Suomentaja kuljettaa ajatuksia
Suomen Kulttuurirahasto käynnisti vuonna 2022 uuden tukimuodon, jonka tavoitteena on kääntää ja tuoda suomenkielisten lukijoiden käsiin maailmankirjallisuutta etenkin sellaisista alkukielistä, joista nykyisellään suomennetaan niukasti.
Kymmenen vuoden aikana tuki on yhteensä miljoona euroa, ja sillä saadaan suomeksi sata oman aikamme laatukirjaa maailmalta. Käännettävät teokset voivat olla aikuisille suunnattua proosaa, lyriikkaa tai esseitä.
Vuonna 2022 tukea myönnettiin kustantamoille 14 teoksen suomentamiseksi ja julkaisemiseksi. Kirjojen alkukieliä ovat muun muassa italia, puola, ranska ja hollanti. Yksi ensimmäisistä ilmestyneistä kirjoista oli tanskalaisen Olga Ravnin romaani Alaiset – 2100-luvun työpaikkaromaani, jonka suomensi Sanna Manninen.
”Kääntäjänä olen ilahtunut siitä, että Kulttuurirahasto on käynnistänyt tällaisen ison kirjallisuuden suomentamiseen liittyvän hankkeen, etenkin kun kyse on vähemmän suomeksi käännetyistä kielistä”, Manninen sanoo.
Ruotsi on Mannisen vahvin vieras kieli. Hän asui lapsena Skånessa ja opintojen jälkeen kolme vuotta Tukholmassa. Hän on myös opiskellut ruotsin kieltä.
Yliopistossa Manninen opiskeli yleistä kirjallisuutta ja sen jälkeen käännöstiedettä. Valmistuttuaan hän työskenteli kustantamossa, kunnes ryhtyi vapaaksi kaunokirjallisuuden kääntäjäksi. Aluksi hän käänsi ruotsista suomeen, mutta pian rinnalle tulivat tanska ja norja, jotka hän on oppinut käytännössä lukemalla kirjoja.
”Kaunokirjallisuuden kääntäjäksi oppii tekemällä, mutta paljon hyötyä on ollut myös erilaisista kääntäjille suunnatuista kursseista ja seminaareista”, Manninen sanoo. Hänen ensimmäisestä kaunokirjallisesta käännöksestään on 20 vuotta, ja yhteensä hän on suomentanut yli 90 kirjaa.
Mannisen mukaan parasta suomentajan työssä on se, että saa tehdä töitä kirjojen parissa. ”Kaunokirjallisuuden suomentaminen on myös hyvin luovaa, ja ammattina se on todella vapaa.”
Useimmiten Manninen kääntää sellaisia kirjoja, joita kustantamot hänelle tarjoavat. ”Pohjoismaissa kustantamoilla on kattavat kontaktit, mutta monilla muilla kielialueilla tarvitaan enemmän kääntäjien apua kirjavalinnoissa.”
Englannista käännetään eniten
Englannin kielestä käännetyt kirjat hallitsevat suomennetun kirjallisuuden markkinoita. Fennica-tietokannan mukaan vuonna 2022 yli puolet Suomessa ilmestyvistä kaunokirjallisuuden käännöksistä tehtiin englannin kielestä ja vajaa viidennes ruotsin kielestä. Loppuosuuteen mahtuvat kaikki muut maailman kielet.
Manninen arvelee, että englannin kielestä käännetään paljon, koska anglosaksinen kulttuuri on suomalaisille tuttua. Englannista käännettyjä kirjoja on kenties helpompi lähestyä ja siksi niitä kustannetaan enemmän. Sama pätee pohjoismaisiin kirjoihin.
Mitä vähemmän jotain kieltä Suomessa osataan, sitä tärkeämpää on tehdä siitä suomennoksia, hän painottaa. Ja vaikka vierasta kieltä osaisikin hyvin, kaunokirjallisen teoksen maailmaan pääsee aivan eri tavalla, kun sen lukee omalla äidinkielellään ammattitaitoisen kääntäjän tulkitsemana.
Maailmankirjallisuuden suomennostuen lisäksi Kulttuurirahasto tukee kaunokirjallisuuden kääntämistä apurahoin joka vuosi. Manninen on saanut Kulttuurirahastolta useamman työskentelyapurahan pohjoismaisen kirjallisuuden suomentamiseen.
Apurahan taloudellinen merkitys on suuri. ”Raha tarkoittaa aikaa ja aika laatua”, hän kuvaa. Apurahan ansiosta työn hiomiseen on yleensä enemmän mahdollisuuksia, jolloin käännöksestä tulee parempi. Osaltaan apuraha myös kannustaa ja motivoi kehittymään ammatissa.
Outoja esineitä runollisesti
Kosmos-kustantamon julkaisema Olga Ravnin Alaiset – 2100-luvun työpaikkaromaani on yksi ensimmäisistä Maailmankirjallisuuden käännöstuen hedelmistä.
Ravn tunnetaan Tanskassa etenkin runoilijana. Hän on sanonut, ettei ole kovin kiinnostunut perinteisen romaanin muodoista. Alaiset onkin fragmentaarinen, runollinen teksti, ei mikään perinteinen juoniromaani. Esiin nousevat esimerkiksi kaikkiin aisteihin vetoavat kuvaukset oudoista, elottomista esineistä.
Se oli kääntäessä kiehtova haaste. ”On todella vaikeaa yrittää kuvailla suomeksi erikoisia esineitä, joita ei reaalimaailmassa ole olemassa.”
Työ helpottui, kun Manninen sai tietää, että romaanin taustalla olivat Ravnin erääseen taidenäyttelyyn kirjoittamat katalogitekstit, joissa kuvataan näyttelyssä olleita teoksia. Osa kirjassa kuvailluista esineistä oli ollut esillä näyttelyssä ja niistä oli saatavissa kuvia. Se auttoi löytämään oikeat ilmaisut.
”Alaiset on kapitalismikritiikkiä spekulatiivisen fiktion muodossa. Se on eräänlaista eksistentiaalista scifiä”, kuvailee Manninen ja jatkaa, että teos ei välttämättä kerro kovin paljon Tanskasta ja tanskalaisista, pikemminkin yhden tanskalaisen nykykirjailijan ajattelusta.
”Sitä käännetty kirjallisuus onkin: ei kerrota pelkästään, millaista muissa maissa on, vaan myös miten muualla ajatellaan.”
Lisätietoa
Tähän mennessä julkaistut teokset löydät kirjagalleriastamme.
Kustantamoille suunnattu Maailmankirjallisuuden suomennostuki on haettavissa Kulttuurirahaston Maaliskuun haussa.
Lopuksi vielä kirjavinkki Manniselta: Jos realistinen, humoristinen kurkistus tanskalaisen pikkupaikkakunnan elämänmenoon kiinnostaa, kannattaa lukea viime vuonna WSOY:ltä ilmestynyt Stine Pilgaardin romaani Metriä sekunnissa, jonka on suomentanut Anna Skogster.
