Apurahaa voivat hakea maakuntarahaston yleiset hakukriteerit täyttävät tutkimusryhmät ja yhteisöt. Tukea voidaan myöntää yhteen tai useampaan maakunnassa suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan hankkeeseen.
Suurapurahan lisäksi tammikuussa on jaossa myös useita apurahoja lääketieteen eri aloille sekä Kärkihanke- ja Taidetta kaikille -apurahat. Vuoden 2022 hakukierroksella maakunnan taidetta, tiedettä ja erilaisia kulttuurielämää edistäviä hankkeita tuetaan yhteensä 780 000 eurolla. Apurahoja haetaan apurahanhakijan verkkopalvelussa maakuntarahaston hakuaikana 10.1.-10.2.2022. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Hakuohjeet löytyvät tutusti Kulttuurirahaston kotisivuilta osoitteesta www.skr.fi/yleiset-hakuohjeet. Apurahat jaetaan maakuntarahaston vuosijuhlassa toukokuussa 2022.
Uusina jäseninä hoitokunnassa aloittavat työ- ja päivätoiminnan johtaja Juha Hemminki (Pieksämäki), yksikön päällikkö Ilpo Lehtinen (Mikkeli), viestinnän asiantuntija Hanna Moilanen (Pieksämäki) sekä mus. maisteri Sanna Pirttisalo (Savonlinna). Hoitokunnassa jatkavat kasvatust. maisteri Tiina Kerminen (Pieksämäki), kasvatust. maisteri Hannu Korhonen (Mikkeli), valtiot. maisteri Annakaisa Tavast (Espoo) sekä maat. ja metsät. tohtori Petteri Vanninen (Savonlinna). Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä kausia voi olla enintään kolme. Etelä-Savon rahaston asiamiehenä toimii fil. tohtori Päivikki Eskelinen-Rönkä.
Etelä-Savon Kulttuurirahasto jakaa Tammikuun haussa 780 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen sekä erilaisiin maakunnan kulttuurielämää edistäviin hankkeisiin. Jaossa on mm. 40 000 euroa Kärkihankkeeseen sekä vähintään 20 000 euroa Taidetta kaikille -hankkeisiin. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Apurahanhakijan verkkopalvelu on avoinna 10.1.-10.2.2022 ja hakuohjeet löytyvät tutusti Kulttuurirahaston kotisivuilta osoitteesta www.skr.fi/yleiset-hakuohjeet.
Apurahapäätökset tekee Etelä-Savon Kulttuurirahaston hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan maakuntarahaston vuosijuhlassa toukokuussa 2022.
Etelä-Savon Kulttuurirahaston 2019 käynnistämä Perheiden tiedepäiväkiertue starttaa jälleen marraskuussa. Savonlinnan, Pieksämäen ja Mikkelin kirjastoissa vierailevan kiertueen tavoitteena on innostaa perheitä tieteen pariin. Päivien ohjelmassa on ollut tiedepulmien ratkaisemista ja erilaisia rakentelutehtäviä sekä tutkija Piin (DI Kirsi Puustinen) Tiedeshow. Hankkeen toteuttaa tuottaja Saara Vauhkonen. Tapahtumiin on vapaa pääsy.
Hanna Räty (alh.), Peter Strebel, Matti Kurkela ja Mari Liimatainen Martti Talvela kampuksen portailla. Kuva Johanna Kuusisto
Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai työryhmä kuvataiteilija Mari Liimatainen, kuvanveistäjä Matti Kurkela, kuvataiteilija Hanna Räty ja valokuvaaja Peter Strebel taidekokonaisuuden valmistamiseen Juvan Martti Talvelan kampukselle. Kampukselle joulukuussa 2020 valmistuneessa yhtenäiskoulussa on tilat varhaiskasvatuksesta lukiolaisiin sekä auditorio ja liikuntasali. Apurahalla toteutettava taidekokonaisuus muodostuu koulukampuksen tiloihin levittäytyvistä teossarjoista, joista osa sisältää kampuksen oppilaita ja henkilökuntaa osallistavia osuuksia. Lisäksi hankkeessa järjestetään kuntalaisille taidetyöpajoja yhteistyössä kunnan kehittämishankkeiden ja tapahtumien kanssa.
Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti jälleen paljon kiinnostusta ja sitä haettiin viiteentoista eri hankkeeseen. Apurahaa myönnettiin viidelle yhteensä 22 000 euroa. Musiikkipedagogi Mari Hiltunen ja musiikkipedagogi Katja Suomalainen saivat 10 000 euroa toiminnallisten musiikkituokioiden järjestämiseen palvelukodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa Sulkavalla ja Juvalla, lähihoitaja Anna-Maija Koivisto ja valokuvaaja Anna-Katri Hänninen saivat 2 500 euroa kuvataidetyöpajojen järjestämiseen mielenterveyskuntoutujille, muusikko Katariina Kolehmainen sai 2 000 euroa sellokonserttikiertueen toteuttamiseen hoivakodeissa Sulkavan, Rantasalmen, Punkaharjun ja Enonkosken alueilla, Mikkelangelot ry sai 3 000 euroa maalaus- ja kuvataidepiirien järjestämiseen hoivakodeissa ja tanssija Maija Viipuri sai 4 500 euroa soolotanssiteoksen valmistamiseen ja esittämisen hoivakodeissa Etelä-Savossa.
Lastenkulttuuria tuettiin kahdessa hankkeessa yhteensä 29 000 eurolla. Kuvittaja Kaisa Páren sai 9 000 euroa lastenkirjan kuvittamiseen ja työryhmä musiikkipedagogi Piia Säpyskä-Hietala, muusikko Soili Perkiö ja kirjailija Liisa Kallio sai 20 000 euroa Joonas Auringon laulujen koostamiseen nuotti- ja työkirjaksi sekä äänitteen tekemiseen. Edellisten lisäksi rahasto tuki myös nuorten omaa tavoitteellista soitto- ja tanssiharrastusta yhteensä yli 30 000 eurolla.
Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin kuusi. Tieteen kokovuotisen saivat terveystiet. tohtori Merja Harmoinen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, maat. ja metsät. maisteri Heli Lehtinen, kasvatust. maisteri Hanna Nygren ja kasvatust. maisteri Satu Piispa-Hakala. Taiteen kokovuotisen sai muusikko Teemu Takanen.
Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1-4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Seitsemän yhteisöä sai kuluapurahaa kulttuurihankkeidensa toteuttamiseen maakunnassa.
Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (25 %) ja humanistiset tieteet (23 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (33 %), säveltaiteet (20 %) ja näyttämötaiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 72 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 19 ja apurahojen keskisuuruus noin 12 000 euroa.
Viihdyn taiteen parissa. Elämässä on käynyt hyviä asioita ja huonoja asioita. Ne näkyvät taiteessa. Vihaa ja rakkautta. Taide tekee mulle hyvän olon. Taiteessa näkyy se, että on vahva olo. Että voi ja jaksaa tehdä työtä.
Vaalijalan kuntayhtymän Taidepesula on vuodesta 2005 asti toiminut mahdollisuuksien tila, jossa erityistä tukea tarvitsevat taiteentekijät voivat toteuttaa luovia ideoitaan ammattilaisten ohjauksessa. Taidepesulan työntekijöillä on sosiaalialan ja taiteeseen liittyvä ammattitaito. Näin asiakkaita voidaan tukea monimuotoisissa taiteellisissa ja elämänprosesseissa myös osana kuntoutusta. Taidepesulassa suhtaudutaan vakavuudella ja kunnioittaen taiteen tekemiseen ja taideteoksiin. Ideoita ja työskentelytapoja kunnioitetaan ilman luovan prosessin lopputuloksen ohjailua.
Taiteentekijä kävelee vastaani postinhakumatkalla. Hän odottaa taidehetkeään ja kysyy: ”Millon mulla on pesuaika?”
Taidepesulassa käy viikoittain noin 30 taiteentekijää Pieksämäeltä ja lähikunnista sekä kuntoutuksessa olevia asiakkaita eri puolelta Suomea. Taide voi olla tekijälleen mielekäs harrastus tai ammatti. Studiomaisessa taidetoiminnassa käy ryhmä erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita, joista osalla on taiteen alan ammattitutkinto. Tänä vuonna kolme Taidepesulan studiotaiteilijaa valittiin Kettukin taiteilijamatrikkeliin, joka on valtakunnallinen ikkuna ja tietokanta erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteeseen.
Taidepesulassa on vierailija. Hän kysyy eräältä taiteentekijältä, miksi hän tykkää käydä Taidepesulassa. ”Koska täällä ei voi tehdä mitään väärää”, hän vastaa.
Taidepesulassa kehitetään jatkuvasti taiteen menetelmiin, materiaaleihin ja taiteellisten prosessien ymmärtämiseen liittyvää osaamista. Vaalijalaan juurtunut Taidepesula toimii myös osana suomalaista ja kansainvälistä taidemaailmaa sekä erityistaidetoiminnan verkostoa. Näkyvyyttä lisää myös Pieksämäen Keskuskadulla toimiva Linnan Galleria -taidegalleria, jossa esittelee erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tuotantoa vaihtuvissa näyttelyissä.
Nostot ovat Irina Leinon muistiinmerkintöjä Taidepesulasta.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa
Roolipeli on laaja käsite, joka kattaa valtavan kirjon erilaisia variaatioita tietokoneella pelattavista strategiapeleistä live- ja pöytäroolipeleihin. Ala on kasvussa, mutta siihen liittyy yhä paljon epätietoisuutta.
– Tarinallisuus ja kerronta ovat tyypillisesti roolipelien keskiössä. Syvimmillään pelaaminen on asettumista henkilöhahmon asemaan ja pelin tarkastelemista kyseisen hahmon näkökulmasta. Pelin ajan voi elää toisen ihmisen elämää, mennä maailmaan sisään, ja edistää itse omilla valinnoillaan tarinan syntyä, kertoo 30-vuotias pelinkehittäjä Jaakko Rinne, joka kiinnostui roolipeleistä jo lapsena.
”Pelin ajan voi elää toisen ihmisen elämää, mennä maailmaan sisään, ja edistää itse omilla valinnoillaan tarinan syntyä.”
Mikkelissä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi opiskeleva Rinne työstää opintojensa ohella uudenlaista, Japanin historiaan pohjautuvaa roolipelimallia yhdistelemällä elementtejä perinteisistä pöytäroolipeleistä sekä verkossa pelattavista ja strategisista lautapeleistä. Tekstipohjaista peliä pelataan verkossa 5-7 pelaajan ryhmissä pelinjohtajan ohjaamana ja yksi pelivuoro saattaa kestää jopa kaksi viikkoa. Pelin nimi Gekokujō viittaa ilmiöön, jossa pieni onnistuu kukistamaan itseään suuremman vastuksen.
– Peli pohjautuu feodaalikauteen, jolloin Japanin historiassa tapahtui vallanvaihtoja, kun pieni nousi vastustamaan suurta. Japanin historia on yksi lempiaiheistani, josta innostun uudestaan ja uudestaan, Rinne kertoo.
Hyvät perinteet luovat pohjan kasvulle
Pelin kehittämisessä suurin työmäärä on Rinteen mukaan aiheutunut materiaalin keräämisestä. Taulukoihin on kertynyt tietoa niin feodaalikauden aikaisista lääninomistuksista kuin provinssien tuottavuuksista, sillä Rinteelle on tärkeää, että tarinallinen peli tarjoaa pelaajille uskottavaa ja todenmukaista tietoa, jonka hän aikoo saattaa kaikkien ulottuville pelin julkaisun yhteydessä.
– Ymmärrän, että peleissä tehdään usein designvalintoja sisällön suhteen, mutta haluan tarjota historiaan pohjaavia materiaaleja ja oikeasti uskottavaa dataa, eikä vain sinne päin. Pelin ja pelaamisen mekaniikan suunnittelu on minulle helpoin osuus – isoin työ on se, kuinka saan kaiken datan taulukoitua ja matikan toimimaan. Haluan, että pelin säännöt ovat kunnossa, muuten se on vain tarina, hän kertoo.
Rinne aikoo työstää peliä toden teolla eteenpäin tulevana kesänä, jolloin hän myös kokoaa yhteen ensimmäisen testiryhmän. Toiveissa on, että peli on julkaisukunnossa kesän 2021 loppuun mennessä.
”Tärkein tavoitteeni on, että roolipelaaminen nähdään taidemuotona, jota arvostetaan ja johon voi saada rahoitusta.”
Lopullisena tavoitteena ei ole maailmanvalloitus, sillä tekeillä on pienelle, Japanin historiasta ja strategisesta pelaamisesta kiinnostuneella yleisölle suunnattu peli, joka vaatii syventymistä. Yksi onnistumisen määre on kuitenkin jo täyttynyt, sillä Rinne sai roolipelin kehittämistä varten 8 000 euron apurahan Etelä-Savon maakuntarahastosta.
– Tärkein tavoitteeni on, että roolipelaaminen nähdään taidemuotona, jota arvostetaan ja johon voi saada rahoitusta. Suomessa on hyvä lähtökohta tehdä asioita; meillä on hyvät perinteet ja kovia, korkeakoulutettuja tekijöitä, jotka tuottavat materiaaleja ja julkaisevat omia pelejä. Toivoisin, että kenttä alkaisi kehittyä entisestään ja että voisin olla ylpeä roolipelaamisesta ja tehdä siitä itselleni työn, hän sanoo.
Pelisuunnittelija Jaakko Rinne sai vuonna 2020 Etelä-Savon rahaston apurahan Gekokujō-roolipelin suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.
Kärkihankeapurahaavoi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.
Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.
Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.
Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.
Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.
Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.
Apurahainfotilaisuus
Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.
Klassista musiikkia pidetään joskus abstraktina ja jopa elitistisenä taidemuotona. Musiikkipedagogi Teemu Laasasta lokeroiminen harmittaa, ja siksi hän on halunnut profiloitua klassisen musiikin puolestapuhujana.
Laasanen on toiminut pianonsoiton lehtorina Mikkelin musiikkiopistolla vuodesta 2003, ja Mikkelin musiikkijuhlien festivaalijohtajana vuodesta 2018 lähtien. Vaikka hän aloitti pianonsoiton jo kuusivuotiaana, vei klassinen musiikki hänet mennessään vasta parikymppisenä matematiikan opiskelijana.
– Klassinen musiikki vaatii keskittymistä ja hiljentymistä, ja se on nopeaa mielihyvän tavoittelua suosivassa yhteiskunnassa jäänyt marginaaliseen asemaan. Minulle se tarjosi hyvin rikkaan maailman ja päätin sittenkin opiskella musiikkia, eikä paluuta ole sen jälkeen ollut, Laasanen kertoo.
Tuota ilosanomaa hän haluaa välittää myös muille. Vuonna 2014-2015 Laasanen toteutti Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston myöntämän apurahan avulla kiertueen, jossa hän soitti pianoa ja kertoi Tšaikovskin Lastenalbumin ympärille kirjoittamaansa kertomusta Etelä-Savon kouluissa.
– Usein sanotaan, ettei musiikkia voi selittää, mutta minulle se on monen taiteenlajin summa. Musiikki välittää tunteita ja sen tarinallisuus on aina ollut minulle luontevaa, Laasanen sanoo.
Kyläkoulukiertueen päätyttyä Laasanen päätti levyttää tarinansa ja pyysi lukijaksi Mikkelin teatterista tutun näyttelijän Risto Kopperin. Syntyi kuunneltava ja luettava musiikkisatu, jonka kuvituksesta vastasi Marija Dergaeva. Työryhmälle myönnettiin Etelä-Savon rahastosta 10 000 euron apuraha, ja Nuken tarina julkaistiin omakustanteena elokuussa 2017.
Ensimmäinen 600 kappaleen painos myytiin loppuun hetkessä, ja samaan aikaan Laasasen ajatuksissa muhi jo seuraava kirjaidea Edvard Griegin lyyrisiin kappaleisiin pohjautuen, jonka Laasasen musiikkipedagogina ja kirjoittajana työskentelevä vaimo Noora Nikka otti työstääkseen.
Klassisella musiikilla on tutkittuja terveysvaikutuksia
Laasasen pitkän tähtäimen suunnitelmana on rakentaa kansainvälinen kirjasarja ja luoda uusia tapoja tehdä klassista musiikkia tutuksi suurelle yleisölle. Tammikuussa 2019 Laasanen, Nikka ja Kopperi perustivat luovan alan MusicFairyTales-yrityksen, jonka uusin aluevaltaus on musiikkia, teknologiaa ja tarinankerrontaa yhdistävä Satuseinä.
Interaktiivista seinää koskettamalla lapset voivat omin käsin ohjata klassiseen musiikkiin pohjautuvia satuja.
Interaktiivista seinää koskettamalla lapset voivat omin käsin ohjata klassiseen musiikkiin pohjautuvia satuja esimerkiksi maalaamalla tai soittamalla seinälle heijastettua fantasiaharppua.
Konsepti on toteutettu yhteistyössä interaktiivisia ratkaisuja tuotteistavan OiOin kanssa ja se soveltuu Laasasen mukaan varhaiskasvatuksen ja musiikkiterapeuttien käyttöön, tai vaikkapa sairaaloiden, kauppakeskusten ja lentokenttien leikkihuoneisiin.
Musiikkisatukirjoja on tähän mennessä julkaistu kolme kappaletta ja niistä uusin, Sibeliuksen ja Madetojan musiikkiin pohjautuva Maaria Taivaanlaulaja, on ensimmäinen vartavasten Satuseinää varten tuotettu tarina. Sen kirjoittamisesta vastannut Nikka työstää paraikaa Kulttuurirahaston kuuden kuukauden työskentelyapurahan turvin ranskalaissäveltäjien Debussyn ja Ravelin musiikkiin perustuvaa Meren Salaisuus -satua.
– Vaikka pääasiallista kohderyhmää ovatkin lapset, olemme saaneet etenkin ikäihmisiltä positiivista palautetta. Yksi tulevaisuuden tavoitteista onkin tuottaa räätälöityjä musiikkitarinatuotteita myös palvelutalojen käyttöön, Laasanen kertoo.
Viiden vuoden päästä, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, löytyy Satuseiniä kymmenistä kohteista Suomessa ja ulkomailla. Laasaselle hanke on kuitenkin enemmän kuin liiketoimintamahdollisuus, sillä se tarjoaa tilaisuuden saattaa klassisen musiikin ilosanomaa maailmanlaajuisesti.
– Klassisen musiikin terveysvaikutuksista on tutkittua tietoa; se parantaa keskittymistä ja auttaa käsittelemään monenlaisia tunteita. Haluan osaltani tukea pitkäjänteisyyttä ja kestävää kehitystä musiikin avulla, hän tiivistää.
Maakuntarahasto vastaanotti Tammikuun haussa 311 hakemusta hakusumman ollessa yli 4,7 milj. euroa. Hakemusmäärässä oli pientä nousua viime vuoteen verrattuna (2019: 290). Hakijoista 60 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi 3 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-stipendejä varten. Palkintoa ei jaettu tänä vuonna. Etelä-Savon rahaston hoitokunta päätti, että palkintoon varattu summa jaetaan apurahoina helpottamaan koronaepidemian aiheuttamaa kriisitilannetta.
Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy sai kärkihankeapurahan. Kuva: Sami Funke
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:lle Tarinat- näyttelykokonaisuuteen suunniteltavaan ja toteutettavaan pelilliseen näyttelyosioon. Hanke yhdistää rohkeasti museokentän, pelisuunnittelun ja uuden pedagogiikan. Yhdistelmästä rakentuu uudenlainen tilaan rakennettu elämys, jonka tavoitteena on herättää historiallista empatiaa. Väkevän elämyksen synnyttävät tunnetilat haastavat kävijän pohtimaan ennakkoasenteitaan monipuolisesti tutkitun tiedon pohjalta.
Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat jaettiin kahden hankkeen kesken. Hyppy! ry sai 18 000 euroa kehitysvammaisten Hyppy! -näyttämötapahtuman, seminaarien ja koulutustapahtumien järjestämiseen. Hyppy! -tapahtumat tarjoavat kehitysvammaisille esiintyjille mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi esiintyjinä. Tapahtumien ohella apuraha mahdollistaa myös ryhmien vetäjien ja esiintyjien koulutustoiminnan sekä seminaarien ja keskustelutilaisuuksien järjestämisen.
Toisen Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan, 3 500 euroa, sai Savas-Säätiö sr Saanko luvan? -tanssihankkeen toteuttamiseen. Mikkelissä sijaitsevan Pihkapuiston toimintakeskuksen asiakkaiden kanssa valmistettava tanssiesitys vie iloa ja elämyksiä vanhusten palveluyksiköihin. Esitykset valmistetaan niin, että myös ikäihmisten on mahdollista osallistua niihin. Tanssiesitykset kuvataan ja videoidaan muistoiksi ja myöhemmin muisteltaviksi.
Tiedepäiväkiertue liikkeelle jälleen marraskuussa
Etelä-Savon rahasto toteutti 2019 oman kulttuuritoiminnan hankkeenaan lapsille ja perheille suunnatun tiedepäiväkiertueen. Tiedehankkeen tarkoituksena oli innostaa lapsia ja perheitä tieteen pariin sekä tukea maakunnan omaa tiedekasvatustyötä. Kiertue sai suuren suosion ja kolmen kaupungin tapahtumat tavoittivat yli 700 innokasta osallistujaa. Maakuntarahaston hoitokunta teki päätöksen lähettää Tiedepäivät uudelle kierrokselle myös tänä vuonna.
Marraskuussa 2020 Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kirjastoissa vieraileva kiertue tekee tiedettä tutuksi perheen pienemmille ja vähän isommillekin. Tapahtumien pääesiintyjänä on Tutkija Pii (DI Kirsi Puustinen) ja uudistettu Tiedeshow. Mukana on laajasti myös muita maakunnan tiedetoimijoita. Tiedepäivien paikkakuntakohtaisen ohjelman rakentumista voi seurata Facebook- ja Instagram-sivuilta. Sivuille voi myös jättää omia ideoita ja ehdotuksia tiedetapahtumien sisällöistä. Tapahtumat toteuttaa tuottaja Saara Vauhkonen.
Kokovuotisia (10-12 kk) työskentelyapurahoja myönnettiin seitsemän ja vähintään puolivuotisia (6-8 kk) kaksitoista. Tieteen kokovuotisen saivat terveystiet. tohtori Merja Harmoinen, fil. maisteri Katja Pasanen, lääket. lis. Sirpa Vedenpää ja kauppat. maisteri Hanna-Maija Väisänen. Taiteen kokovuotiset menivät kirjailija Maria Kuutille, kirjailija Anne Leinoselle ja muotoilija Mervi Pesoselle. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 12 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Pitkien apurahojen lisäksi 10 apurahaa myönnettiin lyhytkestoiseen työskentelyyn (1-4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. 17 yhteisöä sai kuluapurahaa kulttuurihankkeidensa toteuttamiseen maakunnassa.
Tieteen osuus apurahoista oli 30 % ja taiteen 70 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat yhteiskuntatieteet (39 %), maatalous- ja metsätieteet (18 %) sekä lääketieteet (14 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (21 %), muotoilu- ja taidekäsityö (16 %) sekä säveltaiteet (15 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 70 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 19 ja apurahojen keskisuuruus noin 12 000 euroa.
Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.
Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.
Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.
Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin.Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.
Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen, paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikkeihin, näyttelyihin ja tapahtumiin.
Lisää joustoa apurahan käyttömahdollisuuksiin
Vuoden 2020 haussa apurahan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja joustoa on lisätty. Esimerkiksi, aiemmasta poiketen, apurahaa voidaan myöntää kokoaikaisen palkkatyön ohessa toteutettavaan tieteelliseen tai taiteelliseen hankkeeseen, joka ei liity varsinaiseen palkkatyöhön. Hankkeen suuruutta ei määritellä, mutta tällainen ns. puhdeapuraha voi olla korkeintaan 3 000 euroa henkilöä kohden.
Lisätietoa tammikuun hausta löytyy osoitteesta skr.fi/tammikuunhaku. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Tutustuthan myös maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeisiin.
Hakuaika päättyy maanantaina 10.2.2020 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.
Apurahainfotilaisuus
Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfotilaisuus järjestetään torstaina 23.1.2020 klo 15.00–16.30 Intellin auditoriossa osoitteessa Seminaarinkatu 2, Kajaani. Tilaisuutta voi seurata myös suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme:
Juhani Tirronen perusti Punkaharjun Puutaito Oy:n vuonna 1989. Yritys ryhtyi valmistamaan vanerista rullanpäätulppia sekä erikoismitoitettuja kuorma- ja arkkilavoja teollisuuden käyttöön. 1990-luvun lamavuodet eivät kaataneet perheyhtiötä vaan Puutaito menestyi ja pystyi edelleen investoimaan ja kasvattamaan toimintaansa. Juhani Tirrosen aikaansaama vahva ja luottamusta herättävä ilmapiiri niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin kesken kantoivat yrityksen lamavuosien läpi.
Perheyrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 2002, jolloin Janne ja Tero Tirronen siirtyivät yhtiön johtoon. Yritys on kasvanut heidän aikanaan noin viisikymmentä henkilöä työllistäväksi teollisuuslaitokseksi, jonka tuotevalikoimaa on kasvatettu innovatiivisesti. Prosessiteollisuuden tarvitsemien pakkaustarvikkeiden lisäksi yhtiö valmistaa nykyisin taloteollisuuteen seinä-, välipohja- ja kattoelementtejä. Tuotepäällikkönä toimivan puuseppä Tero Tirrosen kehittämä Punkalive valmistaa erilaisia sisustuselementtejä sekä julkisiin tiloihin että olohuoneisiin. Punkaliven tuotteita on nähty niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tapahtumissa, mm. Tero Tirrosen ideoima mitalitarjotin hiihdon MM-kisojen palkinnonjakotilaisuuksissa Seefelfdissä 2019.
Tuotantoteknologioiden suunnittelussa puuraaka-aineen käytön ekologisuus ja ekonomisuus ovat olleet johtoajatuksina yhtiön koko kolmikymmenvuotisen toiminnan ajan. Tuotannossa pyritään aktiivisesti mahdollisimman pieneen materiaalihukkaan ja puuhake hyödynnetään lämpöenergiana. Perheyhtiön jatkuva kehittyminen ja kehittäminen sekä asiakastarpeiden kuunteleminen ovat olleet sen vahvuus, samoin yrityksen sijainti Etelä-Savossa Punkaharjulla ja Kerimäellä. Metsien ja järvien ympäröimä seutu on edesauttanut asiakkaiden investointihalukkuutta seudulle. Samalla se on inspiroinut yhtiötä luomaan vahvan siteen ja verkostoitumaan partnereiden kanssa pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja myös kasvamaan heidän mukanaan.
Maailmalla kirjastojen ja kesäleirien yhteyteen järjestetyt Mad Science ja Family Science -päivät kokoavat yhteen perheitä tiedepainotteisen tekemisen ääreen. Myös Suomessa Tekniikan Akateemiset (TEK) on järjestänyt koko perheen tiedepäiviä mm. Kuopiossa, Tampereella ja Turussa. Päivien ohjelmassa on ollut tiedepulmien ratkaisemista ja erilaisia rakentelutehtäviä sekä tutkija Piin (DI Kirsi Puustinen) Tiedeshow.
Etelä-Savossa toteutettava tiedekiertue vierailee Savonlinnassa torstaina 7.11., Pieksämäellä perjantaina 8.11. ja Mikkelissä 9.11. Kirjastoissa tapahtuvan tiedepäivän ohjelmassa on erilaisia tiedepajoja sekä tutkija Piin vauhdikas Tiedeshow.
Hankkeen toteuttaa tuottaja Saara Vauhkonen. Tapahtumilla on omat sivut Facebookissa ja Instagramissa. Somekanavilla kerrotaan tarkemmin tulevista tapahtumista ja aikatauluista, kannattaa ottaa ne jo nyt seurantaan.
Jos haluat tulla mukaan tekemään sisältöjä tapahtumiin, niin ota yhteys Saara Vauhkoseen.
– Kaikki hyvät jutut tehdään yhteistyössä, toteaa Vauhkonen.
