PoDoCo-tohtorit tukevat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten uudistumista

PoDoCo-ohjelman syksyn 2019 hakukierroksella rahoitusta saa 17 tohtoreiden ja yritysten yhteistyöprojektia. PoDoCo-hakuun osallistui 30 yrityksen ja tuoreen tai pian valmistuvan tohtorin yhteistyöprojektia. PoDoCo-apurahoja on vuonna 2015 käynnistyneen ohjelman aikana myönnetty yhteensä 134.

– Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet aktiivisia ja menestyksekkäitä PoDoCo-ohjelmassa. Tällä hakukierroksella 75 % rahoitetuista yhteistyöprojekteista kohdistuu juuri pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen tutkimuksen avulla, sanoo PoDoCo-ohjelman päällikkö tohtori Seppo Tikkanen.

Nyt rahoitetuissa yhteistyöprojekteissa siirtymä tutkimuksesta yritysmaailmaan on aiempaa lyhyempi, sillä lähes puolet tohtoreista on valmistunut kuluvana vuonna tai valmistuu kevään puolella. PoDoCo-ohjelman rooli on alusta alkaen ollut suuri erityisesti ulkomaalaistaustaisten tohtoreiden työllistämisessä yksityiselle sektorille. Syksyn hakukierroksellakin lähes puolet tohtoreista on ulkomaalaistaustaisia.

Rahoitetut projektit edustavat useita eri tieteenaloja ja toimialasektoreita lääketieteestä materiaalitekniikkaan ja lasten emotionaalista kehitystä tukevista sovelluksista aktiivimagneettilaakerointiin.

Sääennusteita korttelin tarkkuudella 

Kaupungissa sääolosuhteet voivat muuttua korttelista toiseen. Tämä johtuu vaihtelevista pinnanmuodoista. Ilmaston ja ympäristön muuttuessa on entistä tärkeämpää ymmärtää paikallisia sääolosuhteita. Vaisalan PoDoCo-hanke toteutetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Keväällä väittelevä Maria Filioglou tutkii hankkeessaan Helsingin tuuliolosuhteiden ennusteiden osuvuutta muun muassa Vaisalan uusien tuulen etämittaukseen tarkoitettujen tuulilidar-laitteiden avulla.

– Hankkeesta odotetut tulokset luovat tärkeää tietoa Vaisalan Smart City -liiketoimintakonseptin kehitykselle. Tulosten avulla voidaan saada parempi ymmärrys, miten kaupunkiympäristöjen sääennusteiden osuvuutta voitaisiin parantaa korttelimittakaavassa. Tulevat kansalaisten palvelut, kuten lentotaksit ja drone-kuljetukset, tarvitsevat aiempaa tarkempaa säätietoa turvalliseen ja tehokkaampaan operointiin, sanoo ilmailun liiketoiminnan kehityksestä vastaava Tapio Haarlaa Vaisalasta.

Tutkittuja kasveja seinään ja pöytään

Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian tutkijatohtori Martina Angeleri tutkii PoDoCo-hankkeessa valon vaikutuksia Plantui Oy:n pienoiskasvihuoneessa. Plantuin valo- ja vesiviljelytekniikalla kasvaneiden kasvien kemiallista koostumusta ja kasvua ei ole aiemmin tieteellisesti tutkittu. PoDoCo-hankkeessa on tavoitteena selvittää muun muassa valo-olosuhteiden muutoksen vaikutuksia vitamiinien sekä erilaisten antioksidantteina toimivien yhdisteiden ja sokereiden pitoisuuksiin. 

– Kehitän projektissa valo-olosuhteita, jotka vaikuttavat kasvien kasvuun ja makuun. Ideana on, että jokainen voi nauttia kasvattamansa ruuan sellaisena kuin itse haluaa. Aloitan tutkimukseni lehtisalaatilla, lehtikaalilla ja tomaateilla. Tarkoituksena on laajentaa muihin kasveihin myöhemmin. Odotan hanketta innolla, sillä elintarviketiede on ollut aina sydäntäni lähellä ja nyt voin yhdistää sen tutkimukseeni, Angeleri toteaa.

Huleveden hallintaa

Helsingin yliopistosta keväällä väittelevä Long Xie on tutkinut vertikaalisten kasvien mikrobilisäystä kuusi vuotta. PoDoCo-tutkimusta hän tekee kotimaisen pk-yrityksen InnoGreenin sisä- ja ulkokasviseinien kasvualustojen parissa. Xien aikaisempien tutkimuksien mukaan hyödyllisillä mikrobeilla voi olla suurikin vaikutus kasviseinien toiminnalle. Ulkokasviseinissä kiinnostaa erityisesti huleveden hallintakapasiteetti.

– Toivomme, että tutkimuksen tulokset herättävät kuluttajien kiinnostusta kasviseiniin sekä tuottavat todisteita uuden kehitteillä olevan ulkokasviseinärakenteen hulevesien hallinnasta. Tutkimus on elintärkeä, jotta InnoGreen voi tuoda markkinoille parhaan mahdollisen tuotteen urbaanin viherinfran luomiseen sekä kaupunkien hulevesien hallintaan ja se luo pohjan onnistuneelle kansainvälistymiselle, toteaa Innogreenin perustajaosakas Mikko Sonninen.

Seuraava apurahahakukierros keväällä 2020

PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 1.3–15.4.2020. PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Paulon säätiö ja Helsingin Sanomain Säätiö sijoittaen yhteensä ohjelmaan vuosittain lähes miljoona euroa. Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain.

PoDoCo-ohjelmaa organisoi DIMECC Oy, joka on Suomen teollisuuden johtava innovaatioalusta. DIMECC on voittoa tavoittelematon yritys, jonka omistaa 67 valmistavan ja digitaalisen teollisuuden yritystä, yliopistoa ja tutkimuslaitosta.

SKR:n rahoittamat projektit:

Nimi Yhteistyöyritys Ala Apuraha (€)
Kihlström Minna Finnadvance Oy Lääke- ja terveystieteet – Biolääketiede 21 000
Kulmala Antti Orion Pharma Oy Lääke- ja terveystieteet – Biolääketiede 28 000
Li Shupin Aittokoski Experience Ltd. Yhteiskuntatieteet – Kasvatustiede 28 000
Xie Long InnoGreen Oy Maataloustieteet ja metsätieteet 28 000

Lisätietoja:

PoDoCo-ohjelman päällikkö, Seppo Tikkanen, DIMECC Oy, seppo.tikkanen@dimecc.com, puh. +358 40 840 2780
PoDoCon johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo@aalto.fi

Taidetestaajat-hanke jatkuu myös lukuvuonna 2020–2021

Taidetestaajat on vienyt vuosina 2017–2020 kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kahdelle korkealaatuiselle taidevierailulle vuosittain. Toinen vierailu tehdään omalla alueella ja toinen valtakunnalliseen kohteeseen, useimmiten pääkaupunkiseudulle. Kouluille tarjotaan valmiit kokonaisuudet, joihin kuuluu ennen vierailua tehtävät ennakkotehtävät eli etkot, varsinainen vierailu ja siihen kuuluva jatkotyöskentely, kokemuksen arviointi Taidetestaajat-sovelluksella sekä matkat. Hankkeen käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto.

Hanke on vakiintunut koulujen arkeen pidetyksi toimintamalliksi, ja kouluille suunnatun kyselyn tulosten mukaan vain noin 5 % kouluista olisi päässyt taidevierailuille ilman Taidetestaajia. Valtion tukema rahoitusmalli mahdollistaa vuodessa yhden vierailun, joka tehdään omalla alueella sijaitsevaan kulttuurikohteeseen.

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava on tyytyväinen, että hanke saadaan jatkumaan, vaikka vierailujen määrä laskee kahdesta yhteen.

– Nyt on jatkettava keskusteluja valtion kanssa siitä, kuinka malli saadaan vähitellen vakiinnutettua pysyväksi osaksi koulujen toimintaa. Samalla on tehostettava vierailujen sitomista muuhun opetukseen, mikä ei ole vielä kaikkialla onnistunut.

– Taide ja koulutus auttavat ymmärtämään – ymmärtämään toisia, maailmaa ja olemassa olevia eroja, etenkin nuorten keskuudessa. Olemme iloisia, että olemme saaneet olla mukana käynnistämässä Taidetestaajia. Ja vielä iloisempia olemme siitä, että valtio lähtee mukaan mahdollistamaan kahdeksasluokkalaisten taidekokemuksista nauttimisen aidossa ympäristössä myös jatkossa, toteaa Sören Lillkung, Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja.

Taidetestaajien hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta on erittäin iloinen päätöksestä.

– Tarve Taidetestaajien kaltaiselle toiminnalle on tullut selkeästi esiin. Toiminnasta hyötyvät niin nuoret, koulut kuin taideorganisaatiotkin, ja sillä on yhteiskunnallista merkitystä. Hanke on tarjonnut monelle nuorelle ensimmäisen kosketuksen taiteeseen, ja iso osa nuorista kertoo palautteissa, että menisi mielellään uudestaankin.

Konseptin onnistumisen yksi merkittävä tekijä on ollut ympäri Suomea toimiva aluekoordinaatiotiimi, joka on purkanut koulujen osallistumisen esteitä ja työskennellyt tiiviissä yhteistyössä taidelaitosten kanssa. Koulut on saatu mukaan lähes sataprosenttisesti.

– Taidetestaajissa hiottuja käytäntöjä pystytään hyödyntämään laajemminkin Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton työssä. Lisäksi alueelliset vierailut vahvistavat kulttuurikasvatussuunnitelmien edistämistä ja tukevat alueellista yhteistyötä myös jatkossa. Toiveemme ja tavoitteemme on saada Taidetestaajat pysyväksi osaksi suomalaista peruskoulua, Moilanen summaa.

Lisätiedot:

Hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen / Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, 044 978 4893, etunimi.sukunimi@taidetestaajat.fi

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi

Asiamies Anna Wilhelmson / Svenska kulturfonden, etunimi.sukunimi@kulturfonden.fi

Taidetestaajat-banneri

www.taidetestaajat.fi

Miljoonien tuki suomalaisten museoiden uudistumiseen

Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-apuraha tähtää uusien yleisöjen saavuttamiseen yhä kiinnostavampien sisältöjen avulla. Kaksivaiheisen apurahahaun toisen vaiheen apurahat olivat haettavina elokuussa 2019, ja apurahaa voi käyttää vuosien 2020 ̶ 2023 aikana.

– Museoiden kävijämäärät ovat nousseet huimasti viime vuosina, mutta samaan aikaan museoiden toimintabudjetit ovat usein hyvin rajalliset. Museovisio-apurahalla haluttiin luoda mahdollisuus museoiden sisällölliseen uudistumiseen ja nimenomaan kävijäkokemuksen parantamiseen, kuvailee Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.

Apurahoituksella haluttiin haastaa museoita uudistamaan toimintaansa yhä kiinnostavammaksi ja elämyksellisemmäksi. Tärkeä osa hanketta on myös museoiden tiedollisen ulottuvuuden kehittäminen, Ruohonen sanoo.

Puoli miljoonaa euroa dynaamisen museon kehitykseen

Suurin yksittäinen apuraha, 500 000 euroa, myönnettiin Suomen Metsämuseosäätiölle Suomen Metsämuseo Luston ydinnäyttelyn ja dynaamisen museon konseptin kehittämiseen.

Metsät ja niihin liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen ovat tällä hetkellä keskeinen teema suomalaisessa yhteiskunnassa, metsäpolitiikassa sekä globaalissa ilmastonmuutoskeskustelussa. Nyt rahoitetun Ytimessä-hankkeen tavoitteena on tuottaa laaja, yhteiskunnallista ymmärrystä lisäävä, inspiroiva ja elämyksellinen ydinnäyttely.

– Tarkoituksenamme on muun muassa tarjota museon käyttäjille elämyksellinen tila ja kokonaisvaltainen moniaistinen museokokemus. Museon käyttäjillä on tarve ymmärtää metsä- ja ilmastonmuutoskeskustelua, ja tähän tarpeeseen haluamme vastata, sanoo Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskoski.

Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus ensi kertaa yhteen

Designmuseon kokoelmanäyttely Utopia nyt. Kuva: Paavo Lehtonen

Designmuseon kokoelmanäyttely Utopia nyt. Kuva: Paavo Lehtonen

Designmuseon säätiö sai A&D Oppimisen keskus -hankkeen toteuttamiseksi 450 000 euroa. Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon yhteishankkeen tavoitteena on luoda A&D Oppimisen keskus, joka keskittyy arkkitehtuurin ja muotoilun oppimiseen. Keskuksen tarkoituksena on luoda museotoimintaa, joka on lähtökohtaisesti vuorovaikutteista, yhteisöllistä ja monitieteistä. Hankkeessa käytetään arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen toimintatapoja soveltaen niitä elinikäisen oppimisen ajattelun mukaisesti.

Elämme suuren murroksen keskellä, jossa uudenlainen osaaminen ja ymmärrys ovat avainasemassa rakennettaessa yhä osallistavampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Apurahan avulla perustettava A&D oppimisen keskus tuo suunnitteluajattelun työkalut kaikkien ulottuville ympäri Suomea, luoden pohjaa uudenlaisen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiselle, kertoo museonjohtaja Jukka Savolainen.

Tukea mm. saamelaiskulttuurille ja leikin puolustamiselle

Visavuoren ateljee. Kuva: Ari Korkala

Visavuoren ateljee Valkeakoskella. Kuva: Ari Korkala

Vuonna 2021 kolme säätiömuseota muuntavat  Ainolan – Aino ja Jean Sibeliuksen kodin, Gallen-Kallelan Museo Tarvaspään ja Emil Wikströmin Visavuoren aikakoneiksi, jotka tuovat menneisyyden kokemukset ja tulevaisuuden mahdollisuudet nykyhetken keskusteluihin. Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön ja taiteilijamuseoiden Aikakoneita ja utopioita -yhteishankkeelle myönnettiin 200 000 euroa. Hankkeen tarkoituksena on korostaa taiteilijamuseoiden historiaa omavaraisina, luonnonläheisinä, taiteeseen ja elämiseen liittyvien kokeilujen paikkoina nykyajan ilmastonmuutokseen liittyvän murroksen keskellä.

Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -säätiö luovat toimintakonseptin ja brändin uudelle museokeskukselle, joka vahvistaa ja yhdistää museoiden resursseja sekä tilallisesti että toiminnallisesti. Keskuksen päämääränä on profiloitua kulttuuriympäristöön, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistuneeksi monitoimitaloksi, jonka elämykselliset sisällöt houkuttelevat entistä laajempaa yleisöä. 350 000 euron apurahan saaneen hankkeen tavoitteena on myös kasvattaa Jyväskylän imagoa museo- ja Alvar Aalto -kaupunkina.

Tieliikenteen valtakunnallisessa erikoismuseossa Mobiliassa on myös Rallimuseon autonäyttely. Kuva: Mediakettu

Tieliikenteen valtakunnallisessa erikoismuseossa Mobiliassa on myös Rallimuseon autonäyttely. Kuva: Mobilia

Mobilia säätiön Tietä kansalle -hanke havainnollistaa tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseo Mobilian näyttelykävijälle visuaalisin ja lisätyn todellisuuden keinoin teiden kehittymistä ja tienrakentamisen nopeutumista. Näyttely vastaa mm. kysymyksiin miten tiet ovat syntyneet ja ketkä teillä ovat kulkeneet. Tavoitteena on havainnollistaa myös tulevaisuuden teitä. Mobilia säätiölle myönnetyllä 100 000 euron apurahalla toteutetaan näyttelyn lopullinen visuaalinen suunnittelu, fyysinen ja digitaalinen rakentaminen sekä tekniset toteutukset materiaaleineen.

Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan näyttely on saamelaisten ainutkertainen mahdollisuus kertoa oma tarinansa museonäyttelykontekstissa. Siidan uudistamishankkeessa laaditaan perusnäyttelyihin ja ulkomuseolle tunnelmanäyttelykäsikirjoitus, joka toteutetaan saamelaistaiteilijoiden tulkintoina. Tietoisen tunnelman ja draamankaaren luomisen avulla museon tuottama tieto saamelaiskulttuurista välittyy kävijälle paremmin. Sámi museum – Saamelaismuseosäätiölle myönnettiin hankkeeseen 400 000 euron apuraha.

Menopelileikki Lelumuseo Hevosenkengässä. Kuva: Pekka Elomaa

Menopelileikki Lelumuseo Hevosenkengässä. Kuva: Pekka Elomaa

Teatteri Hevosenkengän Kannatusyhdistys ry sai niin ikään 400 000 euron apurahan Leikin laboratorio -hankkeeseen, joka tähtää Lelumuseo Hevosenkengän konseptin ja pysyvien näyttelyiden uudistamiseen asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on liittää museon tulevaisuus kolmen roolin – tarinankertoja, kasvattaja ja yhteisön rakentaja – ympärille. Tulevan museon keskeisenä missiona on leikin puolustaminen ja halu toimia leikin asianajajana. Kävijöiden toiveiden mukaisesti näyttelyihin tuodaan lapsuuden historiaa elävöittäviä ratkaisuja, vahvistetaan leikin ja toiminnallisuuden roolia sekä lisätään kaikenikäisille suunnattuja palveluja.

Työväen museoyhdistys ry:n / Työväenmuseo Werstaan toteuttama Teollisuusmuseo kertoo teollisen vallankumouksen vaikutuksista Tampereella, kaupungin teollisista juurista sekä savupiipputeollisuuden vaihtumisesta toisenlaiseen osaamiseen. Museo puhuttelee juuriaan etsiviä useamman polven tamperelaisia ja vasta kaupunkiin muuttaneita asukkaita. Näyttely toteutetaan uudenlaisen yhteisöllisen toimintamallin avulla ja sen taustatietoa kerätään wikidata-tietokantaan. Teollisuusmuseo avataan Tampereella Finlaysonin entisen puuvillatehtaan tiloissa. Hankkeelle myönnettiin 250 000 euron apuraha ja se toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin museopalveluiden kanssa.

Pohjanmaan museon luonnontieteellinen perusnäyttely, Terranova, uudistetaan nyt kokonaan 17 vuotta avaamisensa jälkeen. Vaasan kaupungin museoille myönnettiin 150 000 euron apuraha uudistamistyöhön. Uudistetun näyttelyn pääteemoja ovat jääkausi ja Merenkurkun maailmanperintö (Suomen ainoa Unescon luonnonperintökohde), ilmastonmuutos, ihmisen ja meren suhde sekä Pohjanmaan luonto. Teemat on suunniteltu alueen erityispiirteitä ajatellen. Terranova toimii aloituspisteenä Vaasan kautta Merenkurkun maailmanperintöalueelle matkaaville ja pääkohteena siitä kiinnostuneille kävijöille, jotka eivät ole alueelle jatkamassa tai joille matka sinne ei ole mahdollinen.

Puhu kuin Ruuneperi - Tarinankertojien ilta Varkauden museoilla 5.2.2019.  Kuva: Tytti Härkönen, Varkauden museot

Puhu kuin Ruuneperi – Tarinankertojien ilta Varkauden museoilla 5.2.2019. Kuva: Tytti Härkönen, Varkauden museot

Varkauden museot sai 200 000 euroa Varkautelaisten uusi museo -hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa sisältösuunnittelun rinnalla uudenlaisia, elämyksellisiä tapoja lähestyä ja käyttää kulttuuriperintöä. Hankkeen myötä museo tarjoaa kaupunkilaisille vapaamuotoisen tilan oleskeluun, sekä mahdollistaa kaupunkikulttuurin, museotoiminnan ja museoiden sisältöjen, sekä oman kulttuuriperinnön kehittämisen yhteisön omilla ehdoilla. Tämä vastaa yleisön toiveeseen helposti lähestyttävästä, epämuodollisesta museotoiminnasta.

Lisätietoja:

SKR: Johanna Ruohonen, erityisasiantuntija, Taidekoti Kirpilän museonjohtaja, 09 6128 1247, johanna.ruohonen@skr.fi

Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiö sr: Tuija Wahlroos, Gallen-Kallelan Museon johtaja, 010 406 8845, tuija.wahlroos@gallen-kallela.fi

Designmuseon säätiö sr: Jukka Savolainen, johtaja, 050 307 0455, jukka.savolainen­@designmuseum.fi

Keski-Suomen museo: Heli-Maija Voutilainen, museotoimenjohtaja, 014 266 4348 / 050 355 5048, heli-maija.voutilainen@jyvaskyla.fi

Mobilia säätiö sr: Heidi Rytky, museonjohtaja, 040 900 6641, heidi.rytky@mobilia.fi

Sámi museum – Saamelaismuseosäätiö sr: Sari Valkonen, museonjohtaja, 040 767 1052, sari.valkonen@samimuseum.fi

Suomen Metsämuseosäätiö sr: Leena Paaskoski, kehittämisjohtaja, 050 366 9552, leena.paaskoski@lusto.fi,

Teatteri Hevosenkengän Kannatusyhdistys ry: Johanna Rassi, Lelumuseo Hevosenkengän museonjohtaja, FM, 050 576 7677, johanna.rassi@hevosenkenka.fi

Työväen museoyhdistys ry / Työväenmuseo Werstas: Ulla Rohunen, yleisöpalvelupäällikkö, 050 440 1157, ulla.rohunen@tyovaenmuseo.fi

Vaasan kaupungin museot: Elina Bonelius, museotoimenjohtaja, 040 487 2856, elina.bonelius@vaasa.fi

Varkauden museot: Hanna-Kaisa Melaranta, museotoimenjohtaja, 040 734 6240, hanna-kaisa.melaranta@varkaus.fi

Suomen Kulttuurirahasto järjestää kirjoittajakoulun kriitikoille

– Kritiikki on journalismin hiljainen sisällöntuottaja, jonka merkitys olisi nykypäivänä syytä tunnistaa entistä vahvemmin, sanoo E. J. Vehmaksen rahaston puheenjohtaja, kriitikko Maria Säkö.

Taidekriitikko E. J. Vehmaksen nimeä kantava rahasto on Suomen Kulttuurirahaston nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on tukea taidearvostelijoita.

– Halusimme järjestää kurssin nimenomaan kokeneille, uransa keskivaiheilla oleville kriitikoille, jotta heidän ammattitaitonsa ei katoaisi mediasta rahoitusongelmien ja kritiikkiä ylenkatsovan henkisen ilmapiirin vuoksi. Nykypäivä vaatii sekä kriitikoilta että medioilta uudenlaista journalistista osaamista ja kritiikin merkityksen kirkastamista.

Kurssin lopputyönä jokainen osallistuja tekee pitkän taide-esseen jostakin kirjoittajaa kiinnostavasta aiheesta. Siihen liittyy myös kurssin aikana tehtävä opintomatka ulkomaille. Kukin osallistuja valitsee itse sellaisen opintomatkan kohteen, joka on kiinnostava tutkimuskohteen kannalta.

”Jos kritiikin merkitystä ei nyt ymmärretä syvällisesti ja sen asemaa osana journalismia paranneta, saatamme huomata leikanneemme ison osan yhteistä kulttuurista muistiamme pois.”

SKR:n kurssi sisältää kahdeksan lähiopetuspäivää, ulkomaanmatkan ja kirjoitustehtäviä. Kurssille valitaan enintään 15 osallistujaa, ja valitut saavat 2 500 euron työskentelyapurahan sekä enintään 2 000 euroa opintomatkan toteuttamiseen. Kurssin ohjelma julkaistaan tammikuussa, ja kurssille haetaan Long Playn kautta 20.1.–17.2. Valinnoista ilmoitetaan 31. maaliskuuta 2020 mennessä.

Kurssin sisällön on suunnitellut Long Play -julkaisu, ja kurssin vastuuopettajana toimii toimittaja, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Anu Silfverberg. Hänen lisäkseen kurssilla opettavat muun muassa ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja kääntäjä Rebecka Kärde, Harri Kalha, Kalle Kinnunen, Mervi Kantokorpi, Suna Vuori, Sonja Saarikoski, Tommi Melender, Riikka Pelo, Minna Lindgren sekä Todellisuuden tutkimuskeskus.

– Kritiikkiin satsaaminen on nykypäivänä tärkeää myös siksi, että kritiikit tallentavat aikalaisvastaanottoa. Jos kritiikin merkitystä ei nyt ymmärretä syvällisesti ja sen asemaa osana journalismia paranneta, saatamme huomata leikanneemme ison osan yhteistä kulttuurista muistiamme pois, Maria Säkö sanoo.

Suomen Kulttuurirahasto on aiemmin tukenut taiteesta kirjoittamista järjestämällä kaksi kulttuurijournalismin mestarikurssia. Muotoiluun ja designiin erikoistuneille kriitikoille järjestettiin vuonna 2018 lyhytkurssi yhteistyössä New Yorkin kulttuuri-instituutin kanssa.

Lisätietoa:

Maria Säkö, maria_sako@hotmail.com, p. 044 076 0917
Johanna Ruohonen, johanna.ruohonen@skr.fi, p. 040 516 3475

Anu Silfverberg, anu@longplay.fi, p. 044 333 5574

Mullankaivajat-apurahat myönnettiin 9 hankkeelle – koululaiset pääsevät etsimään omaa muinaisuuttaan

Suurin apuraha, 30 000 euroa, myönnettiin Arkebuusi Osuuskunnalle yhteisöarkeologisen Angelniemen mullankaivajat -hankkeen toteuttamiseen Härkämäen kivikautisella asuinpaikalla. Koululaiset pääsevät myös mm. etsimään omaa muinaisuuttaan Kemiön Ölmosissa kiukaiskulttuuriin kuuluvalla asuinalueella Sagalundgillet rf:n kaksikielisen ”Finn din forntid -arkeologipedagogik på Kimitoön”/ ”Löydä muinaisuutesi” -hankkeen avulla. Hankkeelle myönnettiin 15 000 euron apuraha.

Vuoden 2020 Mullankaivajat-apurahojen saajat

  • Ainolasäätiö sr, 14 000 euroa
  • Arkebuusi osuuskunta, 30 000 euroa
  • Espoon kaupunginmuseo, 12 000 euroa
  • Forssan museo, 22 500 euroa
  • Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, 20 000 euroa
  • Matti Koivurinnan säätiö / Aboa Vetus & Ars Nova -museo, 22 000 euroa
  • Sagalundgillet rf, 15 000 euroa
  • Satakunnan museo, 21 000 euroa
  • Tiina Äikäs, 19 000 euroa

Mullankaivajat Ähtärin puolustusvarustuksilla

Vuonna 2019 Mullankaivajat-apurahan saaneessa Kansallismuseon hankkeessa Ähtärin yhteiskoulun 7.- ja 8-luokkalaiset tutustuivat lokakuussa Törön ulkoilualueella ensimmäisen maailmansodan aikaisiin puolustusvarustuksiin. Ähtärin yhteiskoulun 7.- ja 8.-luokkien noin sata oppilasta tutkivat ja kartoittivat Törön puolustusvarustusta arkeologien ohjauksessa erilaisten mitta- ja dokumentointilaitteiden avulla. Samalla he tutustuivat arkeologiseen prosessiin.

Tavoitteemme on Arkeologiaa Ähtärissä -hankkeen avulla herättää koululaisissa innostus kulttuuriperintöä ja historiaa kohtaan. Opettajille hanke tarjoaa puolestaan työkaluja inhimillisten ilmiöiden tutkimiseen, kertoo hanketta vetävä museolehtori, arkeologi Hanna Korhonen Kansallismuseosta. 

Viime vuonna Kontiolahdella toteuttamaamme Mullankaivajat-hankkeeseen osallistuneet opettajat pitivät arkeologisia menetelmiä hyvänä tapana monipuolistaa opetusta. Tämänkaltainen työskentely tukee opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista ja monialaista oppimista.

”Tavoitteemme on Arkeologiaa Ähtärissä -hankkeen avulla herättää koululaisissa innostus kulttuuriperintöä ja historiaa kohtaan”, arkeologi Hanna Korhonen.

Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasivat Museoviraston arkeologi John Lagerstedt ja hum. kand. Eetu Sairanen.

Oppilaat tutustuivat ensin oppitunneilla arkeologian työvälineisiin ja perehtyivät ensimmäisen maailmansodan historiaan. He pääsivät myös tutkimaan omin käsin oikeita löytöjä, joita arkeologisilta kaivauksilta on tehty, kertovat Lagerstedt ja Sairanen.

Luokkahuonetyöskentelyn jälkeen oppilaat pääsivät lokakuussa kenttätyöhön, jota ohjasivat myös paikalle tulleet Museoviraston koekaivausryhmän arkeologit Jan-Erik Nyman, Sara Perälä ja Esa Hertell. Törön ulkoilualueen maastossa oppilaat etsivät metallinilmaisimella linnoitteiden rakenteita ja kartoittivat juoksuhautoja erilaisilla mittalaitteilla. Lisäksi otettiin valokuvia ja harjoiteltiin tutkittavien kohteiden sanallista kuvailua. Kenttätyöskentelyn jälkeen oppilaat kokosivat maastossa kerätyistä tiedoista posterin tutkimusraportiksi.

Oppilaat olivat aktiivisesti mukana sekä luokkahuoneessa että maastossa. Erityisesti heitä innosti, kun arkeologian työvaiheita pääsi tekemään käytännössä. Suurin suosikki oli taisteluhautojen tutkiminen metallinilmaisimen avulla, John Lagerstedt ja Eetu Sairanen kertovat. 

Saamamme palautteen ja kysymysten perusteella Mullankaivajat-hanke oli oppilaille pääasiassa positiivinen kokemus, jonka ansiosta he kiinnostuivat arkeologien työstä ja omasta kulttuuriympäristöstään. Suurimpana haasteena oli syksyisen kolea sää.

Loppuvuoden 2019 aikana Ähtärin Mullankaivajat-hankkeesta laaditaan oppimateriaali myös muiden koulujen käytettäväksi. Suomea linnoitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1918 Suomenlahden rannikolta Pohjois-Karjalaan, joten oppimateriaalia voi hyödyntää useissa Etelä-Suomen kouluissa.

SPARKS-hankkeen myötä Tanssin taloon tuotetaan kuusi kantaesitystä

Suomen ensimmäinen tanssille omistettu talo avaa ovensa Helsingin Ruoholahdessa loppuvuodesta 2021. Tanssin talon valmistuttua tanssin kentän olosuhteet muuttuvat väistämättä. Tanssin talon tilat ja tuotannollinen rakenne tuovat tullessaan uudenlaisia taiteellisia ja tuotannollisia mahdollisuuksia alan toimijoille. Nyt käynnistyvän SPARKS-hankkeen tavoitteena on yhdessä opetella uuden toimintaympäristön lainalaisuudet ja löytää kestävät tuotantomallit. Hankkeen kokonaisbudjetti on 800 000 euroa, josta Suomen Kulttuurirahaston osuus on 500 000 euroa.

“Kulttuurirahasto on tukenut Tanssin taloa hankkeen suunnittelusta eli vuodesta 2011 lähtien. Olemme seuranneet projektin sujuvaa etenemistä ja olemme iloisia siitä, että pian tanssin ammattilaisilla on uusi tila, jossa kehittää yhteistyötä ja luoda uusia sisältöjä. Myönteinen tukipäätös SPARKS-hankkeelle oli helppo tehdä”, kertoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Hankkeen myötä sekä 700-paikkaiseen Erkko-saliin että 250-paikkaiseen Pannuhalliin tuotetaan kumpaankin kolme kantaesitystä. Erkko-saliin valittavien teosten työryhmät muodostuvat taiteilijoista, joilla on vahva kiinnostus suuren näyttämön tuotantoihin ja halu kehittää omaa ajatteluaan suuren näyttämön yleisösuhteesta. Pannuhallissa nähtävissä tuotannoissa keskitytään uransa alkuvaiheessa olevien taiteilijoiden työn mahdollistamiseen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota valtakunnallisuuteen ja tanssin laajan kirjon toteutumiseen.

“Tanssin talolle SPARKS-hankkeen käynnistäminen on ensimmäinen merkittävä avaus sisältöjemme rakentamiseksi. Samalla se on valtava mahdollisuus suomalaisille tanssin ammattilaisille oman toiminnan kehittämiseen. Ilman Suomen Kulttuurirahaston avokätistä rahoitusta vastaavan hankkeen toteuttaminen olisi meille mahdotonta. Olemme tavattoman iloisia, että voimme toteuttaa näin laajan ja monivuotisen hankkeen. Uskomme, että SPARKS synnyttää poikkeuksellisen kiinnostavia sisältöjä katsojien nähtäväksi. Nyt on aika unelmoida ja tehdä isosti, koska resurssit ovat kunnossa!” visioi Tanssin talon johtaja Matti Numminen.

Teoshaku SPARKS-hankkeeseen käynnistetään keväällä 2020. Työskentely teosideoiden parissa aloitetaan näillä näkymin syksyllä 2020. Lisätietoja hankkeen tarkemmasta toteutuksesta ja aikataulusta kerrotaan haun avaamisen yhteydessä.

Lisätietoa:

Johtaja Matti Numminen, +358 50 467 0276, matti.numminen@tanssintalo.fi
Asiamies Kristiina Rintala, 09 6128 1246, kr@skr.fi

Haastattelupyynnöt:

Noora Kykkänen, +35844 593 2460, noora.kykkanen@tanssintalo.fi

Toivo Salmen muistopalkinto LT, erikoislääkäri Liisa Järvelälle

LT, erikoislääkäri Liisa Järvelän väitöskirjatyössä toteutettiin lapsena leukemian sairastaneille nuorille aikuisille liikuntainterventio, jonka avulla selvitettiin, voidaanko metabolisiin (kardiovaskulaarisiin) riskitekijöihin vaikuttaa. Vaikka lasten leukemian hoitotulokset ovat parantuneet, tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että lapsena sairastettuun leukemiaan liittyy korkea riski metabolisiin sairauksiin aikuisena. Järvelän väitöskirjatutkimusta pidetään pioneeritutkimuksena, koska se on ensimmäinen hanke, jossa tutkitaan syöpähoitojen myöhäishaittojen ehkäisymahdollisuutta. Turun yliopiston lastentautiprofessori Erika Isolaurin mukaan LT Liisa Järvelän väitöskirjatyö on merkittävä, koska se on johtanut uuden terveysongelman selvittämiseen. Väitöstutkimus herätti tuoreeltaan huomiota alan merkittävässä kongressissa.

Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen lastentautien professorin Toivo Salmen nimeä kantava Toivo Salmen muistopalkinto myönnetään joka 5. vuosi parhaasta Turun yliopistossa valmistuneesta, lapsiin kohdistuneesta väitöskirjatyöstä. Varsinais-Suomen rahaston Lastenrahastosta myönnettävä palkinto valittiin vuosina 2014–2018 valmistuneiden väitöskirjojen joukosta. Palkinnon suuruus on 5 000 €.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakaa vuosittain yli miljoona euroa tieteen ja taiteen apurahoina. Lääketieteellistä tutkimusta rahasto tukee yli 300 000 eurolla.

Elokuun haun Taide²-apurahat viidelle hankkeelle

Taide²-apurahalla laajoja ja uudistavia taidehankkeita

Suomen Kulttuurirahaston Taide²-apurahan tarkoituksena on mahdollistaa korkeatasoisten taidetuotantojen tarjoaminen laajemmille yleisöille. Apuraha on tarkoitettu niiden keinojen etsimiseen, joilla taiteellisesti laadukkaat tuotannot voivat saavuttaa suurempia yleisöjä. Apurahalla voidaan luoda uusia malleja yhteistyölle vapaan kentän ja olemassa olevien instituutioiden välille, kehittää jo toteutettua tuotantoa tai vaikkapa mahdollistaa kiertuetoimintaa laajemman yleisön tavoittamiseksi. Apuraha on suunnattu taiteen alan laitoksille ja rekisteröityneille yhdistyksille.

Elokuun 2019 haussa Taide²-apurahoja myönnettiin viisi:

  • Arts Management Helsinki Oy: TRASH HEROES -tanssikiertuehankkeen toteuttamiseen, 100 000€
  • European theatre collective association ry: New Theatre Helsinki -kiertuehankkeen toteuttamiseen, 200 000€
  • Runoyhdistys Nihil Interit ry: Runografi-kritiikkisivuston ja -keskustelualustan toteuttamiseen, 120 000€
  • Suomen Benelux-instituutin säätiö sr: AISTIT / coming to our senses -hankkeen toteuttamiseen, 180 000€
  • Uusinta-kamariyhtyeen kannatusyhdistys ry: MODERNI KLASSIKKO -pedagogis-taiteellisen konserttisarjan toteuttamiseen, 100 000€

Maahanmuuttajille kaivataan teatteria, jonka esityksiä tehdään yhdessä suomalaisten kanssa

Kansainvälinen European theatre collective toteuttaa Taide²-apurahalla kolmivuotisen esittävän taiteen hankkeen, joka antaa äänen ja kasvot nopeasti kasvavalle maahanmuuttajaväestölle Helsingissä ja koko Suomessa.  Tavoitteena on saada aikaan pysyvä New Theatre Helsinki -esitystila (NTH), joka tarjoaa monimuotoista interkulttuurista taidetta.

– Toimintamallia voidaan soveltaa niin, että tila voidaan perustaa joko täysin omaan ja erilliseen tilaan tai se perustetaan jonkin olemassa olevan esittävän taiteen tilan yhteyteen, kertoo hankkeen vetäjä, näyttelijä ja ohjaaja David Kozma.

Tavoitteena on saada myös koottua kaikki tarvittavat resurssit kuten taiteellisen työn tekijöiden joukko ja tukihenkilöstö, joka vastaa yleisötyöstä, viestinnästä ja markkinoinnista, taloushallinnosta sekä tekniikasta. Kozma tähtyää myös kulttuuriministeriön suuntaan, joka päättää valtionosuusjärjestelmän (VOS) kautta muun muassa teattereiden tuesta.

”Monet elävät välitilassa. He eivät ole suoraan yhteydessä omaan kulttuuriinsa, mutta eivät pääse mukaan uuteen kulttuuriin.”

Pääkaupunkiseudulla asuu jo yli 200 000 vieraskielistä, jotka puhuvat yli 200 kieltä ja joiden kulttuuriperinne on hyvin laaja. Ennusteiden mukaan ulkomaalaistaustaisten määrä kaksinkertaistuu, ja vuoteen 2035 mennessä he ovat neljännes väestöstä.   

– Monet elävät välitilassa. He eivät ole suoraan yhteydessä omaan kulttuuriinsa, mutta eivät pääse mukaan uuteen kulttuuriin. Niinpä oman kansan ja uuden kotimaan perinne muodostavat kolmannen kulttuurin, Suomen oman kulttuurin, Kozma kuvaa.

David Kozmalla itselläänkin on tuntumaa välitilaan. Romanianunkarilainen tuli Tampereen teatterikesään Andrei Muresanu -teatterin kanssa vuonna 2005 ja jäi maahan. Suuri muutos ei ole näkynyt teatterialalla.

– Tuntuisi kuitenkin luontevalta, että uusien tulijoiden ja tekijöiden näkökulma pääsisi esille Helsingin kaupunginteatterissa. Näin tapahtuu esimerkiksi Berliinin Gorki -teatterissa, sanoo Kozma.

Vaikka New Theatre Helsingillä ei ole vielä omaa tilaa, European theatre collective tuottaa parhaillaan Näkymätön Suomi -esitysten sarjaa. Siinä nostetaan esiin ammattiryhmiä, joissa monet työntekijöistä ovat lähtöisin eri maista.

Rakennuksilla on työntekijöitä, jotka työskentelevät useimmiten alihankkijoiden palveluksessa. He liikkuvat rakennusprojektista toiseen. Monet eivät osaa suomea ollenkaan. ”Rakentajat”-esitys pohjautui haastatteluihin, joita Kozma, suomenruotsalainen Nina-Maria Häggblom ja virolainen Piret Jaaksi tekivät.

– Tulevaisuudessakin tavoitteena on tällainen eri taustan omaavien tekijöiden yhteistyö, Kozma toteaa.

Seuraavaksi ovat vuorossa ”Kuljettajat” joulukuussa. Kozma kertoo, että ratikkaa ja bussia kuljettavat sekä ruokalähetit ovat kertoneet tarinoitaan työryhmälle, joka on kirjoittanut niiden pohjalta monologin.

Teksti: Marja Salmela