Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Keski-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 730 000 euroa tieteeseen ja taiteeseen

Kärkihanke ja Kulttuuripalkinto

Nainen violetissa juhlamekossa roikkuu puun oksasta kuohuvan kosken äärellä.

Marie Finne-Bray sai Keski-Suomen rahaston kärkihankeapurahan. Kuva: Ismo Karttunen Photography

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin B.A. Marie Finne-Braylle taiteelliseen työskentelyyn ja La Kala-oopperan maakuntakiertueen järjestämiseen. Oopperalaulaja Marie Finne-Bray on johtanut taideyritystään La Kala-oopperaa jo yli kymmenen vuotta. Keski-Suomessa toimiva kamariooppera on tuonut mm. oopperaa, musikaaleja, kirkkomusiikkia ja kansanmusiikkia lähipalveluna Ääneseudulle ja Jyväskylään. Kärkihankeapurahalla tuetaan Giovanni Battista Pergolesin italiankielisen oopperan La Serva Padronan (Piika emäntänä) kääntämistä suomeksi ja sen tuottamista eri puolille maakuntaa.

Kulttuuripalkinto myönnettiin Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry:lle; monipuolisen kulttuurielämän mahdollistajalle, yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön vaalijalle. Joka toinen vuosi jaettava kulttuuripalkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry on perustettu vuonna 1989. Se on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Yhdistyksen järjestämillä keikoilla Tanssisali Lutakossa käy vuosittain noin 35 000–40 000 musiikinystävää. Keikkatoiminnan lisäksi Jelmu ylläpitää Lutakossa kahtakymmentä treenikämppää mahdollistaen lukuisille bändeille harjoittelumahdollisuudet. Jelmussa työskentelee vakituisesti muutama palkattu työntekijä, joiden lisäksi toiminnassa on mukana vaihtelevasti siviilipalvelusmiehiä ja harjoittelijoita sekä noin sadan aktiivisen vapaaehtoisen joukko.

Apurahajaossa pyrittiin tasapainoon tieteen ja taiteen kesken

Keski-Suomen rahastoon osoitettiin ennätykselliset 633 hakemusta, joista n. 55 % kohdentui taiteen ja n. 45 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli yli 13 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 51 hakijaa, työryhmää ja hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista 32 kpl (380 000 euroa) kohdistuu taiteen aloille ja 19 kpl (342 000 euroa) tieteen aloille. Lisäksi jakosummasta jaettiin hakemuksetta 16 opintostipendiä (8 000 euroa) Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta.

”Haettujen eurojen määrä kertoo valtavasta tarpeesta rahoitukselle sekä tieteen että taiteen kentillä. Suurin kiitos mahdollisuudesta rahoittaa näitä hienoja hankkeita kuuluu lahjoittajille”, asiamies Antti Niskanen kertoo.

”Jaossa pyritään tasapainoon tieteen ja taiteen kesken, mutta tänä vuonna rahoitusta kohdennettiin kokonaisuudessaan hivenen enemmän taiteen puolelle. Tosin vastaavasti tieteen apurahat olivat keskimäärin suurempia”, hän lisää.

Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan yhdeksän kokovuotista henkilökohtaista työskentelyapurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Näistä yksi myönnettiin kaksivuotisena apurahana. Edellisten lisäksi myönnettiin 15 vähintään puolivuotista apurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaisina sekä työskentelystä ja hankkeista aiheutuviin kuluihin. Taidetta kaikille -apurahan sai valokuvaaja Anna Kemppainen Vanhuuden ilo -valokuvaprojektin toteuttamiseen.

Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin

Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston kautta valtakunnallisesti ja 17 maakuntarahastonsa kautta maakunnissa. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 38 yhteisöjen tai yksityishenkilöiden lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvaa nimikkorahastoa, joista viimeisimmäksi on perustettu Jyväskylän Teatteriminnat ry:n rahasto. Se tukee aikanaan teatteritoimintaa ja teatteriharrastuksen edistämistä Jyväskylässä.

Mustavalkoinen kuva, jossa nainen katsoo kameraan toisen kameran linssin läpi.

Valokuvaaja Anna Kemppainen tuo Taidetta kaikille -apurahalla vanhuutta ja vanhustyötä näkyväksi positiivisessa valossa. Kuva: Paula Kinnunen
 
Mies mustassa lierihatussa seisoo kadulla kesäpäivänä.

Muusikko Antti Kleemola sai apurahan taiteelliseen työskentelyyn. ”Merkityksellistä ja innostavaa tulevassa laulusarjassa on se, että saan yhdistää voimat maakunnan nuorten kanssa!” Kuva: Marek Sabogal

Kaikki Keski-Suomen rahaston apurahansaajat 2023 löydät täältä.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahastolta 1,3 miljoonaa taiteen, tieteen ja kulttuurin taitajille

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston palkinto myönnettiin museonjohtaja emerita Anne-Maj Salinille, rohkealle visionäärille, taidemuseoiden kehittäjälle.

Anne-Maj Salin on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran taidemuseoiden johdossa, kehittäjänä ja perustajana. Hän toimii vapaana kuraattorina, museo- ja taideasiantuntijana, luennoitsijana ja moderaattorina sekä on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia taidealaan liittyviä teoksia. Salin on edistänyt kulttuurin merkitystä ja sen asemaa yhteiskunnassa tekemällä kulttuuria ja taidetta näkyväksi ja osaksi ihmisten arkea.

Apuraha 93 hakijalle

Nainen istuu maalaamansa värikkään taideteoksen edessä.

Taidemaalari Elina Försti sai Etelä-Pohjanmaan rahaston kaksivuotisen apurahan. Kuva: Juha Laitalainen

Rahasto sai hakuaikana 466 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli hieman vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 93. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on noin 50 %, lastenkulttuurin 10 % ja tieteen 35 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 13 800 euroa. 

Tummahiuksinen nainen valkoisessa paidassa. Kuva on otettu hartioista ylöspäin.

FT Silvia Gaiani on kotoisin Italiasta ja kokee tärkeäksi, että pystyy kommunikoimaan suomen kielellä. Hänelle myönnettiin Etelä-Pohjanmaan Puhu rohkeasti suomea! -apuraha.

Erityisesti vuoden 2023 jaossa kiinnitettiin huomiota lasten ja nuorten kulttuuriin, sen tasa-arvoisuutta ja osallisuutta edistäviin hankkeisiin sekä ammattilaisena työskentelyn edellytyksiin myöntämällä työskentely- ja kuluapurahoja. Lisäksi haettavana oli nyt toista kertaa Puhu rohkeasti suomea! -apuraha suomen kielen taitojen edistämiseen. Niitä myönnettiin tänä vuonna viidelle hakijalle, joista yksi on Helsingin Yliopiston Ruralia-insituutissa Seinäjoella työskentelevä FT Silvia Gaiani.

Taiteissa kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin eniten visuaalisiin taiteisiin, yhteensä seitsemän. Niistä Elina Försti ja Minna Tuohisto-Kokko saivat kaksivuotiset työskentelyapurahat.

Kirjallisuudessa kaksivuotinen apuraha myönnettiin Merja Mäelle.

“Kokovuotisten työskentelyapurahojen lisäksi myönnettiin lukuisia lyhyempiä ja osa-aikaisia apurahoja. Kuluapurahoja Kulttuurirahasto myönsi erilaisiin kulttuurihankkeisiin, niin jatkuvuuden turvaamiseen kuin tuoreisiin ideoihin. Apurahoja myönnettiin laajasti eri aloille ja eri puolille rahaston laajaa toimialuetta Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla”, rahaston asiamies Mika Virkkala kertoo.

Vasemmalla silmälasipäinen nainen, keskellä silmälasipäinen mies kirja kädessä, oikealla kasvokuva vaaleahiuksisesta miehestä.

Marika Ahlavuo (vas.), Risto Känsälä ja Hannu Hyyppä toteuttavat apurahalla Ylistaron kirkon digitaalisen 3D-kaksosen ja siitä kertovan dokumenttielokuvan.

Esimerkiksi Vaasan Yliopisto sai apurahan LUMA-keskus Pohjanmaan Kokemuksellista tiedekasvatusta taiteen keinoin -hankkeeseen ja Tiedekarnevaalien järjestämiseen. Wasa Future Festival sai puolestaan tukea koordinaattorin palkkaamiseen. Hannu Hyyppä ja työryhmä toteuttavat apurahalla Ylistaron kirkon digitaalisen 3D-kaksosen ja siitä kertovan dokumenttielokuvan. Isle Art Industriesin apuraha kohdistuu Etelä-Pohjanmaan kansallispuistojen virtuaalimatkavideoiden toteuttamiseen. Asta Tillander sai tukea Perintönä meren saaret -teoksen kuva- ja karttakuluihin.

Vuosijuhla Kauhavalla 17.5.

Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Härmän kylpylässä Kauhavan Ylihärmässä. Ohjelmassa oli palkinnon ja apurahojen jaon lisäksi juhlapuhe, jonka piti hoitokunnan puheenjohtaja Sulevi Riukulehto. Vuosijuhlassa esiintyivät juhlavuottaan viettävä Bill Hota -yhtye sekä Ylihärmän Nuorisoseura ry:n Kamariteatteri.

Kaikki Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahansaajat 2023 löydät täältä.

Satakunnan tieteelle ja taiteelle 730 000 euroa

tyylitelty kuva miehestä huppu päässä

Kuvataiteilija Antti Pedrozo

Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto kuvataiteilija Antti Pedrozolle

Materiaalien mestarille ja kuvataiteen edistäjälle, kuvataiteilija Antti Pedrozolle, luovutettiin Satakunnan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 10 000 euron palkinto. Pedrozo on kansainvälisten kilpailujen moninkertainen kultamitalisti jää- ja lumiveistossa, ja niittänyt menestystä myös hiekkaveistoskilpailuissa. Monipuolinen käsityön taitaja hallitsee materiaaleista myös puun. Pedrozon puisia teoksia voi ihailla muun muassa Porissa sijaitsevassa Koiviston ulkoilupuistossa sekä Väinölän vanhan lyhytaaltoaseman pihassa.

Kuvataide ja humanistiset tieteet saivat tuttuun tapaan eniten rahoitusta

silmälasipäinen mies kurkistaa metallisen taideteoksen takaa.

Musiikkituottaja Jyrki Laiho toimii Satakunnassa Validi Karkia -klubin taiteellisena johtajana. Kuva: Jesse Keinonen

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 45 hakijaa. Apurahansaajien lukumäärä on 15 % pienempi kuin viime vuonna ja vastaavasti apurahojen keskimääräinen summa merkittävästi suurempi Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 13 (kasvua 44,5 % edellisvuoteen nähden). Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhdeksän. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin 139 000 euroa (+ 11 %). Nuorin apurahansaaja on 23-vuotias musiikinopiskelija Isela Halonen, jolla myönnettiin apuraha alttoviulun hankintaan.

Apurahan saajista mainittakoon musiikkituottaja Jyrki Laiho, joka toimii Porissa ja Satakunnassa elävän musiikin konsertteja järjestävän, voittoa tavoittelemattoman Validi Karkia -klubin taiteellisena johtajana. Laiholle myönnettiin kokovuotinen työskentelyapuraha, 28 000 euroa.

Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kahdelle hakijalle

nainen nojaa männyn runkoon kesäisessä kukkamekossa

Pia Klytseroff sai Satakunnan rahaston Taidetta kaikille -apurahan. Kuva: Johanna Politi

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitusta myönnettiin tänä vuonna yhteensä 57 000 euroa. Tutkija Tellervo Härkille myönnettiin 32 000 euroa väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka käsittelee visuaalisen asiantuntijuuden oppimista kuvaavan mittariston kehittämistä katseenseurantamenetelmän avulla,ja Taiteilijaseura NYTE ry:lle Porin juhlaviikkojen tapahtumakonseptin kehittämiseen ja tapahtuman tuottamiseen, 25 000 euroa.

Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin Pia Klytseroffille voimauttavan valokuvan menetelmään perustuvan Arvostavan katseen koulu -taidehyvinvointihankkeen pilotointiin Satakunnassa, yhteensä 14 000 euroa.

Tänä vuonna taiteelle myönnettiin euromääräisesti 45 % ja tieteelle 55 % apurahoista, mikä vastaa viime vuoden jakaumaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 16 200 euroa (viime vuonna 13 800 euroa), apurahan keskimääräinen summa oli siten 17,5 % suurempi kuin edellisenä vuonna.

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 293 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 349 991 euroa (+5,5 %).

Kaikki Satakunnan rahaston apurahat vuodelta 2023 löydät täältä.

Etelä-Savon rahastolta lähes 800 000 euroa apurahoina, palkinto Petri Poikolaiselle

Tämänvuotisissa apurahoissa painottui vahva tuki kuvataiteille. Sen eri aloille kohdistui lähes 36 % (284 000 euroa) maakuntarahaston koko jakovarasta ja 47 % taiteelle kohdistetuista varoista. Apurahoin tuettiin ammatillisten taideyhteisöjen tapahtumia, kuvataiteilijoiden henkilökohtaista työskentelyä ja hankintoja sekä näyttelyiden ja tapahtumien järjestämistä.

Etelä-Savon rahaston palkinto Petri Poikolaiselle

Etelä-Savon rahaston vuoden 2023 palkinto myönnettiin teatterit. maisteri Petri Poikolaiselle rohkeudesta, sinnikkyydestä, taiteilijapolun vapaudesta. Etelä-Savon Pieksämäeltä kotoisin oleva Petri Poikolainen (s. 1975) valmistui unelma-ammattiinsa Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000. Lahjakkaan näyttelijän arki täyttyi perhe-elämästä sekä monipuolisista teatteri- ja televisiotöistä. Nousujohteinen ura vaihtui kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeeseen vuonna 2013 aggressiivisesti etenevän MS-taudin vuoksi. Näyttelijän työtä ei ollut enää mahdollista jatkaa, koska tautiin ei löytynyt hidastavaa lääkitystä. Henkisesti raskaan salailun sijasta Poikolainen valitsi avoimuuden ja kertoi tilanteestaan julkisesti.

Taudin etenemisestä ja invalidisoivista oireista huolimatta Poikolainen on tarttunut rohkeasti eteen tulleisiin mahdollisuuksiin. Kollegat ja ystävät ovat pysyneet rinnalla kannustaen hyödyntämään niitä kykyjä ja taitoja, joihin sairaus ei ole vielä ulottunut. Vuonna 2021 hän teki pääroolin ystävänsä Teemu Nikin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia. Roolihahmonsa tavoin Jaakon tavoin Poikolainen on sokea ja liikuntakyvytön, mutta yhtäläisyyksistä huolimatta tarina ei ole kuitenkaan Poikolaisen elämäntarina. Elokuva palkittiin jo ennen valmistumistaan norjalaisilla Haugesundin festivaaleilla. Venetsian elokuvajuhlilla 2021 elokuva saavutti Orizzonti Extra -sarjan yleisöpalkinnon ja heti seuraavana vuonna 2022 Poikolainen palkittiin Suomessa parhaan miespääosan Jussi-palkinnolla.

Poikolainen muutti keväällä 2022 takaisin synnyinkaupunkiinsa Pieksämäelle. Etenevä tauti tuo väistämättä lisää luopumisia, mutta katkeruuteen Poikolainen ei suostu. Vaikka fyysinen kunto ei elokuvien tekemistä enää mahdollista, haaveita ja unelmia mikään ei pysty kuitenkaan estämään. Elämännälkä, huumori ja positiivinen elämänasenne ovat kantava voima elämän vaikeissa hetkissä.

Maakuntarahaston omat hankkeet tanssiharrastuksen ja kädentaitojen edistämiseen

Tanssijoita mustalla lavalla. Kuvan yläreunaan on kirjoitettu valkoista tekstiä.

Tanssien viestejä tulevaisuudelle -hankkeessa eteläsavolaiset yläkouluikäiset nuoret eri paikkakunnilta kertovat ajatuksistaan, haaveistaan ja tulevaisuudentoiveistaan. Stillkuva Mikkelissä kuvatusta videosta. 

Etelä-Savon rahasto on käynnistänyt tanssiharrastukseen kannustavan Tanssien viestejä tulevaisuudelle – Dance like a bee sekä kädentaitoja edistävän Sen eteläsavolaisen minä muistan -hankkeet. Tanssihankkeessa eteläsavolaiset yläkouluikäiset nuoret eri paikkakunnilta kertovat ajatuksistaan, haaveistaan ja tulevaisuudentoiveistaan. Kunkin paikkakunnan kertomuksista kootaan yhteinen viestikäärö, jonka sisältämän viestin nuoret lähettävät tanssien eteenpäin mehiläisten liikkeen tavoin. Tanssi-improvisaatioista valmistetaan koostevideo jaettavaksi mm. sosiaalisessa mediassa. Hankkeen toteuttaa tanssipedagogi Carmen Rodergas Aloy / Tanssikoulu Carmencita.

Maailmalla käsityöt on nähty jo pitkään merkityksellisinä yksinäisyyden torjujina ja toisilleen tuntemattomien ihmisten kohtaamisten mahdollistajina. Kädentaidoilla on myös kulttuuriperintöön kiinnittyvä aineeton ja aineellinen tehtävänsä: käsityötaidot siirtyvät parhaimmillaan sukupolvelta toiselle ja kehittävät ylisukupolvisia kohtaamisia. Maakuntarahaston kädentaitoja edistävä hanke käynnistyy kirjoitustyöpajalla, jossa muistellaan itselle tärkeitä eteläsavolaisia henkilöitä. Käsityötyöpajoissa positiivista muistoista työstetään erilaisista materiaaleista ja erilaisilla tekniikoilla vapaamuotoisia teoksia, joihin liitetään teoksesta kertova äänitiedosto. Teoksista kootaan näyttely, joka kiertää maakunnan kirjastoissa tai muissa matalan kynnyksen tiloissa. Kädentaitojen hankkeen koordinoi huopataiteilija Mari Jalava / Jalavilla.

Kolme iloista naista vierekkäin värikkäissä vaatteissa

Työryhmä SuLaTa eli Suvi Pennonen-Oikari (oik.), Laura Nurminen (vas.) ja Taina Huoman saivat Taidetta kaikille -apurahan Taidekuplat-työpajojen toteuttamiseen.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 11, puolivuotisia 8

Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yksitoista, kolme tieteeseen ja kahdeksan taiteeseen (2022: 7/3+4). Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai kahdeksan hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta (2022: 15). Pidempien apurahojen määrä onkin noussut huomattavasti. Lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Yhdelletoista yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa (2022: 16). 

Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin mus. tohtori Taru Tähdelle ja työryhmälle osallisuutta taiteen keinoin Etelä-Savon sairaaloissa -hankkeen toteuttamiseen. Tässä vuoden kestävässä Oloisa-hankkeessa mm. luodaan asiakkaiden ja henkilöstön osallisuutta ja hyvinvointia tukevia taideperustaisia toimintamalleja sekä lisätään ymmärrystä taide- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksista sairaalaympäristöissä. Taru Tähden lisäksi työryhmässä ovat tait. maisteri Heidi Huovinen, mus. tohtori Sirkka Kosonen sekä fil. maisteri Mari Liimatainen.

Taidetta kaikille -apuraha, 10 000 euroa, sai työryhmä ohjaaja Laura Nurminen, näyttelijä Taina Huoman ja näyttelijä Suvi Pennanen-Oikari Taidekupliksi nimettyjen työpajojen toteuttamiseen. Taidekuplat tarjoavat osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuutta erityistä tukea tarvitseville sekä niille, joiden on vaikeaa päästä taiteen äärelle.

Tieteen puolella väitöskirja-apurahoja myönnettiin mm. kasvatust. maisteri Pekka Hytinkoskelle opettajien ja rehtorien kokemuksia opiskelijaosuuskuntien ohjauksesta eri opetusasteilla käsittelevään väitöskirjaan sekä fil. maisteri Manu Rantaselle vapaa-ajan asukasaktiiveja aluekehittäjätoimijoina käsittelevään väitöskirjaan. Tammikuun haussa julkistettuun maakuntarahaston omaan suurapurahaan energia-alan tutkimushankkeisiin ei saatu hakemuksia. Tarkoitukseen varattu summa jaettiin tavanomaisina apurahoina muihin tarkoituksiin.

Tieteen osuus apurahoista oli 24 % ja taiteen 76 % (2022: 31 % / 69 %). Tieteenaloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (31 %), yhteiskuntatieteet (22 %) ja käyttäytymistieteet (15 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (47 %), säveltaiteet (16 %) sekä näyttämötaiteet (12 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 54 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahojen keskisuuruus noin 13 500 euroa (2022: n. 20 % / 13 000 euroa).

Kaikki Etelä-Savon rahaston apurahansaajat 2023 löydät täältä.

Pirkanmaan Kulttuurirahaston palkinto Santtu-Matias Rouvalille

Santtu-Matias Rouvali (s. 1985) on yksi kysytyimmistä nuoren polven kapellimestareista ja kaiketi kansainvälisin pirkanmaalainen taiteilija.

Hän aloitti ensimmäisen ylikapellimestaritehtävänsä Tampere Filharmoniassa kymmenen vuotta sitten, jolloin hän oli 27-vuotias. Hänen kaudellaan orkesteri sai runsaasti uutta yleisöä, myös nuoremmista ikäluokista. Innostuneessa ilmapiirissä ja musiikin vaikuttavien tulkintojen myötä orkesterin taiteellinen taso nousi, ja sen merkitys kaupungin tärkeänä kulttuurilaitoksena vahvistui. Ylöjärvellä asuvan Rouvalin ylikapellimestarikausi Tampereella päättyy keväällä 2023. 

Rouvalin kaudella Tampere Filharmonia soitti Tampere-talon konserteissaan monipuolista ohjelmistoa, oli mukana ikimuistoisessa Eppu Normaalin 40-vuotisjuhlakonsertissa Ratinan stadionilla, vieraili Japanissa ja Ranskassa sekä levytti Sibeliuksen, Nielsenin, Korngoldin ja Rózsan musiikkia.

Tampereen Oopperassa Rouvali johti Giuseppe Verdin Kohtalon voiman ja 1918-vuoden muistojuhlan kantaesitysproduktion, Olli Kortekankaan Veljeni vartijan.

Tällä hetkellä Rouvali toimii Lontoon Philharmonia-orkesterin ylikapellimestarina ja Göteborgin sinfoniaorkesterin pääkapellimestarina. Tälläkin kaudella hän vierailee muun muassa Berliinin filharmonikkojen, Wienin sinfonikkojen, Amsterdamin Kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin ja Münchenin filharmonikkojen johtajana sekä palaa vuosittaiselle vierailulleen New York Philharmonic  
-orkesterin eteen.

Rouvalin koti on Ylöjärvellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa muun muassa kavereiden kanssa metsästäen ja kalastaen ja kotitilansa maita hoitaen.

Pirkanmaan Kulttuurirahasto jakoi lähes 1,5 miljoonaa maakunnan taiteilijoille ja tieteilijöille

Vaaleahiuksinen nainen kurkistaa valkoisen patsaan takaa.

Dosentti Rinna Kullaa työryhmineen sai Pirkanmaan rahaston kärkihankeapurahan.
Punahiuksinen nainen kurkistaa kahden värikkään taidetoksen välistä.

ITE-taiteilija Paula Huhtanen. Kuva: Kisu Huuskonen

Pirkanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2023 palkinto myönnettiin aitoudesta ja rohkeudesta, innostavasta muusikkoudesta kapellimestari Santtu-Matias Rouvalille. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Tämänvuotinen Kärkihanke-apuraha ja samalla suurin yksittäinen apuraha, 50 000 euroa, myönnettiin dosentti Rinna Kullaan ja työryhmän tutkimukseen, joka käsittelee demokratian vastaisen uuden maailmanjärjestyksen globaalihistoriaa.

Tieteenaloista suurin apurahapotti myönnettiin lääketieteen aloille, joita tuetaan monista nimikkorahastoista. Seuraavaksi suurimman tuen saivat yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja luonnontieteet.

Taiteenaloista parhaiten menestyi kuvataiteet, jossa myös hakupaine on vuodesta toiseen suuri. Apurahan saivat muun muassa Annikin Tähti ry Kirsi Kunnas -runomuraalin toteuttamiseen Tampereella ja Mäntän kuvataiteen ystävät ry Mäntän kuvataideviikkojen 30-vuotisjuhlaseminaarin järjestämiseen. Tänä vuonna yksi kokovuotisen työskentelyapurahan saajista oli nokialainen ITE-taiteilija Paula Huhtanen.

Parrakas mies punaisessa paidassa ja ruskeassa takissa nojailee kiviseinään ja katsoo kameraan.

Tutkija ja arkkitehti Eero Okkonen sai apurahan Tampereen Kauppakadun pankkiarkkitehtuuria käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kuva: Harri Hinkka

Tänä vuonna Pirkanmaan rahastossa oli haettavana uudenlainen apurahamuoto, valmisteluapuraha. Rahaston hoitokunta halusi sen avulla helpottaa suurten ja tavallista vaativampien hankkeiden suunnittelua ja kehittämistä. Näitä 2 500 euron valmisteluapurahoja myönnettiin kolme: dosentti Liisa Mustanojalle Tampereen murretta tunteiden kielenä käsittelevän monitieteisen hankkeen suunnitteluun, Tampereen Tarinatalo ry:lle Tampereen Tarinatalon suunnitteluun ja teatteritaiteen maisteri Marika Vapaavuorelle Emmi Itärannan Teemestarin kirja -romaaniin perustuvan kansainvälisen oopperaproduktion suunnitteluun.

Kokovuotiseen työskentelyyn 21 apurahaa

Vaaleahiuksinen nainen seisoo puhujanpöntön takana pitämässä puhetta.

Museonjohtaja Anna Hjorth-Röntynen. Kuva: Harri Hinkka

Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 177 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 25 117 000 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 168 ja hakusumma 23 494 421 euroa.

Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhteensä 21, joista taiteen aloille 9. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 14, joista taiteeseen 4.

Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 47 apurahaa, yhteensä 736 500 euroa ja taiteen aloille 61 apurahaa ja palkinto, 693 500 euroa. Perusopintoihin myönnettiin 7 apurahaa, 19 500 euroa.

Yli 60 prosenttia apurahanhakijoista ja -saajista oli tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin myös 10 muuhun pirkanmaalaiseen kuntaan.

Vuosijuhlan juhlapuhujana Anna Hjort-Röntynen

Perjantaina Tampere-talossa järjestetty juhla oli Pirkanmaan rahaston 61. vuosijuhla.

Ennen vuosijuhlan alkua Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen Terhi Asumaniemi avasi Talvipuutarhassa sarjakuvantekijä JP Ahosen näyttelyn Shadows of Conflict.  Ahonen sai Pirkanmaan rahaston kokovuotisen apurahan viime vuonna.

Juhlapuheen piti museonjohtaja Anna Hjorth-Röntynen otsikolla Taiteen ystävän elävä perintö.

Juhlassa esiintyivät vibrafonisti Mikko Antila, kirjailija Salla Simukka ja muusikko Juha Mäntylä sekä Poikakuoro Pirkanpojat.

Kaikki Pirkanmaan rahaston apurahansaajat vuodelta 2023 löydät täältä.

Poikia ja miehiä mustissa puvuissa laulamassa lavalla. Edustalla istuu poika ja soittaa rumpua.

Pirkanmaan rahaston vuosijuhlassa esiintyi mm. Poikakuoro Pirkanpojat. Kuva: Harri Hinkka

 

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston suurin apuraha magneettikuvaustekniikoiden tutkimukseen

Kasvatustieteen professori Sanna Järvelälle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto Pohjois-Pohjanmaan tieteen ja taiteen hyväksi tehdystä pitkästä ja ansiokkaasta työstä. Järvelä on oppimisen ja koulutuksen teknologian professori Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja johtaa alan tutkimusyksikköä. Hänen uraauurtava, monitieteinen tutkimustyönsä keskittyy oppimisen tutkimukseen, jossa aiheina ovat esimerkiksi motivaatio, oppimisen itsesäätely ja vastavuoroinen ymmärrys sekä koulutuksen teknologia.

Apurahoja taiteelle ja tieteelle

Vasemmalla mies tummassa puvussa, keskellä nainen tummassa paidassa, oikealla tilataideteos, jossa roikkuu eri värisiä kankaita katosta.

Mika Nevalainen (vas. kuva: Jukka Aalho) työryhmineen tutkivat kärkihankeapurahalla uusia lääketieteellisiä magneettikuvaustekniikoita. Kuva- ja tekstiilitaiteilija Johanna Pöykkö (kuva: Pyry Pöykkö) tekee tekstiilipohjaisia installaatioita ja veistoksia. Hän tutkii töillään olemista tässä ajassa. Kuvassa vasemmalla otos Käännöksiä-teoksesta.

Rahasto vastaanotti ennätykselliset 632 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 41 hakijalle.  Kärkihankkeena myönnettiin 80 000 euroa dosentti Mika Nevalaisen, lääketieteen tohtori Jyri Järvisen ja filosofian tohtori Olli Nykäsen uusia lääketieteellisiä magneettikuvaustekniikoita käsittelevään tutkimukseen.

28 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa taiteen maisteri Johanna Pöykkö ja kuvataiteilija Leena Kangas, molemmat taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen puolella koko vuoden työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Nita Mäenpäälle kansakoululasten luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja kehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön ja arkkitehti Anni Saviarolle väitöskirjatyöhön, joka käsittelee supistuvien kuntien yhdyskuntasuunnittelua.

Apurahoja myönnettiin myös kotiseututyöhön. Kirjailija Lauri Louekari sai 14 000 euron apurahan restaurointia käsittelevän teoksen toteuttamiseen. 22 500 euron suuruinen Taidetta kaikille –apuraha myönnettiin kasvatustieteen maisteri Hanne-Maaria Ollankedolle, musiikkipedagogi Jari Karjalaiselle ja muusikko Pipsa Kurkiselle rytmimusiikki-workshopin järjestämiseen lastensuojelun sijaishuollossa.

Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein. Lisätietoja rahaston omilta sivuilta.

Pohjois-Savon rahasto jakoi apurahoina yhteensä 1 160 000 euroa 70 apurahansaajalle

Koko Jazz Iisalmi Kannatusyhdistys ry sai 50 000 euron Kärkihankeapurahan haja-asutusalueille suunnatun Jazz Soi Ylä-Savossa! -hankkeen toteuttamiseen. Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa noin 20 taidetapahtumaa eri puolilla Ylä-Savoa. Pitkäkestoisella ja säännöllisellä taidetapahtumasarjalla halutaan edistää kulttuurin saavutettavuutta sekä uusien kohdeyleisöjen tavoittamista. Hanke työllistää yli 80 muusikkoa. Jazz Soi Ylä-Savossa! -hankkeesta koostetaan myös lyhytelokuva.

Vasemmalla valokuva naisesta puutarhassa punaisessa mekossa. Oikealla mustavalkoinen piirroskuva istuvasta naisesta.

Mari Halonen alkoi vuosi sitten piirtää musteella asiakkaiden kanssa, jolloin tarinat ja muistot muuttuivat kuviksi asiakkaan silmien edessä. Näin syntyi Kuvitettu muisto -konsepti. Kuva: Laura Kotilainen
Nainen virnistämässä korvamikrofonin kanssa. Päällä hänellä on harmaa villatakki ja oranssi mekko, päässä papiljotit.

Tiina Maansydän toteuttaa syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille suunnatun yhteisötaideprojektin Kuopiossa ja Suonenjoella. Kuva näytelmästä Tapsan Tähti. Kuva: Juha Kojonen

Pohjois-Savon rahasto myönsi tänä vuonna Taidetta kaikille -apurahoja yhteensä kolme. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.

Yhteisötaiteilija Mari Halonen sai 10 500 euron apurahan Kuvitettu muisto -konseptin toteuttamiseen kuopiolaisissa palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa. Konsepti koostuu keskustelusta, muistelusta ja piirtämisestä, jossa piirustus jää asiakkaalle muistoksi. Hetki voi olla taiteilijan ja asiakkaan kahdenkeskinen kohtaaminen tai ryhmäkokoontuminen. Muistelun tukena voidaan käyttää myös musiikkia, yhdessä laulaen tai levyltä kuunneltuna.

Kuopio Tanssii ja Soi toteuttaa 30 000 euron apurahalla ikäihmisille suunnattua tanssitoimintaa ja – opetusta, joita järjestetään Kuopion alueella kolmessa toimintakeskuksessa ja yhdessä ikääntyneiden harrastetalossa. Toimintaa ohjaavat tanssinopettajat tai tanssiterapeutit.

Rautalampilainen yhteisötaiteilija Tiina Maansydän järjestää 14 000 euron työskentelyapurahalla syrjäytymisvaarassa oleville sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunnatun yhteisötaideprojektin Kuopiossa ja Suonenjoella. Voimavaralähtöisen taidetoiminnan keskiössä ovat kirjallisuus- ja taideterapia. Osallistujat pääsevät kokemaan kirjoittamisen ja taidetyöskentelyn voimauttavan vaikutuksen.

Sinipaitainen nainen vaivaa taikinaa käsin.

Kirsi Vartia kerää talteen pohjoissavolaisen ruokakulttuurimme kivijalan, eli ruisleivän, tarinan.

Kotiseututyön tukea ITE-taiteeseen ja leivänjuurten tarinaan

Tänä vuonna perustettu ITE-Aulis ry sai 35 000 euroa ITE-taiteilija Aulis Jalkasen elämäntyön tallentamiseen.  Tallennettava  aineisto  koostuu  Jalkasen  taiteellisesta  tuotannosta,  hänen henkilöhistoriaansa liittyvästä arkistoaineistosta sekä elämäkertatiedoista, jotka tallennetaan käyttäen elämäkerrallista teemahaastattelua.

Varkautelainen tietokirjailija Arto Julkunen kirjoittaa 7 000 euron apurahalla Myrttilaakson uskonnollisen sisarkodin historian. Kirja kertoo Vehmersalmella toimineesta aiemmin tuntemattomasta uskonnollisesta yhdyskunnasta, joka on historiansa aikana käyttänyt useampaa nimeä: Kannatusyhdistys Valo, Myrttilaakso, Kristillisen yhteiselämän koti sekä Tetrimäki Säätiö.

Restonomi AMK Kirsi Vartia käyttää 14 000 euron työskentelyapurahan Pohjois-Savon alueen vanhojen leivänjuurten tarinoiden ja käyttöhistorian kartoitukseen sekä tietokirjan kirjoittamiseen. Kirjaan pyritään tallentamaan tietoa mm. siitä, onko juuri kulkenut ihmisten matkassa, kuinka pitkä historia sillä on yhdessä paikassa, kuka leipää on leiponut, millaista leipää, ketä sillä on ruokittu, onko leivällä erityisominaisuuksia tai mainetta esimerkiksi maun suhteen.

Victor Barsokevitsch-Seura ry toteuttaa 10 000 euron apurahalla Barsokevitschin valokuvaamon naisia uudessa valossa käsittelevän näyttelyn. VB-valokuvakeskuksen hanke tuo esiin atelieri Barsokevitschin naispuoliset kuvaamoapulaiset Victorin varjosta. Kuvaamon ajalta on säilynyt yksityiskohtaisia kuvauspäiväkirjoja, jotka käydään läpi uudesta näkökulmasta. Kuvaamon taustahenkilöt, heidän roolinsa ja rutiinit kuvaamon arjessa avataan yleisölle näyttelyn muodossa.

Kolme kokovuotista apurahaa visuaalisiin taiteisiin

Pohjois-Savon rahasto myönsi tänä vuonna kokovuotisia apurahoja yhteensä 17, joista 13 on tieteisiin ja neljä taiteisiin. Tieteen alan kokovuotiset kohdistuvat pääasiassa lääketieteisiin tai luonnontieteisiin. Kokovuotinen ja kokopäiväinen apuraha on suuruudeltaan 28 000 euroa tai 32 000 euroa tohtoreille tutkimukseen.

Mies mustassa puvussa istuu jakkaralla ja katsoo kameraan.

Tatu-Pekka Kekäläinen kirjoittaa nuorille suunnattua kirjasarjaa, joka on vapaasti luettavissa netissä. Kuva: Marc Sabat

Taiteissa kolme apurahoista myönnetään visuaalisen alan taiteilijoille ja yksi kirjailijalle.

Tait. maisteri Janne Erkkilä on kuopiolainen paluumuuttaja. Hän työstää teossarjaa, jossa tulkitsee paluumuuttajan silmin Kuopion muutosta vuosituhannen vaihteesta tähän päivään ja tästä päivästä mahdolliseen tulevaisuuteen.

Ulla-Mari Lindström on kuvataiteilija, joka on vuodesta 2014 työskennellyt ”Luonnontaiteellinen kokoelma” -nimisen teoskokonaisuuden parissa. Hän toteuttaa teemaan liittyviä teoksia kahteen erilliseen näyttely- ja esitysprojektiin.

Iisalmelainen Sari Hakala toimii monialaisesti kuvataiteen ja kirjallisuuden saralla. Hän alkoi kesällä 2022 luonnostella nopeita akryylimaalauksia yksittäisiltä keikoilta ja pienemmiltä festivaaleilta. Apurahalla hän jatkaa Keikkakuvia-sarjan teoksien maalaamista ja järjestää näyttelyitä.

Kirjallisuuden kokovuotisen apurahan saa kirjailija Tatu-Pekka Kekäläinen. Apurahalla hän jatkaa nuorille suunnatun kirjasarjan parissa työskentelyä.

“Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 545 ja niillä haettiin yli 11 miljoonalla eurolla rahoitusta, joten apurahoille on suuri tarve sekä tieteen että taiteen aloilla”, totesi asiamies Antti Niskanen.

Kulttuurilossi – Lounais-Suomen saariston taide- ja luontotapahtuma kesällä 2023

Kulttuurilossin tapahtumat levittäytyvät kolmelle saarelle parhaaseen loma-aikaan ja kutsuvat mukaansa paikallisia asukkaita, mökkeilijöitä ja matkailijoita. Ohjelma on joka saarella erilainen, joten yleisö voi hyvin vierailla vaikka kaikissa tapahtumissa. Hanke pyrkii monipuolisella ohjelmallaan edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Tapahtumat ovat maksuttomia. Aikataulut ja esityspaikat tarkentuvat vielä ja niitä päivitetään sosiaaliseen mediaan.

Taideohjelma

INIÖ, lauantai 8.7. 10–21

Vasemmalla kaksi naista, toinen soittaa haitaria ja toinen viulua. Oikealla mustavalkoinen kuva kolmesta miehestä, jotka pitävät toisiaan kiinni olkapäistä.

Mytty-iltamissa laulaa ja soittaa pelimanniduo Mytty (vas.). Niklas Winter Trion (kuva: Antti Kevätlahti) esitys Skandinavian Skies koostuu Hank Williamsin jazz-sovituksista.

Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt) vetää yhteisöllisen katutaidetyöpajan Iniö Street (p)Arty: ”Maalaamme Snäckanilla neljän tunnin ajan, joten nappaa mukaan sopivat suojavaatteet ja tule kun sinulle sopii. Meiltä löytyy tarvittavat välineet ja opastamme kaiken ikäiset ja -tasoiset maalarit katutaiteen maailmaan. Puhumme suomea, ruotsia ja englantia.”

Ulkosalla pidetään myös Mytty-iltamat:

”Mytty-iltamissa puhalletaan yhteen hiileen, viikset karkaavat ja ujokin uskaltaa. Koko maailman polska soi ja mytty muuttuu iloksi. Esitys sopii hyvin kaikelle kansalle, niin pienille kuin isoillekin. Pelimanniduo Mytyn käsissä soittimista, nukeista, huiveista, kengistä, lusikoista ja tauluista syntyy miniatyyrimaailmoja, laulua ja tarinoita.” Ohjaus: Elina Lajunen Esiintyjät: Emilia Lajunen (5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu) ja Roosa Halme (nuket, harmonikka ja laulu)

Miltä Hank Williams kuulostaisi Iniön taivaan alla? Niklas Winter Trion esitys Skandinavian Skies koostuu Hank Williams -sovituksista jazz-triolla esitettynä. Trio on soittanut yhdessä jo 30 vuotta esiintyen niin Suomessa kuin Japanissa ja Yhdysvalloissa. Loppukeväällä heiltä ilmestyy uusi albumi ‘A Closer Walk’.

Kokoonpano: Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut

KUUSKAJASKARI, lauantai 29.7. 11.30–17.15

Vasemmalla haitaria soittava mies ja jonglööri, oikealla mies ja nainen kaupunkimaisemassa.

Toni Perttula (vas.) ja Kai Kuutamo yhdistävät jongleerausta ja haitarimusiikkia. Kuva: Antti Berg. Isa Lindgren-Backman ja Mika Mylläri (oik.) puolestaan esittävät uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia. Kuva: Rebecka Sretenovic

Niko Tiaisen teos insula.0001 pohjautuu saariston luonnosta mm. sensoreilla kerättyyn dataan. ”Algoritmipohjainen interaktiivinen teos visualisoi ja muokkaa kerättyä dataa, muodostaen jokaiselle kokijalle omanlaisensa ainutlaatuisen taide-elämyksen. Kokija pääse osallistumaan ja ohjaamaan teoksen muuntumista sensoreiden ja midi-ohjaimen avulla.”

Kai Kuutamon jongleerausta ja Toni Perttulan haitarimusiikkia yhdistävä esitys Maininki ilahduttaa yleisöä rannan tuntumassa. ”Pitkälinjainen, kuulas ja lyyrinen harmonikkamusiikki yhdistyy esityksessä merenkäyntiin ja ulapan horisontaaliseen muotoon. Samalla jongleeraus ja liike seuraavat musiikkia etsien yhtymäkohtia ja vastakohtia sekä sopeutuen vesirajan tarjoamaan ympäristöön maalla ja vedessä.”

Villoveega – Jazz på Grundsprååtji (Karlebydialekt). Näyttelijä ja laulaja Isa Lindgren-Backman ja jazzmuusikko Mika Mylläri orkestereineen esittävät uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia.

SAARISTOKESKUS KORPOSTRÖM, lauantai 5.8. klo 13–19

Vasemmalla metsässä istuvia ihmisiä. Oikealla keltaisissa takeissa poseeraavia naisia.

Kulttuuriosuuskunta Uulu vie Metsäfolk-esityksen (vas. Kuva: Juhana Nyrhinen) metsän siimekseen kolmen tunnin ajaksi. Nnykytanssiduetto Buskingissa (oik. Kuva: Noora GeaGea) Elina Häyrinen ja Natasha Lommi tuovat palan tanssitaidetta ohikulkijoiden kohdattavaksi.

Kulttuuriosuuskunta Uulun muusikot ja kädentaitajat esiintyvät metsän siimeksessä kolme tuntia. Esitystä voi toki piipahtaa katsomaan lyhyemmänkin aikaa. ”MetsäFolk on lähiluontoon viety kulttuuritapahtuma, jossa hiljaiset akustiset konsertit ja käsityönäytökset sulautuvat osaksi luontokokemusta. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen kattauksen kulttuuria saaristoympäristössä ja hyvän syyn jalkautua luontoon sekä tutustua paikallisiin kohteisiin. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä musiikkia, luontoa, käsityötä ja yhteisöllisyyttä luo kulttuurielämyksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.” Esiintymässä: Laura Moisio – kitara, Juhani Nyrhinen – veisto

BUSKING (eng. katuesiintyminen) on TARGET Helsinki ensemblen paikasta toiseen julkisissa tiloissa siirtyvä nykytanssiduetto, josta nähdään Korpoströmin ympäristöön kuratoitu versio. Esitys on osa TARGET Road Trip -kiertuetta. ”Teos tuo arkipäiväisen elämän keskelle palan tanssitaidetta ohikulkijoiden kohdattavaksi. BUSKING syntyi halusta tehdä tanssitaiteilijan työtä ilman seiniä, tiloja ja rakenteita sekä tuoda taidetta lähelle ihmisiä.” Koreografia ja tanssi: Elina Häyrynen, Natasha Lommi Äänisuunnittelu: Janne Hast ja Josu Mämmi

Sånger vid havet: Klassisen musiikin esiintymistuokio käsittää 25 minuutin ohjelman, jossa on viisi laulua G. Nyströmin Sånger vid havet -laulusarjasta sekä kolme kappaletta P. Isomäen sarjasta Fyrer (Majakat). Muusikot: Anita Franklin – laulu, Jaana Luuppala – piano, Jukka Rajala – trumpetti

Kulttuurilossi löytyy Instagramista @kulttuurilossi sekä Facebook-tapahtumasta, josta löydät aina ajantasaiset ohjelmatiedot.

Järjestäjät: Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan ja Varsinais-Suomen rahastot Yhteistyökumppanit: Läntinen tanssin aluekeskus, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot:

hankekoordinaattori Sari Torvinen
etunimi.sukunimi@skr.fi
044–90 64764

Kainuulaiselle kulttuurille ja tieteelle 270 000 euroa

Mies katsoo kameraan vihreän oksan takaa.

Eino Saari kirjoittaa kolmiosaista teossarjaa kosketuksesta, kuuntelemisesta ja katsomisesta. Kuva: Minna Hyvönen

Maakunnallisia Kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Liikuntat. tohtori Jarmo Piirainen ja työryhmä saivat 24 000 euron apurahan tasapainon motorista kontrollia hiihdon aikana käsittelevään tutkimukseen. Tutkimukseen liittyvät mittaukset suoritetaan Vuokatissa, Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian laboratoriossa.

Toinen Kärkihankeapuarahan saaja on Työväen Näyttämöiden Liitto ry, jolle myönnettiin 20 000 euroa Pakko sanoa! -taidefestivaalin järjestämiseen Suomussalmella. Tapahtuma on järjestetty Teatteri Retikassa aiemmin jo neljä kertaa. Festivaali osoittaa, että korkeatasoinen taide elää ja saavuttaa katsojia myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Kokovuotisia apurahoja, summaltaan 28 000 euroa, myönnettiin kolme. Tieteen puolella apurahansaajana on fil. maisteri Tuuli Kumpula metsäpeuran Kainuun populaation vasakuolleisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Taiteissa apurahan saivat kuvataiteilija Johanna Laaja taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Eino Saari kaunokirjalliseen työskentelyyn. Saaren työstämän teoskokonaisuuden ensimmäinen osa Miehen kosketus on jo ilmestynyt ja toinen osa Kuuntelijat ilmestyy 2024. Apurahalla hän työstää trilogian päätösosaa, jonka aiheena on katsominen.

Kaksi ihmistä seisoo hiekassa ja valuttaa hiekkaa käsiensä välistä. Taustalla kuusimetsä.

Kia Immonen (vas.) ja Minna Palokangas toteuttavat HIEKKAA-teoksen, joka sijoittuu Sotkamon Hiekan harjulle. Kuva: Sari Immonen

Tiedettä ja sivistystä, tanssia ja sirkusta

Tieteiden puolella tuettiin tänä vuonna mm. arkeologiaa ja tähtitiedettä. Arkeologi, fil. maisteri Timo Muhonen ja työryhmä saivat 5 000 euroa karhunpeijaisrituaalipaikkojen arkeologiseen tutkimukseen ja sen tulosten esittelyyn Kainuussa. Kyseessä on suomalaiseen kansanuskoon ja suulliseen perinteeseen liittyvien tunnettujen karhunpeijaispaikkojen tutkimus. Ryhmä on tehnyt vastaavanlaisia tutkimuksia myös muualla Suomessa eri maakunnissa.  

Kajaanin Planeetta ry:lle myönnettiin 5 000 euroa tähtitornin laitteiston uusimiseen. Uudistuksen jälkeen tähtitorni on yleisöystävällisempi ja esteetön sekä palvelee paremmin tilaisuuksien järjestämistä. 

Myönnetyillä apurahoilla tuetaan maakunnassa asuvia tieteen ja taiteen tekijöitä, ja apurahoilla tehtävä työ kohdistuu kattavasti koko maakuntaan. Apurahojen ansiosta muun muassa tanssitaan Sotkamossa ja toteutetaan sirkusfestivaali Suomussalmella.

Tanssinopettaja Minna Palokangas ja koreografi Kia Immonen toteuttavat 10 000 euron apurahalla tanssillisen, visuaalisen ja luontokokemuksellisen teoksen Sotkamon Hiukan harjulla.

Mies valkoisessa pitkässä pidassa seisoo katsellen kameraan kädessään musta kansio.

Kulttuurintutkija, kirjailija Markku Nieminen sai Kainuun rahaston Elias Lönnrot -mitalin. Kuva: M-E kuva.

Monitaideyhdistys TipTop Walkers ry sai 10 000 euroa sirkusfestivaali M:n toteuttamiseen Suomussalmella. Koko perheelle suunnattu minisirkusfestivaali järjestetään Ämmänsaaressa. Idea tapahtuman järjestämiselle on tullut TipTop Walkersin perustajajäseneltä sirkustaiteilija Lassi Tauriaiselta, joka on kotoisin paikkakunnalta.

”Apurahoja haettiin sekä määrällisesti että yhteissummaltaan aiempaa enemmän. Lisäksi asiantuntijaraadit pitivät hakemusten tasoa viime vuosia korkeampana, etenkin tieteessä, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa”, kertoo Kainuun rahaston asiamies Mikko Nortela. Kainuun rahastoon tuli tänä vuonna yhteensä 163 apurahahakemusta, joiden hakusumma oli yhteensä lähes 2,4 miljoonaa euroa.

Elias Lönnrot -mitali Markku Niemiselle

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Elias Lönnrot -mitalin Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Niemiselle, ”Kalevalan kantajalle, eepoksen elävöittäjälle”. Nieminen on toiminut aktiivisesti Kulttuurikornitsan ja sittemmin Juminkeon taustalla ja tuonut siten esille Suomen vanhinta säilynyttä suullista perinnettä. Juminkeko on tärkeä Kalevala-tietouden keskus, jonka työ elää myös kansanmusiikkijuhla Sommelon taustalla. Kuhmo on Unescon kirjallisuuskaupunki pitkälti Juminkeossa tehdyn työn ansiosta.

Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin tänä vuonna 7.5.2023 klo 14 alkaen Kuhmo-talossa. Juhlapuheen pitää yliopistonlehtori, dosentti Katriina Siivonen aiheesta Aineettoman kulttuuriperinnön voima.