Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Elokuun hausta 45 liikkuvuusapurahaa

Suurin apuraha, 10 000 euroa, myönnettiin tällä hakukierroksella Taiteellisen tanssin yhdistys ry:lle. Yhdistys vie ohjaaja Carl Knifin nykytanssioteoksen ”Sessions” maailman ensi-iltaan Hong Kongiin. Teos käsittelee kohtaamista ja kohtaamattomuutta sekä näiden vaikutuksia ja kysyy, voiko esitys olla luottamuksellinen kuten hoitosuhde.

Tukea pitsinnypläyksestä metallitaiteeseen

Kuvataiteilija Tarmo Thorstöm. Kuva: Hans Lehtinen

Kuvataiteilija Tarmo Thorstöm. Kuva: Hans Lehtinen

Pitsinnypläystä töissään käyttävä kuvataiteilija Tarmo Thorström osallistuu liikkuvuusapurahan tuella pitsinäyttelyyn Gironassa Espanjassa. Paikallinen pitsifestivaalia järjestävä yhdistys on tilannut Thorströmiltä teoksen, jonka heidän nyplääjänsä toteuttavat. Teos jää pysyvästi kaupungin pääelokuvateatterin aulaan.

Seppä ja metallitaiteilija Arttu Halkosaari

Seppä ja metallitaiteilija Arttu Halkosaari

– Työni ammentavat Rauman kulttuuriperinnöstä ja käyvät sen pitkän historian kanssa dialogia. Raumalla pitsinnypläys, käsityöllisestä muodostaan huolimatta, oli jo 1700-luvulla taloudellisen merkittävyytensä vuoksi laskettu teollisuudeksi. Nykyajan teknologisoituvassa ja hektisessä yhteiskunnassa pitsinnypläyksen voi nähdä vastareaktiona jatkuvalle talouskasvulle ja ylettömälle kerskakulutukselle, Thorström toteaa. 

Seppä ja metallitaiteilija Arttu Halkosaari matkustaa apurahalla mm. Skotlantiin, Irlantiin ja Ranskaan seppäkisälliksi.

– Haluan tulevaisuudessa opettaa omien kokemuksieni kautta alan mahdollisuuksia seuraaville sukupolville. Kisällinä matkaaminen pajalta toiselle on vanha tapa, jota haluan ylläpitää, Halkosaari kertoo. Puolitoista vuotta kestävä taontaa, työkokemusta ja taidetta sisältävä matka tulee taittumaan kodiksi muunnetulla pakettiautolla.

Liikkuvuusapurahan tuella mahdollistetaan teosten esittäminen ulkomailla

Käsikirjoittaja Essi Aittamaa.

Käsikirjoittaja Essi Aittamaa.

Käsikirjoittaja-tuottaja Essi Aittamaan Tanskassa esitettävä teos ”Sauna” käsittelee ihmisen haavoittuvuutta ja uskallusta laittaa itsensä alttiksi toisten ihmisten edessä. Teos sijoittuu epätavalliseen paikkaan, homosaunaan.

– Mielestäni lokaatio sopi juuri tähän teokseen erinomaisesti, sillä itsensä alttiiksi laittaminen on kokemuksen ytimessä. Kun toisten ihmisen lähestyminen ja itsensä paljastaminen tuntuu välillä vaikealta arkisessa elämässäkin, vaatteiden ja muiden suojamuurien turvaamana, miltä se mahtaisi tuntua saunassa?

Valokuvaaja Heli Sorjonen.

Valokuvaaja Heli Sorjonen.

Valokuvaaja Heli Sorjonen puolestaan matkustaa Tanskaan, Saksaan ja Turkkiin kuvaamaan naispuolisten imaamien työtä. Sorjonen kuvaa syksyn 2021 aikana laaja-alaisesti valokuva- ja videomateriaalia tanskalais-turkkilaisen äänitaiteilija-ohjaaja Nevin Tuna Erönden kansainväliseen yhteistyöteokseen ”Female Prayers”. Teos saa ensi-iltansa Malmössä toukokuussa 2022.

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahoja voi hakea kaksi kertaa vuodessa, Maaliskuun ja Elokuun hauissa. Kaikki vuonna 2021 myönnetyt liikkuvuusapurahat löydät täältä. Valitse pudotusvalikosta erillishaut ja liikkuvuusapurahat.

Taidetestaajat hakee uusia keinoja tarjota taide-elämyksiä poikkeusoloissa

Maaliskuussa 2020 alkanut koronapandemia on aiheuttanut kymmenien tuhansien yläkoululaisten Taidetestaajat-vierailujen peruuntumisen. Nykyisistä yhdeksäsluokkalaisista noin 45 000 jäi viime lukuvuonna vaille vierailua. Myös tämän lukuvuoden taidevierailumatkojen onnistuminen on epävarmaa.

Taidetestaajat avaakin 1. marraskuuta alkaen teattereille, orkestereille, taidemuseoille ja muille taidealan toimijoille tarkoitetun ylimääräisen ohjelmahaun, jossa haetaan poikkeusoloihin sopivia, innovatiivisia keinoja viedä korkealaatuiset taide-elämykset kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten saataville vielä tämän lukuvuoden aikana.

– Tarkoituksena on lunastaa lupauksemme tarjota jokaiselle Suomen kahdeksasluokkalaiselle laadukas taide-elämys. Oikeus osallistua taide- ja kulttuurielämään kuuluu myös pandemia-aikana yläkoulua käyville nuorille, perustelee Taidetestaajat-toiminnan päällikkö Joonas Keskinen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta.

Ylimääräinen haku tuo kaivattua apua myös koronan runtelemalle taidekentälle. Kyse ei tällä kertaa ole lippukaupasta, kuten Taidetestaajien normaalissa toiminnassa, vaan Taidetestaajat ostaa taidelaitoksilta ylimääräiseen ohjelmahakuun mukaan valitut tuotantokokonaisuudet tai niiden osa-alueet.

Ei korvaa perustoimintaa

Ylimääräinen haku ja sen kautta tilatut kokonaisuudet eivät korvaa Taidetestaajien perustoimintaa. Tavoitteena on edelleen, pandemiatilanteen ja kokoontumisrajoitusten sen salliessa, tarjota mahdollisimman monelle kahdeksasluokkalaiselle mahdollisuus kokea unohtumaton taide-elämys paikan päällä taidelaitoksissa – samettiverhojen edessä ja kristallikruunujen alla.

– Parhaassa tapauksessa yläkoululainen pääsee osallistumaan sekä taidevierailulle että tässä ylimääräisessä ohjelmahaussa valittuihin kokonaisuuksiin, Keskinen toteaa.

Niin Taidetestaajien ylimääräinen ohjelmahaku kuin normaali haku ovat avoimia sekä esittäville että visuaalisille taiteille. Valinnoissa painotetaan taiteellisen laadun lisäksi kokonaisuuden sopivuutta yläkouluikäisille sekä yleisötyön innovatiivisuutta.

– Taidetestaajien tarkoitus on tarjota koululaisille ikimuistoinen taide-elämys, joka voi olla kimmoke elinikäiseen kulttuurin harrastamiseen. Se, miten nuoret huomioidaan on erittäin tärkeää, Keskinen painottaa.

Ylimääräinen haku järjestetään normaalin haun tapaan Suomen kulttuurirahaston sähköisessä hakujärjestelmässä. Tarkemmat valintakriteerit ja hakuohjeet täällä. Kauden 2022–23 ohjelmahaun avautumisesta tiedotetaan myöhemmin erikseen.

Mikä Taidetestaajat?

Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka vie joka vuosi Suomen kaikki kahdeksasluokkalaiset vierailulle yhteen tai kahteen korkealaatuiseen taidekohteeseen ympäri Suomen. Toiminnan ydintavoitteena on tarjota nuorille taide-elämyksiä ja työkaluja muodostaa kokemuksestaan perusteltu mielipide sekä kehittää suomalaisen taidekentän osaamista nuorille suunnattujen sisältöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Toimintaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö. Taidetestaajat-toimintaa koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.

Lisätietoja antaa:

Joonas Keskinen
Päällikkö, Taidetestaajat-toiminta
joonas.keskinen@taidetestaajat.fi
puh. 044 978 4893

Kulttuurirahaston suursatsauksella tuodaan maailma suomalaisnäyttämöille

Teattereille tarkoitetun Maailma näyttämölle -tukimuodon tavoitteena on saada suomalaiset teatterit käännättämään suomeksi ja esittämään 30 uutta, oman aikamme näytelmää eri puolilta maailmaa. Kulttuurirahaston rahoituksella Teatterin tiedotuskeskus TINFO järjestää teattereille myös Maailma näyttämölle -päiviä, joissa esitellään vielä suomentamattomia, ajankohtaisia teoksia aikamme näytelmäkirjailijoilta.

Suomeksi julkaistaan yhä vähemmän korkeatasoista oman aikamme maailmankirjallisuutta. Käännöksiä tehdään verraten paljon anglosaksiselta kielialueelta, mutta muilta kielialueilta niukasti. Tilanne on samantyyppinen näytelmäkirjallisuuden alalla. Uutta laadukasta eurooppalaista tai muun maailman näytelmäkirjallisuutta ei ole juuri lainkaan teattereiden ohjelmistossa.

– Suomalainen teatteri elää tällä hetkellä näytelmäkäännösten osalta eräänlaisessa tyhjiössä eikä hengitä samaa ilmaa muun Euroopan kanssa. Suomalaiset katsojat ansaitsevat mahdollisuuden monipuolisempaan ohjelmistoon. Maailma näyttämöllä -tuki johtaa toivottavasti siihen, että saamme nähdä, miten aikamme haasteita käsitellään teatterin keinoin muissa kulttuureissa, sanoo uutta tukimuotoa kehittämässä ollut näyttelijä Timo Torikka.

Teatterit voivat hakea apurahaa ensimmäisen kerran Kulttuurirahaston elokuun 2022 haussa. Hakukierrokset toistetaan tulevina vuosina samaan aikaan. Yhteensä Kulttuurirahaston uusi tuki näytelmien kääntämiseen ja esittämiseen vuosina 2022–2024 on 1,2 miljoonaa euroa.

– TINFO pitää tärkeänä, että tuki on koko kentän haettavissa, niin laitosteattereiden kuin vapaiden ryhmien. Olemme myös iloisia siitä, että Kulttuurirahaston myöntämä tuki mahdollistaa kiertueita, jotta esitykset tavoittavat yleisöjä myös muualla kuin omalla paikkakunnalla, sanoo johtaja Linnea Stara.

TINFO kokoaa asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on lukea ajankohtaista näytelmäkirjallisuutta mahdollisimman monelta kielialueelta ja pohtia, mitkä näytelmät voisivat saada vastakaikua nyky-Suomessa.

– Haluamme olla mukana luomassa moniäänistä teatterialaa, joka avaa katseensa muulle maailmalle näin alan jälleenrakentamisen aikana. 

Lisätiedot:

Suomen Kulttuurirahasto, asiamies Juhana Lassila, p. 09 6128 1230
Teatterin tiedotuskeskus TINFO, johtaja Linnea Stara, p. 050 301 2723

Mikko Nortela Kainuun rahaston asiamieheksi

Kainuun rahaston asiamiehenä vuodesta 2008 lähtien toiminut Antti Toivanen on muuttanut pois maakunnasta aloitettuaan syyskuussa Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtajana.

– Mikko Nortelalla on laaja ja monipuolinen kokemus kulttuurialalta. Myös tutkijoiden ja tieteen tekijöiden maailma on hänelle tuttu. Mikko Nortelalla on hyvät verkostot sekä maakunnassa että sen ulkopuolella, ja erinomaiset valmiudet tarttua tähän kiinnostavaan ja monipuoliseen tehtävään, Kainuun rahaston puheenjohtaja Raija Juvonen sanoo.

Asiamiehen työparina maakuntarahaston asioita hoitaa sihteeri, kulttuurituottaja AMK Piia Julkunen.

Kainuun rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17:sta maakuntarahastosta. Rahasto tukee oman maakuntansa alueella tehtävää kulttuurityötä jakamalla vuosittain apurahoja ja palkintoja.

Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtajaksi Hanna Hiidenpalo, hallintoneuvoston esimieheksi Erkki Liikanen

Säätiön hallituksessa jatkavat kirjailija Karo Hämäläinen, koreografi-tanssija Tiina Lindfors, professori Mikko Niemi, tutkimusjohtaja Heidi Schauman, toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala, toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi sekä professori Petri Ylikoski. Yksi avoinna oleva hallituspaikka täytetään myöhemmin syksyllä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.

Kulttuurirahaston hallintoneuvoston uusi esimies on VTM Erkki Liikanen ja varaesimies professori Riitta Pyykkö Turusta. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon on valittu toiminnanjohtaja Iiris Autio, kirjailija Joonas Konstig, professori Sari Lindblom, professori Ari Sihvola ja johtaja Jari Sokka.

Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Ilkka Länkinen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajaksi johtaja Elli Siltala. Jäsenenä jatkaa toimittaja Sonja Saarikoski ja uusina jäseninä aloittavat fil. tohtori Laura Hokkanen Mikkelistä sekä johtaja Lauri Savisaari Tampereelta.

Lisätiedot:

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava, puh. 050 385 7600
Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo, puh. 040 527 6766

Susanna Jänkälä Lapin rahaston asiamieheksi

Susanna Jänkälä, Lapin rahaston asiamies

Susanna Jänkälän päätoimi on kehitysjohtajana rovaniemeläisessä Seven 1 -mainostoimistossa. Hän on valmistunut Lapin yliopistosta yrittäjyyden maisterinohjelmasta pääaineinaan yrityksen taloustiede, julkisoikeus ja julkishallinto. Jänkälä on työskennellyt mm. ELY-keskuksessa yritysasiakkuuspäällikkönä ja johtavana asiantuntijana sekä talousjohtajana Kiinassa maanpuhdistusta harjoittavassa yrityksessä. Hänellä on myös pitkä työkokemus erilaisista matkailuun liittyvistä tehtävistä mm. työ- ja elinkeinoministeriön matkailun toimialapäällikkönä.

Asiamiehen työparina maakuntarahaston asioita hoitaa sihteeri, kulttuurituottaja AMK Piia Julkunen.

Ilkka Länkinen, johtokunnan jäsen

Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Ilkka Länkinen on valittu Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajaksi 1.10. alkaen. Länkinen seuraa tehtävässä Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolaa. Johtokunnan jäsenyys voi kestää kuusi vuotta, puheenjohtaja valitaan vuosittain.

Suomen Kulttuurirahaston tehtävänä on sääntöjen mukaan suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Kannatusyhdistys tukee Rahastoa henkisesti ja taloudellisesti sekä edistää suomalaista kulttuurityötä.

– Kannatusyhdistys organisoi vuonna 1937 eri kansalaisryhmät yhdistäneen joukkoliikkeen Kulttuurirahaston perustamiseksi. Yhteys kaikkiin suomalaisiin on tärkeää Kulttuurirahastolle myös 2020-luvulla. Olen innolla osaltani mukana jatkamassa tätä työtä, Ilkka Länkinen toteaa.

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto tukee oman maakunnan alueella tehtävää kulttuurityötä ja tieteellistä tutkimusta jakamalla apurahoja ja palkintoja. Lapin rahasto perustettiin vuonna 1954, jolloin se kuului Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rahastojen kanssa yhteiseen Pohjois-Suomen rahastoon. Vuonna 1968 Lapin rahastosta tuli oma rahastonsa.

Lisätietoja:

Lapin rahaston asiamies Susanna Jänkälä, p. 050 5119392, susanna.jankala@skr.fi
Lapin rahaston puheenjohtaja ja Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Ilkka Länkinen,
p. 050 5176989, ilkka@santapark.com

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Juuri alkaneessa Lokakuun haussa apurahoja on jaossa 27 miljoonaa euroa.

Kulttuurirahaston Lokakuun haku alkoi

Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2022 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, josta keskusrahaston lokakuun haussa on jaossa 27 miljoonaa euroa. Valtaosa apurahoista myönnetään kokovuotisina työskentelyapurahoina: 26 000 euroa; tohtoreille tutkimukseen 30 000 euroa.

– Tieteen ja taiteen aloilla on nyt rahoituksessa paljon epävarmuutta. Kulttuurirahasto on nostanut jakosummaa, mutta pitänyt pelisäännöt monelta osin samanlaisena kuin viime vuonna, kertoo apurahoista vastaava asiamies Juhana Lassila.

Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Tohtorikoulutettaville Kulttuurirahasto tarjoaa mahdollisuuden yhdistää apuraha palkalliseen 50–56 %:n työsuhteeseen yliopiston tai muun tutkimuslaitoksen kanssa niin, että ne yhdessä mahdollistavat kokopäiväisen jatko-opiskelun.

Kulttuurirahasto myöntää Lokakuun haussa noin miljoona euroa ravitsemusta ja terveyttä käsitteleviin tutkimuksiin. Haku on avoinna luonnontieteiden, farmasian ja lääketieteiden sekä maataloustieteiden aloilla, myös tieteiden välisille hankkeille. Rahoituksella tuetaan enintään viittä tutkimushanketta. Haku on tarkoitettu useammasta henkilöstä koostuville työryhmille.

Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Taiteen aloilla Kulttuurirahasto kannustaa hakemaan apurahoja myös suuriin, monivuotisiin hankkeisiin.

– Kulttuurirahastolla ei ole painopistealoja suurille hankkeille. Toivomme laadultaan korkeatasoisia hankkeita kaikilla taiteen aloilla ja myös alojen välillä, Juhana Lassila sanoo.

Lokakuun hakukierroksella haettavia erityiskohteita ovat Eminentia-, Taidetta kaikille– sekä Mullankaivajat -apurahat.

Eminentia on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön sekä siitä saadun kokemuksen pohdiskeluun ja jakamiseen muiden hyödyksi, joko omalla alalla, muille aloille, tieteiden ja taiteiden välisesti tai laajemmin tieteen tai taiteen yhteiskunnallisen merkityksen lisäämiseksi. Eminentian edellytys on, että sen tuotos julkaistaan kirjallisesti, joko kokonaisena teoksena, verkkojulkaisuna tai artikkeleina. 

Taidetta kaikille (aiemmin Taidetta hoitolaitoksiin) -tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. Apurahalla tehtävän taiteen tulee tavoittaa ihmisiä, joiden on vaikea päästä taiteen äärelle. Hankkeiden mahdollisia toteutusympäristöjä ovat muun muassa sairaalat, vankilat, vastaanottokeskukset, päihdetyön ja lastensuojelun yksiköt sekä palvelutalot, päiväkeskukset ja ikäihmisten kodit. Haettava vähimmäismäärä on Lokakuun haussa 25 000 euroa.

Mullankaivajat-tukimuodon tavoitteena on lisätä koululaisten tai lukiolaisten kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin, historiaan yleensä sekä oman lähialueen menneisyyteen luomalla oppilaille mahdollisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen omalla kotiseudullaan. Mullankaivajat-apurahaa voivat hakea arkeologit, näiden muodostamat työryhmät tai kulttuuriperinnön alan rekisteröidyt yhteisöt, kuten esimerkiksi museot tai arkeologiset seurat. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä paikallisen koulun tai koulujen kanssa.

Lue lisää Lokakuun hausta

Nuorten ääni kuuluu musiikin välityksellä

Teksti: Laura Iisalo
Kuvat: Robert Seger

Musiikin ammattilaiset Valtteri Lipasti ja Nina Erjossaari järjestävät biisipajoja nuorille antaakseen heille mahdollisuuden tulla kuulluiksi. Kuva: Robert Seger

Musiikki on läsnä kaikkien elämässä, ja sen avulla on kautta aikojen käsitelty tunteita, joita voi olla vaikea muuten ilmaista. Nina Erjossaari, taiteilijanimeltään Neiti Ö, ja Valtteri Lipasti ovat tehneet pitkän uran aiheen parissa. Erjossaari on lauluntekijä, dramaturgi, näyttelijä ja teatteriohjaaja, Lipasti lauluntekijä, laulaja, muusikko ja teatterisäveltäjä.

Kaksikko hyödyntää musiikkia paitsi omassa ilmaisussaan, myös työskennellessään nuorten parissa. Erjossaari on jo pitkään järjestänyt 12–18-vuotiaille nuorille biisileirejä Kaarinassa, Kuusiston saarella, ja vuonna 2014 hän pyysi Lipastin mukaan opettajaksi ja työparikseen.

– Leireillä nuoret saavat pohtia ihmisyyden perusasioita. Musiikki menee suoraan tunnekeskukseen ja se vaikuttaa heti. Nuoret on myös helppo saada mukaan musiikintekoon, sillä musiikki on heille tärkeää, Erjossaari sanoo.

Yhdessä työstetyt laulut kertovat nuorten tunteista, kokemuksista, havainnoista ja maailmasta – aiheista, jotka koskettavat yleensä kaikkia osallistujia. Kun sanoituksen kanssa päästään alkuun, Lipasti aloittaa sävellystyön, jota muokataan yhdessä paremmaksi. Lipastin mukaan laulujen parissa työskentely pakottaa olemaan läsnä ja auttaa löytämään vastauksia omiin pohdintoihin.

– Musiikin tekeminen viisastaa ja kasvattaa ihmistä, se vahvistaa itsetuntoa ja omaa minäkuvaa, hän toteaa.

Itsetutkiskelu auttaa ymmärtämään maailmaa

Musiikin ammattilaiset Valtteri Lipasti ja Nina Erjossaari järjestävät biisipajoja nuorille antaakseen heille mahdollisuuden tulla kuulluiksi. Kuva: Robert Seger

Lipasti ja Erjossaari haluavat työskennellä nimenomaan nuorten parissa, koska nuoret ovat heidän mukaansa niitä, jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnan kelkasta. He tukevat nuoria luomalla turvallisen tilanteen, jossa he voivat ilmaista itseään ja tunteitaan ilman pelkoa torjutuksi, leimatuksi tai kiusatuksi tulemisesta.

Leireillä on vuosittain ollut nuoria, jotka ovat tavalla tai toisella olleet tekemisissä lastensuojelun kanssa. Nuoret, jotka ovat jääneet vähälle aikuisten läsnäololle, rajoille ja rakkaudelle ovat Erjossaaren mukaan yleensä niitä, jotka loistavat biisileireillä ja -pajoissa.

”Ihmisen tehtävä on löytää se, mitä voi maailmaan antaa”, Valtteri Lipasti.

– Siitä tulee hyvä olo, kun rakkaus ja luottamus ovat läsnä, ja nuoret voivat sanoa mitä ajattelevat ja kokevat. Kuka minä olen ja millainen maailma on, ovat taiteen peruskysymyksiä. Itseä tutkitaan, jotta voi ymmärtää muita ihmisiä, maailmaa ja koko ihmiskuvaa, hän sanoo.

Kun Erjossaari ja Lipasti huomasivat, kuinka paljon hyvää biisileireillä syntyy, he halusivat viedä konseptin myös niille nuorille, jotka eivät välttämättä tule osallistuneeksi leirille.

Monivuotinen Biisipajoja lastensuojeluyksiköihin -hanke käynnistyi vuonna 2020 ja tavoitteena on julkaista nuorten kanssa tehtyjä biisejä ja toteuttaa niiden pohjalta tarinallinen konserttikokonaisuus. Tähän mennessä mukana on ollut kymmeniä nuoria Varsinais-Suomen lastensuojeluyksiköistä. Yksi heistä antoi Lipastille löytämänsä sydämenmuotoisen kiven.

– Se oli häneltä hieno palaute. Ihmisen tehtävä on löytää se, mitä voi maailmaan antaa, ja tässä se toteutuu. Se tuntuu tosi merkittävältä, hän sanoo.

Valtteri Lipasti sai 9 000 euron Taidetta kaikille -työskentelyapurahan Biisipajoja lastensuojelun yksiköihin -hankkeeseen. Nina Erjossaari on saanut Varsinais-Suomen maakuntarahastolta kuukauden työskentelyapurahan hankkeen käynnistämiseen vuonna 2020 ja työskentelyapurahan vuodeksi vuonna 2021.

Uudet menetelmät mullistavat MS-taudin tutkimuksen

Teksti: Laura Iisalo
Kuvat: Rami Marjamäki

Tutkijatohtori Tanja Hyvärinen sai 30 000 € työskentelyapurahan. Kuva: Rami Marjamäki

Hermotukisoluilla on osoitettu olevan tärkeä rooli erilaisissa hermoston sairauksissa, myös multippeliskleroosissa – eli MS-taudissa – jota sairastaa tällä hetkellä yli 10 000 suomalaista. MS-tauti on keskushermoston autoimmuunisairaus, joka johtaa solujen sähköä eristävän myeliinin katoon, tulehduspesäkkeiden muodostumiseen ja hermovaurioon. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta nykyisillä lääkehoidoilla taudin kulkua voidaan hidastaa.

MS-tautia on tavallisesti tutkittu eläinkokeiden avulla, mutta niiden avulla ei voida täysin mallintaa taudin patologiaa ihmisessä. Uusi, akatemiatutkija Sanna Hagmanin valitsema lähestymistapa poikkeaa aiemmista. Työkaluina käytetään geneettistä riskitekijää kantavien MS-potilaiden verisoluista johdettuja kantasoluja, joita ohjataan laboratoriossa erikoistumaan erilaisiksi hermoston solutyypeiksi, kuten glia- eli hermotukisoluiksi. Solut altistetaan MS-taudille tyypilliselle tulehdukselliselle ympäristölle, jotta nähdään, kuinka tulehdus vaikuttaa niiden ominaisuuksiin.

Tutkijatohtori Tanja Hyvärinen on ollut mukana hankkeessa vuoden 2020 syyskuusta lähtien. Hän tutki jo väitöskirjassaan ihmisen hermosolujen toiminnallisuutta ja gliasolujen roolia hermoverkostoissa.

– Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa gliasoluihin liittyviä tautimekanismeja. Näiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan vaikuttaa hermosolurappeumaan johtaviin tautimekanismeihin ja edistää uusia hoitomuotoja, Hyvärinen sanoo.

Poikkitieteellinen yhteistyö mahdollistaa monimuotoisen tutkimuksen

Hankkeen tiimoilta tehdään yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston professori Tarja Malmin tutkimusryhmän ja Turun yliopiston professori Laura Airaksen tutkimusryhmän kanssa.

Tampereen yliopistossa on kehitteillä myös uudenlainen kudosmallinnussiru yhteistyössä Suomen Akatemian myöntämän monikudosmallintamisen huippuyksikön vastuullisten tutkijoiden, dosentti Susanna Narkilahden ja professori Pasin Kallion kanssa. Kudossiru mahdollistaa useiden eri solutyyppien samanaikaisen viljelyn kontrolloidusti, ja sen avulla niiden vuorovaikutusta ja roolia MS-taudin mekanismeissa voidaan tutkia monipuolisemmin.

Työryhmä on jo onnistuneesti kehittänyt gliasolujen ja hermosolujen yhteisviljelmiä, mutta projekti vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä työ on vaativaa ja aikaa vievää. Tutkimuksen haastavuus on kuitenkin Hyvärisen mielestä myös sen vetovoima.

– Kantasolututkimus on aika nuori tutkimusala, mutta se mahdollistaa yksittäisten potilaiden tautimekanismien tutkimisen ja jopa yksilöllistetyn lääkehoidon tulevaisuudessa. Tie laboratoriotutkimuksista potilashoitoihin on kuitenkin pitkä, sillä tutkijoilla on edessään vielä paljon käytännön haasteita.

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, kantasoluilla johdetuilla viljelmillä voidaan luoda aivoja muistuttavia, ihmisperäisiä laboratoriomalleja. Niiden avulla voidaan Hyvärisen mukaan täydentää, tai jopa korvata eläimillä tehtäviä tutkimuksia.

– Ajatuksena on, että voimme yleispäteviä malleja kehittämällä selvittää, millaisia muutoksia geneettinen taudin riskitekijä aiheuttaa. Se voi edesauttaa uusien lääkehoitojen löytämistä ja -kehitystä.

Tutkijatohtori Tanja Hyvärinen sai 30 000 € työskentelyapurahan gliasolujen roolia ja lääkeainevasteita MS-taudissa käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen osana MS-tautia mallintavaa hanketta.

Ilmastonmuutosvoima-hanke lisäsi nuorten toimijuutta ja osallisuutta ilmastokriisin ratkaisussa

Ilmastonmuutosvoima oli hanke nuorille, jotka haluavat muuttaa maailmaa. Hankkeessa myönnettiin 50 – 5000 euron suuruisia summia, joiden avulla kuka tahansa alle 25-vuotias pystyi toteuttamaan oman ilmastotekonsa ja ryhtyä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Yhteensä kaksivuotisen hankkeen aikana jaettiinkin noin 220 000 euroa sataan eri nuorten ilmastoprojektiin. 

Hankkeen alullepanija ja rahoittaja oli Suomen Kulttuurirahasto ja toteutuksesta vastasi Allianssi. Hanke järjestettiin vuosina 2020 ja 2021. Hankkeen tuloksista ja nuorten projekteista kerrottiin Ilmastonmuutosvoima-hankkeen päätösseminaarissa 14.9. Lisäksi nuorten projektien pohjalta toteutettiin opas nuorten ilmastotekoihin.

Päätösseminaarissa nuoret haastoivat poliitikkoja ja esittelivät hankkeitaan

Ilmastonmuutosvoima-hankkeen päätösseminaari järjestettiin etäyhteydellä tiistaina 14.9. Päätösseminaari kutsui yhteen nuoret, nuorten parissa työskentelevät sekä päättäjät keskustelemaan ilmastokriisistä nuorten sukupolvien näkökulmasta.

Pääroolissa olivat hankkeeseen osallistuneet nuoret, jotka pääsivät haastamaan poliitikkoja sekä esittelemään omia hankkeen avulla toteutuneita projektejaan. Kansanedustajia hiillostettiin poliitikkojen Ilmastogrillissä ja haastettiin kertomaan, miten nuoret otetaan nykyistä paremmin mukaan ilmastotoimien suunnitteluun ja toimeenpanoon.

100 ilmastotekoa – Opas nuorille ilmaston muuttajille

100 ilmastotekoa

Vuosina 2020 ja 2021 Ilmastonmuutosvoimahanke rahoitti yhteensä 100 nuorten ilmastoprojektia. Nämä projektit ja teot on nyt koottu yksiin kansiin. 100 ilmastotekoa – Opas nuorille ilmaston muuttajille on käsikirja kaikille nuorille ja nuorten parissa työskenteleville, jotka haluavat olla osa muutosta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 

Oppaan sivuille on koottu esimerkkejä ilmastoteoista, joita kuka tahansa nuori voi toteuttaa yksin, kaksin tai porukalla, missä päin Suomea tahansa. Kaikki esitellyt ilmastoteot on jo kertaalleen testattu Ilmastonmuutosvoima-hankkeen turvin ja ne on tarkoitettu esimerkeiksi ja vinkeiksi uusille ilmastoteoille.        

Toteuta projekti tämän oppaan avulla ja ole sinäkin Ilmastonmuutosvoima! 

Tutustu oppaaseen täällä.

 

 

Lisätietoja

Juuso Puurula
Ilmastonmuutosvoiman projektikoordinaattori
044 491 4699
juuso.puurula@alli.fi