Pirkanmaan rahaston toimistolla Ylöjärvellä ovet ovat avoinna torstaina 19.1. kello 13–17. Toimisto sijaitsee osoitteessa Mastontie 6, 2. krs. Sisäänkäynti rakennuksen päädystä.
Tervetuloa kysymään apurahoista ja niiden hakemisesta.
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.
Infossa on tarjolla ajankohtaista hakutietoa, vinkkejä ja neuvontaa Etelä-Karjalan Kulttuurirahaston apurahojen hakemista suunnitteleville. Tilaisuudessa on mahdollisuus myös esittää hakemuksen tekemistä ja rahoitusta koskevia kysymyksiä. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu klo 12.30 alkaen.
Tervetuloa!
Lisätietoa Etelä-Karjalan rahastosta ja sen myöntämistä apurahoista
Jos kaupunki on rakennettu oikealla tavalla, se kannustaa ihmisiä liikkumaan arjessaan ja tästä hyötyvät niin ihmisten oma terveys, ympäristö kuin koko kaupunki. Tästä oletuksesta lähtee Mikko Kärmeniemen tutkimus, jossa hän selvittää ympäristön vaikutusta pohjoissuomalaisten fyysiseen aktiivisuuteen.
Kärmeniemi tutkii, miten yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa ihmisten päivittäisiin liikkumisvalintoihin. Pääosin huomio on siinä, kannustaako ympäristö hypäämään auton rattiin, pyörän satulaan, vai voiko arjen askareet hoitaa kävellen.
– Tutkimuksista alkaa olla jo melko vankkoja todisteita siitä, että kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla toteutetut yhdyskuntarakenteet olisivat sekä terveyden että ympäristön ja myös ylipäätään kaupunkien elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä.
Olemme syntyneet liikkumaan, emme liikuteltaviksi.
Liikuntatutkijat ovat Kärmeniemen mukaan yhä enemmän siirtyneet painottamaan arjen liikunnan merkitystä liikuntaharrastusten sijaan.
– Olemme syntyneet liikkumaan, emme liikuteltaviksi, Kärmeniemi kiteyttää.
Fyysiseen aktiivisuuteen kannustava elinymäristö koostuu Kärmeniemen mukaan useista tekjöistä. Yksi on riittävä tiiviys: väestötiheys takaa, että syntyy lähipalveluita, joita ihmiset pystyvät hyödyntämään. Toinen tekijä on katuverkosto ja infrasturktuuri, jossa on panostettu pyöräily- ja kävelymahdollisuuksiin, jotta eri määränpäiden välillä liikkuminen on helppoa. Kolmantena Kärmeniemi nostaa esiin maankäytön monipuolisuuden.
– Jotta päivittäiset askareet voi hoitaa kävellen, pyöräillen tai julkisten kulkuvälineiden avulla, asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden on sijaittava iloisessa sekamelskassa keskenään, ei niin että tietty alue on varattu vain asutukselle tai esimerkiksi kaupalle.
Maailmalla ympäristön ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä on tutkittu jo paljon, mutta Suomessa vähemmän. Suomeen kuitenkin liittyy erityispiirteitä, kuten myöhäinen kaupungistuminen, jonka vuoksi kaupungit on rakennettu pitkälti yksityisautoilun ehdoilla.
Autollakin pitää päästä liikkumaan kaupungissa, mutta se ei saisi olla ensisijainen vaihtoehto.
– Eheyttävästä suunnittelusta on puhuttu paljon, mutta mielestäni kaupunkeja suunnitellaan edelleen pitkälti niin että marketit rakennetaan pelloille ja uudet asuinalueet kaupungin reunoille aika väljästi, ja työpaikat pelkästään niille varatuille paikoille.
Omassa tutkimuksessaan Kärmeniemi käyttää hyväkseen pohjoissuomalaisista kerättyä syntymäkohorttidataa. Hän pyrkii löytämään siitä seikkoja, jotka aiempien tutkimusten perusteella tukevat fyysistä aktiivisuutta.
Pitkittäisaineistot tarjoaa mahdollisuuden seurata, vaikuttaako ympäristö oikeasti liikkumiseen vai onko se seurausta jostain muusta.
Kärmeniemi toivoo, että tutkimuksen tulokset vaikuttaisivat siihen, miten kaupunkeja suunnitellaan. Konkreettisesti se tarkoittaisi esimerkiksi suurempia investointeja kävelyyn, pyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen. Tällaiset suunnitelmat herättävät usein vahvoja tunteita.
– Vastakkainasettelua syntyy helposti, eikä se ole hyväksi. Autollakin pitää päästä liikkumaan, mutta se ei saisi olla ensisijainen vaihtoehto.
Etelä-Savon rahaston rahasto järjestää apurahainfon torstaina 19.1.2017 klo 13.00-15.00 Mikkelin kaupunginkirjaston Mikkeli-salissa (Raatihuoneenkatu 6).
Tule kuulemaan ajankohtaista hakutietoa, vinkkejä ja neuvontaa apurahanhakijoille. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.
Tervetuloa!
Lisätietoa Etelä-Savon rahastosta ja sen myöntämistä apurahoista
Infossa on tarjolla ajankohtaista hakutietoa, vinkkejä ja neuvontaa Kymenlaakson Kulttuurirahaston apurahojen hakemista suunnitteleville. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus esittää hakemuksen tekemistä ja rahoitusta koskevia kysymyksiä maakuntarahaston edustajille. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Paikka: Konst o Deli, Valve, Hallituskatu 7, Oulu
Aika: keskiviikkona 18.1.2017 klo 16.00 alkaen
Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto ja Koneen Säätiö järjestävät yhteisen maksuttoman apurahainfon Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueen taiteentekijöille. Tilaisuudessa kerrotaan hyvän hakemuksen tekemisestä hakijan, arvioijan ja eri apurahoja myöntävien organisaatioiden näkökulmista. Tule kuulemaan ajankohtaista asiaa apurahoista ja avustuksista.
Ohjelma
Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) apurahat ja avustukset
• erityisasiantuntija Tomi Aho
Suomen Kulttuurirahaston (SKR) Pohjois-Pohjanmaan rahaston avustukset ja apurahat
• asiamies Jari Sivonen
Koneen säätiön tuki taiteelle
• yliasiamies Anna Talasniemi (videolinkin kautta)
Miten tehdään hakemus?
• SKR Pohjois-Pohjanmaan rahasto, taideostotoimikunnan puheenjohtaja, hoitokunnan jäsen Antti Tenetz
Apurahansaajan näkökulma
• kirjailija Simo Hiltunen
• kuvanveistäjä Minna Kangasmaa
Ohjelmaan kuuluu kahvitarjoilu.
Tervetuloa !
Lisätietoa: läänintaiteilija Antti Tenetz, antti.tenetz@taike.fi
Orimattilan Heinämaa on Rauman ohella Suomen toinen alue, jolla nypläys on ollut merkittävä ammatti ja myös säilynyt elävänä traditiona. Helena Honka-Hallila yhdessä työryhmän kanssa työstää parhaillaan tietokirjaa Heinämaan pitseistä ja niiden historiasta. Kirja tulee sisältämään Heinämaan pitsin tarinan sekä pitsien malleja 1800-luvulta nykypäivään.
– Heinämaan pitsin tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta säilyneistä vanhoista nypläystyynyistä löytyvien vuosilukujen perusteella voi päätellä että pitsiä on nyplätty kylässä jo ainakin 1800-luvun alkupuolella. Vanhoja pitsejä on säilynyt museoiden kokoelmissa, Honka-Hallila kertoo.
1900-luvun aikana Heinämaalla myös kehitettiin uudenlaista nypläystyyliä. Siellä tehtiin muun muassa suuria pöytäliinoja yhdistämällä leveitä pitsejä. Kokeilevat nyplääjät kuten Varma Ritala tekivät hartiahuiveja, koruja ja pieniä iltalaukkuja.
Kylän naisille nyplääminen oli tapa saada tuloja. Vielä 1936 Heinämaalla oli 200 nyplääjää jotka saivat ainakin osan tuloistaan pitsejään myymällä, ja vuonna 1953 nypläys oli päätulo 30 naiselle.
Heinämaalle oli huonot liikenneyhteydet ja kylä oli pitkälti eristyksissä, mikä auttoi oman tyylin kehittymistä. Toisaalta jotkut heinämaalaiset lähtivät kylästä myymään pitsejä muualle. Esimerkiksi Lahdessa sijainnut Helmi Vuorenmaan liike nypläytti kansallispukuihin tarvittavia pitsejä heinämaalaisilla ja myös jotkut helsinkiläiset liikkeet teettivät töitä Heinämaan nyplääjillä.
– Lasten piti opetella nypläämään ja vanhemmat saattoivat vaatia lapsen nypläämään tietyn määrän ennen kuin he pääsivät ulos leikkimään, Honka-Hallila kertoo.
Nypläysmalleista myös pidettiin hyvä huoli ja taito haluttiin pitää visusti omassa kylässä.
– Jos muutti pois Heinämaalta, piti luopua nypläyksestä, Honka-Hallila kertoo. Pitsien malleja ei myöskään saanut ostaa mistään, vaan ne kulkivat perheissä.
– Mallit olivat arvotavaraa, niitä ei annettu toisille koska niillä tienattiin rahaa.
Vasta nyt pitsimalleja on alettu myydä Heinämaan pitsinkutojien Pitsituvassa.
– Vanhat mallit on tehty tuohen päälle. Niiden mallit ovat selkeitä verrattuna esimerkiksi Rauman pitseihin, Honka-Hallila selittää Heinämaan pitsien erityispiirteitä. Tyypillisiä heinämaalaisia tuotteita ovat myös esimerkiksi pienet liinat, jotka ovat kokonaan pitsiä erotuksena esimerkiksi raumalaisista liinoista, joissa keskellä on kangasta.
Pitsiperinne elää yhä Heinämaalla. Pitsituvassa järjestetään tapahtumia ja näyttelyitä ja nypläystä opetetaan niin lapsille kuin aikuisillekin. Lisäksi Pitsituvalla myydään yhä paikallisten kutojien töitä, eli nypläys tuo yhä sivutuloja kyläläisille.
Kuvat:
1. Heinämaalainen äiti tyttärineen nyplää.
2. Heinämaan pitsejä Pitsituvalla 2010-luvun alussa.
3. Suomen ensimmäisessä kotiteollisuusnäyttelyssä vuonna 1875 oli esillä heinämaalaisen Henrika Kivistön pitsejä.
4. Orimattilan Villatehtaan johtaja Sven Fahlgren sai vuonna 1965 lahjaksi Varma Ritalan nypläämän ison pellavaliinan.
Maakuntarahastojen apurahat ovat haettavina 10.1.-10.2.2017. Lisätietoa täällä.
Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään Pirkanmaan Kulttuurirahaston ja Taiteen edistämiskeskuksen Pirkanmaan toimipisteen järjestämässä luovien alojen rahoitusseminaarissa 24. tammikuuta 2017 kello 11.45–16 Tampereella.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen
Apurahaa voivat hakea pirkanmaalaiset tai Pirkanmaan hyväksi työtä tekevät yksityishenkilöt, työryhmät tai yhteisöt, yhteisöt lähinnä erilaisten tiede-, taide- ja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Rahasto tukee mielellään oivaltavia ja korkeatasoisia hankkeita, nousevia ja uudistavia kykyjä sekä eri tavoin marginaaliin jääviä aloja ja tapahtumia ja lähikulttuuria.
Yleisrahastosta myönnetään apurahoja kaikille kulttuurielämän aloille, nimikkorahastosta lahjoittajan määrittelemille aloille. Tänä vuonna jakovuorossa ovat Aamulehden 100-vuotisrahasto, Kaisa Ahosen rahasto II, Matti ja Helvi Heikkilän rahasto, Yrjö ja Marjatta Juharin rahasto, Aune ja Kalle Kaiharin rahasto, Aili Luukkosen rahasto, Marjatta Melkas-Rusasen ja Anneli Melkaksen rahasto, Irmeli Näsäsen rahasto, Elli ja Elvi Oksasen rahasto, Pirkanmaan Sydäntutkimusrahasto, Aino Valvaalan rahasto ja Lars Zilliacuksen rahasto.
Lisäksi haettavina ovat Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahat syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen, 30 000 euroa, ja syövän eliminoimiseen johtaviin tutkimuksiin, 30 000 euroa.
Lasten ja nuorten kulttuurille on varattu vähintään 20 000 euroa. Maakunnan kulttuuria edistäviin tai muuten suurta rahoitusta vaativiin Kärkihankkeisiin on varattu vähintään 40 000 euroa.
Apurahaneuvontaa järjestetään avoimin ovin rahaston toimistolla Ylöjärvellä 19.1.2017 kello 13–17.
Rahaston apurahoista päättää hoitokunta, joka edustaa monipuolisesti rahaston toiminta-alueen taiteen, tieteen, yhteiskunnan ja talouselämän asiantuntemusta. Apurahat julkistetaan vuosijuhlassa 12.5.2017.
Lisätiedot ja linkki hakupalveluun Pirkanmaan rahaston sivuilta
Maakuntarahastot tukevat taiteen aloilla työskentelyä ja erilaisia hankkeita, tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Apurahoista päätettäessä etusijalla ovat maakunnassa asuvat tai syntyneet hakijat, maakunnassa suoritettava tai siihen kohdistuva työ sekä maakunnallisesti erityisen merkittävät kulttuuri- ja kehittämishankkeet.
Jokainen maakuntarahasto myöntää vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana maakunnan kärkihankkeisiin. Lisäksi jokainen rahasto myöntää lasten- ja nuortenkulttuuriin vähintään 20 000 euroa. Pienimmät myönnettävät apurahat ovat 2000 euroa, poikkeuksena opintoapurahat, jotka voivat olla pienempiä. Maakuntarahastoilla on myös omia painopisteitään, esimerkiksi alueen elinvoimaa ja identiteettiä uudistavat hankkeet, yhteisöllisyys sekä lasten- ja nuortenkulttuuri.
Haku päättyy 10.2. klo 16
Apurahojen haku tapahtuu verkossa osoitteessa www.skr.fi/haku. Hakemus tulee jättää järjestelmään perjantaihin 10.2.2017 klo 16.00 mennessä. Myös lausunnot tulee jättää 10.2. klo 16.00 mennessä. Käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu maakuntarahastoihin verkkopalvelussa määräaikana.
Apurahat jaetaan kunkin maakuntarahaston omassa vuosijuhlassa huhti-toukokuussa.
Lisää tietoa maakuntarahastoista ja niiden apurahoista löydät kunkin maakuntarahaston omalta sivulta: www.skr.fi/fi/rahastot
Tietoa Kulttuurirahaston toiminnasta ja apurahoista myös:
www.facebook.fi/kulttuurirahasto
twitter.com/skr_fi
www.youtube.com/kulttuurirahasto