Kuvassa Kehittämöön mukaan päässeet elokuvantekijät. Takana vas. Helmi Donner, Terhi Nieminen. Edessä vas. Vilja Autiokyrö, Jesse Jalonen ja Jonnakaisa Risto. Kuva: Riitta Supperi.

Uusien suomalaisten elokuvien nouseminen maailman tietoisuuteen vaatii rohkeutta investoida ideoihin. Kansainvälistä mentorointia, tuotantoyhtiön ja taloudellisen tuen elokuvan kehittämiseen tarjoava Kehittämö-ohjelma pyrkii luomaan ponnahduslaudan uusille suomalaisille menestystarinoille.

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin ja Suomen Kulttuurirahaston neljättä kertaa rahoittama ohjelma keskittyy uusien tekijöiden ensimmäisten pitkien elokuvien kehittämiseen. Kehittämöön valittuja hankkeita edistetään määrätietoisesti kohti tuotantoa ja kansainvälisiä yleisöjä.

Kehittämöön valitut hankkeet ja tekijät:

• Ennen tai jälkeen, Jesse Jalonen (Wacky Tie / Ida Karoskoski)
• Toisten tarpeet, Helmi Donner (Silmu Films / Jenni Jauri)
• A niinku alusta, Vilja Autiokyrö (Tekele Productions / Julia Elomäki, Miia Haavisto, Marja Pihlaja)
• Kesämaa, Jonnakaisa Risto (Making Movies / Pauliina Maus, Kaarle Aho)
• Maailman reuna on lähellä, Terhi Nieminen (Filmimaa / Markku Tuurna)

Kehitysvaiheeseen investoimalla tuotetaan kansainvälisesti kiinnostavia tarinoita

Kehittämössä elokuvahankkeeseen tarjotaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa täysin ainutlaatuinen mahdollisuus työskentelyyn kokeneen kansainvälisen elokuva-alan ammattilaisen kanssa. Muun muassa Tanskasta ja Skotlannista saapuvat mentorit antavat ohjelmaan valittujen tekijöiden käyttöön osaamisensa ja kontaktinsa, joiden avulla uudet äänet voivat levitä laajemmalle.

”Kulttuurillamme on valtava vientipotentiaali, joka vain odottaa hyödyntämistään. Elokuvahankkeet tarvitsevat alussa kuitenkin vahvan tuen, jotta kansainvälisten rahoittajien houkutteluun voidaan panostaa jo teoksen kehitysvaiheessa”, sanoo AVEKin johtaja Ulla Simonen.

”Oikea-aikainen ja riittävä taloudellinen tuki yhdessä mentoroinnin kanssa maksavat itsensä takaisin uudenlaisena osaamisena, ulkomaisina investointeina ja työllisyytenä. Kehittämössä kunkin hankkeen saama rahoitus on tänä vuonna 52 000 euroa.”

Tekijät hakevat Kehittämöön ensin yksin, pelkällä uuden elokuvan idealla ja aiemmilla näytteillään. Toisessa vaiheessa mukaan tulevat myös tuottajat. Tuottaja Jenni Jauri (Silmu Films) on mukana Kehittämössä kolmatta kertaa. Jaurin mukaan Kehittämön mentoreiden tarjoama tuki ja työkalut auttavat tekijöitä tunnistamaan ja rajaamaan hankkeensa sisällöllisen ytimen, mikä on oleellista hyvälle elokuvalle mutta myös välttämättömyys sen rahoittamiselle.

”Elokuvahankkeen kehittäminen kestää usein vuosia, ja esikoistekijöiden kohdalla monesti vielä kauemmin kuin kokeneemmilla tekijöillä. Esikoishankkeissa on aika tyypillistä, että jokin aihepiiri, teema tai hahmo vetää elokuvan tekijää voimakkaasti puoleensa ja materiaalia saattaa syntyä helposti, mutta sisällöllisen rajauksen tekeminen tai näkökulman valitseminen voi olla vaikeaa”, Jauri valottaa.

”Kehittämö antaa tekijätiimille poikkeuksellisen mahdollisuuden työskennellä vuoden ajan palkallisesti ja keskittyneesti hankkeen eteen. Ohjelma antaa elokuvahankkeelle myös uskottavuutta rahoittajien ja levittäjien suuntaan sekä kotimaassa että ulkomailla.”

Ainutlaatuinen kehittämisohjelma on vaarassa jäädä ilman rahoitusta

Suomen Kulttuurirahaston tarjoama nelivuotinen Kehittämö-rahoitus on tullut päätökseensä, eivätkä budjettileikkauksen kurittaman AVEKin tukivarat riitä ohjelman jatkamiseen yksin.

Tälle kaudelle Kehittämö sai lisärahoitusta 150 000 € eduskunnan myöntäminä joululahjarahoina. Kehittämön käynnissä oleva kausi saattaa kuitenkin jäädä ohjelman viimeiseksi, jos pitkäkestoisempaa ratkaisua rahoitukselle ei löydy.

”Joululahjarahat olivat tärkeä osoitus siitä, että myös päättäjät ovat tunnistaneet kehittämisohjelman tärkeyden alan tulevaisuudelle. Olen tästä kiitollinen ja toivon, että voimme vielä jatkaa kehitystyötä pitkäjänteisemmin”, Simonen sanoo.

Mukaan valituista teosideoista kaksi on dokumentaareja. Rabbe Sandströmin Kuinka kuolemme kertoo saattohoidosta ja siihen kouluttautuvien vapaaehtoisten kokemuksista. Katri Myllyniemen Mootrix on dokumentaari ultramoderneilla maitotiloilla asuvista lehmistä ja niiden onnea ja tehokkuutta valvovasta koneistosta.

Fiktioelokuvista Kaivo (ohj. Siiri Halko) on absurdi draama kaksikymppisestä Emmistä, jonka rooli vastuuntuntoisena auttajana ja sijaissiskona on uhattuna, kun perheeseen lapsena sijoitetun täysi-ikäistyvän Iidan biologiset vanhemmat päättävät uida pihakaivosta takaisin tyttärensä elämään. Elisa Kujalan Elektra taas kertoo pelimaailman ennakkoluuloista sekä yhden naisen taistelusta kohti tasavertaisempaa tulevaisuutta.

Sawandi Groskindin kokeellinen Skarpnabba matkaa yli puolivuosisataa muistin ja historian välimaastossa. Alkaen Werneristä 1960-luvun Pohjanmaalta ja jatkuen Adaan nykyhetken Helsingissä teos tutkii Suomen vanhempaa maalaismaisemaa ja uudempaa kaupunkimiljöötä lukuisten historiallisten, kulttuuristen ja luontoreferenssien kautta.

Rahallista tukea ja kansainvälistä mentorointia

Valitut viisi hanketta saavat kukin 55 000 euron tuen teoksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tämän lisäksi hankkeille räätälöidään yksilöllinen kehittämissuunnitelma sekä osoitetaan oma mentori. Kansainvälisen mentoroinnin avulla ohjelmassa olevat tekijät verkostoituvat myös Suomen ulkopuolella, ja heidän teoksensa nousevat heti kansainvälisesti alan tietoisuuteen.

Noin puolen vuoden kehittämisjakson tavoitteena on saada ideoista hiottua vahvoja teosehdotuksia, jotka menestyvät kilpailluilla markkinoilla myös maailmalla.

”Entisenä tuottajana tiedän, että tämä on hanke, jota Suomessa on tarvittu. Aiemmin suomalaisten tekijöiden on täytynyt lähteä maksullisiin kansainvälisiin kehittämisohjelmiin. Nyt voimme viimein tarjota vastaavaa myös kotimaassa − ja vieläpä niin, että ohjelmaan valitut hankkeet saavat mentoroinnin lisäksi kehittämiseen myös taloudellista tukea”, kertoo AVEKin johtaja Ulla Simonen.

Lisätietoa:

AVEKin johtaja Ulla Simonen
ulla.simonen(at)avek.kopiosto.fi
+358 44 790 0344

www.kopiosto.fi/avek