Planetaariokiertue ja taidetta Suomen pohjoisimmasta kylästä – Lapin Kulttuurirahasto jakaa yli puoli miljoonaa apurahoina

Kaksi ihmistä toppavaatteissa hangella kolmen suuren kaukoputken kanssa.

Xiaoyun ja Mikko Suominen saivat Lapin rahaston kärkihankeapurahan avaruustiedon opetuskiertueen järjestämiseen Lapin kouluissa. Vierailut ovat kouluille maksuttomia.

Mikko ja Xiaoyun Suomisen Kärkihankeapurahalla toteutettavassa tiedekasvatushankkeessa järjestetään avaruustiedon opetuskiertue Lapin kouluihin. Hankkeen tavoitteena on auttaa nuoria omaksumaan tähtitaivaan perusasiat. Tietokoneavusteinen virtuaalimatka maailmankaikkeudessa esittelee aurinkokuntaa, tähtiä ja eksoplaneettoja sekä maailmankaikkeuden mittasuhteita. Hankkeeseen sisältyy myös opetusmateriaalin koostaminen ja sen kääntäminen pohjoissaameksi. 

Nuorgamissa asuva kuvataiteilija Elina Länsman saa kokovuotisen työskentelyapurahan taiteelliseen työskentelyyn. Hänen tekniikkanaan ovat maalaus ja kivilitografia. Länsmanin teokset käsittelevät pohjoisen luontosuhteeseen liittyviä aiheita.

Nainen saamelaispuvussa, taustalla punainen studioseinä

Mus. maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman tutkii väitöskirjatyössään pohjoissaamenkielisten saamelaisten vokaalimusiikkikulttuuria. Kuva: Maija Astikainen

Toinen taiteen kokovuotinen apuraha menee Sodankylästä kotoisin olevalle, nykyisin Oulussa asuvalle kirjailija Jonna Pulkkiselle. Hän toteuttaa apurahalla esseekokoelman Asioita, joita haluaisimme tietää yhteistyössä taidemaalari Helena Junttilan kanssa. Teos toteutetaan kirjeenvaihtona ja dialogina, eli teksteihin ja kuvituksiin perustuvana kokoelmana. Kirjassa pohditaan pohjoisuutta, pohjoista identiteettiä ja arkista, arktista mielenmaisemaa eri näkökulmista. 

Fil. tohtori Tuuli Matila käsittelee väitöskirjatyössään kylmän sodan rakennettua kulttuuriperintöä moniskaalaisella, arkeologisella näkökulmalla. Kylmän sodan tutkimus Suomessa on arkeologisesti lähes koskematonta aluetta. Lapissa sijaitsevat tutkimuskohteet olivat monella tapaa kylmän sodan keskiössä. Tarkasteltavat kohteet ovat kolme hylättyä rajavartioasemaa Inarissa sekä Rovaniemen ainoa yleinen väestösuoja, joka on muutettu turistikohteeksi, eli Joulupukin kotiluolaksi. 

Mus. maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman tutkii väitöskirjatyössään pohjoissaamenkielisten saamelaisten vokaalimusiikkikulttuuria luohtia, joka tunnetaan myös nimellä juoiggus, suomeksi joiku. Hän tutkii sekä omaa kokemustaan saamelaisena, joikaajana ja muusikkona että sitä, miten saamelaiset yksilöinä ja yhteisönä voisivat palauttaa joikaamisen eläväksi osaksi arkeaan. 

Yhteiskuntat. maisteri Ville Tiuraniemi käsittelee väitöskirjatyössään Suomen, Ruotsin ja Norjan arktisten alueiden, eli pohjoisimpien maakuntien ja läänien, paikallistoimijoiden geopoliittista toimijuutta kriittisen geopolitiikan tutkimuksen kautta. Paikallistoimijoissa keskitytään arktisia alkuperäiskansoja edustaviin instituutioihin, arktisiin kuntiin sekä arktisilla alueella toimiviin ja sitä tutkiviin tutkimuslaitoksiin.

Lapin rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestetään lauantaina 25.5. klo 17 Aineen taidemuseossa Torniossa.  Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson pitää tilaisuudessa juhlapuheen aiheesta Tiede ja taide muutosvoimana. Tilaisuudessa nähdään myös sirkustaiteilija Mette Ylikorvan esitys Mona Lisa ja musiikista vastaa viulisti Elsa Hasu. 

Elias Lönnrot -mitali tinkimättömästä työstä ja elämänlaadun parantamisesta 

Nainen seisoo taidegalleriassa kukkakimppu ja diplomi kädessään.

Emerita Professori Anneli Pohjola. Kuva: Mika Ahonen / Kemin Kuvaamo

Tilaisuudessa luovutetaan Lapin rahaston hoitokunnan esityksestä Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali emerita professori Anneli Pohjolalle tinkimättömästä työstä ja elämänlaadun parantamisesta. ”Anneli Pohjola on tehnyt tinkimätöntä työtä sosiaalityön opetuksen, tutkimuksen ja soveltamisen alalla erityisesti Lapissa, mutta myös kansallisesti vuosikymmenten ajan. Pohjola on tehnyt lukuisia selvityksiä sosiaali- ja terveysministeriölle. Hänen tutkimus- ja kehittämishankkeensa ovat kohdistuneet niin nuorten kuin ikäihmisten elämänlaadun parantamiseen ja palveluiden saavutettavuuteen erityisesti syrjäseuduilla ja suurten kasvukeskusten ulkopuolella”, kertoo Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ilari Hovila tunnustuksen taustoista.  

Lapin rahasto myönsi peruskouluille suunnatulle tiedekasvatushankkeelle 40 000 euron kärkihankeapurahan

Studiokuva miehestä, jolla on päällään ruudullinen flanellipaita.

Pieti Tolvanen. Kuva: Marko Junttila

Pieti Tolvasen ja uJunnun projektissa tuodaan peruskouluihin monitieteistä ja innostavaa tiedekasvatusta kestävyysmurroksen teemoista. Vuodesta 2022 Lapin Yliopiston alla toiminut uJunnu toteuttaa lasten ja nuorten tiedekasvatusta Lapin alueella. UJunnun toimintaa kehitetään yhteistyössä Lapin yliopiston eri tiedekuntien, Arktisen keskuksen sekä Lapin ammattikorkeakoulun osaamisalojen kanssa. Tiedekasvatusprojektin tavoitteena on tuottaa kuusi kestävyysaiheista teemakokonaisuutta, jotka ovat kaikkien Lapin alueen koulujen saavutettavissa kaksikielisinä. Kouluille tuotetaan laadukas, ajankohtainen ja tutkittuun tietoon perustuva monialainen oppimiskokonaisuus, joka tarjoaa laajan, erityisesti harvaan asuttuja pohjoisia alueita painottavan näkökulman kestävyysmurroksen edistämisestä perusopetuksessa.

Lapin rahaston toinen suuren apurahan saaja on Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä syöpätautien erikoislääkäri, lääket. tohtori Katri Selander. Hän saa 40 000 euron apurahan immuno-onkologisten syöpähoitojen haittoja ennustavan geenitestin kehittämistä käsittelevään tutkimukseen. Immuno-onkologiset hoidot (IO-hoidot) ovat uusia ja potentiaalisesti parantavia hoitoja syöpiin, joihin perinteiset hoitomuodot eivät auta, mutta ne Ivoivat aiheuttaa myös haitallisia sivuvaikutuksia. O-haittavaikutusmekanismeista tarvitaan lisää tietoa, jotta hoidot voitaisiin kohdentaa potilaille, jotka hyötyvät niistä eniten, ja välttää niillä, joilla on suuri riski saada hoidoista vakava haitta.

Kokovuotisia apurahoja yhteensä kuudelle tieteen ja taiteen edustajalle

”Lapin rahasto vastaanotti tänä vuonna 400 apurahahakemusta, joilla haettiin lähes 8 miljoonalla eurolla rahoitusta. Apurahamyönnöissä on toteutunut maakunnallinen vaikuttavuus. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä kuusi, kolme tieteisiin ja kolme taiteisiin”, kertoo asiamies Susanna Jänkälä.

Vaaleahiuksinen nainen hymyilee kameralle. Taustalla maalauskangas

Eliina Hurtig. Kuva: Miina Alajärvi

Tait. maisteri Christa Haataja tekee väitöskirjatyötä saamelais-suomalaisen perheen historiasta 1800-luvulla. Hän tutkii kulttuurihistorian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan poropaimenena eli raitiona toimineen Anna Henriksdotter Riimin ja hänen perheensä elämää. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kuvaus yhden perheen elämästä aikana, jolloin pohjoisiin elinpiireihin ja perinteisiin elinkeinoihin alkoivat liittyä niin karja- ja maatalous kuin suurporonhoitokin. Tarkoitus on lisätä tietoa siitä, miten kulttuuriset ja elinkeinolliset muutokset näkyivät yksilöiden ja yhteisöjen toiminnassa sekä heidän välisissään suhteissa.

Mies villapaidassa kädessään jokin musta laite.

Sauli Miettunen. Kuva: Iina Miettunen

Rovaniemeläinen kuvataitelija Eliina Hurtig maalaa ekspressiivisiä akryyli- ja öljyväriteoksia. Hän käsittelee taiteessaan ihmisyyttä: kokemuksia, jotka ovat syntyneet vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin, luontoon ja ympäröivään yhteiskuntaan. Hän jatkaa maalaussarjassaan teemallisesti vuonna 2022 aloittamaansa aihetta kärsimyksen ja toivon näköaloista. Apurahakaudella hän toteuttaa teoskokonaisuutta yksityisnäyttelyyn Kemin taidemuseoon vuodelle 2025.

Mus. maisteri ja harmonikkataiteilija Harri Kuusijärvi on keskittynyt viime vuosina erityisesti harmonikan elektroakustisten mahdollisuuksien kehittämiseen. Apurahalla hän tekee uutta musiikkia yhteistyössä säveltäjien ja elektroakustiseen musiikkiin perehtyneiden muusikoiden kanssa sekä omaa sävellystyötä. Taiteellisen toiminnan lisäksi hän suorittaa musiikin tohtorintutkintoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian klassisen musiikin DocMus-tohtorikoulussa.

Enontekiöllä asuva kuvanveistäjä Sauli Miettunen sai syyskuussa 2022 valmiiksi puolitoista vuotta työstämänsä teoksen Lapin keskussairaalaan. Hän käytti tähän teokseen moninaisia materiaaleja, kuten kuivattuja hedelmiä, vihanneksia, kalannahkaa, puuta, metallia, kangasta, pigmenttejä ja paperimassaa, joka oli miltei kaikissa koossapitävänä kiinneaineena. Hän on jatkanut samantapaisin menetelmin uusien veistosten tekoa ja työstää uusista teoksista näyttelyjä.

Nainen saamelaisessa kansallispuvussa. Taustalla kullanvärisiä taideteoksia

Pirita Näkkäläjärvi. Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Inarilainen M.Sc., KTM Pirita Näkkäläjärvi tutkii saamelaisen joiun merkityksiä ja kulttuurista omimista. Hän toimii väitöskirjatutkijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Global Music and Community Engagement -osastolla musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin tohtorikoulussa MuTrissa. Näkkäläjärvi on itse saamelaisten joikuperinteen kantaja. Hän on joikannut pienestä pitäen, esiintynyt sadoissa konserteissa, sekä työskennellyt monipuolisesti saamelaisella kulttuurikentällä muun muassa saamelaisten kansallisjoiun asettamiseksi.

Parrakas, lyhythiuksinen mies valkoisia kukkia täynnä olevan pensaan edessä. Kasvokuva

Antti Salminen.

Fil. tohtori Antti Salminen saa työskentelyapurahan väitöksen jälkeiselle tutkimukselle, jossa selvitetään aurinkoperäisiä vaikutuksia Maan ilmakehässä talvisin ilmenevään tuuli-ilmiöön, polaaripyörteeseen, joka osaltaan vaikuttaa erityisesti arktisen alueen talvisäähän ja -ilmastoon. Poikkitieteellinen tutkimusaihe käsittää avaruusfysiikkaa, ilmakehäfysiikkaa sekä ilmastotutkimusta. Tutkimus toteutetaan Oulun yliopiston Avaruusilmaston tutkimusryhmässä.

Tunnustusta pohjoisesta taiteesta, ympäristön ja yhteisön yhteen saattamisesta

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi J.V. Snellman -mitalin Lapin rahaston hoitokunnan esityksestä professori Timo Jokelalle mittavasta elämäntyöstä pohjoisen puolesta. ”Jokela on kehittänyt pitkäjänteisesti ympäristö- ja osallistavan taiteen koulutuskokonaisuuksia ja tehnyt yhteistyötä lappilaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa”, kertoo Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ilari Hovila.

Jokela on pyrkinyt turvaamaan pohjoisen alueen taiteen kestävän kehityksen ottaen huomioon niin alueen maantieteelliset kuin kulttuurisetkin erityspiirteet. Hän on rakentanut arktisen alueen yhteistyötä kansainvälisesti ja antanut merkittävän panoksen erityisesti kuvataidealan koulutuksen profiloitumiseen osallistavan taiteen kentällä sekä Lapissa että laajemmin arktisella alueella.

Lapin rahaston vuosijuhla ja apurahojenjakotilaisuus järjestettiin lauantaina 10.6.2023 Arktikumissa Rovaniemellä. Vuosijuhlaesitelmän piti Antti Salminen aiheesta Arktinen polaaripyörre aurinkoperäisten vaikutusten alaisena.

Kaikki Lapin rahaston vuoden 2023 apurahansaajat löydät täältä.

Taidetta Muonion hyvinvointikeskukseen – Lapin Kulttuurirahasto lahjoitti kunnalle Sirpa Särkijärven teoksia

Lahjoituksia Lapin kunnille vuodesta 2018 lähtien

Kaksi maalattua muotokuvaa naisista.

Vasemmalla teos Transcription 51 (Of the Stimuli / Ärsykkeistä), oikealla Transcription 76 (Lullaby/Tuutulaulu). Tekijä Sirpa Särkijärvi

”Edellytyksenä on ollut, että lahjoituksilla tuetaan lappilaisia ammattitaiteilijoita, jotka ovat paikkakuntalaisia tai lähtöisin paikkakunnalta. Jos paikkakunnalta ei löydy taiteilijoita, voidaan valita joku muu lappilainen taiteilija”, kertoo Lapin rahaston asiamies Susanna Jänkälä toiminnan taustoista. ”Jatkossa olemme hieman muuttamassa taidelahjoituksiemme painotusta ja haluamme edistää ympäristötaiteen huomioimista osana julkista taidetta. Tavoitteena on nostaa esille tämän ajan elävä Lappi taiteen ja kulttuurin kautta.”

Kuvataiteilija Sirpa Särkijärvi on kotoisin Muoniosta, mutta hän asuu ja työskentelee nykyisin Turussa. Taiteilija ei päässyt itse paikan päälle julkistamistilaisuuteen, sillä hän työstää juuri uusia teoksia Taidekeskus Purnun kesänäyttelyyn. Näyttely on esillä 17.6.–20.8.2023 Orivedellä.

Maalaustyylini on saanut nykyisen muotonsa viimeisen 10 vuoden aikana. Siihen on osaltaan vaikuttanut uran alussa työskentely myös taidegraafikkona ja voimakkaat siteet pohjoisiin synnyinseutuihini Enontekiöllä ja Muoniossa, jossa edelleen vietän paljon aikaani”, kertoo Särkijärvi työskentelystään.

”Maalaukset ovat omia yksilöjään, vaikka teema molemmissa on kasvu, eli lapsuus, joka luo pohjan identiteetille, minuudelle. Monesti taide voi tarjota väyliä tutkia omaa sisintään, niin kokijalle kuin tekijälleenkin. En itse esiinny maalauksissa, vaikka ne usein heijastelevat ajatuksiani ja tunteitani. Työskentelen mallien kanssa, he auttavat minua antamaan muodon sisäiselle maailmalleni, joka sitten rakentuu konkreettisesti vasta maalaustyöskentelyn hetkellä lopulliseen muotoonsa. Lapsuus, eli kasvu, vanhemmuus, lapsettomuus, ilo, onni, vuorovaikutus, tuska, huoli, haasteet, luopuminen, hyväksyntä. Nämä kaikki muiden muassa ovat näkökulmia, joita voi pohtia maalausten äärellä”, kuvailee Särkijärvi hyvinvointikeskukseen lahjoitettujen taideteosten taustoja.

Muoniossa taidelahjoitukseen on oltu tyytyväisiä.

”Hyvinvointikeskuksemme on suunniteltu monipuoliseksi kuntalaisten hyvinvointia edistäväksi tilaksi, jossa on mahdollisuus järjestää myös taidenäyttelyitä ja erilaisia tilaisuuksia kuntalaisille. Taideteosten ensisijainen yleisö on hyvinvointikeskuksen asiakkaat ja henkilökunta. Myös monet enontekiöläiset asiakkaat vierailevat rakennuksessa, muoniolaisten lisäksi”, toteaa kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki.

Lapin rahastolta 570 000 euroa lappilaiselle kulttuurille – taiteen palkinto kulttuuritoimittaja Seija Lappalaiselle

Kuulijoita kaatuneen kelopuun sisältä kuuluvien äänitteiden äärellä Sevettijärvellä vuonna 2019. Kuva: Tuuli Malla

Tuuli Mallan Šäigg-ääni-installaation avajaiset. Kuulijoita kaatuneen kelopuun sisältä kuuluvien äänitteiden äärellä. Sevettijärvi, 2019. Kuva: Tuuli Malla

Lapin rahasto vastaanotti 427 hakemusta, yhteensä yli 8 miljoonalla eurolla, joka on lähes miljoona euroa enemmän kuin edellisvuonna. Taiteen osuus myönnetyistä apurahoista oli selvästi yli puolet, 58 prosenttia, vaikkakin tieteelle myönnettyjen apurahojen osuus kasvoi 42 prosenttiin edellisvuoden 38 prosentista.

Lapin rahaston koko- ja puolivuotisten työskentelyapurahojen määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2021 kokovuotisia apurahoja myönnettiin kuusi, tänä vuonna myöntöjä oli seitsemän. Erityisesti puolivuotisten apurahojen määrä kasvoi merkittävästi jopa kolminkertaistuen viime vuoden viidestä apurahasta 15 kappaleeseen.

”Olemme kokonaisuutena kovin tyytyväisiä apurahamediaaniin, joka nousi kolmanneksella edelliseen vuoteen verrattuna”, toteaa hoitokunnan puheenjohtaja Ilkka Länkinen.

Lapin kärkihankkeille yhteensä 40 000 euroa

Vuodesta 1985 pyörinyt Sodankylän elokuvafestivaali sai Lapin rahaston toisen 20 000 euron kärkihankeapurahan. Tapahtumassa vierailee vuosittain maailman arvostetuimpia elokuvaohjaajia ja se on vuosien varrella esittänyt yleisölleen jo 3720 elokuvaa.

”Kokoaan suurempien tapahtumien, kuten Sodankylän elokuvafestivaalien, kerrannaisvaikutukset paikalliseen kulttuuriin ja talouteen ovat valtavat. Tästäkin syystä olemme iloisia voidessamme tukea tapahtumaa ja on mahtavaa, että Sodis järjestetään vihdoin livenä”, Länkinen iloitsee.

”On myös todella hienoa saada lapinlehmät vihdoin apurahan piiriin”, Länkinen toteaa Lapin rahaston toisesta kärkihankeapurahasta. Fil. tohtori Päivi Soppelalle työryhmineen myönnettiin 20 000 euroa lapinlehmän maidon erityisominaisuuksia käsittelevään tutkimukseen. Uhanalainen lapinlehmä on Lapin alkuperäinen nautarotu, joka tulee toimeen kylmässä ilmastossa ja niukalla ravinnolla tuottaen laadukasta maitoa. Tutkimuksesta saadun tiedon tarkoituksena on tukea lapinlehmän maidon käyttöä, lisätä rodun arvostusta sekä tukea sen elvytystyötä.

Taidetta Kemin seudun palvelutaloihin

Taidetta kaikille -erityisapuraha myönnettiin 19 500 euron suuruisena dramaturgi Kimmo Hirvenmäelle ja näyttelijä Tatja Hirvenmäelle Muistin juuri -hankkeen toteuttamiseen. Työpari kerää Kemin seudun palvelukotien asukkaiden muistoja ja tarinoita, joiden pohjalta toteutetaan monologiesitys. Klovneriaa ja tarinateatteria yhdistelevä esitys lähtee kiertämään palvelutaloja ensi vuonna.

Tukea saamelaiskulttuurin edistämiseen sekä arktisten alueiden tutkimiseen

Laura Feodoroff ja Kati Kallio

Laura Feodoroff ja Kati Kallio testikuvausten merkeissä. Kuva: Stéphane Louesdon

Saamelaiskulttuuria tuettiin tänä vuonna yhteensä 46 000 eurolla. Tanssitaiteen maisteri Laura Feodoroffille ja työryhmälle myönnettiin 17 000 euroa kolttasaamelaista katrillitanssia käsittelevän tanssielokuvan valmistamiseen. Muusikko Nicholas Francettille myönnettiin puolen vuoden (13 000 euroa) työskentelyapuraha esikoislevyn tekemiseen, jossa teemana on Saamenmaan kahdeksan vuodenaikaa.

Taiteen maisteri Tuuli Malla sai niin ikään puolen vuoden työskentelyapurahan ‘Kollʼješkueʹtted’ -ääni- installaation toteuttamiseen ja näyttelyiden järjestämiseen saamelaismuseoissa.

Filosofian maisteri Eero Johannes Myrskylle myönnettiin 26 000 euron apuraha arktisten ekosysteemien muutosta historiallisilla poroerotusalueilla käsittelevään väitöskirjatyöhön A. E. Nordenskiöld -stipendinä. Lisäksi luonnontieteiden maisteri Jonne Sälevälle myönnettiin modernien kieliteknologisten sovellusten kehittämistä arktisen alueen vähemmistökielille käsittelevään väitöskirjatyöhön puolen vuoden työskentelyapuraha sekä saman suuruinen summa yhteiskuntatieteiden maisteri Birgitta Vinkan arktisen kaupungin lumeen suuntautuvia käytäntöjä ja lumen kanssa muotoutuvaa yhteisöelämää ilmastonmuutosaikakaudella käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Lapin rahaston taiteen palkinto Seija Lappalaiselle

Kulttuuritoimittaja Seija Lappalainen. Kuva: Anu Jormalainen

Kuva: Anu Jormalainen

Lapin rahaston 10 000 euron taiteen palkinto myönnettiin kulttuuritoimittaja Seija Lappalaiselle, ”pohjoisen kulttuurin viestinviejälle, kielen intohimoiselle taitajalle”.

Seija Lappalainen aloitti uransa Lapin Kansan kulttuuritoimittajana 1.7.1983. Lähes 40 vuotta pohjoisen kulttuurin näköalapaikalla ovat tuoneet valtavan tietotaidon ja osaamisen, josta tämä journalismin mestari on ammentanut intuitiolla ja huumorilla. Takana on lukematon määrä haastatteluja ja satoja kirjoitettuja artikkeleita.

Elämä pohjoisessa rakentuu pitkälti luonnon ympärille, joten luonto on vahvasti läsnä myös lappilaisessa kulttuurielämässä. Lappalainen onkin kulttuuritoimittajana oivallisesti kyennyt välittämään kirjoituksillaan eri kulttuurien monipuolisen kirjon, joissa luonto kohtaa ihmisen.

Lappalainen on aiemmin palkittu mm. Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan viimeisellä yhteisellä kulttuuripalkinnolla vuonna 2005.

Kaikki Lapin rahaston apurahat löytyvät täältä.

Susanna Jänkälä Lapin rahaston asiamieheksi

Susanna Jänkälä, Lapin rahaston asiamies

Susanna Jänkälän päätoimi on kehitysjohtajana rovaniemeläisessä Seven 1 -mainostoimistossa. Hän on valmistunut Lapin yliopistosta yrittäjyyden maisterinohjelmasta pääaineinaan yrityksen taloustiede, julkisoikeus ja julkishallinto. Jänkälä on työskennellyt mm. ELY-keskuksessa yritysasiakkuuspäällikkönä ja johtavana asiantuntijana sekä talousjohtajana Kiinassa maanpuhdistusta harjoittavassa yrityksessä. Hänellä on myös pitkä työkokemus erilaisista matkailuun liittyvistä tehtävistä mm. työ- ja elinkeinoministeriön matkailun toimialapäällikkönä.

Asiamiehen työparina maakuntarahaston asioita hoitaa sihteeri, kulttuurituottaja AMK Piia Julkunen.

Ilkka Länkinen, johtokunnan jäsen

Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Ilkka Länkinen on valittu Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajaksi 1.10. alkaen. Länkinen seuraa tehtävässä Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolaa. Johtokunnan jäsenyys voi kestää kuusi vuotta, puheenjohtaja valitaan vuosittain.

Suomen Kulttuurirahaston tehtävänä on sääntöjen mukaan suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Kannatusyhdistys tukee Rahastoa henkisesti ja taloudellisesti sekä edistää suomalaista kulttuurityötä.

– Kannatusyhdistys organisoi vuonna 1937 eri kansalaisryhmät yhdistäneen joukkoliikkeen Kulttuurirahaston perustamiseksi. Yhteys kaikkiin suomalaisiin on tärkeää Kulttuurirahastolle myös 2020-luvulla. Olen innolla osaltani mukana jatkamassa tätä työtä, Ilkka Länkinen toteaa.

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto tukee oman maakunnan alueella tehtävää kulttuurityötä ja tieteellistä tutkimusta jakamalla apurahoja ja palkintoja. Lapin rahasto perustettiin vuonna 1954, jolloin se kuului Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rahastojen kanssa yhteiseen Pohjois-Suomen rahastoon. Vuonna 1968 Lapin rahastosta tuli oma rahastonsa.

Lisätietoja:

Lapin rahaston asiamies Susanna Jänkälä, p. 050 5119392, susanna.jankala@skr.fi
Lapin rahaston puheenjohtaja ja Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Ilkka Länkinen,
p. 050 5176989, ilkka@santapark.com

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Juuri alkaneessa Lokakuun haussa apurahoja on jaossa 27 miljoonaa euroa.

Lapin rahastolta 560 000 euroa maakunnan tieteeseen ja taiteeseen

Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti 425 hakemusta, yhteensä yli 7,2 miljoonalla eurolla. Eniten hakemuksia tuli Rovaniemeltä, jonne myös myönnettiin eniten apurahoja. Apurahoja myönnettiin myös Inariin, Kemiin, Kittilään, Kolariin, Kemijärvelle, Sodankylään, Tornioon ja Utsjoelle sekä Helsinkiin, Ouluun ja Turkuun. Apurahan myönnön edellytyksenä on, että hakija on syntynyt, toimii, tai hanke toteutetaan tai kohdistuu maakuntaan.

Lapin rahaston maakunnallisesti merkittävälle kärkihankkeelle 40 000 euroa nuorten talousosaamisen kehittämiseen

Kuva: Yrityskylä/Talous ja nuoret TAT, Iiro Rautiainen

Kuva: Yrityskylä/Talous ja nuoret TAT, Iiro Rautiainen

Lapin rahaston suurin 40 000 euron apuraha myönnettiin Talous ja Nuoret TAT ry:lle Yrityskylä Yläkoulu yhdeksäsluokkalaisten maailmankaupan peliareenan avaamiseen lappilaisille nuorille. Uusi yhdeksäsluokkalaisille suunnattu yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö avataan Rovaniemelle, ja se tulee toimikautensa 1.9.2021–31.5.2024 aikana tavoittamaan yli 3 800 Lapin alueen yhdeksäsluokkalaista. Apurahalla mahdollistetaan Lapin alueen yhdeksäsluokkalaisille tutkitusti vaikuttava talous, -työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus.

Tarve laadukkaalle ja monipuoliselle talousopetukselle on merkittävä, sillä vaikka Suomi menestyi talousosaamisen PISAssa kiitettävästi, nousi tuloksissa esiin osaamisen kytkeytyminen nuorten sosioekonomiseen taustaan. PISA-tutkimus myös osoitti, että koulussa annettavalla taloustietojen opetuksella on Suomessa erityisen vahva yhteys oppilaiden talousosaamiseen (Laine ym., 2020). Nuorten tulee myös jatkossa Lapin alueella saada monipuolista opetusta taloudesta, yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä, jotta talousosaamisen taso pysyy korkeana, PISAssa todetut erot kaventuvat ja nuoret toimivat yritteliäinä yhteiskunnan jäseninä.

Yrityskylä Yläkoulu on Talous ja nuoret TAT ry:n toteuttama taloutta, yhteiskuntaa, työelämää ja yrittäjyyttä käsittelevä pelillistetty oppimiskokonaisuus. Yrityskylä Yläkoulu -oppimisympäristöjä on jo 9 paikkakunnalla ja 65 % Suomen yhdeksäsluokkalaista osallistuu toimintaan vuosittain.

Yrityskylä Yläkoulussa oppilas harjoittaa työelämätaitojaan ja oppii liiketoiminnan perusperiaatteet. Oppilas tutustuu yritysten toimintaan kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä yritysten rooliin yhteiskunnassa. Oppilas saa itsevarmuutta ja uskaltaa haastaa itseään.

Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelujen koulutuspäällikkö Kai Väistö arvioi, että Yrityskylä-toiminta lisää koulutuspalveluiden yhteistyötä Lapin kuntien välillä.

On tärkeää, että tuemme aktiivisesti nuorten henkilökohtaista talousosaamista sekä työelämän ja yrittäjyyden tuntemusta. Lisäämällä nuorten talousosaamista voimme edistää koulun tasolta myös maakunnan elinvoiman kehittämistä. Lappi on mahdollisuuksien maakunta, jonka kehittämisessä kouluilla on oma tärkeä merkityksensä. Positiivinen asenne esimerkiksi yrittäjyyteen ja yhdessä tekemiseen voidaan luoda jo peruskoulussa, Väistö sanoo.

Lääketieteen apurahoja Kerttu Uutelan nimikkorahastosta

Kerttu Uutelan (1917–1967) nimikkorahasto jakaa apurahoja ohjesäännön mukaan Lapin keskussairaalan henkilökunnan koulutukseen. Uutelan rahastosta myönnettiin kaksi apurahaa, yhteensä 13 000 euroa.

Rovaniemeläiselle filosofian tohtori Jenny Joutsenelle myönnettiin 3 000 euroa rintasyövän uusia biomerkkiaineita käsittelevään tutkimukseen. 

Biolääketieteellinen tutkimus ei ehkä historiallisesti ole ollut Lapissa kovinkaan yleistä, organisaatiomme tavoitteena on lisätä sitä tulevaisuudessa, maltillisesti ja realiteetit huomioiden, Joutsen kertoo.

Proviisori Päivi Sova sai 10 000 euron apurahan väitöskirjatyöhön, jossa tutkitaan kodin ja erikoissairaanhoidon yksikön välimatkan vaikutusta Lapin sairaanhoitopiirin päivystyspotilaisiin.

Eniten hakemuksia ja eniten apurahoja kuva- ja säveltaiteisiin

Hakemuksia saatiin kuvataiteisiin 1,6 miljoonan euron edestä. Kuvataiteelle myönnettiin apurahoja 115 500 euroa. Visuaalisten taiteiden kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn rovaniemeläiselle taiteiden maisteri Elina Hurtigille.

Pohjoisessa minulla on hyvä olla: tilaa on ympärillä, puhdas luonto ja aidot ihmiset. Maalaaminen on minulle tärkeä kuvallinen ilmaisumuoto. Se on tapa jäsentää havaintoja ja kokemuksia elämästä ja antaa niille visuaalinen muoto. Olen loputtoman kiinnostunut väristä ja tutkin sen mahdollisuuksia maalauksissani. Värit resonoivat minussa ja siksi tunne/mielentila ja väri ovat maalausteni lähtökohta ja sisältö. Taiteellista työskentelyäni kuvaa ekspressiivisyys. Maalaukseni syntyvät tarpeesta ilmaista sisäistä maailmaani.

Kuvataiteille myönnettiin kolme 18 000 euron suuruista apurahaa taiteelliseen työskentelyyn; taiteen maisteri Konsta Huuskolle, kuvanveistäjä AMK Essi Korvalle ja taiteen maisteri Johanna Saarenpäälle.

Säveltaiteisiin tuli 78 hakemusta ja viisi hakijaa sai yhteensä 66 000 euroa. Kolmelle musiikinopiskelijalle myönnettiin 10 000 euroa soittimen hankintaan: Elsa Hasu, viulu; Jetamio Juopperi, melodiabassoharmonikka ja Aino Lankila, huilu.

Niillas Holmberg, kuvaaja Lada Suomenrinne

Niillas Holmberg Lada Suomenrinteen kuvaamana.

Lapin rahaston taiteen palkinto Niillas Holmbergille

Lapin rahaston 10 000 euron taiteen palkinto myönnettiin utsjokelaiselle kirjailija, muusikolle Niillas Holmbergille, ”saamelaisuuden ja alkuperäiskansojen moniääniselle tulkitsijalle”.

Holmberg on julkaissut kuusi runokokoelmaa ja hänen teoksiaan on käännetty yli kymmenelle kielelle. Holmbergin esikoisromaani Halla Helle julkaistiin helmikuussa 2021. Häneltä on esitetty myös kaksi näytelmää. Musiikin saralla Holmberg on työskennellyt vokalistina, kitaristina, säveltäjänä ja sanoittajana. Hän on tehnyt joiku-, folk-, elektro- ja maailmanmusiikkia ja työskennellyt myös näyttelijänä teatterissa ja TV:ssä.

Holmberg on ollut mukana useissa liikkeissä, jotka vastustavat kestämätöntä tai paikallisella tasolla hyväksymätöntä luonnonvarojen käyttöä Saamenmaalla. Hänet tunnetaankin saamelaisten ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana.

Hän on juuri saanut valmiiksi Katja Gauriloffin kanssa kirjoitetun pitkän fiktioelokuvan käsikirjoituksen Je´vida. Elokuvasta tulee ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä fiktioelokuva.

Saamelaiskäsityölle kokovuotinen apuraha

Duojár-saamenkäsityötaiteilija, poromies Ilmari Tapiolalle myönnettiin kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, saamelaisen perinteen korusarjan toteuttamiseen.

Tapiola käyttää korusarjan pääasiallisena materiaalina uudistuvia luonnonmateriaaleja kuten sarvea ja koivupahkaa. Korusarja tulee kertomaan saamelaisen luonnon kiertokulusta ja kestävän kehityksen tarpeellisuudesta, ja saamelaisen perinteeseen kuuluva luonnon kunnioittaminen näyttäytyy korusarjassa vahvasti kautta linjan.

Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla 

Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa

Lapin rahastolta taidelahjoitus Savukoskelle

Lapin rahaston lahjoituksella hankittava taide tulee sijoittaa julkiseen tilaan, jossa mahdollisimman monet kuntalaiset ja vierailijat voivat nähdä sen. Savukosken teokset on sijoitettu koulukeskuksen uudisrakennukseen, joka valmistui tänä vuonna edellisen koulukeskuksen pihapiiriin. Tiloissa toimivat kaikki luokka-asteet esiopetuksesta lukioon asti. Lisäksi koulukeskuksen tiloja käyttävät iltaisin kansalaisopisto ja musiikkiopisto sekä monet harrastusryhmät. Tiloissa järjestetään erilaisia kulttuuritilaisuuksia, Lapin kamariorkesterin konsertteja sekä muita kuntaan tulevia vierailuesityksiä.

Savukosken taideteokset tilattiin Kittilässä asuvalta kuvataiteilijapari Raisa Raekalliolta ja Misha del Valilta.

Savukosken taideteokset tilattiin Kittilässä asuvalta kuvataiteilijapari Raisa Raekalliolta ja Misha del Valilta.

Taidelahjoituksen yleinen merkitys

Ennen Savukoskea myös Sallan ja Pellon kunnat ovat saaneet Lapin rahaston 15 000 euron taidehankintarahan. Lahjoituksen kohteeksi soveltuu jokin julkinen rakennus, ja teos hankitaan tai tilataan sille sopivaan paikkaan.

– Teos tuo tilaan uutta ilmettä ja voi herättää näkemään koko tilan uusin silmin. Taide nostaa aina tilan arvoa, Lapin rahaston asiamies Marjut Kuusisto sanoo.

Lapin pienissä kunnissa koulut toimivat yleensä ns. monitoimitaloina. Kouluista pyritään tekemään virikkeellisiä ja viihtyisiä kohteita monenlaiseen toimintaan.

– Taidelahjoitukset tukevat luontevasti tätä päämäärää, Marjut Kuusisto kertoo.

Tammikuun haussa jaossa 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiinapurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.

Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.

Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.

Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Lapin rahasto jakoi 581 000 euroa apurahoina 53 hakijalle

Suomen Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopussa miljoonan euron hätärahoituksesta kulttuurikentälle. Tästä rahoituksesta 500 000 euroa lisättiin maakuntarahastojen kevään 2020 jakoon, ja Lapin rahastokin sai 21 000 euroa lisää jaettavaa.

Lapin rahasto sai apurahahakemuksia erityisen paljon maakunnista, iloitsee Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ilkka Länkinen.

Apurahalla voi olla merkittävä vaikutus kuntien elinvoimaisuudelle.

Apurahoja myönnettiinkin tänä vuonna Utsjoelta Ylitorniolle, yhteensä 15 eri paikkakuntaan. Eniten hakemuksia tuli Rovaniemeltä ja seuraavaksi Sodankylästä.

Kuvataiteelle eniten apurahoja

Kuvataiteelle myönnettiin apurahoja 126 500 euroa, joka on 77 500 euroa enemmän kuin viime vuonna. Visuaalisten taiteiden kokovuotiset apurahat, 26 000 euroa, myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinnalle ja kuvataiteilija Paula Suomiselle.

Kemijärveläisen Pirkko Mäkelä-Haapalinnan mielenkiinto kohdistuu siihen, miten nykytaiteen keinoin ja oman ilmaisun kautta voi maalauksissa välittää esimerkiksi hiljaisuuden ja elämän sekä luonnon arvokkuuden kokemuksen – ihmisen henkisen ja hengellisen ulottuvuuden.

Valot ja atmosfäärit, jotka koskettavat tunnetasolla, ovat aiheistoani. Kauneuden kokemisen muistot, voimaannuttavat kokemukset sekä asiat, joihin ihmisillä on yli sanojen menevä suhde, innoittavat työskentelyäni. Tutkin identiteetin ydintä miljöön ja elinympäristön avainkokemusten kautta. Tartun tekemisen prosessiin myös silloin, kun jokin asia saa metaforan lailla uuden merkityksen ja mittakaavan.

Paula Suomisen apuraha myönnettiin Arctic Waters in Posio -muraalin toteuttamiseen yhteistyössä posiolaisten lasten ja nuorten kanssa. Paula Suominen on kiinnostunut luonnonvalosta ja väreistä. Hänen teoksensa kasvavat havainnoista ja hetken vaikutelmista vahvoihin luontokuviin. Suomisen maalaukset leijuvat abstraktin ja esittävän välimaastossa. Piirustuksissa figuratiiviset viivat hakevat yhteyksiä orgaaniseen luontoon. Monissa teoksissa esiin nousevat naiseuden teemat ja ihmisen ikiaikaiset yhteydet luontoon.

Oranki Art ry:lle myönnettiin 12 000 euroa Oranki Art 20 -juhlavuoden järjestämiseen. Oranki Art ry tekee nykytaidetta tunnetuksi ja edistää nykytaiteen esittämistä, taiteilijoiden ja yleisön välistä vuorovaikutusta sekä lisää kuvataiteilijoiden keskinäistä kanssakäymistä.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja myönnettiin yhteensä 25 000 euroa.

Työryhmälle fil. tohtori Tuija Hautala-Hirvioja, kuvataiteilija Leila Lipiäinen ja Ph.D. Elisa Alaluusua myönnettiin 9 500 euron apuraha kuvataiteen näyttelysarjan toteuttamiseen Ylitornion avovankilassa.

Näyttely suljetussa laitoksessa tavoittaa uuden yleisön. Näyttelyjen avulla toteutuu kansallinen yhdenvertaisuus ja taiteen saavutettavuus riippumatta asuinpaikasta ja kulloisistakin elinolosuhteista. Korkeatasoinen taide kuuluu kaikille, myös vangeille, työryhmän jäsenet kertovat.

Sirkustaiteen ohjaaja Hanna Pikkaraiselle myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn Kolarissa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana 13 000 euroa. Tanssinopettaja YAMK Hilkka Suomalainen saa tanssijumppatuokioiden järjestämiseen vanhusten hoitolaitoksissa Kittilässä, Muoniossa ja Kolarissa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana 2 500 euroa.

Näyttämötaiteelle myönnettiin yli 60 000 euroa. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Tuula Väisänen ja tanssitaiteen maisteri Ulla Väätäinen saivat molemmat 15 500 euron apurahat 7 kuukauden työskentelyyn.

Maakunnan kulttuurimatkailun kärkihankkeille 60 000 euroa

Kuusikko soi ry sai Lapin rahaston kärkihankeapurahan 2020 Luosto soi! -festivaalin järjestämiseen. Kuva: Paikallislehti Sompio

Kuusikko soi ry sai Lapin rahaston kärkihankeapurahan 2020 Luosto soi! -festivaalin järjestämiseen. Kuva: Paikallislehti Sompio

Lapin rahasto tukee vuosittain maakunnallisesti merkittäviä tapahtumia. Kuusikko soi ry:lle myönnettiin 40 000 euroa Luosto soi! -festivaalin järjestämiseen Luostolla, Pyhätunturilla ja Sodankylässä. Festivaalin taiteellinen johtaja on musiikkitieteiden kandidaatti Aku Sorensen, joka opiskelee Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla. Hän on San Franciscon lahden ympäristössä kasvanut amerikansuomalainen viulisti, joka asuu nykyään Suomessa. Aktiivisena orkesterimuusikkona hän on soittanut useissa nuoriso- ja opiskelijaorkestereissa ja myös johtanut niitä. Hän on ollut erittäin kysytty sijainen suomalaisissa orkestereissa, joista mainittakoon esimerkkinä Lapin kamariorkesteri, jonka riveissä hän soitti syksyllä 2018.

Sodankylän elokuvafestivaali ry:lle myönnettiin 20 000 euron apuraha Sodankylän elokuvajuhlien 35-vuotisjuhlavuoden ohjelman toteuttamiseen. Tapahtuma on nostettu laajalla rintamalla merkittävimpien elokuva-alan kansainvälisten toimijoiden toimesta yhdeksi tärkeimmistä elokuvakulttuuritapahtumista maailmalla. Sodankylän elokuvajuhlat poikkeaa muista vastaavista kansainvälisistä tapahtumista sen täysin kilpailusta vapaan ja laadukkaan ohjelmistonsa vuoksi.

Saamelaiskulttuurille yli 40 000 euroa

Dokumenttiohjaaja Suvi Westille myönnettiin 18 000 euroa Máhccan-elokuvan (suom. Kotiinpaluu) ennakkotuotantoon. Elokuva kysyy mitä tapahtuu kansalle, jolta riisutaan kulttuurinen ja henkinen perintö? Entä mitä tapahtuu, kun perintö vihdoin palaa kotiin?

Máhccan-elokuva seuraa saamelaisten esivanhempien perinnön tunteikasta kotiinpaluuta Suomen Kansallismuseosta Saamelaismuseo Siidaan. Artesaani Elle Valkeapäälle myönnettiin 10 000 euroa Juurilla 20 vuotta -juhlanäyttelyn toteuttamiseen. Työryhmälle Ph.D. Rauna Kuokkanen, fil. tohtori Pirjo Virtanen ja fil. tohtori Veli-Pekka Lehtola myönnettiin 12 500 euroa saamelaisia käsittelevän tutkimuksen eettisten ohjeiden laadintaan liittyvien yhteisökuulemisten järjestämiseen.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Tammikuun haku käynnistyi, jaettavana 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiinapurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen, paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikkeihin, näyttelyihin ja tapahtumiin.

Lisää joustoa apurahan käyttömahdollisuuksiin

Vuoden 2020 haussa apurahan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja joustoa on lisätty. Esimerkiksi, aiemmasta poiketen, apurahaa voidaan myöntää kokoaikaisen palkkatyön ohessa toteutettavaan tieteelliseen tai taiteelliseen hankkeeseen, joka ei liity varsinaiseen palkkatyöhön. Hankkeen suuruutta ei määritellä, mutta tällainen ns. puhdeapuraha voi olla korkeintaan 3 000 euroa henkilöä kohden.

Lisätietoa tammikuun hausta löytyy osoitteesta skr.fi/tammikuunhaku. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Tutustuthan myös maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeisiin.

Hakuaika päättyy maanantaina 10.2.2020 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfotilaisuus järjestetään torstaina 23.1.2020 klo 15.00–16.30 Intellin auditoriossa osoitteessa Seminaarinkatu 2, Kajaani. Tilaisuutta voi seurata myös suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme: