Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Lokakuussa ovat haussa Kulttuurirahaston arvosoittimet

Vuonna 2018 haettavina ovat seuraavat soittimet:

Viulut

Giovanni Battista Guadagnini  III, Milano n. 1755
Tuntematon ranskalainen, n.  1700, ”Domenicus Montagnana”,
Tuntematon saksalainen, n.  1850, ”Guarneri del Gesù ”
Franco Simeoni I, Treviso 1990

Alttoviulut

Jean-Babtiste Vuillaume, Paris 1870
Eero Haahti, Helsinki 2009

Sellot

Carlo Giuseppe Testore, Milano 1718
Patrick Robin, Angers 1996

Soitinten laina-aika on noin viisi vuotta joulukuusta 2018 alkaen.

Lisäksi haettavana on kolmen vuoden lainakaudelle:

Viulu (barokki)

Gianbattista Rogeri, Brescia 1691

Alttoviulu (barokki)

Tuntematon ranskalainen, n. 1750

Lue lisää soitinlainoista.

Lisärahoitus lääketieteen tutkimukseen

Haku suuntautuu erityisesti nuoriin tutkijoihin

Lisärahoituksella tuetaan yhdestä viiteen tutkimushanketta. Kulttuurirahaston nimikkorahastojen takia toivotaan, että hakemusten joukossa on hankkeita myös reumatutkimuksen alalta. Rahoitus suunnataan erityisesti nuorille, oman tutkimusryhmän perustamisvaiheessa oleville kliinisille tutkijoille. Hakija voi olla useammasta tutkijasta koostuva työryhmä, mutta ei yliopisto tai tutkimuslaitos.

Hakuohjeet

Kulttuurirahaston tavanomaisesta käytännöstä poiketen hakemuksen voi tehdä myös tutkimusryhmän johtaja ryhmän muiden jäsenten puolesta, ts. hakemuksen allekirjoittajan ei tarvitse itse työskennellä apurahalla. Hakemukseen liitettävä tutkimussuunnitelma tulee jättää joko suomen- tai englanninkielisenä, hakemuslomakkeelle tuleva tiivistelmä tulee laatia suomeksi.

Lue lisää lääketieteen apurahasta

Kulttuurirahaston Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat haussa

Taiteen maisteri Merja Väisänen ja työryhmä sai 20 000 euron apurahan 26.2.2016 sairaalaklovnien vaatetuksen uudistamiseen ja yhtenäistämiseen Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana.

Merja Väisänen ja työryhmä sai 20 000 euron Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan vuonna 2016. Kuva: Juuso Partti

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahojen tavoitteena on edistää kulttuuristen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista ja parantaa erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin.

Taiteellinen työskentely tai hanke voi toteutua laajojen tukipalveluiden piirissä olevien ihmisten luona niissä ympäristöissä joissa he asuvat, mutta josta on vaikea päästä taiteen äärelle: palvelukeskuksissa, hoito- ja hoivalaitoksissa, päiväkeskuksissa ja ikäihmisten kodeissa, sairaaloissa, vankiloissa, vastaanottokeskuksissa sekä päihdetyön ja lastensuojelun yksiköissä.

Apurahaa voivat hakea taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt. Hakemuksia arvioitaessa painotetaan seuraavia kriteereitä:

  • Sisältö on taiteellisesti korkeatasoinen
  • Suunnitelmassa huomioidaan toteuttamispaikan erityisluonne ja kunnioitetaan kohderyhmän erityistarpeita
  • taiteen yleisöt tai osallistujat kohdataan tasa-arvoisesti

On myös toivottavaa, että työ lisää taiteen merkitystä toimintaympäristön arjessa ja pyrkii tuottamaan pysyviä vaikutuksia.

Pirkanmaalainen Kulttuurikeskus Piipoo sai vuonna 2015 Kulttuurirahastolta 200 000 euron Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan, jolla toteutettiin laaja kulttuurialan sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteinen TEIJO-hanke. Eri alojen taiteilijat työskentelivät laitoksissa ja hoitolaitoksissa asuvien ihmisten kanssa eri mittaisissa projekteissa ja residensseissä toteuttaen taide- ja kulttuuritoimintaa monimuotoisesti ja yhdessä asetettuihin tavoitteisiin perustuen.

”Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Kulttuurirahaston Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha auttaa edistämään sitä, että myös syrjässä olevilla ihmisillä ja taiteilijoilla on mahdollisuus kohdata”, Piipoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu sanoo.

”TEIJO-hankkeemme ja muu toimintamme tällä kentällä on opettanut, että alueen kulttuuri- ja sote-toimijoiden kannattaa tehdä yhteistyötä, sillä siitä hyötyvät ja oppivat sekä kohteena olevat ihmiset että taiteen tekijät. Näin saadaan aikaan vaikuttavampia, pitkäkestoisempia ja monipuolisempia tuloksia.”

Kulttuurirahaston keskusrahaston myöntämien apurahojen alaraja on 3 000 euroa, maakuntarahastojen 2 000 euroa.

Lokakuun haku päättyy 31.10.2018 klo 16. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät täältä.

Lisätiedot:

www.skr.fi/apurahat
apurahainfo@skr.fi

Kulttuurirahaston lokakuun apurahahaku alkaa

Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2019 yhteensä 39,5 miljoonaa euroa, josta keskusrahaston lokakuun haussa on jaossa 26 miljoonaa euroa. Maakuntarahastot jakavat tammikuun haussa 12,8 miljoonaa euroa.

Keskusrahaston apurahojen hakuaika on 1.–31.10.2018. Hakemus tehdään osoitteessa www.skr.fi/haku. Verkkopalvelu sulkeutuu viimeisenä hakupäivänä klo 16.00. Myös hakemuksiin liittyvät lausunnot tulee jättää tuohon mennessä.

Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Pelit ovat ensimmäistä kertaa mukana omana hakualanaan. Apurahaa voi hakea pelien taiteelliseen suunnitteluun tai toteuttamiseen, ja pelillä tulee olla taiteellisia, kulttuurisia tai yhteiskunnallisia tavoitteita.

Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Tieteen aloilla voi yhdistää palkallisen työsuhteen apurahaan hakemalla Tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus -tukimuodon kautta apurahaa. Tohtoreille tutkimukseen tarkoitettu vuosiapuraha nousee 30 000 euroon, muiden vuosiapurahojen suuruus on edelleen 24 000 euroa.

Eminentia- ja Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat ovat haettavina edellisvuosien tapaan.

Lisärahoitus lääketieteeseen

Suomen Kulttuurirahasto myöntää lokakuun 2018 haussa noin miljoonan euron lisärahoituksen genomilääketieteen ja täsmälääketieteen kliiniseen tutkimukseen. Haku on avoinna kaikille lääketieteen aloille, mutta Kulttuurirahaston nimikkorahastojen takia toivotaan, että hakemuksia saadaan myös reumatutkimuksen alalta. Lisärahoituksella tuetaan yhdestä viiteen tutkimushanketta. Rahoitus myönnetään korkeintaan kolmeksi vuodeksi ja se voidaan käyttää väitöskirja- ja post doc -tutkijoiden työskentelyapurahoihin sekä tutkimuksesta aiheutuviin muihin kuluihin.

Kulttuurirahaston apurahainfo pidetään Helsingin Musiikkitalon Terassilämpiössä, Mannerheimintie 13 a, maanantaina 8.10. klo 14 alkaen. Infoa voi seurata myös verkon välityksellä suorana tai jälkeenpäin www.facebook.com/kulttuurirahasto ja youtube.com/kulttuurirahasto

Tarkemmat hakuohjeet ja lisätietoa apurahoista osoitteessa www.skr.fi/apurahat

 

Tutustu SKR Podcasteihin! Ensimmäisen jakson aiheena teatterin lohtu ja teologinen kaipuu

SKR Podcastin ensimmäisessä jaksossa ”Teatterin lohtu ja teologinen kaipuu” keskustelevat näytelmäkirjailija-ohjaaja Minna Harjuniemi ja sosiaalieetikko Toni Koivulahti. Molempien työ on pitkälti kirjoittamista. Näytelmän ja käsitteellisen tutkimuksen kirjoittaminen eroavat toki toisistaan, mutta keskustelun kuluessa hahmottuu myös mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä.

Podcastissa pohditaan myös taiteen moraalia. Minna Harjuniemi näkee taiteen jonakin, jonka on voitava käsitellä tabuja ja moraalisesti arveluttavia, jopa tuomittavia asioita. Miten yhteensovittaa arkiset moraalikäsityksemme ja luova taiteellinen prosessi?

Lisäksi keskustellaan vallasta ja väkivallasta kahdesta, hyvin erilaisesta näkökulmasta. Harjuniemi pohtii tämän hetkisessä työssään kysymystä vallasta seksuaalisuuden näkökulmasta. Miltä se tuntuu ja näyttää tilanteessa, jossa yksilöllisyys ja riippumattomuus vaikuttavat olevan tärkeimpiä yhteiskunnallisia ihanteitamme? Toni Koivulahden tavoite on puolestaan käsitteellistää erilaisia tapoja ajatella väkivaltaa. Miten esimerkiksi voisimme ajatella ylisukupolvista väkivaltaa? Voisiko ihmisten aiheuttamia ylisukupolvisia luonnonkatastrofeja ajatella eräänlaisena ”hitaana väkivaltana”?

Voit kuunnella Podcasteja täältä: https://skr.fi/skr-podcast sekä iTunesissa tai Androidin Podcast-sovelluksilla. Voit myös katsoa niitä videona www.youtube.com/kulttuurirahasto.

 

Lukuklaani-hanke laajenee yläkouluihin tukemaan nuorten lukemista

Lukuklaani on Suomen Kulttuurirahaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston hanke, joka on aiemmin toteutettu vuosina 2017-2018 ala- ja yhtenäiskouluihin kohdennettuna. Yläkoulujen Lukuklaani-hankkeessa lahjoitetaan sadan kirjan paketti materiaaleineen jokaiselle Suomen ylä- ja yhtenäiskoululle eli peruskoululle, jossa on luokat seitsemästä yhdeksään. Hanke ajoittuu vuosille 2018-2019 ja sen toteutuksesta vastaa Lastenkirjainstituutti.

”Ala- ja yhtenäiskouluille suunnattu Lukuklaani-hanke otettiin hyvin vastaan. On luontevaa laajentaa hanke myös yläkouluihin ja antaa sillä tavoin myös vanhemmille lapsille lisää mahdollisuuksia innostua kirjoista ja lukemisesta. Yhteensä Kulttuurirahasto lahjoittaa peruskouluihin yli 200 000 kirjaa”, toteaa Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Lukuklaani-hankkeen takana on yhä kasvava huoli nuorten ja erityisesti poikien lukutaidon rapistumisesta sekä koulujen mahdollisuuksista tarjota mielekästä ja innostavaa lukemista.

”Parhaiten lukuintoa ruokkivat houkuttelevat, ikätasolle sopivat kirjat, jotka ovat helposti saatavissa omassa koulussa. Maamme koulukirjastot ovat kuitenkin tällä hetkellä aika kehnossa kunnossa, koska uutta materiaalia on voitu hankkia niukasti. Suomen Kulttuurirahaston lahjoitus helpottaa tilannetta ja antaa toivottavasti sysäyksen koulukirjastojen pitkäjänteiselle kehittämiselle”, kuvailee Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen.

Lukuklaani haastaa taistelemaan lukemisen, lukuharrastuksen sekä laadukkaiden ja innostavien sisältöjen puolesta. ”Viestintäympäristön muuttuessa nopeasti Internetin myötä ei pidä luulla, että uudet muodot syrjäyttäisivät entiset. Kirjat fyysisinä, digitaalisina tai äänikirjoina ovat matkalippuja mielikuvituksen, tarinoiden ja tiedon maailmaan. Harjaantuneella lukutaidolla on tunnettu yhteys osallisuuteen, hyvinvointiin ja elämässä pärjäämiseen. Suomen Kulttuurirahaston lahjoitus vahvistaa merkittävästi yläkoulujen mahdollisuutta innostaa lukemiseen”, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

”Kirjat fyysisinä, digitaalisina tai äänikirjoina ovat matkalippuja mielikuvituksen, tarinoiden ja tiedon maailmaan.”

Kirjavalinnat yläkoulujen kirjapaketteihin tehdään syksyn 2018 aikana. Koulut pääsevät tilaamaan kirjoja kevätlukukaudella 2019 ja ne toimitetaan syyslukukauden 2019 alussa. ”Kouluissa on toivottu, että Lukuklaani jatkuu yläkouluun, koska juuri yläkouluikäiset nuoret jättävät herkästi lukemisen muiden harrastusten ja ajanvietteiden vallattua vapaa-ajan. Tuoreella, kiinnostavalla luettavalla voidaan taistella tätä kehityskulkua vastaan”, kertoo Sari Hyytiäinen.

Nykyisen opetussuunnitelman perusteet korostavat monilukutaidon tärkeyttä eli erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvioimisen taitoja eri ympäristöissä ja tilanteissa. Monilukutaitoa voidaan kehittää kaikessa opetuksessa. Lukuklaani-hankkeen tavoitteena onkin laajentaa kirjallisuuden käyttöä myös muiden aineiden oppitunneille ja kaikkien hyödyksi.

”Lukuklaanin kirjoihin liittyvissä materiaaleissa tuodaan esille monipuolisia, toiminnallisia kirjojen käsittelytapoja ja liitetään kirjallisuus myös laajemmin erilaisiin muihinkin oppiaineisiin liittyviin ilmiöihin. Nuorten lukemisintoa voidaan parantaa laajasti vain konkreettisilla, koko Suomea koskevilla toimilla. Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hanke yläkouluille on juuri sellainen”, sanoo Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.

Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten lukemisen edistämiseksi.

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi

Lotta Luukila, Lukuklaani-hankkeen koordinaattori, Lastenkirjainstituutti
etunimi.sukunimi@lastenkirjainstituutti.fi
puh. 040 8223 422

Kaisa Laaksonen, toiminnanjohtaja, Lastenkirjainstituutti
etunimi.sukunimi@lastenkirjainstituutti.fi
puh. 050 3615 639

Juhana Lassila, asiamies, apurahat ja kulttuuri, Suomen Kulttuurirahasto
etunimi.sukunimi@skr.fi
puh. 040 517 8500

 

Tervetuloa Pirkanmaan Säätiöpäivään!

Säätiöpäivässä keskustellaan tieteestä ja taiteesta, journalismista ja apurahoista sekä kuullaan apurahansaajien esityksiä. Esillä on mm. kirjailijoita, muusikoita ja tutkijoita.

Pitkin päivää järjestetään myös apurahaklinikoita, joissa apurahanhakijat voivat keskustella henkilökohtaisesti eri säätiöiden edustajien kanssa apurahoista ja apurahahauista.

Ohjelma on maksuton. Sen tarjoavat Diabetestutkimussäätiö, Emil Aaltosen Säätiö sr, Jalmari Finnen säätiö, Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö, Majaoja-säätiö, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Pro Musica Säätiö sr, Suomen kirjainstituutin säätiö ja Tampereen Oopperatoimintasäätiö.

Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan!

Tule tutustumaan tiedettä ja taidetta tukeviin säätiöihin Pirkanmaan Säätiöpäivään maanantaina 1.10.2018 kello 14–19. Tapahtuma järjestetään Tampereella Kulttuuritalo Laikussa (Keskustori 4).

Elävää kudosta tulostimesta

Teksti: Antti Kivimäki
Kuvat: Rami Marjamäki

Kokonaisia elimiä odottaessa tulostetaan pieniä paloja kudosta, kuten ihokudosta ja maksakudosta. Tällä haavaa näitä kudoksia käytetään kudosteknologian tutkimuksessa sekä erilaisten kemikaalien ja lääkkeiden testauksessa.”Niiden avulla voidaan vähentää tehokkaasti eläinkokeita”, sanoo biolääketieteen tekniikan tohtori Sanna Turunen.  

Hän työskentelee asiantuntijana pienessä suomalaisessa 3DTech-startupissa ja auttaa sitä suunnittelemaan biotulostinta, jossa yhdistyy monta erilaista tulostustekniikkaa ja tulostuspäätä. ”Kudokset koostuvat erityyppisistä soluista ja niitä ympäröivästä soluväliaineesta. Soluväliaineen koostumus määrää kudoksen mekaaniset ominaisuudet, kuten joustavuuden ja vetolujuuden”, Turunen selittää.

Sanna Turunen sai PoDoCo-apurahan 2017.

”Luukudos on verraten kovaa ja kestävää, lihaskudos on joustavaa ja pehmeää. Siksi niitä jäljittelevät materiaalit eli biomusteet pitää tulostaa eri tavoin.”Etenkin solut ovat herkkiä ja pehmeitä. Osa kuolee tulostusprosessissa, jos ne puristetaan liian suurella paineella hyvin pienen suutinkärjen läpi.

Turunen yrittää selvittää, millaisen hydrogeelin sisällä solut säilyvät parhaiten elossa ja millä tulostustekniikalla ne olisi parasta pursottaa paikoilleen: paineilman, mekaanisen ruuvin vai jotenkin muuten.Tulostuksen jälkeen kudosta viljellään laboratoriossa. Vähitellen se kypsyy ja alkaa toimia yhtenä elävänä kokonaisuutena.

Turunen tutustui 3DTechin perustajiin vuosi sitten bioprinttereitä käsittelevässä palaverissa. Hän teki tuolloin väitöskirjaa mikrorakenteiden valmistuksesta laserpohjaisella 3D-tulostusmenetelmällä.

Tapaamisen jälkeen Turuselle syntyi ajatus, että PostDocs in Companies (PoDoCo) -apurahan turvin hän voisi järjestää itsensä tutkijaksi 3DTechin leipiin.  Haku viime syksynä onnistui. Kahden vuoden projektissa ensimmäisen vuoden rahoitus tulee Suomen Kulttuurirahastolta, toisen vuoden palkka 3DTechiltä. Tämän jälkeen Turunen näillä näkymin jatkaa yrityksessä tutkijana ihan tavallisessa työsuhteessa.

Tekniikan tohtori Sanna Turunen sai 28 000 euron PoDoCo-apurahan 3D-biotulostustekniikoiden yhdistämistä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen vuonna 2017.

Yhdeksän säätiön perustama tohtorikoulutettujen ja elinkeinoelämän PoDoCo -yhteistyöohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. PoDoCo -ohjelman apurahahakukierros on käynnissä 15.9–31.10.2018. Lisätietoa www.podoco.fi.

Vauvaperheille jaetaan kirjalahja neuvolatarkastuksessa. Kulttuurirahasto tukee varhaislukemista yli miljoonalla eurolla

Kaikille vuosina 2019−2021 syntyville vauvoille jaetaan kirjalahja osana neuvolatarkastusta. Lukulahja lapselle -ohjelman tavoitteena on lisätä ääneen lukemista pienten lasten perheissä ja innostaa perheitä säännöllisiin yhteisiin lukuhetkiin vauvaiästä lähtien.

− Lukulahja lapselle -ohjelma täydentää laadukasta suomalaista neuvolatyötä. Se antaa neuvolan henkilökunnalle mahdollisuuden muistuttaa perheitä yhteisten lukuhetkien tärkeydestä. Olen erittäin iloinen tästä Kulttuurirahaston panostuksesta lapsiperheille ja uskon sen vaikuttavan myönteisesti suomalaislasten lukutottumuksiin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa.

Säännöllisellä ääneen lukemisella voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. Yhteiset lukuhetket tukevat lapsen kielellisiä taitoja ja vahvistavat vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Lukemalla voi vahvistaa lapsen mielikuvitusta, tunnetaitoja ja tukea oppimista ja tulevaa koulunkäyntiä. Varhaislapsuuden lukukokemukset vaikuttavat ratkaisevasti myös myöhempiin lukutottumuksiin.

− Iltasatu illalla, kannustaa Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Suomen Kulttuurirahasto käynnistää ensimmäistä kertaa Suomessa valtakunnallisen ja koko ikäluokan tavoittavan Lukulahja lapselle -ohjelman. Ohjelman toteutuksesta vastaa Lukukeskus. Kuva: Lukukeskus / Mirkka Hautamäki

Kuva: Lukukeskus / Mirkka Hautamäki

− Mitä aiemmin lapset saadaan kirjojen äärelle, sitä todennäköisemmin he innostuvat lukemisesta myös myöhemmin. Kulttuurirahasto toimii koko Suomessa, ja on hienoa, että Lukukeskuksen ja neuvoloiden kautta voimme tavoittaa kaikki uudet vauvaperheet.

Eri tutkimusten perusteella on nähtävissä, että lukeminen kodeissa on viime vuosina vähentynyt huomattavasti. Asian tärkeys on huomattu myös muissa Euroopan maissa, ja yli 20 maassa onkin jo vuosikausia toiminut vauvaperheiden kirjalahjaohjelmat.  

− Nyt käynnistettävä ohjelma on merkittävä lisä suomalaiseen lukutaitotyöhön. Eurooppalaiset toimijat ovat pitkäaikaisen toimintansa ansiosta voineet seurata kirjalahjaohjelmien vaikutuksia ja tulokset näyttävät hyvin selviltä: varsinkin vähän lukevissa perheissä lapselle lukemisen into kasvaa huomattavasti kirjalahjan ansiosta, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo.

Lukulahja lapselle -ohjelma on jatkoa Lukukeskuksen jo aiemmin käynnistämälle neuvolayhteistyölle. Valtion ja säätiöiden rahoittamassa Lue lapselle -hankkeessa perheille on jaettu tietoa lukemisesta osana neuvolatarkastusta. Hankkeen pilotoinnin mahdollisti eduskunnan tuki.

Kulttuurirahaston rahoittamassa Lukulahja lapselle -ohjelmassa vauvaperheille jaetaan neuvolatarkastuksessa kirjakassi, joka sisältää kaksi kirjaa: pahvikirjan vauvoille ja satukirjan leikki-ikäiselle. Lukulahjaa varten kustannetaan uudet lasten kirjat. Kirjojen lisäksi perheille jaetaan myös Lue lapselle -lukumitta, lorukortit sekä kutsukortti kirjastoon.

Lukulahja lapselle -ohjelma käynnistyy alkuvuonna 2019. Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten lukemisen edistämiseksi.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Emmi Jäkkö, viestintä- ja hankepäällikkö
Lukukeskus
puh. 050 563 8998
emmi.jakko(at)lukukeskus.fi

Juhana Lassila, asiamies, apurahat ja kulttuuri
Suomen Kulttuurirahasto
puh. 040 517 8500
juhana.lassila(at)skr.fi