Lapin rahasto jakoi apurahoja 455 000 euroa
Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto järjesti 47. vuosijuhlansa Rovaniemen Korundissa 23.5.2015. Lapin rahasto jakoi apurahoja tieteelle ja taiteelle yhteensä 455 000 euroa 51 hakijalle. Apurahoja myönnettiin eniten Rovaniemelle 217 000 euroa, josta myös hakemuksia tuli eniten.
Lapin rahasto jakaa vuorovuosina tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon, suuruudeltaan 10 000 euroa. Tänä vuonna myönnettiin ympäristöpalkinto kalakantojen hyväksi tehdystä työstä. Vuosijuhlapuheen piti vs. rehtori Irja-Kaisa Lakkala aiheesta Joutsenet ovat aina ajatuksissani, paneutuen Lapin rahaston merkitykseen ja vaikuttavuuteen lappilaisen kotiseutuidentiteetin, kulttuurin ja luovuuden tukijana.
Apurahahakemuksia enemmän taiteelle kuin tieteelle
Lapin kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 454 hakemusta. Kaikkien hakemusten yhteenlaskettu summa oli 6,3 miljoonaa euroa, joka oli sama kuin viime vuonna. Taiteelle tuli enemmän hakemuksia kuin tieteelle. Taiteen osuus myönnetyistä apurahoista oli 53 % ja tieteen 47 %. Naisten osuus saajista oli 61 % ja miesten 39 %.
Ympäristöpalkinto kalakantojen hyväksi tehdystä työstä
Ympäristöpalkinto myönnettiin kahdelle yhdistykselle,molemmille 5 000 euroa, kalakantojen hyväksi tehdystä työstä. Pro Siika ry:n toiminta tähtää kesäisen vaellussiian palauttamiseen mereen ja jokeen. Samalla yhdistys haluaa kohottaa yleistä tietoisuutta vaellussiiasta ja sen ympärille syntyneestä vuosisatoja vanhasta, ainutlaatuisesta, elävästä perinnekalastuskulttuurista.
Tornio-Muoniojokiseura ry on koko 30-vuotisen toimintansa ajan tehnyt voimakasta työtä vaelluskalakantojen palauttamiseksi Tornion-Muonionjokeen. Jokiseura on ajanut johdonmukaisesti Itämeren lohenkalastuksen muuttamista kotijokiperusteiseksi. Vaelluskalojen kotijokiperusteinen kalastus perustuu kansainväliseen lakiin ja on biologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti, laillisesti ja historiallisesti kestävin tapa kalastaa.
A.E. Nordenskiöld –stipendi Mari Orjasniemelle
A.E. Nordenskiöld -stipendi (24 000 euroa) myönnettiin taiteen maisteri Mari Orjasniemelle väitöskirjatyöhön ”Arktisen alueen ekologista kestävyyttä edistävien ratkaisujen yhteiskehittäminen kollaboratiivisessa mediassa”. Orjasniemi on kiinnostunut tutkimuksessaan siitä, miten mediaa voidaan käyttää alustana yhteiskehittämistyössä, joka osallistaa ihmisiä tuoden yhteen erilaista tietoa ja osaamista samalla, kun pyritään lisäämään keskinäistä ymmärrystä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää käytännönläheisiä työkaluja, menetelmiä ja malleja kollaboratiivisessa mediassa tapahtuvaan avoimeen ja monialaiseen yhteiskehittämistyöhön, ja tarkastella sen kulttuurisia rakenteita ja käytänteitä.
Tutkimuksen yhteiskehittämisprosesseissa hahmotetaan arktisen alueen ekologiseen kestävyyteen liittyviä kehittämistarpeita ja etsitään niihin konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Näin tutkimus tuottaa tietoa arktisesta toimintaympäristöstä hyödyttäen alueen ekologista kestävyyttä edistävää työtä.
Tukea yrittäjyyden alkuvaihetta käsittelevälle tutkimukselle
YTM Piritta Parkkarille myönnettiin 24 000 euroa väitöskirjatyöhön jossa hän tutkii suomalaisten nuorten yrittäjyysyhteisöjä. Tutkimus pohjautuu ”Entrepreneurship Society” -nimisissä yrittäjyysyhteisöissä tehtyyn kenttätyöhön. Näitä yhteisöjä on yli 15 ympäri Suomea Helsingistä Rovaniemelle ja niiden tarkoituksena on innostaa nuoria ja opiskelijoita yrittäjyyteen.
Artikkelipohjainen väitöskirja vastaa muun muassa kysymykseen: ”Miten yrittäjyydelle eri tahoilta (esimerkiksi valtiovalta, julkinen keskustelu) asetetut tavoitteet toteutuvat yhteisöissä ja kuinka niitä vastustetaan?” Tutkimuksen tavoite on luoda tilaa monenlaisille tavoille olla yrittäjä sekä haastaa yksinkertaistavia ajattelumalleja yrittäjyydestä.
Visuaalisen taiteen apuraha Mark Robertsille
Mark Roberts (MA) (1970) on englantilainen kuvataiteilja ja käsikirjoittaja. Hän on opiskellut valokuvataidetta Englannissa (University for the Creative Arts at Farnham) ja elokuvakäsikirjoittamista Salfordin yliopistossa Manchesterissä. Roberts yhdistää videota, valokuvaa, tekstiä ja ääntä teoksissaan, jotka tutkivat ihmisten näkyviä ja näkymättömiä suhteita elinympäristöihinsä. MRoberts työskentee usein yhdessä kuvataiteilija Minna Rainion kanssa, ja he toteuttavat monikanavaisia videoinstallaatioita, jotka käsittelevät yhteiskunnallisia ja poliittisia teemoja.
Rainion ja Robertsin teokset ovat olleet esillä laajasti Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa mm. Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä (2004), Franklin ArtWorks-galleriassa Minneapolisissa (2010), Governor´s Islandin galleriassa New Yorkissa (2011), Valokuvataiteen museossa Helsingissä (2012) ja Porin taidemuseossa (2013).
Maakunnallisesti merkittäville hankkeille yhteensä 40 000 euroa
Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry:lle myönnettiin 15 000 euroa yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Silence Moods on uusi kulttuurimatkailukonsepti jonka avulla rakennetaan uudenlainen liiketoimintamalli taidetapahtumien ja matkailun välille. Silence Moods konseptissa synnytetään uusia kulttuurimatkailutuotteita, jotka työllistävät taiteilijoita ja samalla mahdollistavat yhdistyksen toiminnan kehittämisen.
Sodankylän elokuvafestivaaleille myönnettiin 25 000 euroa Sodankylän elokuvajuhlien 30-vuotisjuhlan järjestämiseen. Sodankylän elokuvajuhlat järjestää myös kunnianosoituksena edesmenneelle elokuvajuhlien festivaalijohtajalle Peter von Baghille omistetun 30-vuotisjuhlaseminaarin. Samalla vaalitaan parhaimmalla mahdollisella tavalla Peter von Baghin arvokasta perintöä. Seminaarin vetäjänä toimii yksi maailman merkittävin elokuvakriitikko (Cahiers du Cinema) ja Ranskan Kinemateekin johtaja Serge Toubiana. Seminaari tullaan striimaamaan suorana YLE:n verkkosivuille ja samalla se tallennetaan jatkokäyttöä varten.
Lastenkulttuurille mediatyöpajoja ja kulttuuriperinnettä
Lastenkulttuurille myönnettiin tukea 17 500 euroa kahdelle eri hankkeelle. Apurahaa myönnettiin perheen yhteisten mediatyöpajojen järjestämiseen ja kulttuuriperinteen esille tuomiseen eri taiteenaloja käyttäen.
Taidelahjoitus Kemin taidemuseolle
Lapin Kulttuurirahasto lahjoitti tänä vuonna Kemin taidemuseolle kuvataiteilija Sanna Koiviston teoksia. Koiviston kuusiosainen teossarja Myydyt morsiamet käsittelee naisen asemaa, roolia ja suhdetta yhteiskuntaan ja luontoon. Sarjan kipsiveistokset kuvaavat naisvartaloita, joista jokaisella on erilainen kuori, iho. Vartalot on hunnutettu tai päällystetty erilaisilla aineksilla kuten hiekalla, helmillä, rahoilla, jopa pullonkorkeilla. Myydyt morsiamet -teoksista välittyy taiteilijan tuotannolle ominainen herkkyys, monitulkintaisuus ja kantaaottavuus.
Sanna Koivisto on toiminut päätoimisena kuvataiteilijana vuodesta 1977 lähtien. Hänen laaja ja monipuolinen tuotantonsa koostuu pronssi-, keramiikka- ja sekatekniikkaveistoksista, piirustuksista, maalauksista, julkisista monumenteista sekä ympäristötaideteoksista. Julkisia monumentteja taiteilija on tehnyt parikymmentä.
Koivisto asuu ja työskentelee Iissä, Pohjois-Suomessa. Hänen työhuoneensa sijaitsee taidekeskus KulttuuriKauppilan ateljeetalossa Iijoen varrella. Koivisto on yksi KulttuuriKauppilan perustajajäsenistä. Taiteellisen työnsä ohessa Sanna Koivisto on toiminut taideaineiden opettajana koko uransa ajan.
Koiviston kaikki työt kertovat rohkeasti mutta herkästi ympärillä olevasta, muuttuvasta yhteiskunnasta. Pienen ihmisen erottaminen suuresta massasta ja sitä kautta inhimillisyyden esiin tuominen on yksi keskeinen teema Koiviston tuotannossa. Koiviston teokset muistuttavat mahdollisuudesta saada syntyä, kasvaa, antaa ja saada rakkautta, kuulua osaksi luontoa ja maailmankaikkeutta.
Studio Solui -tanssiryhmä esiintyi.
