Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa on seitsenvuotinen tutkimusohjelma, joka rahoittaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Pohjoismaissa. Ohjelma suuntautuu 2000-luvun suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä siihen, miten ne ymmärretään ja käsitellään pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Ohjelma sai kevään aikana 449 hakemusta, ja nyt 11 niistä on valittu rahoituksen saajiksi.

Tutkimusohjelma painottaa monitieteisyyttä ja pohjoismaista rajat ylittävää yhteistyötä. Rahoitettaviksi valituissa hankkeissa on mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, ja edustettuna on kolmisenkymmentä tutkimusalaa. Tom Moring, tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, on erittäin tyytyväinen rahoitettaviin hankkeisiin.

– Valitut hankkeet ovat monitieteellisiä ja ne yhdistävät yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä uudella tavalla. Niillä on myös selkeästi yhteiskunnallista merkitystä. Ne edustavat laajasti eri tutkimusaloja. Tutkijoiden kiinnostus ohjelmaan oli niin valtavaa ja hakemukset niin korkealuokkaisia, että rahoittajat päättivät nostaa alkuperäisiä rahoitussummiaan. Saimme lisäksi hakuprosessin loppusuoralla mukaan Familjen Kamprads stiftelsen uutena rahoittajana.

Tutkimusohjelmaa rahoittavat seuraavat suomalaiset säätiöt ja yhdistykset: Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska kulturfonden, Suomen Kulttuurirahasto ja Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, sekä ruotsalaiset säätiöt Riksbankens Jubileumsfond ja Familjen Kamprads stiftelse. Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -ohjelman tavoitteena on, korkeatasoisen tieteellisen panoksen lisäksi, että sen puitteissa harjoitettu tutkimus tuo mukanaan myös konkreettista yhteiskunnallista hyötyä.

Lisätietoa ohjelmasta Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa – ihminen, kulttuuri ja yhteiskunta osoitteesta futurenordics.org

Yhdestätoista hankkeesta neljä on suomalaisista yliopistoista ja seitsemän ruotsalaisista

Hankkeessa Ethnic stereotypes over time – a Nordic comparison (Etniset stereotypiat ennen ja nyt – pohjoismainen vertailu) tutkijat Ruotsista ja Suomesta tutkivat miten ja miksi kansallisiin vähemmistöihin ja maahanmuuttajaryhmiin liittyvät stereotypiat ovat muuttuneet vuodesta 1955 tähän päivään. Tarkoituksena on lisätä tietämystä etnisten ryhmien välisistä suhteista ja siten pystyä ennustamaan, miten suhteet kehittyvät tulevaisuudessa. Hankkeesta vastaa Institutet för framtidsstudier Ruotsissa ja sen hankejohtajana toimii FT Moa Bursell. Hankkeen tutkijat edustavat sosiologiaa ja Pohjoismaiden tutkimusta. Hankkeelle myönnettiin 670 000 euroa neljälle vuodelle.

Hanke Tackling Precarious and Informal Work in the Nordic Countries (PrecaNord) (Epävarmaan ja epäviralliseen työhön puuttuminen Pohjoismaissa) tutkii kuinka kestävä pohjoismainen malli on työmarkkinoiden muutoksissa, joissa yhä useammalla on epävarmat tai epäviralliset työolot. Sosiologian, sosiaaliantropologian, talouden ja siirtolaisuuden tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tutkivat epävarman ja epämuodollisen työn esiintyvyyttä ja trendejä näissä maissa. Hanke toteutetaan Helsingin yliopistossa ja sen hankejohtajana toimii sosiologian apulaisprofessori Lena Näre. Hankkeelle myönnettiin 950 000 euroa neljälle vuodelle.  

Hanke The Automated Administration: Governance of ADM in the public sector (Automatisoitu hallinto: ADM:n [automaattisen päätöksenteon] ohjaaminen julkisella sektorilla) tutkii miten automatisoitu päätöksenteko voidaan ottaa käyttöön vaarantamatta perusoikeuksia, hyvää hallintotapaa ja luottamusta julkisiin toimijoihin. Hankkeeseen osallistuu oikeussosiologian, valtiotieteiden, medioiden ja viestinnän sekä tekniikan ja tieteen tutkimuksen ja oikeusdogmatiikan tutkijoita Ruotsista ja Suomesta. Hanke toteutetaan Lundin yliopistossa ja sen hankejohtajana toimii teknologian ja sosiaalisen muutoksen dosentti Stefan Larsson. Hankkeelle myönnettiin 950 000 euroa neljälle vuodelle.

Hankkeessa Demography and democracy – Healthy ageing in a digital world (Väestötiede ja demokratia – terve ikääntyminen digitaalisessa maailmassa) tutkitaan, miten yli 75-vuotiaat pääsevät digitaalisiin terveyspalveluihin tavoitteena ehkäistä digitalisoinnin aiheuttamia terveyseroja ja digitaalisia kuiluja ikääntyneen väestön keskuudessa Pohjoismaissa. Hanke toteutetaan Lundin yliopistossa ja siinä on mukana mm. viestinnän, digitaalisen terveyden, terveyssosiologian, sosiaalityön ja gerontologisen työn tutkijoita Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta. Hankejohtajana toimii media- ja viestintätieteiden dosentti Helena Sandberg. Hankkeelle myönnettiin 990 000 euroa neljälle vuodelle. Hanketta rahoittaa Familjen Kamprads stiftelse.

Hanke Peripheral Visions: When global agendas meet Nordic energy peripheries (Syrjäseutujen visiot: Kun globaalit tavoitteet kohtaavat pohjoismaiset energiaperiferiat) tutkii mitä uusiutuvaan energiaan siirtymisestä ajatellaan, miten se toteutetaan ja miten sitä kyseenalaistetaan Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa sekä Grönlannissa. Hankkeeseen osallistuu aate- ja teknologiahistorian, ympäristöhistorian, sosiaaliantropologian, ympäristöekologian, valtiotieteiden, ekologian ja sosiaalitieteellisen energiatutkimuksen tutkijoita. Hankejohtajana toimii aatehistorian professori Erland Mårald Uumajan yliopistosta. Uumajan yliopisto on myös hankkeen kotipaikka. Hankkeelle myönnettiin 950 000 euroa kolmelle vuodelle.

Hanke Unpacking the contention between openness and security in the Nordic region: Digital public surveillance practices at three state borders (Avoimuuden ja turvallisuuden välisen ristiriidan purkaminen Pohjoismaissa: digitaaliset julkisen valvonnan käytännöt kolmen valtion rajalla) tutkii miten tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvilla menetelmillä tapahtuvaa valvontaa käytetään valtioiden rajoilla Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tarkoituksena on osoittaa avoimuuden ja turvallisuuden välinen jännite, jossa lisääntynyt turvallisuus uhkaa loukata yksilön koskemattomuutta. Hanke toteutetaan Göteborgin yliopistossa ja hankejohtajana toimii muotoilujohtamisen professori Elena Raviola. Hankkeeseen osallistuu muotoiluntutkimuksen, tietojenkäsittelytieteen, sosiologian, oikeustieteiden, tekniikan ja tieteen tutkimuksen sekä organisaatiotutkimuksen tutkijoita Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Hankkeelle myönnettiin 990 000 euroa neljälle vuodelle.

Hankkeessa The Future of Nordic Youth in Rural Regions: A Cross-national Qualitative Longitudinal Study in four Nordic Countries (Pohjoismaisten nuorten tulevaisuus maaseudulla: ylikansallinen laadullinen pitkittäistutkimus neljässä Pohjoismaassa) tutkijat Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta tutkivat nuorten elämänkokemuksia, tulevaisuudensuunnitelmia ja kuuluvuuttaan maaseudulle, jolle kaikissa Pohjoismaissa tyypillistä on autioituminen ja väestön ikääntyminen. Tutkimus koskettaa historiaa, sosiologiaa, kasvatustieteitä, kulttuurintutkimusta ja maantiedettä. Hanke toteutetaan Jyväskylän yliopistossa ja hankejohtajana toimii kulttuuri- ja sosiaalihistorian dosentti Kaisa Vehkalahti. Hankkeelle myönnettiin 900 000 euroa kolmelle vuodelle ja kahdeksalle kuukaudelle. 

Hanke Nordic basic schools as past, present and future sites for solving the challenges of making diverse inclusive knowledge-based societies (Pohjoismaiset peruskoulut ennen, nyt ja tulevaisuudessa paikkoina, joissa ratkaistaan ​​osallistavien moninaisten tietoyhteiskuntien rakentamisen haasteita) tutkii, miten peruskoulu fyysisenä paikkana on edistänyt sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja syrjäytymistä 1970-luvulta tähän päivään. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten aineelliset muutokset ja digitalisaatio ovat vaikuttaneet ja muuttaneet sosiaalista yhdessäoloa pohjoismaisissa kouluissa. Hankkeessa on mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta, ja he edustavat kasvatustieteitä, historiaa ja soveltavaa kielitiedettä. Hanke, jolle myönnettiin 900 000 euroa neljälle vuodelle, toteutetaan Åbo Akademissa ja sitä johtaa kasvatustieteiden professori Fritjof Sahlström.   

Hanke Fossil Free Futures: Divestment across the Nordic countries (Fossiilivapaa tulevaisuus: Divestointi Pohjoismaissa) tutkii niitä kannustimia, jotka motivoivat pohjoismaisia eläkerahastoja luopumaan sijoittamisesta fossiilisiin polttoaineisiin, eli divestoimaan ne. Hankkeen tarkoituksena on ymmärtää paremmin muutosta ajavia toimijoita, miten he arvioivat sijoitukset ja mitä työkaluja he käyttävät. Hanke toteutetaan Tukholman yliopistossa ja sille myönnettiin 870 000 euroa kolmelle vuodelle. Hankejohtajana toimii sosiologian professori Linda Sonderyd, ja hankkeen muut osallistujat ovat sosiologian, tekniikan ja tieteen tutkimuksen, taloussosiologian ja ilmastotutkimuksen tutkijoita Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Hanke The Future of Diverse and Disadvantaged Neighborhoods in the Nordic Welfare States – The Voices of Residents (Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden monimuotoisten ja heikossa asemassa olevien asuinalueiden tulevaisuus – asukkaiden ääni) toteuttaa haastattelututkimuksia etnisesti monimuotoisten urbaanien asuinalueiden asukkaiden keskuudessa kuullakseen heidän mielipiteensä ympäristöstään. Samalla hankkeen tavoitteena on luoda menetelmiä sellaisten ihmisten kuulemiseen, jotka eivät yleensä osallistu tutkimuksiin. Hanke toteutetaan Göteborgin yliopistossa, ja sen hankejohtajana toimii valtio-opin professori Peter Esaiasson. Hankkeelle myönnettiin 850 00 euroa kolmelle vuodelle. Hankkeeseen osallistuu valtio-opin ja kaupunkimaantieteen tutkijoita Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta.

Hanke Keeping New Money on Board. The New Nordic Wealth Elites and the Future of the Welfare Mode (Uuden rahan pitäminen matkassa. Uudet varakkaat eliitit Pohjoismaissa ja hyvinvointimallin tulevaisuus) tutkii uusia varakkaita eliittejä, erityisesti IT- ja finanssieliittejä, ja heidän asennettaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustana oleviin arvoihin. Tulevatko nämä eliitit muuttamaan tai haastamaan pohjoismaista mallia ja sen tunnusmerkkejä, kuten korkeaa verotusta ja suurta julkista sektoria? Hanke toteutetaan Tampereen yliopistossa. Hankejohtajana toimii mediakulttuurin dosentti Hanna Kuusela. Hankkeen tutkijat tulevat Suomesta ja Ruotsista ja he ovat erikoistuneet sosiologiaan, viestintätutkimukseen, kulttuurintutkimukseen ja yrityshallintoon. Hankkeelle myönnettiin 900 000 euroa kolmelle vuodelle ja yhdeksälle kuukaudelle.

Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa – ihminen, kulttuuri ja yhteiskunta on seitsenvuotinen tutkimusohjelma, joka vahvistaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Pohjoismaissa. Ohjelma suuntautuu 2000-luvun suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin, ja siihen, miten ne ymmärretään ja käsitellään pohjoismaisissa yhteiskunnissamme. Tutkimusohjelma rahoittaa 11 tutkimushanketta yhteensä 10,5 miljoonalla eurolla. Ohjelman tavoitteena on, että tutkimus hyödyttää yhteiskuntaa tuottamalla helposti saatavilla olevaa tietoa kansalaisille ja päättäjille. Tutkimusohjelmaa rahoittaa Svenska litteratursällskapet i Finland, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Riksbankens Jubileumsfond ja Familjen Kamprads stiftelse.

Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa on 7-vuotinen tutkimusohjelma humanistiselle ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle alueilla, jotka aiheuttavat suuria sekä sosiaalisia että kulttuurisia haasteita. Ohjelmalla halutaan ennen kaikkea edistää valtioiden ja tieteenalojen rajat ylittävää tutkimusta, ja tavoitteena on, että tutkimustuloksista on yhteiskunnalle konkreettista hyötyä.

Tutkimusohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahaston lisäksi seuraavat suomalaiset ja ruotsalaiset säätiöt ja yhdistykset: Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Riksbankens Jubileumsfond ja Familjen Kamprads stiftelse.

– Olemme iloisia siitä, että saamme osallistua Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelmaan. Tuemme yhdessä tutkimusta, joka selvästi vaikuttaa yhteiskuntaan tiedolla ja on hyödyksi kansalaisille ja päättäjille, samalla kun vahvistamme pohjoismaisten rahoittajien välistä yhteistyötä, sanoo Lena Fritzén, Familjen Kamprads stiftelsen hallituksen toimeenpaneva jäsen.

Ohjelman kautta rahoitetaan aikamme suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvää tutkimusta yhteensä noin 10,5 miljoonalla eurolla.

Familjen Kamprads stiftelsenin perusti vuonna 2011 Ingvar Kamprad perheineen tukeakseen ja palkitakseen koulutusta ja tieteellistä tutkimusta tavoilla, jotka edistävät yrittäjyyttä, ympäristöä, osaamista, terveyttä ja sosiaalista kehitystä. Säätiö painottaa erityisesti, että tutkimuksen ja koulutuksen tulosten tulee hyödyttää monia ihmisiä mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. 

– Toivotamme Familjen Kamprads stiftelsen ilolla ja ylpeydellä mukaan rahoittajaksi tutkimusohjelmaan, sanoo Christer Kuvaja, tutkimusohjelman koordinaattori ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin tutkimusjohtaja. Uusi rahoittaja sekä muiden rahoittajien halukkuus nostaa rahoitusmääriään osoittaa, että ohjelman puitteissa harjoittamamme tutkimus on korkealaatuista ja tarpeellista.

Tutkimusohjelman oli alun perin tarkoitus rahoittaa 6–10 hanketta jopa miljoonalla eurolla hanketta kohden. Kevään ja kesän hakuprosessin jälkeen rahoittajat totesivat, että saapuneiden 449 hakemuksen joukossa oli niin monta korkealuokkaista hanketta, että rahoitussummaa haluttiin korottaa. Rahoituksen kokonaissumma nousee nyt noin 10,5 miljoonaan euroon.

Tutkimusohjelman rahoittamat hankkeet esitellään lähiaikoina. Ohjelman sivuille: futurenordics.org/fi

Suurella tutkimusinvestoinnilla vaikutetaan Pohjoismaiden tulevaisuuteen

Viisi säätiötä ja yhdistystä Ruotsissa ja Suomessa käynnistää suuren, yhteisen tutkimusohjelman yhteiskuntatieteilijöille ja humanisteille. Tavoitteena on, että tutkimustulokset auttavat ratkaisemaan aikamme suuria yhteiskunnallisia haasteita Pohjoismaissa.

Poliittinen kahtiajako ja siihen liittyvät sanalliset uhkaukset ja fyysiset hyökkäykset, maailmanlaajuinen pandemia, joka pakottaa maailman sopeutumaan uuteen todellisuuteen, jatkuvasti paheneva ilmastokriisi ja maailmanlaajuinen kaupungistuminen.

Viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on ymmärtää nykyistä levotonta maailmaa, jotta voimme vastata huomisen haasteisiin. Siksi viisi säätiötä ja yhdistystä Ruotsissa ja Suomessa käynnistää suuren tutkimusohjelman nimeltä Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa – ihminen, kulttuuri ja yhteiskunta.

Ohjelma on seitsemänvuotinen panostus humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen aloilla, joilla Pohjoismailla on suuria sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita. Näitä ovat esimerkiksi muuttoliike, kaupunki- ja maaseutualueiden välinen polarisaatio, ilmastonmuutos, taloudellinen ja teknologinen kehitys sekä uudet viestintätavat.

Tutkimusapuraha jopa miljoona euroa

Tutkimusohjelman toteuttavat yhteistyönä suomalaiset säätiöt ja yhdistykset Suomen Kulttuurirahasto, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska kulturfonden ja Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sekä ruotsalainen säätiö Riksbankens Jubileumsfond. Rahoittajat haluavat yhdessä saada aikaan konkreettisen muutoksen yhteiskunnassa.

– Useiden säätiöiden ja yhdistysten yhteisellä tutkimusohjelmalla voimme rahoittaa hyvin laadukkaita hankkeita, koska voimme myöntää tavallista suurempia apurahoja. Näin tutkijoiden on mahdollista työskennellä ohjelmassa neljän vuoden ajan, sanoo Svenska litteratursällskapet i Finlandin tutkimusjohtaja Christer Kuvaja.

Ohjelmasta rahoitetaan viidestä kymmeneen tutkimushanketta vuoteen 2026 asti. Tutkimusapurahat ovat suuria, sillä yhteen hankkeeseen on mahdollista hakea jopa miljoonan euron rahoitusta. Tutkijoita kannustetaan tekemään yhteistyötä, jossa ylitetään sekä valtioiden että tieteenalojen rajat.

Yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja tarvitaan ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita

Ohjelman tavoitteena on, että tehdyistä tutkimuksista on konkreettista hyötyä yhteiskunnalle.

– Yhteiskunnallisia haasteita tutkitaan paljon, mutta painopiste on usein lääketieteellisissä ja luonnontieteellisissä kysymyksissä. Ohjelman avulla saamme haasteisiin laajan humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman henkilöiltä, jotka ymmärtävät nykyiseen tilanteeseen johdattaneet historialliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja poliittiset yhteydet. Tämä tieto muodostaa hyvän perustan niille, jotka tekevät päätöksiä yhteisestä tulevaisuudestamme, Kuvaja sanoo.

Haku ohjelmaan tapahtuu kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa, vaihe 1, toimitetaan lyhyempi hakemus. Ensimmäisen vaiheen kaikki hakemukset arvioidaan asiantuntijapaneelissa, joka myös päättää mitkä hankkeet pääsevät jatkoon. Valitut hankkeet saavat kutsun toimittaa täydellisen hakemuksen vaiheessa 2. Ensimmäisen hakemuksen hakuaika on 1.1.–15.2.2021.

Päätös ohjelmaan valittavista tutkimushankkeista tehdään vuoden lopussa. Hankkeet voivat alkaa vuonna 2022.

Lisätiedot ja hakulomake osoitteessa futurenordics.org/fi

Tarkempia tietoja ohjelmasta antaa tutkimusjohtaja Christer Kuvaja, puh. +358 40 152 2314, christer.kuvaja@sls.fi

Muutokset viestintätavoissa, taloudellinen, sosiaalinen ja teknologinen kehitys, muuttoliikkeet, etnisten ryhmien väliset konfliktit, kaupunki- ja maaseutualueiden välinen polarisaatio, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja pandemiat ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka merkitsevät ihmisille suuria haasteita sekä sosiaalisesti että kulttuurisesti 2000-luvulla.

Haasteet ovat yleensä maailmanlaajuisia, mutta niiden seurauksena voi syntyä erilaisia kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia ratkaisuja. Yleisellä tasolla yhteiskunnallisia haasteita tutkitaan paljon, mutta tämän ohjelman tarkoituksena on edistää tutkimusta siitä, miten ne ymmärretään ja miten niitä käsitellään pohjoismaisissa yhteiskunnissa, joilla on pohjimmiltaan paljon yhteistä mutta myös selviä erityispiirteitä.

Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tärkeä tehtävä on lisätä ymmärrystä tulevista haasteista sekä saada ne laajempaan käsittelyyn. He käyttävät tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja, joissa tarkastellaan ihmisiä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. He voivat tarjota lisää tietoa sekä kriittisiä ja rakentavia näkökulmia ja analyysejä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Ne voidaan muuttaa toiminnaksi, jolla hallitaan aikamme monia yhteiskunnallisia haasteita. 2000-luvun haasteiden ratkaiseminen edellyttää syvällistä tietoa historiallisista, kulttuurisista, sosiaalisista ja poliittisista yhteyksistä, jotka ovat johdattaneet meidät nykyiseen tilanteeseen.

Tutkimushankkeissa on käsiteltävä tulevaisuuden suuria yhteiskunnallisia haasteita ja tarkasteltava olosuhteita Pohjoismaissa – mieluiten niin, että tutkimuksessa on mukana vähintään kaksi Pohjoismaata. Pohjoismaiden painotus ei kuitenkaan sulje pois maailmanlaajuisia näkökulmia, jotka päinvastoin ovat usein välttämättömiä. Tutkimusohjelman rahoittajat haluavat edistää uutta tutkimusyhteistyötä ja luoda sille mahdollisuuksia yli tutkimusalojen ja kansallisten rajojen.

Hankehakemukset voivat keskittyä yhteen tieteenalaan, mutta hakijoita kannustetaan monialaisuuteen ja -tieteisyyteen. Tutkimushankkeet voivat kestää enintään neljä vuotta. Yhdelle hankkeelle voi hakea rahoitusta enintään miljoona euroa.

Hankkeen johtajan on edustettava humanistista tai yhteiskuntatieteellistä ainetta, ja hänen on oltava sidoksissa yliopistoon, korkeakouluun tai tutkimuslaitokseen Suomessa tai Ruotsissa. Hankkeen osallistujilta ei edellytetä tällaista yhteyttä.

Väitöskirjan tekijät, joilla ei ole muuta rahoitusta, voivat hakea rahoitusta ohjelmasta. Väitöskirjantekijät, joilla on jo rahoitus, voivat olla mukana hankkeissa ilman ohjelmasta tulevaa rahoitusta.

Yhteiskunnalliset haasteet ovat usein niin monimutkaisia, että yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa voi olla tarpeen. Hankkeen tutkijat voivat siksi edustaa muita aloja kuin humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä, mutta tutkimuskysymysten on liityttävä niihin.

Haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kierroksen lyhyiden hakemusten perusteella osa hankkeista kutsutaan lähettämään täysimääräinen hakemus.

Hakuaika on 1.1.–15.2.2021. Hakemus on tehtävä englanniksi, ja se jätetään Svenska litteratursällskapetin hakemusjärjestelmässä.

Lisätietoja tutkimusohjelmasta antavat

• Christer Kuvaja, Svenska litteratursällskapet i Finland (christer.kuvaja@sls.fi)
• Juhana Lassila, Suomen Kulttuurirahasto (juhana.lassila@skr.fi)
• Berndt-Johan Lindström, Svenska kulturfonden (berndt-johan.lindstrom@kulturfonden.fi)
• Torbjörn Eng, Riksbankens Jubileumsfond (torbjorn.eng@rj.se)

Hakua koskevien tiedustelujen yhteyshenkilö on Christer Kuvaja, Svenska litteratursällskapet i Finland (christer.kuvaja@sls.fi).