Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Suomen Kulttuurirahasto järjestää kirjoittajakoulun kriitikoille

– Kritiikki on journalismin hiljainen sisällöntuottaja, jonka merkitys olisi nykypäivänä syytä tunnistaa entistä vahvemmin, sanoo E. J. Vehmaksen rahaston puheenjohtaja, kriitikko Maria Säkö.

Taidekriitikko E. J. Vehmaksen nimeä kantava rahasto on Suomen Kulttuurirahaston nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on tukea taidearvostelijoita.

– Halusimme järjestää kurssin nimenomaan kokeneille, uransa keskivaiheilla oleville kriitikoille, jotta heidän ammattitaitonsa ei katoaisi mediasta rahoitusongelmien ja kritiikkiä ylenkatsovan henkisen ilmapiirin vuoksi. Nykypäivä vaatii sekä kriitikoilta että medioilta uudenlaista journalistista osaamista ja kritiikin merkityksen kirkastamista.

Kurssin lopputyönä jokainen osallistuja tekee pitkän taide-esseen jostakin kirjoittajaa kiinnostavasta aiheesta. Siihen liittyy myös kurssin aikana tehtävä opintomatka ulkomaille. Kukin osallistuja valitsee itse sellaisen opintomatkan kohteen, joka on kiinnostava tutkimuskohteen kannalta.

”Jos kritiikin merkitystä ei nyt ymmärretä syvällisesti ja sen asemaa osana journalismia paranneta, saatamme huomata leikanneemme ison osan yhteistä kulttuurista muistiamme pois.”

SKR:n kurssi sisältää kahdeksan lähiopetuspäivää, ulkomaanmatkan ja kirjoitustehtäviä. Kurssille valitaan enintään 15 osallistujaa, ja valitut saavat 2 500 euron työskentelyapurahan sekä enintään 2 000 euroa opintomatkan toteuttamiseen. Kurssin ohjelma julkaistaan tammikuussa, ja kurssille haetaan Long Playn kautta 20.1.–17.2. Valinnoista ilmoitetaan 31. maaliskuuta 2020 mennessä.

Kurssin sisällön on suunnitellut Long Play -julkaisu, ja kurssin vastuuopettajana toimii toimittaja, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Anu Silfverberg. Hänen lisäkseen kurssilla opettavat muun muassa ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja kääntäjä Rebecka Kärde, Harri Kalha, Kalle Kinnunen, Mervi Kantokorpi, Suna Vuori, Sonja Saarikoski, Tommi Melender, Riikka Pelo, Minna Lindgren sekä Todellisuuden tutkimuskeskus.

– Kritiikkiin satsaaminen on nykypäivänä tärkeää myös siksi, että kritiikit tallentavat aikalaisvastaanottoa. Jos kritiikin merkitystä ei nyt ymmärretä syvällisesti ja sen asemaa osana journalismia paranneta, saatamme huomata leikanneemme ison osan yhteistä kulttuurista muistiamme pois, Maria Säkö sanoo.

Suomen Kulttuurirahasto on aiemmin tukenut taiteesta kirjoittamista järjestämällä kaksi kulttuurijournalismin mestarikurssia. Muotoiluun ja designiin erikoistuneille kriitikoille järjestettiin vuonna 2018 lyhytkurssi yhteistyössä New Yorkin kulttuuri-instituutin kanssa.

Lisätietoa:

Maria Säkö, maria_sako@hotmail.com, p. 044 076 0917
Johanna Ruohonen, johanna.ruohonen@skr.fi, p. 040 516 3475
Anu Silfverberg, anu@longplay.fi, p. 044 333 5574

Mullankaivajat-apurahat myönnettiin 9 hankkeelle – koululaiset pääsevät etsimään omaa muinaisuuttaan

Suurin apuraha, 30 000 euroa, myönnettiin Arkebuusi Osuuskunnalle yhteisöarkeologisen Angelniemen mullankaivajat -hankkeen toteuttamiseen Härkämäen kivikautisella asuinpaikalla. Koululaiset pääsevät myös mm. etsimään omaa muinaisuuttaan Kemiön Ölmosissa kiukaiskulttuuriin kuuluvalla asuinalueella Sagalundgillet rf:n kaksikielisen ”Finn din forntid -arkeologipedagogik på Kimitoön”/ ”Löydä muinaisuutesi” -hankkeen avulla. Hankkeelle myönnettiin 15 000 euron apuraha.

Vuoden 2020 Mullankaivajat-apurahojen saajat

  • Ainolasäätiö sr, 14 000 euroa
  • Arkebuusi osuuskunta, 30 000 euroa
  • Espoon kaupunginmuseo, 12 000 euroa
  • Forssan museo, 22 500 euroa
  • Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, 20 000 euroa
  • Matti Koivurinnan säätiö / Aboa Vetus & Ars Nova -museo, 22 000 euroa
  • Sagalundgillet rf, 15 000 euroa
  • Satakunnan museo, 21 000 euroa
  • Tiina Äikäs, 19 000 euroa

Mullankaivajat Ähtärin puolustusvarustuksilla

Vuonna 2019 Mullankaivajat-apurahan saaneessa Kansallismuseon hankkeessa Ähtärin yhteiskoulun 7.- ja 8-luokkalaiset tutustuivat lokakuussa Törön ulkoilualueella ensimmäisen maailmansodan aikaisiin puolustusvarustuksiin. Ähtärin yhteiskoulun 7.- ja 8.-luokkien noin sata oppilasta tutkivat ja kartoittivat Törön puolustusvarustusta arkeologien ohjauksessa erilaisten mitta- ja dokumentointilaitteiden avulla. Samalla he tutustuivat arkeologiseen prosessiin.

– Tavoitteemme on Arkeologiaa Ähtärissä -hankkeen avulla herättää koululaisissa innostus kulttuuriperintöä ja historiaa kohtaan. Opettajille hanke tarjoaa puolestaan työkaluja inhimillisten ilmiöiden tutkimiseen, kertoo hanketta vetävä museolehtori, arkeologi Hanna Korhonen Kansallismuseosta. 

– Viime vuonna Kontiolahdella toteuttamaamme Mullankaivajat-hankkeeseen osallistuneet opettajat pitivät arkeologisia menetelmiä hyvänä tapana monipuolistaa opetusta. Tämänkaltainen työskentely tukee opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista ja monialaista oppimista.

”Tavoitteemme on Arkeologiaa Ähtärissä -hankkeen avulla herättää koululaisissa innostus kulttuuriperintöä ja historiaa kohtaan”, arkeologi Hanna Korhonen.

Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasivat Museoviraston arkeologi John Lagerstedt ja hum. kand. Eetu Sairanen.

– Oppilaat tutustuivat ensin oppitunneilla arkeologian työvälineisiin ja perehtyivät ensimmäisen maailmansodan historiaan. He pääsivät myös tutkimaan omin käsin oikeita löytöjä, joita arkeologisilta kaivauksilta on tehty, kertovat Lagerstedt ja Sairanen.

Luokkahuonetyöskentelyn jälkeen oppilaat pääsivät lokakuussa kenttätyöhön, jota ohjasivat myös paikalle tulleet Museoviraston koekaivausryhmän arkeologit Jan-Erik Nyman, Sara Perälä ja Esa Hertell. Törön ulkoilualueen maastossa oppilaat etsivät metallinilmaisimella linnoitteiden rakenteita ja kartoittivat juoksuhautoja erilaisilla mittalaitteilla. Lisäksi otettiin valokuvia ja harjoiteltiin tutkittavien kohteiden sanallista kuvailua. Kenttätyöskentelyn jälkeen oppilaat kokosivat maastossa kerätyistä tiedoista posterin tutkimusraportiksi.

– Oppilaat olivat aktiivisesti mukana sekä luokkahuoneessa että maastossa. Erityisesti heitä innosti, kun arkeologian työvaiheita pääsi tekemään käytännössä. Suurin suosikki oli taisteluhautojen tutkiminen metallinilmaisimen avulla, John Lagerstedt ja Eetu Sairanen kertovat. 

– Saamamme palautteen ja kysymysten perusteella Mullankaivajat-hanke oli oppilaille pääasiassa positiivinen kokemus, jonka ansiosta he kiinnostuivat arkeologien työstä ja omasta kulttuuriympäristöstään. Suurimpana haasteena oli syksyisen kolea sää.

Loppuvuoden 2019 aikana Ähtärin Mullankaivajat-hankkeesta laaditaan oppimateriaali myös muiden koulujen käytettäväksi. Suomea linnoitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1918 Suomenlahden rannikolta Pohjois-Karjalaan, joten oppimateriaalia voi hyödyntää useissa Etelä-Suomen kouluissa.

SPARKS-hankkeen myötä Tanssin taloon tuotetaan kuusi kantaesitystä

Suomen ensimmäinen tanssille omistettu talo avaa ovensa Helsingin Ruoholahdessa loppuvuodesta 2021. Tanssin talon valmistuttua tanssin kentän olosuhteet muuttuvat väistämättä. Tanssin talon tilat ja tuotannollinen rakenne tuovat tullessaan uudenlaisia taiteellisia ja tuotannollisia mahdollisuuksia alan toimijoille. Nyt käynnistyvän SPARKS-hankkeen tavoitteena on yhdessä opetella uuden toimintaympäristön lainalaisuudet ja löytää kestävät tuotantomallit. Hankkeen kokonaisbudjetti on 800 000 euroa, josta Suomen Kulttuurirahaston osuus on 500 000 euroa.

“Kulttuurirahasto on tukenut Tanssin taloa hankkeen suunnittelusta eli vuodesta 2011 lähtien. Olemme seuranneet projektin sujuvaa etenemistä ja olemme iloisia siitä, että pian tanssin ammattilaisilla on uusi tila, jossa kehittää yhteistyötä ja luoda uusia sisältöjä. Myönteinen tukipäätös SPARKS-hankkeelle oli helppo tehdä”, kertoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Hankkeen myötä sekä 700-paikkaiseen Erkko-saliin että 250-paikkaiseen Pannuhalliin tuotetaan kumpaankin kolme kantaesitystä. Erkko-saliin valittavien teosten työryhmät muodostuvat taiteilijoista, joilla on vahva kiinnostus suuren näyttämön tuotantoihin ja halu kehittää omaa ajatteluaan suuren näyttämön yleisösuhteesta. Pannuhallissa nähtävissä tuotannoissa keskitytään uransa alkuvaiheessa olevien taiteilijoiden työn mahdollistamiseen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota valtakunnallisuuteen ja tanssin laajan kirjon toteutumiseen.

“Tanssin talolle SPARKS-hankkeen käynnistäminen on ensimmäinen merkittävä avaus sisältöjemme rakentamiseksi. Samalla se on valtava mahdollisuus suomalaisille tanssin ammattilaisille oman toiminnan kehittämiseen. Ilman Suomen Kulttuurirahaston avokätistä rahoitusta vastaavan hankkeen toteuttaminen olisi meille mahdotonta. Olemme tavattoman iloisia, että voimme toteuttaa näin laajan ja monivuotisen hankkeen. Uskomme, että SPARKS synnyttää poikkeuksellisen kiinnostavia sisältöjä katsojien nähtäväksi. Nyt on aika unelmoida ja tehdä isosti, koska resurssit ovat kunnossa!” visioi Tanssin talon johtaja Matti Numminen.

Teoshaku SPARKS-hankkeeseen käynnistetään keväällä 2020. Työskentely teosideoiden parissa aloitetaan näillä näkymin syksyllä 2020. Lisätietoja hankkeen tarkemmasta toteutuksesta ja aikataulusta kerrotaan haun avaamisen yhteydessä.

Lisätietoa:

Johtaja Matti Numminen, +358 50 467 0276, matti.numminen@tanssintalo.fi
Asiamies Kristiina Rintala, 09 6128 1246, kr@skr.fi

Haastattelupyynnöt:

Noora Kykkänen, +35844 593 2460, noora.kykkanen@tanssintalo.fi

Toivo Salmen muistopalkinto LT, erikoislääkäri Liisa Järvelälle

LT, erikoislääkäri Liisa Järvelän väitöskirjatyössä toteutettiin lapsena leukemian sairastaneille nuorille aikuisille liikuntainterventio, jonka avulla selvitettiin, voidaanko metabolisiin (kardiovaskulaarisiin) riskitekijöihin vaikuttaa. Vaikka lasten leukemian hoitotulokset ovat parantuneet, tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että lapsena sairastettuun leukemiaan liittyy korkea riski metabolisiin sairauksiin aikuisena. Järvelän väitöskirjatutkimusta pidetään pioneeritutkimuksena, koska se on ensimmäinen hanke, jossa tutkitaan syöpähoitojen myöhäishaittojen ehkäisymahdollisuutta. Turun yliopiston lastentautiprofessori Erika Isolaurin mukaan LT Liisa Järvelän väitöskirjatyö on merkittävä, koska se on johtanut uuden terveysongelman selvittämiseen. Väitöstutkimus herätti tuoreeltaan huomiota alan merkittävässä kongressissa.

Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen lastentautien professorin Toivo Salmen nimeä kantava Toivo Salmen muistopalkinto myönnetään joka 5. vuosi parhaasta Turun yliopistossa valmistuneesta, lapsiin kohdistuneesta väitöskirjatyöstä. Varsinais-Suomen rahaston Lastenrahastosta myönnettävä palkinto valittiin vuosina 2014–2018 valmistuneiden väitöskirjojen joukosta. Palkinnon suuruus on 5 000 €.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakaa vuosittain yli miljoona euroa tieteen ja taiteen apurahoina. Lääketieteellistä tutkimusta rahasto tukee yli 300 000 eurolla.

Elokuun haun Taide²-apurahat viidelle hankkeelle

Taide²-apurahalla laajoja ja uudistavia taidehankkeita

Suomen Kulttuurirahaston Taide²-apurahan tarkoituksena on mahdollistaa korkeatasoisten taidetuotantojen tarjoaminen laajemmille yleisöille. Apuraha on tarkoitettu niiden keinojen etsimiseen, joilla taiteellisesti laadukkaat tuotannot voivat saavuttaa suurempia yleisöjä. Apurahalla voidaan luoda uusia malleja yhteistyölle vapaan kentän ja olemassa olevien instituutioiden välille, kehittää jo toteutettua tuotantoa tai vaikkapa mahdollistaa kiertuetoimintaa laajemman yleisön tavoittamiseksi. Apuraha on suunnattu taiteen alan laitoksille ja rekisteröityneille yhdistyksille.

Elokuun 2019 haussa Taide²-apurahoja myönnettiin viisi:

  • Arts Management Helsinki Oy: TRASH HEROES -tanssikiertuehankkeen toteuttamiseen, 100 000€
  • European theatre collective association ry: New Theatre Helsinki -kiertuehankkeen toteuttamiseen, 200 000€
  • Runoyhdistys Nihil Interit ry: Runografi-kritiikkisivuston ja -keskustelualustan toteuttamiseen, 120 000€
  • Suomen Benelux-instituutin säätiö sr: AISTIT / coming to our senses -hankkeen toteuttamiseen, 180 000€
  • Uusinta-kamariyhtyeen kannatusyhdistys ry: MODERNI KLASSIKKO -pedagogis-taiteellisen konserttisarjan toteuttamiseen, 100 000€

Maahanmuuttajille kaivataan teatteria, jonka esityksiä tehdään yhdessä suomalaisten kanssa

Kansainvälinen European theatre collective toteuttaa Taide²-apurahalla kolmivuotisen esittävän taiteen hankkeen, joka antaa äänen ja kasvot nopeasti kasvavalle maahanmuuttajaväestölle Helsingissä ja koko Suomessa.  Tavoitteena on saada aikaan pysyvä New Theatre Helsinki -esitystila (NTH), joka tarjoaa monimuotoista interkulttuurista taidetta.

– Toimintamallia voidaan soveltaa niin, että tila voidaan perustaa joko täysin omaan ja erilliseen tilaan tai se perustetaan jonkin olemassa olevan esittävän taiteen tilan yhteyteen, kertoo hankkeen vetäjä, näyttelijä ja ohjaaja David Kozma.

Tavoitteena on saada myös koottua kaikki tarvittavat resurssit kuten taiteellisen työn tekijöiden joukko ja tukihenkilöstö, joka vastaa yleisötyöstä, viestinnästä ja markkinoinnista, taloushallinnosta sekä tekniikasta. Kozma tähtyää myös kulttuuriministeriön suuntaan, joka päättää valtionosuusjärjestelmän (VOS) kautta muun muassa teattereiden tuesta.

”Monet elävät välitilassa. He eivät ole suoraan yhteydessä omaan kulttuuriinsa, mutta eivät pääse mukaan uuteen kulttuuriin.”

Pääkaupunkiseudulla asuu jo yli 200 000 vieraskielistä, jotka puhuvat yli 200 kieltä ja joiden kulttuuriperinne on hyvin laaja. Ennusteiden mukaan ulkomaalaistaustaisten määrä kaksinkertaistuu, ja vuoteen 2035 mennessä he ovat neljännes väestöstä.   

– Monet elävät välitilassa. He eivät ole suoraan yhteydessä omaan kulttuuriinsa, mutta eivät pääse mukaan uuteen kulttuuriin. Niinpä oman kansan ja uuden kotimaan perinne muodostavat kolmannen kulttuurin, Suomen oman kulttuurin, Kozma kuvaa.

David Kozmalla itselläänkin on tuntumaa välitilaan. Romanianunkarilainen tuli Tampereen teatterikesään Andrei Muresanu -teatterin kanssa vuonna 2005 ja jäi maahan. Suuri muutos ei ole näkynyt teatterialalla.

– Tuntuisi kuitenkin luontevalta, että uusien tulijoiden ja tekijöiden näkökulma pääsisi esille Helsingin kaupunginteatterissa. Näin tapahtuu esimerkiksi Berliinin Gorki -teatterissa, sanoo Kozma.

Vaikka New Theatre Helsingillä ei ole vielä omaa tilaa, European theatre collective tuottaa parhaillaan Näkymätön Suomi -esitysten sarjaa. Siinä nostetaan esiin ammattiryhmiä, joissa monet työntekijöistä ovat lähtöisin eri maista.

Rakennuksilla on työntekijöitä, jotka työskentelevät useimmiten alihankkijoiden palveluksessa. He liikkuvat rakennusprojektista toiseen. Monet eivät osaa suomea ollenkaan. ”Rakentajat”-esitys pohjautui haastatteluihin, joita Kozma, suomenruotsalainen Nina-Maria Häggblom ja virolainen Piret Jaaksi tekivät.

– Tulevaisuudessakin tavoitteena on tällainen eri taustan omaavien tekijöiden yhteistyö, Kozma toteaa.

Seuraavaksi ovat vuorossa ”Kuljettajat” joulukuussa. Kozma kertoo, että ratikkaa ja bussia kuljettavat sekä ruokalähetit ovat kertoneet tarinoitaan työryhmälle, joka on kirjoittanut niiden pohjalta monologin.

Teksti: Marja Salmela

Taidetestaus pysyväksi kulttuurikasvatuksen malliksi?

Kahdeksasluokkalaisia on Suomessa vuosittain noin 60 000 ja opettajia 5 000. Vaikka hanke on vapaaehtoinen, se on tavoittanut koulut lähes sataprosenttisesti. Kuntapäättäjille tehty kysely osoitti, että ilman ulkopuolista tukea kunnilla ja erityisesti syrjäseutujen kouluilla ei olisi edellytyksiä toteuttaa vastaavia vierailuja. [1] Jos matkat jäisivät koulujen oman aktiivisuuden varaan, niistä pääsisivät nauttimaan lähinnä ne, joilla muutenkin on parhaat mahdollisuudet päästä kulttuurin äärelle. Taidetestauksen merkitys tasa-arvoisten taide-elämysten ja nuorten kulttuuristen oikeuksien toteutumisessa on suuri. Se tukee alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa ja auttaa eriarvoistumisen ehkäisyssä. Kyselyihin vastanneista koulujen edustajista 94 % ja taideorganisaatioiden edustajista täydet 100 % pitävät Taidetestaajien toimintaa tärkeänä. [2] Taide ja taiteen lukutaito koetaan olennaiseksi osaksi suomalaista sivistystä ja niiden halutaan säilyvän. Kolmannes osallistuneista nuorista eli noin 20 000 nuorta vuodessa on palautteessa kertonut, että olisi halukas tulevaisuudessakin uusimaan taidevierailuja.

Vaikka Taidetestaajat-hanke on vapaaehtoinen, se on tavoittanut koulut lähes sataprosenttisesti.

Hankkeen valtakunnallinen aluekoordinaatiotiimi tukee moniammatillista yhteistyötä koulujen ja taideorganisaatioiden välillä. Hanke sopii opetussuunnitelman tavoitteisiin koulujen ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta. Taideorganisaatiot puolestaan ovat hyvin kiinnostuneita nuorista taidetestaajista, joista kasvaa tulevaisuuden taideyleisöjä. Tämä näkyy taidetoimijoiden vastauksissa kyselyyn: 80 % vastaajista oli täysin samaa ja 16 % jokseenkin samaa mieltä siitä, että nuorten mielipiteet ovat heille tärkeitä.[2] Taidevierailut ovat auttaneet kehittämään nuorille suunnattua yleisötyötä taideorganisaatioissa, ja tämä kehitys on vaikuttanut positiivisesti muihinkin lasten ja nuorten vierailuihin.

Toiminnan rahoitus on päättymässä kesällä 2020, kun säätiöt ovat käyttäneet siihen yli 20 miljoonaa euroa. Jotta toimivaksi osoittautunutta tasa-arvoisen kulttuurikasvatuksen muotoa ei tarvitsisi lopettaa, rahoittajat ovat tarjonneet osarahoitusta siirtymäkauden ajaksi, mikäli hanke saadaan jatkumaan valtion tuella. Nelivuotinen jatko oli OKM:n budjettitavoitteissa, mutta lopulta VM:n kielteisen kannan takia se ei päätynyt hallituksen budjettiesitykseen.

Hankkeen malli on jatkettavissa lähes sellaisenaan, mutta se voisi myös olla osa laajempaa koulujen kulttuurikasvatukseen liittyvää ohjelmaa.

Nykyinen malli on maksanut noin 7 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on taannut 130 000 kulttuurimatkaa kullekin ikäluokalle. Malli on jatkettavissa lähes sellaisenaan, mutta se voisi myös olla osa laajempaa koulujen kulttuurikasvatukseen liittyvää ohjelmaa. Tarvittaessa kustannuksia saadaan alemmaksi rajoittamalla vierailut vain oman maakunnan kohteisiin. Kustannuksia alentaisi myös, jos koululaisvierailujen järjestäminen olisi mahdollista sisällyttää VOS-uudistuksessa yhdeksi taidelaitosten valtionavun kriteeriksi tai edellytykseksi. Tärkeintä olisi tässä vaiheessa, ettei hyvin toimivaa organisaatiota jouduttaisi ajamaan alas.

Olemme esittäneet, että eduskunta osoittaisi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitolle vuodeksi 2020 avustuksen koululaisten tasa-arvoisten taidevierailujen toteuttamiseen. Säätiöt ovat valmiit rahoittamaan hanketta vielä yhden vuoden ajan 50 prosentilla ja sen jälkeen alenevalla osuudella. Näin ollen nykyinen tehokas ja suuren suosion saanut kahden vierailun malli on toteutettavissa lukuvuonna 2020–21 noin 3,3 miljoonan euron valtionavustuksella. Yhden vierailun alueellinen malli toteutuu noin 1,4 miljoonan euron määrärahalla.

Lisää hankkeesta ja nuorten taidearvioita: www.taidetestaajat.fi

 

[1] Kuntapäättäjäkysely: Aula Research, kevät 2019.
[2] Koulu- ja taideorganisaatiokyselyt: CERADA-tutkimuskeskus ja Taidetestaajat, kevät 2019.

Suomen Kulttuurirahaston E. J. Vehmaksen arvostelijapalkinto Camilla Granbackalle

Fil. maisteri Camilla Granbacka sai 20 000 euron E. J. Vehmaksen palkinnon vuonna 2019. Kuva: Riitta Supperi

Camilla Granbackan erityisalueet taidekriitikkona ovat olleet modernismi ja nykytaide. Kuva: Riitta Supperi

Camilla Granbacka (s. 1972) on kirjoittanut laajasti taiteesta sekä taidekriitikkona että taiteen tutkijana erityisalueinaan modernismi ja nykytaide. Hänen tekstinsä ovat tavoittaneet kotimaiset lukijat esimerkiksi Hufvudstadsbladetissa ja lisäksi useissa näyttelyjulkaisuissa (esim. Carolus Enckell 2016). Sen lisäksi Granbackan näkemykset taiteesta ovat ylittäneet rajat sähköisissä julkaisualustoissa kuten konsten.net, Akvarellen (tidskrift.nu) sekä Dagens Nyheterissä, joissa hän on laajasti esitellyt suomalaista taidetta pohjoismaiselle lukijakunnalle.

Camilla Granbackan taiteen tuntemus on ulottunut myös tutkimukseen. Hän on julkaissut Sigrid Schaumania käsittelevän kirjan sekä ruotsiksi että suomeksi: Sigrid Schauman Med palett och penna (SFV 2018) ja Taide ja tunteet, Sigrid Schaumanin elämä (Parvs 2019). Kirja käsittelee Schaumania taiteilijana, mutta tuo esille myös hänen merkittävän uransa taidekriitikkona. Suomalainen taidekritiikki muodostuu yksittäisistä kirjoittajista, josta yhdessä muodostuu historiallinen ketju eri aikakauden kriitikoita. Niin Schauman kuin Granbacka kuuluvat tähän samaan jatkumoon.

Suomen Kulttuurirahaston E. J. Vehmaksen rahasto on perustettu kunnioittamaan professori E. J. Vehmaksen (1902–1980) elämäntyötä taidearvostelijana. E. J. Vehmaksen palkinto jaetaan ansioituneelle taidearvostelijalle, erityisesti kuvataidearvostelijalle, hakemuksetta vähintään joka kolmas vuosi. Palkintoa on jaettu vuodesta 1965. Sen ovat 2000-luvulla saaneet Pekka Helin, Marja-Terttu Kivirinta, Hannu Castrén, Jonni Roos, Otso Kantokorpi, Juha-Heikki Tihinen, Lars Saari, Leena Kuumola, Harri Kalha ja Sini Mononen.

Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla Töölö-lavalla pe 25.10. klo 18

Kaveria ei jätetä, kun keskustellaan Suomesta ja maailmasta

Maailman kummallisuuksien keskellä on hyvä rauhassa ja rakentavasti jutella siitä, mitä Suomelle kuuluu. Ajatuksiasi tarvitaan. Sillä Suomi tarvitsee meitä kaikkia.

Suomen ensimmäisellä Erätauko-viikolla keskustellaan tänä vuonna uudella ja rakentavalla tavalla, apuna on Erätauko-keskustelumenetelmä.

Järjestä Erätauko-keskustelu työpaikallasi, kotona, koulussa, järjestössä tai organisaatiossasi ja tuo erilaiset ihmiset samaan piiriin. Voit kutsua mukaan ystäviä, kollegoita, oppilaita, vanhempia, työyhteisösi tai naapureita. Erityisesti myös heitä, joita et niin hyvin tunne. Kieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti.

Erätauko-säätiö tarjoaa tukea kaikille mukaan ilmoittautuville:

  • Saat keskusteluun virittävän, faktapohjaisen alustuksen
  • Saat ohjeet siitä, miten otsikoida ja suunnitella oma 14h keskustelu
  • Saat keskustelun tueksi Rakentavan keskustelun pelisäännöt
  • Saat helpon nettilomakkeen keskustelussa syntyneiden oivallusten koostamiselle.
  • Halutessasi saat myös lisää perehdytystä.
  • Materiaalipaketti ja ohjeistus laitetaan mukaan ilmoittautuneille järjestäjille marraskuun alusta lähtien.

Sinun vastuullesi jää tilan ja tuolien järjestäminen, keskustelijoiden kutsuminen, keskustelun vetäminen ja siitä Erätauko-säätiölle raportoiminen sekä kahvin keittäminen ja ehkäpä vielä pullien tai joulutorttujen tarjoaminen. Voit myös haastaa tuttuja järjestämään oman keskustelunsa!

Kaikkien ympäri Suomea toteutettujen Erätauko-keskusteluiden järjestäjät ovat ehdolla “Suomen dialogiteko 2019” -palkinnon saajaksi. Suomen Dialogiteko -palkinto jaetaan Ystävänpäivänä 2020.

Erätauko-viikkoja suomalaisuudesta tullaan järjestämään joka vuosi 2019–2021 itsenäisyyspäiväviikolla. Yhteenveto kolmen vuoden aikana eri keskusteluista syntyneistä oivalluksista tullaan luovuttamaan päättäjille ja yhteiskunnallisille toimijoille. Rakennetaan yhdessä entistä parempi Suomi

Ilmoittaudu viimeistään 4.12. mukaan osoitteessa www.eratauko.fi

Lisätietoja:

Anna Väänänen, koordinaattori, anna.vaananen@eratauko.fi 

Liikkuvuusapurahat myönnetty 37 taiteilijalle tai työryhmälle

Elokuun haussa vastaanotettiin 196 liikkuvuusapurahahakemusta lähes kaikilta taiteen aloilta. Apurahoja myönnettiin 37 hakijalle.

Suurin apuraha, 8 500 euroa, myönnettiin tait. maisteri Hanna-Kaisa Korolaiselle ja H–K–K–S-työryhmälle. Korolainen matkustaa työryhmänsä kanssa Kiinan Jingdezheniin, joka edustaa maailman suurinta keraamisen teollisuuden ja käsityöläisyyden keskittymää. Jingdezhenin kaupungissa keksittiin posliini 600-luvulla. Residenssin aikana työryhmä valmistaa keramiikkateoksia Hvitträskissä kesällä 2020 pidettävään näyttelyyn.

Mus. maisteri Lauri Salliselle ja MikroEnsemble-työryhmälle myönnettiin 8 000 euroa verkostoitumiseen ja konsertointiin Yhdysvalloissa. Mikrotonaaliseen musiikkiin erikoistunut MikroEnseble nähdään vierailevana esiintyjänä ensi kesänä Pennsylvanian Pittsburghissa järjestettävällä mikrotonaalisen musiikin festivaalilla Music on the Egde – Beyond: Microtonal Music.

7 000 euron apurahoja myönnettiin kaksi. Tuottaja Luc Gérardin ja SURVIVAL KIT -työryhmä sai apurahan näytelmän valmistamiseen Wissembourgin La Nef -teatterissa Ranskassa. Norpas ry:lle myönnettiin apuraha verkostoitumiseen sekä kulttuurivaihto- ja taiteilijaresidenssitoiminnan edistämiseen ulkomailla.

Frankfurtissa pidetään lokakuussa 2019 historian ensimmäinen Mustalaispaviljonki

Euroopan suurin vähemmistöryhmä, mustalaiset ja romanit, pääsevät edustamaan kulttuuriaan kirjallisuusalan maailmanlaajuisella areenalla, Frankfurtin kirjamessuilla. Kansainvälisen Mustalaiskirjailijaliiton aktiivisuuden ansiosta lokakuussa 2019 toteutetaan historian ensimmäinen Mustalaispaviljonki. Sen järjestämiseen ja matkakuluihin myönnettiin 3 500 euron liikkuvuusapuraha keväällä 2019.

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahoja voi hakea kaksi kertaa vuodessa, Maaliskuun ja Elokuun hauissa. Kaikki vuonna 2019 myönnetyt liikkuvuusapurahat löydät täältä. Valitse pudotusvalikosta erillishaut ja liikkuvuusapurahat.