciej Kwaśnikowski, tenori, Puola Jonghwan Lee, baritoni, Etelä-Korea Logan Lopez Gonzalez, kontratenori, Belgia
La 8.6. klo 18
Kathrin Lorenzen, sopraano, Saksa Nuri Park, sopraano, Etelä-Korea Gabriel Rollinson, baritoni, Saksa Jingjing Xu, mezzosopraano, Kiina
Välikilpailussa kilpailijoiden ohjelmassa on suomalaisen säveltäjän laulu, yksinlauluista muodostuva kokonaisuus, kuten tietyn säveltäjän laulusarja tai itse valitun teeman ympärille rakennettu yhdistelmä eri säveltäjiltä, sekä yksi ooppera- tai konserttiaaria. Välikilpailun ohjelman pituus on korkeintaan 30 minuuttia.
Yhdeksäs Mirjam Helin -kilpailu tuo 46 nuorta lahjakasta laulajaa Helsinkiin 3.–12. kesäkuuta. Kilpailun tuomaristo valitsee alkueristä 16–20 laulajaa välikilpailuun, ja 12.6. pidettävään orkesterifinaaliin pääsee kuusi laulajaa.
Kilpailu on uudistunut: kaikki kilpailevat samassa sarjassa, ja voittaja saa palkinnoksi 50 000 euroa, toinen 40 000 euroa, kolmas 30 000 euroa ja loput kolme finalistia kukin 10 000 euroa. Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun vuodesta 1984 lähtien joka viides vuosi, mutta jatkossa se järjestetään kolmen vuoden välein.
Kilpailun tuomarit ovat bassobaritoni Luca Pisaroni, pianisti Keval Shah, baritoni Bo Skovhus, mezzosopraano Randi Stene, sopraano Dawn Upshaw sekä tuomariston puheenjohtajana toimiva sopraano Soile Isokoski.
Lisäksi kilpailuun on kutsuttu opiskelijaraati sekä ensimmäistä kertaa kansainvälinen median edustajien lehdistöraati.
Helin-kilpailuun haki 485 laulajaa, joista esiraati valitsi osallistujat videoiden perusteella.
Maria Ylipää juontaa vuoden 2024 Mirjam Helin-kilpailun. Kuva: Petri Summanen
Kilpailun juontaa näyttelijä-laulaja Maria Ylipää, joka tunnetaan musiikkiteatteri-, elokuva- ja tv-rooleistaan. Musiikin saralla hän on monipuolinen tulkitsija, joka on kotonaan lavalla niin jazzyhtyeiden, big bandien kuin sinfoniaorkesterienkin solistina.
Kaikki laulaa -oheisohjelma
Välierien jälkeen 10.–12. kesäkuuta on tarjolla useita maksuttomia ja kaikille avoimia oheistapahtumia. 10. ja 11.6. järjestetään mestarikurssit Musiikkitalossa: maanantaina opettaa italialainen bassobaritoni Luca Pisaroni ja tiistaina yhdysvaltalainen sopraano Dawn Upshaw. Mestarikurssien osallistujat valitaan alkukilpailussa karsiutuneista laulajista, ja kursseille on yleisölle vapaa pääsy. Lisäksi järjestetään ilmaiskonsertteja, yhteislaulua, oopperakaraoke sekä suomalaiseen musiikkiin ja kulttuuriin liittyviä keskusteluita.
Kaikki laulaa -tapahtumat, joihin kaikkiin on vapaa pääsy:
Ma 10.6.
klo 15–17 Laulun mestarikurssi, Luca Pisaroni, Musiikkitalo
klo 16 ja 17 Mirjam Helin -kilpailijoita esiintymässä, Espan lava
klo 17.30 Nuorisokuoro Galante, Musiikkitalo
klo 18 Sulasolin Yhteislaulut, Musiikkitalo
Ti 11.6.
klo 15–17 Laulun mestarikurssi, Dawn Upshaw, Musiikkitalo
klo 17 Sibis Jazz Presents: Siina Suutarinen Band + Guests, Musiikkitalo
klo 18–19 Music Finland – suomalaisen musiikin esittelytilaisuus (englanniksi), Musiikkitalo
klo 19–20.30 Oopperakaraoke, Musiikkitalo
Ke 12.6.
klo 16–17.30 Kulttuuri muutosvoimana -paneelikeskustelu, Musiikkitalo
klo 17–18.15 Global Art -konsertti, Musiikkitalo
Muutokset ohjelmaan mahdollisia.
Alku- ja välikilpailu pidetään Sibelius-Akatemian Pohjoisen Rautatiekadun konserttisalissa ja loppukilpailu Musiikkitalossa. Kilpailu on seurattavissa suorana Yle Areenasta.
Liput kaikkiin kilpailukonsertteihin ovat myynnissä Ticketmasterissa ja Musiikkitalon lipunmyynnissä.
Mirjam Helin -kilpailun tuomariston puheenjohtaja Soile Isokoski on iloinen hakijoiden korkeasta osaamistasosta. Hänen mukaansa taiteessa on vaikeaa asettaa ihmisiä paremmuusjärjestykseen.
“Ensimmäinen valintakriteeri on tietenkin ääni, mutta se on vasta perusta. Tavoite on, että laulaja toteuttaa musiikin niin kuin se on kirjoitettu mutta menee myös nuottien taakse – eli todella elää laulun ja hallitsee eri tyylilajit. Verdiä ja Mozartia ei lauleta samalla tavalla”, hän sanoo.
“Oli erittäin vaikeaa rajata kilpailijoiden määrää, koska mukana oli valtava määrä erittäin lupaavia ja korkeatasoisia laulajia”, Isokoski toteaa.
Eniten alkukilpailuun hyväksyttiin Etelä-Korean kansalaisia. Heitä on mukana kolmetoista. Suomalaisia kisaan mahtui peräti neljä. He ovat Iris Candelaria, Emma Mustaniemi, Johannes Pessi ja Heta Sammalisto. Kilpailuun pääsi laulajia myös muun muassa Armeniasta, Saksasta, Costa Ricasta, Kiinasta, Yhdysvalloista, Kroatiasta ja Australiasta. Kaikkiaan edustettuina on 25 kansalaisuutta.
Pianosäestyksellinen alkukilpailu käydään 3.–6. kesäkuuta. Kilpailun tuomaristo valitsee alkueristä 16–20 laulajaa välikilpailuun, ja 12.6. käytävään orkesterifinaaliin heistä karsiutuu kuusi laulajaa.
Kilpailun tuomareita ovat sopraano Dawn Upshaw, mezzosopraano Randi Stene, baritoni Bo Skovhus, pianisti Keval Shah sekä tuomariston puheenjohtajana toimiva sopraano Soile Isokoski. Esikarsinnan suorittivat Soile Isokoski sekä virolainen tenori Mati Turi.
Helsingissä 3.–12.6.2024 järjestettävä Mirjam Helin -kisa viettää 40. juhlavuottaan. Kilpailu käydään Sibelius-Akatemian ja Musiikkitalon konserttisaleissa. Loppukilpailussa soittaa Helsingin kaupunginorkesteri sir Mark Elderin johdolla.
Kilpailu on uudistunut monilta osin. Nyt kaikki kilpailevat samassa sarjassa, ja voittaja saa palkinnoksi 50 000 euroa, toinen 40 000 euroa, kolmas 30 000 euroa ja loput kolme finalistia kukin 10 000 euroa. Jatkossa kilpailu myös järjestetään aiempaa tiheämmin, kolmen vuoden välein.
Kilpailussa menestyneille on luvassa esiintymistilaisuuksia Kuopion ja Oulun kaupunginorkesterien sekä Pori Sinfoniettan solisteina. Lisäksi finalisteja kutsutaan esiintymään ensi kesänä Joroisten musiikkipäiville sekä Espoon Urkuyö ja aaria -festivaalille. Helsinkiläinen Opera Box tarjoaa yhdelle kilpailussa menestyneelle laulajalle oopperaroolin kaudella 2025–2026.
Tunnettujen klassisen laulumusiikin maiden ohella hakemuksia tuli muun muassa Taiwanilta, Singaporesta, Filippiineiltä, Perusta, Mongoliasta, Libanonista, Intiasta, Hong Kongista ja Costa Ricasta.
”Hakijamäärä kertoo Helin-kilpailun maailmanlaajuisesta kiinnostavuudesta. Laulukilpailuilla on yhä paikkansa musiikkimaailmassa. Kilpailumenestys avaa nuorille lahjakkuuksille tilaisuuden esittäytyä yhdellä kertaa sekä yleisölle, medialle että laajalle joukolle alan työllistäviä tahoja. Samalla he joutuvat mittaamaan paitsi osaamistaan, myös henkistä ja fyysistä kestokykyään monivaiheisessa kilpailutilanteessa.”
Esikarsintaraati valitsee tammikuun aikana enintään 60 kilpailijaa 3.–6. kesäkuuta käytävään alkukilpailuun. Kilpailun tuomaristo valitsee heistä 16–20 laulajaa välikilpailuun, ja 12.6. käytävään orkesterifinaaliin heistä karsiutuu kuusi laulajaa.
Kilpailun tuomareita ovat sopraano Dawn Upshaw, mezzosopraano Randi Stene, baritoni Bo Skovhus, pianisti Keval Shah sekä tuomariston puheenjohtajana toimiva sopraano Soile Isokoski.
3.–12.6.2024 järjestettävä Mirjam Helin -kisa viettää 40. juhlavuottaan. Helsingissä pidettävän kilpailun alku- ja välierät käydään Sibelius-Akatemian konserttisalissa ja orkesterifinaali Musiikkitalon konserttisalissa. Loppukilpailussa soittaa Helsingin kaupunginorkesteri sir Mark Elderin johdolla.
Kilpailu on uudistunut monilta osin. Nyt kaikki kilpailevat samassa sarjassa, ja voittaja saa palkinnoksi 50 000 euroa, toinen 40 000 €, kolmas 30 000 € ja loput kolme finalistia kukin 10 000 euroa.
Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun vuodesta 1984 lähtien joka viides vuosi. Jatkossa se järjestetään kolmen vuoden välein.
Kilpailu perustuu Mirjam ja Hans Helinin suurlahjoitukseen. Professori Mirjam Helin (1911–2006) halusi perustaa kansainvälisen laulukilpailun Suomeen. Hänen tavoitteensa oli tehdä kisasta maailman arvostetuin.
Eteläafrikkalainen sopraano Mercy Malieloa oli yksi vuoden 2019 kilpailun voittajista. Kuva: Heikki Tuuli
Hakuaika kansainväliseen Mirjam Helin -laulukilpailuun alkaa keskiviikkona 25.10.ja päättyy 4. tammikuuta 2024. Kilpailuun voivat hakea vuonna 1992 tai sen jälkeen syntyneet laulajat. Kilpailun ohjelmassa ei ole yhtään pakollista teosta, vaan kilpailijan tulee valita laajastiyksinlauluja sekä oratorio-, konsertti- tai ooppera-aarioita. Kaikki kilpailijat valmistavat kuitenkin ohjelmistoonsa vähintään yhden suomalaisen sävellyksen. Kilpailutoimikunta suosittelee, että kilpailijat ottavat ohjelmavalinnoissaan huomioon tekijöiden moninaisuuden koskien sukupuolta, maantiedettä ja kieliä.
“On hienoa, että kilpailijat voivat itse rakentaa ohjelmansa melko vapaasti. Tällöin tuomaristolla on mahdollisuusarvioida myös kilpailijoiden kykyä rakentaa taiteellisia kokonaisuuksia”, sanoo tuore kilpailupäällikkö Päivi Loponen-Kyrönseppä.
Tuomariston puheenjohtaja Soile Isokoski. Kuva: Milla von Konow
Helin-tuomaristo jakaa puheenjohtajansa, sopraano Soile Isokosken johdollarahapalkintoja peräti 190 000 euron verran. Voittajalle tästä summasta on luvassa 50 000 euroa.
Nuoret lahjakkaat laulajat kokoontuvat lähes kaksiviikkoiseen tapahtumaan 1.–12. kesäkuuta 2024. Kilpailuun odotetaan viimekertaiseen tapaan noin viittäsataa hakemusta. Esiraati valitsee hakijoiden joukosta enintään viisikymmentä laulajaa Helsingissä pidettävään alkukilpailuun.
Alkukilpailukäydään 3.–6.6., välierät 7.–8.6. ja orkesterifinaali 12. kesäkuuta. Loppukilpailun orkesterina esiintyy Helsingin kaupunginorkesteriSir Mark Elderinjohdolla.
Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt kansainvälisen Mirjam Helin –laulukilpailunvuodesta 1984 lähtien joka viides vuosi. Jatkossa se järjestetään kolmen vuoden välein.
Kilpailu perustuu Mirjam ja Hans Helinin suurlahjoitukseen. ProfessoriMirjam Helin (1911–2006) halusi perustaa kansainvälisen laulukilpailun Suomeen. Hänen tavoitteensa oli tehdä kisasta maailman arvostetuin.
Päivi Loponen-Kyrönseppä aloitti Kulttuurirahastossa uudessa kilpailupäällikön tehtävässä elokuussa tehtävänään johtaa Kansainvälistä Mirjam Helin -laulukilpailua. Klassisen laulun kärkikilpailuihin kuuluva tapahtuma järjestetään seuraavan kerran kesäkuussa 2024.
Harrastuksista kysyttäessä Loponen-Kyrönseppä vastaa, että hänen koko elämänsä on taidetta ja kulttuuria. Pienen poikkeuksen muodostavat talviuinti ja sienet. ”Olen intohimoinen sienestäjä, jolla on hillitön saalistusvietti. Kerään sieniä yli oman tarpeen.”
Loponen-Kyrönseppä kertoo arvostavansa paljon sitä, että Kulttuurirahasto on päättänyt panostaa Mirjam Helin -kilpailuun entistä voimakkaammin. Tiedettä ja taidetta tukeva säätiö on hänelle muutenkin mieluinen työpaikka.
”Etenkin nyt, kun maailman tilanne, kotimaan talous ja kulttuurielämän epävarmuus ovat vahvasti läsnä, on hienoa olla vaikuttamassa hyvän puolesta.”
Loponen-Kyrönseppä oli pienestä asti musiikin kanssa tekemisissä, ja aloitti muun muassa viulunsoiton seitsemänvuotiaana.
Jossain vaiheessa hän alkoi haaveilla musiikkialasta ammattina, ja pääsikin opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. Opiskellessaan musiikkikasvatusta ja klassista laulua hän alkoi myös opettaa ja tehdä toimittajan töitä. Vuonna 1996 hän perusti opiskelutovereidensa kanssa Ooppera Skaalan.
”Tajusimme silloin, että voimme tehdä oopperaa aivan itsekin. Tilasimme ensimmäisen oopperan säveltäjä Juha T. Koskiselta ja toteutimme sen omatoimisesti. Olin seitsemän vuotta Skaalan puheenjohtaja, mikä oli syväsukellus taideorganisaation rakentamiseen, rahoitukseen ja kehittämiseen.”
Laulamisen ohella Loponen teki muitakin musiikkialan töitä, ja ne alkoivat yhä enemmän vetää puoleensa.
“Aika harva elättää itsensä Suomessa laulamalla, ja sen vuoksi monet yhdistävät esiintymisen laulunopettajan tehtäviin. Minua se ei kiinnostanut, vaan aloin tehdä musiikkitoimittajan töitä, ensin maakuntalehdissä, Hesarissa, ja vuodesta 2003 alkaen Yleisradion uutistoimituksessa.”
Toimittajantöitä seurasivat pestit Vantaan viihdeorkesterin ja Savoy-teatterin johdossa. Laulajan esiintymisviettiä hän on sittemmin hyödyntänyt muun muassa juontotehtävissä.
Aiemmista töistä on paljon hyötyä uudessa roolissa laulukilpailun vetäjänä.
”Laulajana tunnistan laulumaailman erityispiirteet. Kilpailussa ollaan tekemisissä paitsi taidon, myös makuasioiden ja joskus puhkeamistaan odottavan potentiaalin kanssa. On tärkeää olla sensitiivinen”, hän kuvaa. Enemmän laulukilpailun johdossa silti tarvitaan organisointitaitoja, joita on kertynyt musiikkilaitoksia pyörittäessä.
Toimittajataustan ansiosta taas Loponen-Kyrönsepän on helppo lähestyä ihmisiä eikä hän häkelly maailmantähtiä kohdatessaan.
Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu kuuluu suomalaisten laulukilpailujen kärkikastiin, ja sillä on suuri arvostus myös kansainvälisesti. Ammattilaisten keskuudessa kilpailu rankataan korkealle, mutta tekemistä riittää edelleen esimerkiksi yleisen tunnettuuden kanssa. Miten saada kilpailutunnelmaan mukaan myös ne, jotka eivät ole vihkiytyneet klassisen musiikin salaisuuksiin?
Voiko taiteessa ylipäänsä kilpailla? Loponen-Kyrönsepän mielestä ristiriitaa ei ole. Kysymys on taidosta ja osaamisesta, mutta viime kädessä oleellista on, että taiteilija voittaa yleisön sydämet puolelleen.
”Laulajanuralla tarvitaan paitsi ääntä ja musikaalisuutta, myös sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä ja onnea. Kilpailut ovat laulajille hieno paikka päästä esille ja yleisölle upea mahdollisuus tutustua uusiin kykyihin.”
Loposen mukaan parhaat laulajat eivät pelkästään osaa laulaa, vaan he ovat myös fiksuja, syvällisiä, kiinnostuneita muusta maailmasta ja kehittävät itseään jatkuvasti.
Useat laulukilpailut ovat luopuneet erillisistä naisten ja miesten sarjoista, ja näin tekee myös Mirjam Helin -kilpailu ensi kesänä. Sukupuolten ja ihmisäänten moninaisuus on arvostetumpaa kuin ennen.
”Toki näyttämötaiteessa ja eritoten oopperassa on aina ollut sukupuolten moninaisuutta. Ajatellaan vaikkapa niin sanottuja housurooleja, joissa mezzosopraano tai altto laulaa miesrooleja, tai vanhempia teoksia, joissa mies- ja poikaäänet ovat laulaneet kaikki roolit – puhumattakaan kontratenoreiden tai entisajan kastraattien roolituksista.”
Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt Mirjam Helin -laulukilpailua vuodesta 1984 alkaen viiden vuoden välein. Laulukilpailun taustalla on suurlahjoitus, jonka laulaja, professori Mirjam Helin (1911–2006) teki Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1981.
Ensi kesästä alkaen kisasykli tiivistyy, ja Helin-kilpailu pidetään joka kolmas vuosi.
Vakiintuneisiin tapoihin on kuulunut kotimajoituksen järjestäminen kilpailijoille. Parhaillaan mietitään, voisiko perinnettä vaalia jatkossa.
”Kotimajoittajat pääsevät ainutlaatuisella tavalla mukaan kilpailutunnelmaan, ja monille kilpailijoille kotimajoitus tuo aivan omanlaisensa lisän kokemukseen. Kilpailun ympärille syntyy todellinen yhteisö. Rohkaisen ryhtymään kotimajoittajaksi ja nauttimaan kilpailutunnelmasta!”
Mikä Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu?
Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt kilpailua vuodesta 1984 asti. Jatkossa kilpailu järjestetään kolmen vuoden välein.
Yhdeksäs Mirjam Helin -kilpailu järjestetään Helsingissä 3.–12.6.2024.
Jaettavien palkintojen yhteissumma on 190 000 euroa.
Kulttuurin tukijoukot -juttusarjassa esitellään ihmisiä, jotka antavat panoksensa tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi toimimalla Suomen Kulttuurirahaston luottamushenkilöinä tai työntekijöinä.
Päivi Loponen-Kyrönseppä on aloittanut Suomen Kulttuurirahaston järjestämän Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun kilpailupäällikkönä. Tehtävä on Kulttuurirahastossa uusi. Loponen-Kyrönseppä on kulttuurijohtamiseen erikoistunut musiikin maisteri. Kulttuurirahastoon hän siirtyy Savoy-teatterista, joka on tunnettu kansainvälisestä ohjelmistoprofiilistaan.
Loponen-Kyrönseppä on johtanut Savoy-teatteria vuodesta 2013. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Vantaan viihdeorkesterin toiminnanjohtajana, Lemin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana ja musiikkitoimittajana esimerkiksi Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa. Hän on myös diplomilaulaja ja yksi Ooppera Skaalan perustajäsenistä.
”Päivi Loponen-Kyrönsepän laajat kotimaiset ja kansainväliset verkostot ja monipuolinen kokemus musiikin alalta luovat erinomaisen perustan laulukilpailun kehittämiselle”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Yhdeksäs Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu järjestetään Helsingissä 3.–12.6.2024. Kilpailu on suunnattu nuorten laulajien parhaimmistolle, ja se tunnetaan korkeasta tasostaan, vaativasta ohjelmistostaan ja arvovaltaisesta tuomaristostaan. Moni kilpailun aiemmista voittajista on noussut laulumaailman huipulle.
Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt laulukilpailun viiden vuoden välein vuodesta 1984 asti. Kulttuurirahaston hallituksen linjauksen mukaisesti kilpailu järjestetään jatkossa kolmen vuoden välein. Samalla luovutaan erillisistä naisten ja miesten sarjoista.
”Mirjam Helin -kilpailulla on vankka sija suomalaisessa musiikkielämässä. Kilpailun järjestäminen aiempaa useammin antaa edellytykset lisätä sen tunnettuutta etenkin kansainvälisesti”, sanoo laulukilpailun tuomariston puheenjohtajana vuonna 2024 toimiva oopperalaulaja Soile Isokoski.
”Saamme kiittää Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun edellistä pääsihteeriä Marja-Leena Pétas-Arjavaa kilpailun kehittämistyöstä. Sen ansiosta Kulttuurirahasto voi nyt ottaa aimo harppauksen kilpailun uuteen aikaan Päivi Loponen-Kyrönsepän johdolla” sanoo kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Aino Turtiainen-Visala.
Laulukilpailun taustalla on suurlahjoitus, jonka laulaja, professori Mirjam Helin (1911–2006) teki Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1981.
Ukrainalaisen Kateryna Kasperin taiteilijakuva rakentuu monipuolisuudelle ja tulkinnan autenttisuudelle. Vuonna 2014 hän voitti Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun naisten sarjan ja sai kiinnityksen Frankfurtin oopperataloon. Kasperin kansainväliseen uraan kuuluvat niin oopperat ja oratoriot kuin lied-konsertitkin.
Matija Meić, baritoni
Karismaattinen kroatialaisbaritoni Matija Meić sijoittui vuoden 2014 Mirjam Helin -laulukilpailussa miesten sarjan toiseksi ja sai erikoispalkinnon parhaasta suomalaisen yksinlaulun esityksestä. Meić kiinnitettiin Münchenin Gärtnerplatztheateriin vuonna 2016. Ooppera- ja oratorioesiintymisten lisäksi Meić esiintyy usein sooloresitaalein.
Dmitry Ablogin, piano
Dmitry Ablogin on innovatiivinen pianotaiteilija, joka voittanut monia kansainvälisiä kilpailuja. Esiintymisten ohella hän opettaa pianoa ja fortepianoa Frankfurt am Mainin Hochschule für Musik und Darstellende Kunstissa.
Kirill Kozlovski, piano
Pianisti, MuT Kirill Kozlovski on esiintynyt soolokonsertein ja kamarimuusikkona kansainvälisillä festivaaleilla sekä solistina kotimaisten sinfoniaorkestereiden kanssa. Hän esiintyy säännöllisesti liedpianistina ja opettaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.
