Liikkuvuusapurahoja 60 taiteentekijälle

Elokuun haussa liikkuvuusapurahan hakuehdot uudistettiin. Myönnettävien apurahojen minimisumma nousi 2 000 eurosta 3 000 euroon. Oleskelun kohdemaassa tulee kestää vähintään kaksi viikkoa. Hakuehtojen uudistuksen takana oli tavoite jakaa aiempaa suurempia apurahoja, joiden myötä taiteilijat voivat panostaa entistä laajempaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisensa pitkäjänteisempään kehittämiseen. 

Haussa myönnettiin eniten 3000 euron apurahoja. Niitä sai 24 hakijaa, joiden joukossa on sekä yksittäisiä taiteilijoita että työryhmiä. Alakohtaisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin, näyttämötaiteisiin sekä säveltaiteisiin.

Liikkuvuusapurahojen tarkoituksena on tukea esimerkiksi ulkomaille sijoittuvaa residenssityöskentelyä, esiintymiskiertueita ja näyttelyprojekteja sekä kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviä matkoja. Apurahalla voi kattaa matkat, majoituksen sekä mahdolliset residenssi- ja rahti- tai vakuutuskustannukset.

Inspiraatiota vieraan kielen keskellä

Runoilija Laura Herva otti ilahtuneena vastaan uutisen saamastaan apurahasta.

”Apurahapäätöksen jälkeiset päivät ovat olleet ilon ja keveyden kannattelemia!”

Nainen pipo päässä, taustalla syksyinen metsä ja pitkospuut

Runoilija Laura Herva. Kuva: Sonja Sinisalo

Herva matkustaa apurahansa turvin Beniniin, Villa Karoon. Siellä hän työstää teostaan sukunsa matriarkasta, isoäidistään.

”Tuntuu tärkeältä laventaa omaa näkökulmaa, sillä en ole ennen juurikaan matkustanut Euroopan ulkopuolella. Tulen työskentelemään Villa Karossa kahdeksan viikkoa, ja sekin tuntuu tärkeältä, että käynti ei ole pelkkä pyrähdys, vaan ehdin hieman asettua ja tutustua. Kieli on keskeisin työvälineeni ja siksi onkin kiinnostavaa nähdä, miten kieliympäristön vaihtuminen vaikuttaa kirjoittamiseen”, hän kertoo.

Arktista ja sademetsiä

Nainen hämärässä siluettikuvassa, taustalla meri

Dokumenttiohjaaja Kira Jääskeläinen. Kuva: Joona Pettersson

Kaikkiaan apurahansaajat matkustavat liikkuvuusapurahan turvin 27 kohdemaahan. Kuvataiteilija Paula Humberg matkaa päiväntasaajalle kuvaamaan uhanalaista pilvisademetsää Ecuadorissa. Dokumenttiohjaaja Kira Jääskeläinen taas suuntaa arktisille alueille Pohjois-Grönlantiin Qimmeq-elokuvan ennakkokuvauksiin. Elokuvassa hän seuraa liikkuvaa eläinklinikkaa, joka vierailee kaukaisissa kylissä ja kohtaa ihmisten huolen tulevaisuudesta

”Qimmeq on matka pohjoiseen Grönlantiin, rekikoirien maahan. Vuosituhansien ajan koiravaljakko on ollut Grönlannissa tärkeä kulkuväline ja korvaamaton osa inuiitien pyyntikulttuuria. Ilmastonmuutoksen myötä rekikoirien rooli on kuitenkin muutoksessa. Liikkumisen kannalta tärkeä merijää saapuu vuosi vuodelta myöhemmin ja sulaa aikaisemmin pois. Joiltakin alueilta se on kadonnut kokonaan”, Jääskeläinen kertoo.

Suurin myönnetty apuraha ohjaaja Jonna Wikströmille

Osa saajista liikkuu useammassa maassa, kuten teatteriohjaaja Jonna Wikström, joka sai Elokuun haun suurimman apurahan 9000€ dokumenttiprojektinsa matkakuluihin Espanjassa, Puolassa ja Romaniassa.

Lyhythiuksinen nainen mustassa nahkatakissa, taustalla vihreä puu

Teatteriohjaaja Jonna Wikström. Kuva: Toni Härkönen

”Dokumenttiprojekti Rajat – Borders tutkii Euroopan unionin raja-alueiden haasteita ja niiden vaikutuksia yksilöihin. Rajat kiinni vai auki -keskustelu herättää minulle aina ensimmäisenä kysymyksen siitä, keitä siellä rajalla oikein on. Rajat kun eivät missään nimessä ole vain maantieteellisiä vaan myös sosiaalisia ja kulttuurisia. Rajat herättävät voimakkaita tunteita ja vaikuttavat ihmisten identiteettiin. Haluan antaa äänen niille, joiden tarinat jäävät usein poliittisen pelin varjoon päätöksenteossa”, Wikström sanoo.

Kaikki myönnetyt liikkuvuusapurahat

Liikkuvuusapurahaan 511 hakemusta, apurahoja jaettiin 68

Liikkuvuusapurahan hakijamäärät ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2018 kun apurahoja jaettiin ensimmäisen kerran. Liikkuvuusapurahoja jaetaan kaksi kertaa vuodessa. Vuosina 2018 ja 2019 hakemuksia tuli vuositasolla nelisensataa, kun vuonna 2023 hakijoita oli jo 1078. Kevään 2024 haussa saimme 511 hakemusta. 

Hakijamäärä kertoo apurahojen suuresta tarpeesta. Kulttuurirahasto nostaakin seuraavalla kierroksella jakosummaa aiemmasta 400 000 eurosta 500 000 euroon. Haun kriteerit kannustavat jatkossa taiteilijoita entistä pidempiin ulkomaisiin oleskelujaksoihin.

”Valtavien hakemusmäärien vuoksi myöntöprosentti on todella pieni. Tällöin niin hakijat kuin arvioitsijatkin tekevät paljon tuloksetonta ja turhaa työtä. Tavoitteenamme on jakaa entistä suurempia apurahoja, joiden myötä taiteilijat voivat panostaa entistä laajempaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisensa pitkäjänteisempään kehittämiseen”, kertoo hausta vastaava erityisasiantuntija Eriika Johansson.

Tulevassa Elokuun haussa liikkuvuusapurahan hakuehdot uudistetaan. Myönnettävien apurahojen minimisumma nousee 2 000 eurosta 3 000 euroon, ja perilläoloaika on jatkossa vähintään kaksi viikkoa. Apurahalla voi kattaa matkat, majoituksen sekä mahdolliset residenssi- ja rahti- tai vakuutuskustannukset.

”Pienempiin matkoihin on edelleen mahdollista hakea apurahaa esimerkiksi Tammikuun ja Lokakuun hauista, mutta liikkuvuusapuraha on jatkossa tarkoitettu pidempiä oleskeluja ulkomailla toteuttaville”, Johansson toteaa.

Apurahat vievät taiteilijat lähes jokaiselle mantereelle

Kaksi naista seisoo vierekkäin, taustalla kangas, jossa vihreä puu

Kirjailija Reetta Niemelä sekä tekstiilisuunnittelija Eri Shimatsuka saivat liikkuvuusapurahan residenssikuluihin ja Kettu ja hiljaisuus -kuvakirjan kiertueeseen Japanissa. Kuva: Chikako Harada

Kevään hausta myönnetyillä apurahoilla matkustetaan vähintään 26 kohdemaahan. Laskemista vaikeuttaa se, että moni taiteilija toteuttaa projekteja useammassa maassa. Kulttuurirahasto myös kannustaa ekologisempaan matkustamiseen, jolloin lentämistä vältettäessä matkat taittuvat monen maan halki.

”Liikkuvuusapurahojen saajat suuntaavat tältä kierrokselta Eurooppaan, Afrikkaan, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä Aasiaan. Suosituimpia maita olivat Italia ja Ranska. Kumpaankin suuntaa yhdeksän apurahansaajaa,” Johansson toteaa.

Ranskaan matkustaa muun muassa kuvataiteilija Milla-Kariina Oja, joka järjestää kesällä 2024 yksityisnäyttelyn Musée-Maison Henri IV -museossa Normandiassa. Oja työskentelee pääosin valokuvan ja liikkuvan kuvan keinoin, erityisesti kokeellisten ja performatiivisten videoinstallaatioiden parissa. Tulevan näyttelyn teokset pyrkivät katsomaan maailmaa aineen ja kiertokulun näkökulmasta pohtien elottoman ja elollisen luonnon rajoja eri aikakäsitteiden kautta.

Kauemmas matkustavat kirjailija Reetta Niemelä sekä tekstiilisuunnittelija Eri Shimatsuka, jotka saivat apurahan residenssikuluihin ja Kettu ja hiljaisuus -kuvakirjan kiertueeseen Japanissa. Ääniherkkyydestä ja melun ylivallasta kertova lastenkirja oli Shimatsukan esikoiskuvitus, ja se ilmestyi Suomessa vuonna 2022. Japanissa, jossa ollaan kiinnostuneita esimerkiksi suomalaisesta lastenkasvatuksesta ja tasa-arvosta, kirja ilmestyi Shimatsukan kääntämänä toukokuussa 2024.

Kauas matkustetaan myös Pohjoinen liike ry:n hankkeessa, jossa viedään koulukiusaamista käsittelevä Elämän koulu -teos Etelä-Koreaan. Kyseessä on monitaiteellinen teos, joka pohjautuu Antti Röngän vuonna 2019 julkaistuun romaaniin Jalat ilmassa. Sekä esitys että romaani käsittelevät koulukiusaamista ja sen jättämiä jälkiä, joita kiusattu kantaa pitkälle aikuisuuteen. Tanssija Valtteri Raekallion ja Raekallio Corp:in luotsaama projekti on yhdessä paikallisten nuorten ja ammattitaiteilijoiden kanssa luotava suurimittainen koulurakennukseen sijoittuva teos.

Kaikki myönnetyt liikkuvuusapurahat

Elokuussa ennätysmäärä liikkuvuusapurahahakemuksia, 39 myönnettyä apurahaa

Liikkuvuusapurahojen tarkoituksena on tukea esimerkiksi ulkomaille sijoittuvaa residenssityöskentelyä, esiintymiskiertueita ja näyttelyprojekteja sekä kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviä matkoja.

Kansainvälisten rajojen avautuminen koronapandemian vihdoin hellittäessä saattoi tänä vuonna kasvattaa hakemusten määrää, mutta yhtä lailla asiaan saattoi vaikuttaa esimerkiksi Taiken päätös lopettaa erillisten liikkuvuusapurahojen jakaminen.

”Koronapandemia on saattanut aiheuttaa myös sen, että apurahamme on saavuttanut aiempaa laajemman tunnettuuden kulttuurialalla. On hyvin ymmärrettävää, että pandemian jälkeen taiteilijat hakeutuvat entistä hanakammin työskentelemään ulkomaille, jolloin apurahoille on entistä suurempi tarve”, toteaa hausta vastaava erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio.

Polkupyörällä Saksasta Sveitsiin, nykysirkusta Eurooppaan

Kuva: Sami Perttilä

Suvi Oskala ja Emilia Lajunen. Kuva: Sami Perttilä

Myönnettyjen apurahojen summat vaihtelivat 2 000 eurosta 8 000 euroon. Mus. maisterit Suvi Oskala ja Emilia Lajunen saivat 5 000 euron apurahan levynjulkaisukiertueen toteuttamiseksi polkupyörillä Saksasta Sveitsiin.

”Otamme pyöräkiertueillamme konkreettisilla teoilla kantaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin livemusiikin kentällä. Pandemian jälkeen festivaalit pyrkivät toimimaan mahdollisimman ekologisesti ja kannustavat artisteja matkustamaan muilla keinoin kuin lentäen. Matkustaminen pyörillä ja lautalla on lentämistä hitaampaa, mutta ilmaston kannalta kestävämpää”, toteaa Oskala. Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala soittaa viisikielisillä viuluilla kamarikansanmusiikkia ja on esiintynyt laajasti ulkomailla kuten Kiinassa, Etelä-Koreassa, Intiassa sekä Pohjoismaissa.

Kaksi naista pahvisen kyltin kanssa. Kyltissä lukee 20 years later, still here!

Sirkusartistit Stina Kopra ja Lotta Paavilainen.

Sirkusartistit Stina Kopra ja Lotta Paavilainen saivat työryhmineen 6 000 euron apurahan 20 years later, still here! -nykysirkusesityksen residenssi-, esitys- ja verkostoitumismatkaan Euroopassa.

”Esitys on kurkistus kahden naissirkustaiteilijan 20-vuotiseen yhteiseen taipaleeseen sirkuksen, taiteen ja ystävyyden parissa. Karistamme esityksellämme stereotyyppisiä ennakkoluuloja ja kannustamme kaikkia olemaan oma itsensä”, Kopra kertoo. Tasapainoakrobatiaa, fyysistä komediaa ja stand uppia esityksissään yhdistelevät taiteilijat ovat tasapainoilleet yhdessä vuodesta 2001 ja edustaneet suomalaista huipputason sirkusosaamista ympäri Eurooppaa, Israelissa, Japanissa sekä Filippiineillä.

Nainen toppatakissa seisoo betonista tehdyssä huoneessa.

Sini Tuominen. Kuva: Huong Hoang

Sini Tuominen puolestaan on tanssija, tanssinopettaja ja kulttuurituottaja katu- ja klubitanssien parissa. Hänelle myönnettiin juuri 7 000 euron apuraha Urban Artistryn projektiin osallistumiseen Washington D.C:ssä sekä opintomatkaan, joka suuntautuu New Yorkiin ja Los Angelesiin.

Liikkuvuusapuraha avaa ovet kansainväliseen toimintaan

Muusikko Samuli Majamäen tarkoituksena oli jo ennen koronapandemiaa äänittää toinen albumi tansanialaisen laulaja-lauluntekijän Andrew Ashimban kanssa.

”Pandemia laittoi hankkeen jäihin, mutta nyt olemme toteuttamassa äänitteen, jossa yhdistellään ainutlaatuisella tavalla musiikkia ja luonnonääniä. Tavoitteenamme on tuoda kuulijoille intiimi kuuntelukokemus ja matka sielua hiveleviin melodioihin, rytmeihin ja Afrikan luonnon äänimaisemiin”, kertoo Majamäki, jolle myönnettiin 3 500 euron apuraha esiintymis- ja äänitysmatkan toteuttamiseen Tansaniaan. Maa on Majamäelle ennestään tuttu, sillä hän on asunut siellä vuosina 2003–2005.

Sumuinen kuva silmälasipäisestä miehestä alhaaltapäin kuvattuna.

Kari Yli-Annala

Kuvataiteilija ja tutkija Kari Yli-Annalan teosten keskeiset teemat liittyvät aikaan, intensiteetteihin ja muutoksiin. Yli-Annala sai 4 000 euron apurahan taiteellisen ja tutkimuksellisen työskentelyn matkakuluihin Kööpenhaminassa ja Berliinissä sekä kuvausmatkan toteuttamiseen Palestiinaan.

Mies soittaa lyömäsoitinta syksyisessä maisemassa.

Issiaka Dembele. Kuva: Era Kahyaoglu

”Tallennan muutoksia Al’Arroubin pakolaisleirin ympäristössä Hebronissa. Teoksen keskiössä on sen vieressä oleva, pakolaisleirin asukkaille tärkeä kukkula”, Yli-Annala kertoo.

Perinnemuusikko Issiaka Dembelen mukaan musiikki kuuluu alkujuurilleen, missä esi-isät ja henget ovat läsnä.

”Matkustan setäni ja isäni luokse, jotka ovat mestareita perinteisissä soittimissa (balafon, kora) ja melodioissa. Osa musiikista on pyhää ja henkistä, eikä sitä saa soittaa miten tahansa. Haluan tehdä tätä arvokasta perinnettä tunnetuksi länsimaissa ja nykyaikaisilla alustoilla kuten Spotify”, Dembele kertoo. Hänelle myönnettiin 2 500 euron apuraha manding-musiikkiin ja afrikkalaiseen bluesiin liittyvään sävellys-, tutkimus- ja äänitysmatkaan Länsi-Afrikkaan.

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahoja voi hakea kaksi kertaa vuodessa, Maaliskuun ja Elokuun hauissa. Kaikki vuonna 2022 myönnetyt liikkuvuusapurahat löydät täältä. Valitse pudotusvalikosta erillishaut ja liikkuvuusapurahat.

Elokuun hausta 45 liikkuvuusapurahaa

Suurin apuraha, 10 000 euroa, myönnettiin tällä hakukierroksella Taiteellisen tanssin yhdistys ry:lle. Yhdistys vie ohjaaja Carl Knifin nykytanssioteoksen ”Sessions” maailman ensi-iltaan Hong Kongiin. Teos käsittelee kohtaamista ja kohtaamattomuutta sekä näiden vaikutuksia ja kysyy, voiko esitys olla luottamuksellinen kuten hoitosuhde.

Tukea pitsinnypläyksestä metallitaiteeseen

Kuvataiteilija Tarmo Thorstöm. Kuva: Hans Lehtinen

Kuvataiteilija Tarmo Thorstöm. Kuva: Hans Lehtinen

Pitsinnypläystä töissään käyttävä kuvataiteilija Tarmo Thorström osallistuu liikkuvuusapurahan tuella pitsinäyttelyyn Gironassa Espanjassa. Paikallinen pitsifestivaalia järjestävä yhdistys on tilannut Thorströmiltä teoksen, jonka heidän nyplääjänsä toteuttavat. Teos jää pysyvästi kaupungin pääelokuvateatterin aulaan.

Seppä ja metallitaiteilija Arttu Halkosaari

Seppä ja metallitaiteilija Arttu Halkosaari

– Työni ammentavat Rauman kulttuuriperinnöstä ja käyvät sen pitkän historian kanssa dialogia. Raumalla pitsinnypläys, käsityöllisestä muodostaan huolimatta, oli jo 1700-luvulla taloudellisen merkittävyytensä vuoksi laskettu teollisuudeksi. Nykyajan teknologisoituvassa ja hektisessä yhteiskunnassa pitsinnypläyksen voi nähdä vastareaktiona jatkuvalle talouskasvulle ja ylettömälle kerskakulutukselle, Thorström toteaa. 

Seppä ja metallitaiteilija Arttu Halkosaari matkustaa apurahalla mm. Skotlantiin, Irlantiin ja Ranskaan seppäkisälliksi.

– Haluan tulevaisuudessa opettaa omien kokemuksieni kautta alan mahdollisuuksia seuraaville sukupolville. Kisällinä matkaaminen pajalta toiselle on vanha tapa, jota haluan ylläpitää, Halkosaari kertoo. Puolitoista vuotta kestävä taontaa, työkokemusta ja taidetta sisältävä matka tulee taittumaan kodiksi muunnetulla pakettiautolla.

Liikkuvuusapurahan tuella mahdollistetaan teosten esittäminen ulkomailla

Käsikirjoittaja Essi Aittamaa.

Käsikirjoittaja Essi Aittamaa.

Käsikirjoittaja-tuottaja Essi Aittamaan Tanskassa esitettävä teos ”Sauna” käsittelee ihmisen haavoittuvuutta ja uskallusta laittaa itsensä alttiksi toisten ihmisten edessä. Teos sijoittuu epätavalliseen paikkaan, homosaunaan.

– Mielestäni lokaatio sopi juuri tähän teokseen erinomaisesti, sillä itsensä alttiiksi laittaminen on kokemuksen ytimessä. Kun toisten ihmisen lähestyminen ja itsensä paljastaminen tuntuu välillä vaikealta arkisessa elämässäkin, vaatteiden ja muiden suojamuurien turvaamana, miltä se mahtaisi tuntua saunassa?

Valokuvaaja Heli Sorjonen.

Valokuvaaja Heli Sorjonen.

Valokuvaaja Heli Sorjonen puolestaan matkustaa Tanskaan, Saksaan ja Turkkiin kuvaamaan naispuolisten imaamien työtä. Sorjonen kuvaa syksyn 2021 aikana laaja-alaisesti valokuva- ja videomateriaalia tanskalais-turkkilaisen äänitaiteilija-ohjaaja Nevin Tuna Erönden kansainväliseen yhteistyöteokseen ”Female Prayers”. Teos saa ensi-iltansa Malmössä toukokuussa 2022.

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahoja voi hakea kaksi kertaa vuodessa, Maaliskuun ja Elokuun hauissa. Kaikki vuonna 2021 myönnetyt liikkuvuusapurahat löydät täältä. Valitse pudotusvalikosta erillishaut ja liikkuvuusapurahat.