Kulttuurin tukijoukot: Lea Keinäselle säätiötyö merkitsee suurta vastuuta

Lea Keinänen on kuulunut Kulttuurirahaston luottamushenkilöihin vuodesta 2019 lähtien. Silloin hän aloitti jäsenenä raha-asiain toimikunnassa. Hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2021.

Miten luonnehtisit Kulttuurirahastoa säätiönä?

Kulttuurirahaston omaisuus on lähtöisin yksityisistä lahjoituksista. Perustamiskeräykseen vuonna 1938 lahjoitti yli 170 000 suomalaista, ja lahjoittamisen perinne jatkuu edelleen.

Säätiöillä ei juridisesti ole omistajia. Ajattelen kuitenkin, että lahjoittajat ovat eräällä tavalla omistajiamme, joille olemme vastuussa tekemisestämme. Monet lahjoittajat ovat myös määritelleet, miten haluavat varojaan käytettävän. Se merkitsee suurta vastuuta – toimimme lahjoittajien varoilla. Tieteen ja taiteen hyväksi tekemämme työn pitää olla korkeatasoista ja vaikuttavaa.

Kulttuurirahasto on koko Suomen, monenlaisten arvojen ja kaikkien kansalaisten säätiö. Myös lahjoittajat edustavat kaikkia aatesuuntia, ja siksi Kulttuurirahastonkin tulee olla moniääninen ja moniarvoinen. Toiminta on erilaista kuin yhden lahjoittajan perustamassa tai vaikka vain yhtä tieteenalaa tukevassa säätiössä.

Millainen rooli on Kulttuurirahaston hallituksella?

Kulttuurirahaston hallintoneuvostolla, hallituksella ja henkilöstöllä on kaikilla omat roolinsa organisaatiossa. Hallintoneuvosto on korkein hallintoelin, hallitus linjaa kokonaisuutta ja henkilöstö vastaa päivittäisestä toiminnasta. Sen lisäksi apurahahakemusten vertaisarviointiin osallistuu laaja joukko tieteen ja taiteen asiantuntijoita.

Kulttuurirahaston toimintaa ohjaavat säätiön tarkoitus, lahjoittajien tahto sekä visio ja strategia. Hallituksena meidän tehtävämme on ohjata organisaatiota niiden pohjalta. Pohdimme tasapainoa säilyttämisen ja kehityksen välillä toimintaympäristössä, joka on jatkuvassa ja nopeassa muutoksessa. Pian satavuotiaan säätiön tulee pysyä relevanttina ja toteuttaa tarkoitustaan tulevaisuuteen katsoen. Hallituksen tulee varmistaa, että yhteinen suunta pysyy kirkkaana ja selkeänä.

Hallituksen tehtävänä on myös huolehtia, että laadukas toiminta toteutuu säätiön hallinnossa, varojen hoidossa ja varainhankinnassa. Hallinnon huolellisuus tekee meistä luottamuksen arvoisia, ja varainhoito takaa toiminnan jatkuvuuden.

Mistä nautit Kulttuurirahaston toiminnassa?

Olen tiedonjanoinen ja nautin erityisesti siitä, että saan olla tiedon äärellä. Kulttuurirahaston toiminnan laajuutta ja moninaisuutta ei pysty kunnolla ymmärtämään ennen kuin saa seurata sitä läheltä. Kiinnostavia apurahansaajia, hankkeita ja toimintaa on todella paljon.

Suomen hyvinvointi on rakentunut sivistyksestä, koulutuksesta ja keskinäisestä luottamuksesta. Ne ovat asioita, joista meidän tulee pitää kiinni jatkossakin. Kulttuurirahasto on aivan näiden teemojen ytimessä. Tuntuu merkitykselliseltä olla pienenä osasena mukana vaikuttamassa.

Kulttuurin tukijoukot -juttusarjassa esitellään ihmisiä, jotka toimivat tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi Suomen Kulttuurirahaston luottamushenkilöinä tai työntekijöinä.

Heidi Schauman ja Leena Vuotovesi Suomen Kulttuurirahaston hallitukseen

Säätiön hallituksessa jatkavat johtaja Hanna Hiidenpalo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elosta, kirjailija Karo Hämäläinen, professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta, professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta, professori Ari Sihvola Aalto yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulusta, toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala Fazer Konserttitoimisto Oy:stä, tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski Helsingin yliopistosta sekä Fredrika Wetterhoff -säätiön toiminnanjohtaja Hannele Yrjö-Koskinen Hämeenlinnasta. Yksi avoinna oleva hallituspaikka täytetään myöhemmin syksyllä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.

Kulttuurirahaston hallintoneuvostoon on valittu uusina jäseninä professori Pertti Haaparanta Aalto yliopiston Taloustieteen laitos Economicumista ja akatemiaprofessori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta.

Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnassa jatkavat maakuntajohtaja Asko Peltola, yhteiskuntatiet. maisteri Siru Ahopelto, elokuvakomissaari Liisa Holmberg, johtaja Elli Siltala ja toimittaja Sonja Saarikoski.