Suomen Kulttuurirahasto on päättänyt tukea Suomen romanikielen elvyttämistä sekä romanitaidetta ja -kulttuuria jopa miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu vuosille 2023–2030. Se kytkeytyy Opetushallituksen laaja-alaiseen Suomen romanikielen elvytysohjelmaan, joka sisältää 11 toimenpide-ehdotusta kielen vahvistamiseksi. Toimenpiteiksi ehdotetaan esimerkiksi romanikielen opettajien ja ohjaajien riittävän määrän varmistamista ja romanikielisen oppimateriaalin kehittämistä.
Kulttuurirahaston miljoonasta tukieurosta valtaosa jaetaan apurahoina vuosien 2023–2030 aikana. Apurahoja suunnataan esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntämiseen romanikielelle, romanikielisten taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantamiseen, romanikielen oppimateriaalien tuottamiseen sekä kielenelvytystyön tukimateriaalien kehittämiseen.
Opetushallituksen kielenelvytysohjelman tavoitteita tuetaan suoraan noin 75 000 eurolla. Tukea suunnataan muun muassa romaninkielisen sosiaalisen median suunnitteluun ja toteuttamiseen, romanikielisten mestari- ja kisälliparien tapaamisiin sekä alueellisten verkostokoordinaattoreiden työhön. Kulttuurirahasto selvittää myös romanikielisen lastenkirja- ja materiaalipaketin tuottamista Lukulahja lapselle -hankkeen kautta, mikäli hanke saa valtiolta jatkorahoituksen.
Suomen romanikielen puhujat ovat vähentyneet merkittävästi, ja kieli on uhanalainen. Romanikieltä puhuu arviolta vain noin kolmannes Suomen romaneista, joita on 10 000 – 12 000. Kielen hyvien taitajien osuuden arvioidaan olevan vielä alhaisempi.
Kulttuurirahaston hallitus on linjannut, että rahasto ottaa toiminnassaan erityisesti huomioon Suomen uhanalaiset vähemmistökulttuurit, kuten saamelaiset ja romanit.
”Saamelaiskieliä ja saamelaista kulttuuria olemme tukeneet aktiivisesti jo pitkään. Myös romanikulttuurin hyväksi on myönnetty apurahoja vuosittain, mutta nyt romanikulttuuri saa Kulttuurirahastolta entistä vankemman ja pitkäjänteisemmän tuen”, sanoo yliasiamies Antti Arjava.
Henna-Reetta Hannula tutkimuksensa parissa. Kuva: Lianna Nixon
Yksi tänä syksynä apurahan saaneista tohtoreista on Henna-Reetta Hannula, joka sai 63 000 euron apurahan merijään ja lumisen maiseman pinnan heijastuskyvyn mittaamista drooneilla käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Uudessa-Seelannissa.
”Hankkeessa hyödynnän drooneilla kerättyjä mittaushavaintoja tutkiakseni heterogeenisen Arktisen/Antarktisen merijään sekä boreaalisen lumisen maiseman pinnan heijastavuuden (albedon) muodostumista maanpintamittauksen ja satelliittihavainnon mittakaavojen välillä. Pinnan heijastavuus kontrolloi paljonko tulevasta auringonsäteilystä imeytyy ja paljonko heijastuu takaisin avaruuteen. Tutkimushankkeen tavoitteena on parantaa ja varmentaa satelliiteilla kerättäviä maanpinnan heijastavuuden havaintoja sellaisilla heterogeenisilla alueilla, joilla heijastavuudessa esiintyy suuria kontrasteja satelliittisensorin alueellistaerotuskykyä hienommalla mittakaavalla,” Hannula kertoo.
”Merijään ja boreaalisen lumipeitteen vaikutus koko maapallon säteilytasapainoon linkittyy juuri näiden pintatyyppien korkeaan heijastuskykyyn verrattuna niiden alta paljastuvien pintojen (esim. lumeton havumetsä, merivesi) matalaan heijastavuuteen. Ymmärryksemme näiden laajoja alueita peittävien kirkkaiden pintojen sekä maapallon ilmaston välisestä vuorovaikutuksesta on edelleen vajavainen. Siksi on äärimmäisen tärkeää saada tarkkoja havaintoja näiden pintatyyppien heijastavuudesta tutkimuksen sekä poliittisen päätöksenteon tueksi.”
Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä
Kahdenkymmenenkuuden hakukierroksen jälkeen jo 700 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen vähintään yhden lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä noin kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.
Vuodesta 2022 alkaen post doc -poolista voi hakea rahoitusta myös entistä lyhyemmille, vähintään puoli vuotta kestäville ulkomaisille tutkimusjaksoille. Poolin seuraava hakukierros järjestetään 1.1.–31.1.2023, jolloin jaettavana on noin 1,7 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan huhtikuussa 2023.
Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.
Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.
Kulttuurirahaston post doc -apurahan saaneet:
Amir Esrafilian, lääketieteellinen tekniikka, 78 000 €
Uudet klassikot -rahaston historian ensimmäinen haku esittävän taiteen yhteisöille järjestettiin syyskuussa 2022. Hakemuksia saapui yhteensä 54. Hakemukset arvioi ensin taiteellinen asiantuntijaryhmä, minkä jälkeen ne käsiteltiin valtion ja perustajasäätiöiden edustajista koostuvassa toimikunnassa. Tukea myönnettiin 31 yhteisölle.
”Myöntöjen määrää voi pitää huomattavan korkeana, kun sitä vertaa tavanomaiseen apurahahakuun, jossa vain noin joka kymmenes hakija menestyy”, sanoo rahaston sihteeri Veli-Markus Tapio. ”Toimikunta halusi tukea laajasti ja näkyvästi haun tavoitteen mukaista toimintaa ja samalla kannustaa tulevia hakijoita riittävään kunnianhimoisuuteen jatkossa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tuotantojen taloudelliseen elinkelpoisuuteen ja kestävyyteen.”
Hakijamäärä edusti yli neljäsosaa hakukelpoisista, joita olivat Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustusta saavat esittävän taiteen yhteisöt, noin 180 kpl. Hakijoilta edellytettiin yhteistyötä vähintään yhden valtionosuuden piirissä olevan esittävän taiteen toimijan tai museon tai kansallisen taidelaitoksen kanssa.
Tukea saivat sisällöllisesti hyvin erilaiset hankkeet taaperoteatterista performatiiviseen installaatiotaiteeseen ja nykynukketeatterista iltamaperinteen uudistamiseen. Monet hankkeista yhdistävät luovasti useampia taiteenaloja.
Uudet klassikot -tukimuodon yksi erityispiirre on sen kaksivaiheisuus. Heti maksettavan perusosan lisäksi tuensaajalla on oikeus pääsylipputulojen mukaan laskennallisesti määräytyvään osaan tulevaisuudessa. Molemmat huomioon ottaen nyt myönnetyn tuen arvioitu kokonaismäärä viiden vuoden aikana on noin kolme miljoonaa euroa.
Uudet klassikot – Nya klassiker on uusi rahasto, joka tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Sen tarkoituksena on parantaa taiteen asemaa sekä ylläpitää sen merkityksellisyyttä yhteiskunnassa. Kannustamalla uudenlaiseen, rahoitusmuotojen rajat ylittävään yhteistyöhön se pyrkii kasvattamaan teosten ja tuotantojen elinkaarta, yleisömääriä, levinneisyyttä ja tunnettavuutta.
Rahaston ovat perustaneet yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja neljä säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Seuraavan haun toteuttamisesta tiedotetaan ensi keväänä.
Uudet klassikot -tuen saajat
Cirko – Uuden sirkuksen keskus, Sirkustaiteilijoiden työllistäminen Cirkon ja Svenska Teaternin yhteistuottamassa Ronja Rövardotter -näytelmässä kaudella 2023–2024
Esittävän taiteen osuuskunta Kaukasus, Performatiivinen installaatio, joka käsittelee ilmastokriisiä mustikan näkökulmasta, yhteistyössä kaupunginmuseoiden ja kaupunginorkesterin kanssa
Flow ry, Immersiivinen, paikkasidonnainen, monitaiteellinen teos Vihreät Niityt, jonka tuotantoyhteistyökumppaneina ovat Flow Productions ja Oulun Teatteri
Folk Extreme, Käärmeenpääntallaajat – uuden immersiivisen teoksen tuotanto, edistäminen sekä vierailut teattereiden suurella näyttämöllä
Frigg Oy, Kansanmusiikkiyhtye Friggin vierailut suomalaisten orkesterien solistina vuosina 2023–2025
Greta tuotanto oy, Brechtiä jokanaiselle -musiikkiteatteriesityksen kiertue
Guardia Nueva orkesteriyhdistys ry, Kokonaisvaltainen yhteistaidekokemus, jossa yhdistyvät argentiinalais-suomalainen tango ja nykytanssi. Esitykset 10:llä eri paikkakunnalla Suomessa
Kinetic Orchestra, Tanssin suuren näyttämön kiertuemallin kehittäminen kahden vos-toimijan ja yhden vapaan kentän ryhmän yhteistuotantona
KokoTeatteri -yhdistys ry, KokoTeatterin Norminäytelmän kiertueversion valmistaminen ja kiertäminen Suomessa, ensimmäisenä paikkana ja kumppanina Tampereen Teatteri
Kulttuuriyhdistys Ensemble Nylandia ry, Kaupunkibarokki. Barokkikollektiivi Ensemble Nylandia ja kaupunginorkesterit yhdistävät voimansa ja osaamisensa yhteistyökonserteissa ympäri Suomen
Nomadi ry, Alpo Aaltokoski Companyn, Oulu Sinfonian ja Jojo Oulun tanssin keskuksen yhteistuotanto Leevi Madetojan balettipantomiimista Okon Fuoko
Nukketeatteritaiteilijayhdistys Aura of Puppets ry, Nykynukketeatterin helmiä: neljästä teoksesta koostuva räätälöity esityssarja tutustuttaa nukketeatteri-ilmaisun rikkauteen
Oblivia rf Pleasure – ett experimentellt musikteaterverk och en finsk-tysk samproduktion
Opera BOX ry, Opera BOXin tuotannot 2022: Stefan Lindgren In transit, Antonio Vivaldi: Ottone in Villa ja Tuomas Kantelinen Viola ja Valkoparrat
Pohjoinen Liike ry, Nordisk Rörelse rf, Pelirakenteisen Valvojat-esityksen toteuttaminen Kansallisteatterin kanssa Helsingissä kesällä 2023 ja lokalisointi muihin kaupunkeihin 2024-2025
Routa – Kajaanin tanssin edistämisyhdistys ry, Nykytanssin ja teatterin keinoin toteutettu uusi tulkinta Minna Canthin kirjallisuusklassikosta Anna Liisa
Saaristo-oopperayhdistys, Sallisen Punainen viiva -ooppera Saaristo-oopperan, Turun Kaupunginteatterin ja Turun filharmonisen orkesterin yhteistuotantona
Saimaan Teatteri ry, Iltamaperinnettä uudistavaan teokseen ”Ilta Saimaalla” yhteistyössä Lappeenrannan kaupunginteatterin kanssa
Sirkus Supiainen, Joensuun taidemuseo Onnin ja Sirkus Supiaisen yhteistyössä luoma taidekokonaisuus taidenäyttelykokonaisuuden ja sirkustaiteen välimaastossa
Sivuun Ensemble ry, Silentopia – Taiteen- ja tieteentekijöiden ritualistiset teokset näyttämöille ja niiden ulkopuolelle
Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry, Lapin Kamariorkesterin ja Hiljaisuus ry:n yhteistuotantona syntyvä konserttikokonaisuus, joka rakennetaan uuden monitaiteisen sävelteoksen ympärille
Teaterföreningen Blaue Frau r.f., Ett hybridprojekt som består av en filmad mockumentär samt en live föreställning, i samarbete med Five Corners Production och Svenska YLE
Teatteri Avoimien Ovien kannatusyhdistys ry, Suomalais-venäläis-ukrainalaisena yhteistyönä syntynyt episodinäytelmä Talvisota
Teatteri ILMI Ö, Metsämosaiikki-vauva- ja taaperoteatteriesitys ja työpaja: kolmen teatterin yhteistyökiertue
Teatteri Metamorfoosi Coproduction, gathering 4 theatres to put on stage the play Anatomy of a suicide by A. Birch
Teatteri Telakka ry, Kajastus – ruumiillisen runon ilta, runouden ja tanssin rajapinnoilta ammentava musiikillinen teatteriesitys kahden teatterin yhteistuotantona
Tehdas Teatteri, Sukupuuttoparatiisi – Nykynukketeatteria lapsettomuuden hedelmällisyydestä esityskiertueen toteuttamiseen
Todellisuuden tutkimuskeskus, Voyer on esitys, joka avaa yhteisen tilan katsomisen tapahtumalle; ruumiillisen kommunikaation avulla ilman sanoja
Urbaanin Taidetanssin Tuki ry, Teosten camouflage ja Cosmic Latte saattaminen uudelleen ensi-iltaan sekä esittäminen vuosina 2023–2024
W A U H A U S ry., WAUHAUSin, Espoon kaupunginteatterin ja Kamariorkesteri Avantin yhteistuotanto Pipsa Longan näytelmästä Neljän päivän läheisyys
Teattereille suunnattu Maailma näyttämölle -tukimuoto oli ensimmäistä kertaa haettavana elokuussa 2022. Nyt myönnettyjen apurahojen turvin käännetään kymmenen laadukasta oman aikamme näytelmää eri kieliltä suomeksi ja esitetään ne kotimaisilla näyttämöillä laajalle kulttuurista kiinnostuneelle yleisölle. Tukea jaettiin ensimmäisellä hakukierroksella runsaat 250 000 euroa.
”Saimme hyvän määrän hakemuksia siihen nähden, että haku toteutettiin ensimmäistä kertaa. Erityisen iloinen olen siitä, että hakijoiden joukko oli hyvin moninainen. Myös alkukielten valikoima oli iso”, kertoo hausta vastaava maakunta-asiamies Antti Niskanen Suomen Kulttuurirahastosta.
Näytelmien alkukieliä ovat muun muassa arabia, islanti, katalaani, ranska ja venäjä. Mukana on myös yksi osin pidgin-englanniksi kirjoitettu näytelmä. Tukea käännösten tekemiseen ja näytelmien esittämiseen saivat niin työryhmät, vapaan kentän toimijat kuin isot teatteritkin. Ensimmäiset apurahan saaneet esitykset nähdään suomalaisnäyttämöillä vuoden 2023 aikana.
Apurahaa saaneissa on useita pohjoismaisia näytelmiä: Christina Ouzounidisin ruotsinkielinen Heterofil, islantilaisen Ólafur Haukur Símonarsonin Græna landið sekä norjalaisen Arne LygrenTid for glede. Kaukaisempia kieliä edustaa esimerkiksi Basim Kaharin arabiankielinen näytelmä Orange.
Maailma näyttämölle -apurahojen taustalla on havainto, että Suomessa teattereissa tuotetaan yhä vähemmän korkeatasoisia oman aikamme näytelmiä muualta kuin anglosaksiselta kielialueelta. Uusi laadukas eurooppalainen tai muun maailman näytelmäkirjallisuus on vähemmistössä teattereiden ohjelmistossa. Kulttuurirahasto toivookin hakemusmäärän jatkossa kasvavan ja hakemusten kohdistuvan ensisijaisesti muista kielistä kuin englannista käännettäviin näytelmiin.
”Tukemme on omiaan rikastamaan ja monipuolistamaan suomalaisten teattereiden ohjelmistoa. Toivomme, että käännökset myös jäävät elämään ja kiertämään suomalaisella teatterikentällä”, sanoo Antti Niskanen.
Kulttuurirahaston kumppanina vuosina 2022–2024 käynnissä olevassa Maailma näyttämölle -hankkeessa on Teatterin tiedotuskeskus TINFO, joka on muun muassa koonnut kuratoidun tietokannan ajankohtaisista, käännettäväksi sopivista näytelmistä.
”Mahtavaa, että näin moni teatteri ja teatteriryhmä ehti mukaan heti hankkeen ensimmäiseen hakuun ottaen huomioon, miten paljon ylimääräistä työtä pandemian jälkihoito tuotantojen siirtymisineen on teattereissa teettänyt. Olemme erityisen iloisia siitä, kuinka laajasti näytelmät eri puolilta maailmaa ovat puhutelleet teattereita”, sanoo TINFOn johtaja Linnea Stara.
Maailma näyttämölle -tuen tavoitteena on saada suomalaiset teatterit käännättämään suomeksi ja esittämään yhteensä 30 uutta näytelmää. Kulttuurirahaston tuki kokonaisuudessaan on noin 1,2 miljoonaa euroa. Seuraavan kerran Maailma näyttämölle -apurahat ovat haussa elokuussa 2023.
Näytelmien ruotsintamiseen ja niiden esittämiseen maamme ruotsinkielisillä näyttämöillä tukea myöntää Svenska Kulturfonden, jonka seuraava haku on marraskuussa 2022.
Maailma näyttämölle -apurahan saaneet
Helsingin Teatterisäätiö sr norjalaisen Arne Lygren Tid for glede -näytelmän suomentamiseen sekä muihin hankkeesta aiheutuviin kuluihin, 16 000 euroa
Yhteiskuntat. tohtori Anu Hirsiaho ja fil. maisteri Charles Ogu nigerialaisen Soji Colen Embers-näytelmän kääntämiseen ja tuottamiseen, 30 000 euroa
Jyväskylän kaupunginteatteri Eric-Emmanuel Schmittin ranskankielisen Petits crimes conjugaux -näytelmän kääntämiseen ja suomenkielisen kantaesityksen toteuttamiseen, 10 000 euroa
Keski-Uudenmaan teatterin kannatusyhdistys ry Marta Barcelón katalaaninkielisen Tocar Mare -näytelmän käännöstyöhön ja tuotantoon, 30 000 euroa
KokoTeatteri -yhdistys ry Enis Macin saksankielisen WÜST Or The Marquise Of O…. – Faster, Pussycat! Kill! Kill! -näytelmän kääntämiseen ja tuottamiseen, 30 000 euroa
Teatterit. kand. Joel Lehtonen ja työryhmä Svetlana Aleksijevitsin Neuvostoihmisen loppu -romaanista sovitetun Toisista raamatuista ja toisista uskovaisista -näytelmän suomentamiseen ja tuottamiseen, 22 500 euroa
Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry venäläisen Mikhail Durnenkovin Sota ei ole vielä alkanut -näytelmän käännöstyöhön ja näytelmän tuottamiseen, 30 000 euroa
Rauman Kaupunginteatterin Kannatusyhdistys ry islantilaisen Ólafur Haukur Símonarsonin Græna landið -näytelmän kääntämiseen ja tuottamiseen, 30 000 euroa
Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö Basim Kaharin arabiankielisen näytelmän Orange kääntämiseen ja tuottamiseen, 27 000 euroa
Valtimonteatteri ry Christina Ouzounidisin ruotsinkielisen Heterofil-näytelmän suomentamiseen ja teoksen näyttämölle toteuttamiseen, 30 000 euroa
Liikkuvuusapurahojen tarkoituksena on tukea esimerkiksi ulkomaille sijoittuvaa residenssityöskentelyä, esiintymiskiertueita ja näyttelyprojekteja sekä kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviä matkoja.
Kansainvälisten rajojen avautuminen koronapandemian vihdoin hellittäessä saattoi tänä vuonna kasvattaa hakemusten määrää, mutta yhtä lailla asiaan saattoi vaikuttaa esimerkiksi Taiken päätös lopettaa erillisten liikkuvuusapurahojen jakaminen.
”Koronapandemia on saattanut aiheuttaa myös sen, että apurahamme on saavuttanut aiempaa laajemman tunnettuuden kulttuurialalla. On hyvin ymmärrettävää, että pandemian jälkeen taiteilijat hakeutuvat entistä hanakammin työskentelemään ulkomaille, jolloin apurahoille on entistä suurempi tarve”, toteaa hausta vastaava erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio.
Polkupyörällä Saksasta Sveitsiin, nykysirkusta Eurooppaan
Suvi Oskala ja Emilia Lajunen. Kuva: Sami Perttilä
Myönnettyjen apurahojen summat vaihtelivat 2 000 eurosta 8 000 euroon. Mus. maisterit Suvi Oskala ja Emilia Lajunen saivat 5 000 euron apurahan levynjulkaisukiertueen toteuttamiseksi polkupyörillä Saksasta Sveitsiin.
”Otamme pyöräkiertueillamme konkreettisilla teoilla kantaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin livemusiikin kentällä. Pandemian jälkeen festivaalit pyrkivät toimimaan mahdollisimman ekologisesti ja kannustavat artisteja matkustamaan muilla keinoin kuin lentäen. Matkustaminen pyörillä ja lautalla on lentämistä hitaampaa, mutta ilmaston kannalta kestävämpää”, toteaa Oskala. Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala soittaa viisikielisillä viuluilla kamarikansanmusiikkia ja on esiintynyt laajasti ulkomailla kuten Kiinassa, Etelä-Koreassa, Intiassa sekä Pohjoismaissa.
Sirkusartistit Stina Kopra ja Lotta Paavilainen.
Sirkusartistit Stina Kopra ja Lotta Paavilainen saivat työryhmineen 6 000 euron apurahan 20 years later, still here! -nykysirkusesityksen residenssi-, esitys- ja verkostoitumismatkaan Euroopassa.
”Esitys on kurkistus kahden naissirkustaiteilijan 20-vuotiseen yhteiseen taipaleeseen sirkuksen, taiteen ja ystävyyden parissa. Karistamme esityksellämme stereotyyppisiä ennakkoluuloja ja kannustamme kaikkia olemaan oma itsensä”, Kopra kertoo. Tasapainoakrobatiaa, fyysistä komediaa ja stand uppia esityksissään yhdistelevät taiteilijat ovat tasapainoilleet yhdessä vuodesta 2001 ja edustaneet suomalaista huipputason sirkusosaamista ympäri Eurooppaa, Israelissa, Japanissa sekä Filippiineillä.
Sini Tuominen. Kuva: Huong Hoang
Sini Tuominen puolestaan on tanssija, tanssinopettaja ja kulttuurituottaja katu- ja klubitanssien parissa. Hänelle myönnettiin juuri 7 000 euron apuraha Urban Artistryn projektiin osallistumiseen Washington D.C:ssä sekä opintomatkaan, joka suuntautuu New Yorkiin ja Los Angelesiin.
Liikkuvuusapuraha avaa ovet kansainväliseen toimintaan
Muusikko Samuli Majamäen tarkoituksena oli jo ennen koronapandemiaa äänittää toinen albumi tansanialaisen laulaja-lauluntekijän Andrew Ashimban kanssa.
”Pandemia laittoi hankkeen jäihin, mutta nyt olemme toteuttamassa äänitteen, jossa yhdistellään ainutlaatuisella tavalla musiikkia ja luonnonääniä. Tavoitteenamme on tuoda kuulijoille intiimi kuuntelukokemus ja matka sielua hiveleviin melodioihin, rytmeihin ja Afrikan luonnon äänimaisemiin”, kertoo Majamäki, jolle myönnettiin 3 500 euron apuraha esiintymis- ja äänitysmatkan toteuttamiseen Tansaniaan. Maa on Majamäelle ennestään tuttu, sillä hän on asunut siellä vuosina 2003–2005.
Kari Yli-Annala
Kuvataiteilija ja tutkija Kari Yli-Annalan teosten keskeiset teemat liittyvät aikaan, intensiteetteihin ja muutoksiin. Yli-Annala sai 4 000 euron apurahan taiteellisen ja tutkimuksellisen työskentelyn matkakuluihin Kööpenhaminassa ja Berliinissä sekä kuvausmatkan toteuttamiseen Palestiinaan.
Issiaka Dembele. Kuva: Era Kahyaoglu
”Tallennan muutoksia Al’Arroubin pakolaisleirin ympäristössä Hebronissa. Teoksen keskiössä on sen vieressä oleva, pakolaisleirin asukkaille tärkeä kukkula”, Yli-Annala kertoo.
Perinnemuusikko Issiaka Dembelen mukaan musiikki kuuluu alkujuurilleen, missä esi-isät ja henget ovat läsnä.
”Matkustan setäni ja isäni luokse, jotka ovat mestareita perinteisissä soittimissa (balafon, kora) ja melodioissa. Osa musiikista on pyhää ja henkistä, eikä sitä saa soittaa miten tahansa. Haluan tehdä tätä arvokasta perinnettä tunnetuksi länsimaissa ja nykyaikaisilla alustoilla kuten Spotify”, Dembele kertoo. Hänelle myönnettiin 2 500 euron apuraha manding-musiikkiin ja afrikkalaiseen bluesiin liittyvään sävellys-, tutkimus- ja äänitysmatkaan Länsi-Afrikkaan.
Tule tutkimaan millaisia vesiötököitä Sammonlahden uimarannan pohjalla kuhisee näin syyskylmillä! Kuva: Kari-Matti Vuori
”Harva tietää, että syksyisellä uimarannalla rantavedessä kuhisee satojen tuhansien uimareiden joukko. Siellä on monenlaisia vesiperhosen ja korentojen toukkia ynnä muita vesiötököitä. Ne valmistelevat parhaillaan järveä talvikuntoon. Vedenalainen kuhina on osa hiilen kiertoa. Syksy tuo veteen paljon lehtikariketta ja huuhtoo valumavesien mukana muutenkin maalta hiiltä ja ravinteita järveen. Tapahtumassa kerrotaan miten järvi nappaa hiilen ja ravinteet talteen”, kertoo järvitohtori Kari-Matti Vuori.
Tapahtumassa pelataan Saimaa-rallia ja etsitään luontorasteilla kartioiden alle piilotettuja Saimaan eläimiä ja kasveja. Rantarastilla haavitaan ruovikon reunoilta karike- ja möhnänäytteitä ja etsitään niiden seasta vesiötököitä purkkeihin ja pieneen akvaarioon lähemmin tutkittavaksi.
Paikalla olevat luonto-ohjaajat opastavat syksyisen Saimaan salaisuuksien äärelle. Tilaisuudessa kerrotaan myös, mitä jokainen voi tehdä Saimaan suojelemiseksi.
Tapahtumapaikkana on Lappeenrannan Sammonlahden uimaranta. Rasteilla voi seikkailla lauantaina 22.10. klo 10-14. Tarjolla kuumaa mehua ja keksejä.
Argumenta-apurahoilla tuetaan hankkeita, joissa etsitään ratkaisuja useilla tieteenaloilla käsiteltyihin yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Rahoituksen saaneet hankkeet ovat aiheiltaan ajankohtaisia ja tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeiden taustalla on ajatus luoda laajaa keskustelua aiheista, jotka ovat sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti merkittäviä.
Argumenta-hankkeiden tavoitteena on tuoda yhteen eri alojen tutkijoita ja saattaa keskustelujen tulokset julkisuuteen tieteen sisäpiiriä laajemmalle yleisölle. Tausta-ajatuksena on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tänä vuonna kaikille hankkeille myönnettiin 150 000 euron rahoitus. Hankkeet toteutetaan vuosina 2023−2025.
Fil. tohtori Nuri Emrah Aydinonat ja työryhmä, taloustieteen rooli yhteiskunnassa globaalien kriisien aikakaudella
Emrah Aydinonatin ja työryhmän mukaan taloustieteen roolia yhteiskunnassa on välttämätöntä pohtia uudelleen.
Tohtori, dosentti Nuri Emrah Aydinonatin (Helsingin yliopisto, TINT – Centre for Philosophy of Social Science) ja työryhmän mukaan taloustiede ja -politiikka kohtaavat tällä hetkellä uudenlaisia haasteita, ja siksi on tarpeen pohtia uudelleen niiden sisältöjä, menettelytapoja ja viestintästrategioita. Kasvavat paineet juontuvat meneillään olevista mittavista kriiseistä, kuten pandemia, sota sekä ilmastonmuutos ja lajikato; sekä tulevaisuuden sosiaalisista haasteista kuten epätasa-arvo, vanheneva väestö ja tekoälyn vaikutukset. Taloustieteen käyttökelpoisuus ja yhteiskunnallinen asema riippuu siitä, miten hyvin se mukautuu muuttuvan maailman haasteisiin.
Aydinonat työryhmineen järjestää poikkitieteellisiä tapahtumia kuten paneelikeskusteluja ja luentoja, joissa pureudutaan yllä mainittuihin ja muihin haasteisiin ja niiden seurauksiin. Aiheita käsitellään päätöksenteon, metodologian, instituutioiden ja kestävyyden näkökulmista. Kantava kysymys on, kuinka perusteellisesti taloustieteen ja -politiikan olisi uudistuttava onnistuakseen kohtaamaan nykyiset kriisit ja tulevat sosiaaliset haasteet ja niin muodoin säilyttääkseen yhteiskunnallisen auktoriteettinsa.
Terveystiet. tohtori Jenni Kulmala ja työryhmä, muistisairaiden ihmisten hyvän elämän edellytykset
Väestön ikääntymisen myötä muistisairaiden ihmisten määrän arvioidaan jopa kolminkertaistuvan tulevien kolmen vuosikymmenen aikana. Nykyisen noin 200 000 muistisairaan ihmisen sijaan on todennäköistä, että vuonna 2050 Suomessa elää yli puoli miljoonaa muistisairautta sairastavaa ihmistä.
”Etenevä muistisairaus ei kosketa vain sairastunutta itseään, vaan sairaus on vahvasti läsnä myös läheisten arjessa. Muistisairaudet koskettavat siksi suurinta osaa ihmisistä jollakin tavalla. Tulevina vuosina yhteiskunnastamme ei siis voi enää puhua hyvinvointiyhteiskuntana, mikäli muistisairauksien kanssa elävien ihmisten ja heidän läheistensä osallisuutta ja hyvinvointia ei nosteta vahvemmin esiin”, sanoo hanketta johtava Tampereen yliopiston gerontologian tenure track -professori Jenni Kulmala.
Argumenta-hanke nostaa muistisairaudet ja niihin liittyvät teemat tieteiden väliseen ja laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hankkeessa toteutetaan monitieteisten tulevaisuustyöpajojen sarja, jossa käydään laajaa tieteiden välistä keskustelua. Syntyvän uuden ja entistä laajemman ymmärryksen avulla on tavoitteena kehittää yhteiskuntaa muistiystävällisemmäksi ja valmistautua innovatiivisella ja kestävällä tavalla tulevaisuuteen, jossa suurin osa meistä on arjessaan jollakin tavalla kosketuksissa etenevien muistisairauksien kanssa.
Väitöskirjatutkija Anna Mustonen ja työryhmä, Kestävyysmurroksen marginaalit -hanke
Anna Mustonen johtaa Kestävyysmurroksen marginaalit -hanketta.
Globaalien ympäristökriisien ja geopoliittisten kuohuntojen vaikutukset kulkeutuvat eri tavoin yksilöiden ja yhteisöjen elämään, arkipäivän mikrotasolle. Samoin kansallisten ja alueellisten politiikkatoimien, kuten hyvinvointipolitiikan tai aluekehittämisen vaikutukset näkyvät eri tavoin paikallistasolla ja kukin reagoi niihin omasta elämänpiiristään käsin.
Poliittisen äärioikeiston tai konservatiivisten äänien vahvistumisen lisäksi yhteiskunnassa nähdään tällä hetkellä myös ympäristö- ja kestävyystieteiden vastaista liikehdintää, ilmastonmuutoksen hillinnän ja luontokadon torjunnan kyseenalaistamista sekä ekologisen kestävyyden asettamista jyrkästi vastakkain taloudellisen kestävyyden kanssa.
”Jännitteinen vastakkainasettelu synnyttää ääriajattelua. Haluamme rakentaa tieteidenvälistä yhteyttä kestävyyden sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen ulottuvuuden välille siellä, missä edellytykset kestävyysmurroksen toteuttamiselle ovat heikot, mutta tarve hallitulle murrokselle suuri”, toteaa hankkeen johtaja, yhteiskuntat. maisteri ja väitöskirjatutkija Anna Mustonen.
Hankkeessa pääsevät ääneen sekä tutkijat että maallikot, sillä työpajoina toteutettaviin tapahtumiin pyritään saamaan eri ikäisiä ja eri taustoista lähtöisin olevia marginaaliin jääneitä ihmisiä (syrjäseutujen ihmiset; syrjäytyneet, haavoittuvat, polarisoituneet ja sivustakatsojat). He osallistuvat fasilitoituun työpajaan tuomalla keskusteluun omia näkökulmiaan ja hahmottamalla omaa asemaansa kestävyysmurroksessa.
Kuvassa vas. kehitysbiologian professori, tieteellinen johtaja Seppo Vainio, koordinaattori Pirjo Taskinen, tutkimuskoordinaattori Jouko Inkeröinen, koordinaattori Riitta Kamula ja tutkimusjohtaja Jussi Paakkari.
Professori Seppo Vainio ja työryhmä, Terve Ympäristö – Terve Ihminen
”Luonto on ihmisen perusta. Nykyinen tehokkuutemme vaarantaa kuitenkin sekä luonnon että ihmisen olemassaolon. Onko ihmiskeskeinen kulttuurimme teknisine kyvykkyyksineen tiensä päässä vai uuden alussa?”, kysyy professori Seppo Vainio, joka työryhmineen pyrkii hankkeessaan luomaan monitieteistä ja integroitua kokonaiskuvaa luonnon ja ihmisen suhteesta.
Terve Ympäristö – Terve Ihminen -hanke tavoittelee kokonaisvaltaista näkökulmaa ympäristöterveyden ja luonnonvarojen hyödyntämisen sekä digitalisaation yhteen kietoutuneessa kokonaisuudessa. Hankkeessa keskustellaan muun muassa siitä, miten ihmisen vastustuskyky tauteja vastaan syntyy ja muuttuu ja miten luontosuhteemme vaikuttaa pandemioiden syntymiseen.
Hankkeen toinen kokonaisuus käsittelee alueiden rooleja kestävyysmurroksessa ja niiden heijastuksia hyvinvointiin. Miten luontosuhteen muutos vaikuttaa siihen, millaisessa yhdyskuntarakenteessa halutaan elää? Kolmas osio käsittelee luontoyhteyden digimurrosta. Onko kaupungistunut ja tietoverkkojen kautta tapahtuva vuorovaikutus etäännyttänyt meitä luonnollisilta juuriltamme? Entä digitaalisten ratkaisujen tuomat uudet mahdollisuudet? Auttaako tekemämme loikka digikuilun yli ylittämään myös muita etäisyyksiä ja palauttamaan luontoyhteyttämme, yhteyttä toisiimme, itseemme ja kokemuksiimme?
Sotaa Suomeen paenneet ukrainalaisperheet saavat mahdollisuuden luovaan tekemiseen ja tunteiden purkamiseen Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinoimassa valtakunnallisessa toiminnassa, jossa viikoittain tapaavat lapsi- tai perheryhmät pääsevät kokeilemaan erilaisia taidemuotoja. Samalla tarjoutuu tilaisuus luoda yhteyksiä ukrainalaisten ja suomalaisten välille.
Kulttuurikeskus Piipoo on on järjestänyt ukrainalaislapsille tilaisuuksia mm. sirkuksen, musiikin ja askartelun parissa. Kuva: Kulttuurikeskus PiiPoo
Suomen Kulttuurirahaston 400 000 euron tuen ansiosta toiminta tavoittaa pakolaisperheitä ympäri Suomen kesään 2023 asti. Lastenkulttuurikeskukset järjestävät maksuttomia taideryhmiä eri puolilla Suomea joko omissa tiloissaan tai siellä, missä pakolaisperheet asuvat, esimerkiksi vastaanottokeskuksissa.
Viikoittainen kokoontuminen taiteen äärellä tarjoaa tervetulleen hengähdystauon arkeen. Lapset saavat mieluisaa tekemistä eri taidemuotojen äärellä. Ryhmien toimintaa muokataan siihen osallistuvien lasten ja aikuisten toiveiden ja tilanteen mukaan. ”Toiminta on jokaisella paikkakunnalla omanlaistaan. Osa perheistä toivoo toimintaa ukrainalaisryhmässä, osa taas yhteyksien luomista suomalaisten kanssa. Taide on ryhmissä yhteinen nimittäjä”, sanoo Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toiminnanjohtaja Aleksi Valta.
Hankkeessa hyödynnetään kokemuksia ukrainalaispakolaisille suunnatusta ryhmätoiminnasta, jota lastenkulttuurikeskukset ovat kevään ja kesän 2022 aikana kokeilleet. Esimerkiksi Kulttuurikeskus PiiPoossa Lempäälässä ohjelmassa on ollut ohjattua ja vapaata leikkiä, liikkumista, sirkusta, maalausta, piirtämistä, musiikkia ja askartelua.
”Monet ukrainalaiset pakolaislapset ovat kotimaassaan harrastaneet taidetta tavoitteellisesti ja kaipaavat omaa taideharrastusta. Yksi toiminnan tavoitteista onkin ohjata taidetta kotimaassaan opiskelleet lapset taiteen perusopetuksen pariin. Jos ryhmissä on tilaa, myös muut kuin ukrainalaiset voivat osallistua”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
Lisätiedot:
Antti Arjava
Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies antti.arjava@skr.fi 050 385 7600
Säätiön hallituksessa jatkavatyhteiskuntatiet. maisteri Siru Ahopelto, kirjailija Karo Hämäläinen, rehtori Keijo Hämäläinen, MBA Lea Keinänen, taiteellinen johtaja Tiina Lindfors, professori Mikko Niemi, toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala, toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi sekä professori Petri Ylikoski. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.
Kulttuurirahaston hallintoneuvoston esimiehenä jatkaa VTM Erkki Liikanen ja varaesimiehenä professori Riitta Pyykkö Turusta. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon on valittu toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, dekaani Juho Saari, professori Hannu Salmi ja toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen.
Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Ilkka Länkinen Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajana johtaja Elli Siltala. Jäseninä jatkavat fil. tohtori Laura Hokkanen Mikkelistä sekä johtaja Lauri Savisaari Tampereelta.
Suomen Kulttuurirahasto on yksityisin varoin toimiva säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää jakamalla apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa.
Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2023 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, josta Lokakuun haussa on jaossa noin 30 miljoonaa euroa. Jaettava summa on aiempiin vuosiin verrattuna kasvanut maltillisesti. Vuosittain Lokakuun haussa on noin 9000 hakijaa, ja heistä noin 10 prosenttia saa rahoitusta.
Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille sekä työskentelyyn että kuluihin. Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, ja lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Kulttuurirahasto kannustaa hakemaan apurahoja myös suuriin, monivuotisiin hankkeisiin.
Apurahoja koskevat ohjeet ja hakulomake ovat tänä syksynä päivittyneet, joten hakijoiden kannattaa tutustua yleisiin hakuohjeisiin tarkasti. ”Kulttuurirahasto myöntää edelleen ennen kaikkea kokoaikaisia työskentelyapurahoja, mutta olemme sujuvoittaneet niin taiteen kuin tieteen osa-aikaisten apurahojen käyttöä. Lisäksi esimerkiksi nivelvaihetta tohtori- ja post doc -tutkimuksen välillä on pyritty helpottamaan”, kertoo asiamies Juhana Lassila.
Kulttuurirahasto pyrkii myöntämään yhä enemmän monivuotisia työskentelyapurahoja. Monivuotista apurahaa voi hakea jopa neljäksi vuodeksi. Vuosiapurahan määrää on nostettu 28 000 euroon, post doc -vaiheessa 32 000 euroon.
Lokakuussa haussa useita erityiskohteita
Työskentely- ja kuluapurahojen lisäksi haettavissa on useita erityiskohteita, joissa suunnataan tukea tiettyyn teemaan tai kohteeseen.
Tieteen lisämiljoona: Uudet materiaalit ja teknologiat vihreään siirtymään
Tieteen lisämiljoonan teemana on ”Uudet materiaalit ja teknologiat vihreään siirtymään”. Vihreä siirtymä tukee hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista ja kestävä kasvu vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Noin miljoonan euron lisärahoitushaku on avoinna luonnontieteiden, teknisten tieteiden sekä maatalous- ja metsätieteiden aloilla, myös tieteiden välisille hankkeille. Lue lisää Tieteen lisämiljoonasta
Aika, paikka ja DNA
Noin kahden miljoonan lisärahoitus on tarjolla tutkimushankkeisiin, jotka kohdistuvat muinais-, ympäristö- ja sedimentti-DNA:han. ”Maasta, vedestä ja ilmasta kerättävän DNA-materiaalin käyttö väestöhistorian ja ympäristön tutkimukseen kehittyy maailmalla nopeasti ja tuottaa kiinnostavia tuloksia. Haluamme edistää alaa Suomessa myöntämällä tuntuvaa rahoitusta ja saattamalla eri tieteitä edustavia tutkimusryhmiä yhteen”, kertoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. Lue lisää Aika, paikka ja DNA -hausta
Tiedekasvatus
Kulttuurirahasto haluaa innostaa lapsia ja nuoria kiinnostumaan tieteestä ja mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Lasten ja nuorten tiedekasvatukseen on haussa noin puoli miljoonaa euroa. Yksittäisen myönnettävän apurahan suuruus voi olla jopa 150 000 euroa ja hausta vastaava asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä painottaakin, että apurahaa voi hakea myös monivuotisiin hankkeisiin. Lue lisää apurahoista tiedekasvatukseen
Taidetta kaikille
Taidetta kaikille -apurahan tarkoituksena on lisätä tukea ja hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. Apurahaa voivat hakea taiteilijat, työryhmät ja taiteen ammatilliset, rekisteröidyt yhteisöt. Lue lisää Taidetta kaikille -apurahasta
Eminentia
Kulttuurirahasto myöntää vuosittain hakemusten perusteella yhden tai useamman Eminentia-apurahan pitkän tieteellisen tai taiteellisen uran päätösvaiheessa olevalle tieteenharjoittajalle tai taiteilijalle. Eminentian edellytys on, että sen tuotos julkaistaan kirjallisesti, joko kokonaisena teoksena, verkkojulkaisuna tai artikkeleina. Apurahan suuruus on 25 000 euroa. Lue lisää Eminentia-apurahasta
Kysy hausta webinaarissa
Lokakuun hakua koskeva apurahainfo pidetään Zoom-webinaarina suomeksi tiistaina 11.10. klo 14–15.30 ja englanniksi keskiviikkona 12.10. klo 14–15.30. Apurahainfossa Kulttuurirahaston asiantuntijat esittelevät eri apurahatyyppejä ja antavat vinkkejä hyvän hakemuksen laatimiseksi. Tilaisuus on avoin kaikille hausta kiinnostuneille, ja hakijoilla on mahdollisuus esittää puhujille kysymyksiä.
