Suomen Kulttuurirahasto tukee saamenkielisten opettajien koulutusta 300 000 eurolla

Suomen Kulttuurirahaston myöntämästä 300 000 euron kattosummasta myönnetään pienempiä, henkilökohtaisia apurahoja Ketterä korkeakoulu -hankkeen opiskelijoille. Ketterä korkeakoulu on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja kasvatustieteiden tiedekunnan järjestämä kolmivuotinen koulutushanke. Siinä tarjotaan erillisiä opintoja niille, jotka haluavat opettaa saamen kieliä tai saamen kielillä.

Ketterässä korkeakoulussa opiskelijat lukevat inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kieliä, kirjallisuutta sekä opettajan pedagogisia opintoja. Suurimmalla osalla opiskelijoista on taustallaan jo joko ylempi tai alempi korkeakoulututkinto.

”Tämän kevään opiskelijavalinnassa hakemuksia tuli yhteensä 36. Heistä 27 aloittaa inarin- tai pohjoissaamen kielten tai kirjallisuuden opinnot tai molemmat. Koltansaamen opiskelijavalinnat on tehty aiemmin, ja opinnot ovat jo käynnissä”, summaa Ketterä korkeakoulu -hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Olthuis.

”Inarinsaamen kielipesissä on varttunut kymmeniä uusia puhujia tähän maailman ainoaan kieleen, jota puhutaan vain Suomessa.”

”Kulttuurirahasto on tukenut saamen kielten elvytystä jo parinkymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi inarinsaamen kielipesissä on varttunut kymmeniä uusia puhujia tähän maailman ainoaan kieleen, jota puhutaan vain Suomessa. Nyt heille tarvitaan opettajia, muuten työ kielen pelastamiseksi valuu hukkaan”, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Inarin- ja pohjoissaamen osalta opiskelu alkaa ensi syksynä. Opiskelijat suorittavat yhden lukuvuoden aikana kaikki opettajan pätevyyteen kuuluvat saamen kielten opinnot. ”Tavallista yliopistoreittiä pitkin näiden opintojen suorittamiseen menisi pari vuotta. Intensiivisen opiskeluvuoden vuoksi opiskelijamme joutuvat olemaan pois töistä, eikä kaikilla ole mahdollisuutta valtiontukiin, minkä vuoksi Kulttuurirahaston myöntämät apurahat ovat todella tärkeitä”, Marja-Liisa Olthuis kertoo. 

Tavallisiin yliopisto-opintoihin verrattuna Ketterän korkeakoulun opinnoissa poikkeuksellista on myös se, että opinnot viedään saamelaisalueelle Inariin. Kieliopinnot järjestetään kontaktiopintoina ja yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Syksyllä 2020 alkavat kirjallisuuden opinnot voi suorittaa verkossa, ja vuonna 2021 järjestettävät pedagogiset opinnot viedään jälleen Inariin.

Ketterän korkeakoulun tavoitteena on saada nopeasti lisää saamenkielten taitoisia opettajia kentälle. Ensimmäiset pätevät opettajat valmistuvat kieliopintojen jälkeen. Monet opiskelijoista tarvitsevat vain tietyn kokonaisuuden saadakseen esimerkiksi saamen kielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden: toiset tarvitsevat kielten opintoja, toiset taas kirjallisuutta. Marja-Liisa Olthuis toivoo, että aikanaan myös pedagogisiin opintoihin hakeutuisi paljon saamentaitoista väkeä, jolta pätevyydestä puuttuisivat enää pedagogiset opinnot. 

Opiskelijahaku opettajan pedagogisiin opintoihin järjestetään syksyllä 2020. Myös näihin opintoihin varataan henkilökohtaisia apurahoja 300 000 euron kattosummasta.

Ketterä korkeakoulu -hanke on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista opettajankoulutuksen kehittämishankkeista.  

Uusi katse kotikulmiin – Kotiseutuliiton ja Kulttuurirahaston suurhanke tuo eri-ikäiset osallisiksi omaan kotiseutuunsa

Mestarit ja kisällit -hankkeessa lapset, nuoret ja eläkeikäiset kohtaavat kotiseutunsa kulttuurin ja perinnön äärellä. Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten järjestämissä ryhmissä toimitaan yhdessä, keskustellaan ja tullaan osallisiksi omasta kotiseudusta ja sen ilmiöistä. Tietoja ja taitoja jakamalla eri sukupolvet oppivat vastavuoroisesti toinen toisiltaan. Yhdessä luodut sisällöt avaavat kotiseututyötä uusille ihmisille ja kehittävät uusia paikallisia toimintamuotoja.

Kotiseuturyhmien osallistujat suunnittelevat toiminnan näköisekseen ja toteuttavat sitä kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Ryhmän toimintapaikkana voi olla kaupunki, kaupunginosa tai kylä, kulttuuriperintökohde tai jokin vapaan kansalaistoiminnan tila – mikä vaan, missä ihminen ja kulttuuri kohtaavat.

”Vaikka maailma pienenee ja on verkon kautta kaikkien ulottuvilla, on oma kotiseutu parhaimmillaan lapsille ja nuorille kiinnekohta ja voimavara, jossa rakennetaan vahvat juuret ja kasvetaan osaksi yhteisöä.” – Johtokunnan puheenjohtaja Asko Peltola.

Syksyllä 2018 pilottivaiheella Sodankylässä ja Turussa alkanut toiminta tutustutti eri-ikäiset osallistujat muun muassa entisaikojen ja tämän päivän ostokulttuuriin, kylätalotoimintaan, videoiden tekemiseen ja koulukäsitöiden evoluutioon. Toiminnan laajentuessa valtakunnalliseksi mukaan kutsutaan nyt kaikki sukupolvien välisestä kohtaamisesta syttyvät kotiseututoimijat.

”Pidämme Kulttuurirahastossa arvokkaana sitä, että lapset ja nuoret tunnistavat ja arvostavat omaa kulttuuriaan ja sen perinteitä. Vaikka maailma tavallaan pienenee ja on vähintään verkon kautta kaikkien ulottuvilla, on oma kotiseutu parhaimmillaan lapsille ja nuorille kiinnekohta ja voimavara, jossa rakennetaan vahvat juuret ja kasvetaan osaksi yhteisöä”, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Asko Peltola Kulttuurirahastosta.

Irja ja Mikko poronluupelin tiimellyksessä Sodankylässä. Kuva: Hertta Alajärvi

Irja ja Mikko poronluupelin tiimellyksessä Sodankylässä. Kuva: Hertta Alajärvi

Kaksivuotisen hankkeen aikana innostetaan toteuttamaan uudenlaista kotiseututyötä eri-ikäisten kanssa. Hanke tähtää vakiintuneeseen toimintamuotoon kautta maan.

”Uskon, että Mestarit ja kisällit -hankkeessa saamme yhdessä syntymään uusien sukupolvien kotiseututyön malleja, joka tuo lapset ja nuoret mukaan itse toimimaan, tutkimaan ja ottamaan kantaa siihen, mikä on hyvää ja arvokasta omassa asuinympäristössä ja sen kulttuurissa. Tämä on se johtava ajatus, joka intohimoisesti ohjaa kehitystyötämme”, Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kertoo.

Suomen Kotiseutuliiton 70-vuotisjuhlavuoden päähankkeella halutaan nostaa erityisesti nuoret sukupolvet toiminnan kohteesta tasa-arvoisiksi kotiseututyön tekijöiksi – omien kotiseutujensa mestareiksi.

Hankkeen toteuttajat

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä. Liiton keskustoimisto, 15 aluejärjestöä ja noin 750 jäsenyhdistystä ympäri Suomen tarjoavat yli 150 000 paikallistoimijalle näköalapaikan paikalliskulttuuriin sekä vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liiton jäsenistöön kuuluu myös 100 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot, mikä takaa paitsi alueellisen kattavuuden myös joustavan tiedonkulun ja lukuisat yhteistyömahdollisuudet hallinnon ja ruohonjuuritason toimijoiden välillä. Lisätiedot osoitteesta: www.kotiseutuliitto.fi.

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Lisätiedot osoitteesta www.skr.fi/hankkeet

Lisätietoja:

Maria Talvitie, Mestarit ja kisällit -hankkeen koordinaattori
maria.talvitie@kotiseutuliitto.fi

045 162 8440

Suunnittelija Olli Vallinheimo, Suomen Kulttuurirahasto
olli.vallinheimo@skr.fi

09 6128 1251