Residenssijakso New Yorkissa jätti jälkensä Juliana Hyrrin maalauksiin
Kuvataiteilija Juliana Hyrri vietti kolme kuukautta Triangle-taiteilijaresidenssissä New Yorkissa. Hektisen suurkaupungin visuaaliset ärsykkeet saivat ajatukset liikkeelle ja synnyttivät uusia teoksia.
Mustavalkoinen kaakelilattia, ruudulliset tyynyt, mustaa pönttöä muistuttava vesiautomaatti ja brooklynilaisen baarin käsinmaalattu kyltti. New Yorkin katukuvassa ja työhuoneella satunnaisesti vastaan tulleet elementit jättivät vaivihkaa jälkensä Juliana Hyrrin maalauksiin, kun kuvataiteilija vietti kolme kuukautta Triangle-taiteilijaresidenssissä Suomen Kulttuurirahaston tuella.
Hyrrin oli alun perin tarkoitus valmistella matkan aikana tulevaa näyttelyään. Sen ajankohta kuitenkin siirtyi ja hänelle tarjoutui mahdollisuus työskennellä ja tutustua entuudestaan tuntemattomaan suurkaupunkiin ilman aikataulupaineita.
”Suomessa minulla on jatkuvasti tekemistä ja saatan helposti viettää kolme päivää poistumatta kotoa. New Yorkissa olin vapaa arjen pyörityksestä ja lähdin joka päivä ulos kiertelemään. Kaupunki on hektinen ja sen mittakaava on valtava. Visuaaliset ärsykkeet saivat ajatukseni liikkeelle ja niistä syntyi uusia ajatuksia ja teoksia”, Hyrri sanoo.
Uusi ympäristö toi mukanaan myös käytännön haasteita. Hyrri matkusti New Yorkiin heinäkuussa vain yksi matkalaukku mukanaan ja osti tarvitsemansa materiaalit vasta paikan päältä. Kaikkea oli helposti saatavilla, mutta tarvikkeet olivat kalliimpia kuin Suomessa ja niiden hankkimiseen vierähti helposti iso osa työpäivää. Uudenlaiset materiaalit pakottivat Hyrrin oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mikä oli lopulta hyvä asia.
”New Yorkissa olin vapaa arjen pyörityksestä ja lähdin joka päivä ulos kiertelemään. Visuaaliset ärsykkeet saivat ajatukseni liikkeelle, ja niistä syntyi uusia ajatuksia ja teoksia.”
”Suomessa minulla on tuttu valikoima ja tiedän, miten maalit käyttäytyvät ja kuinka värit toimivat. Uusia maalituubeja oli aluksi vaikea lähestyä ja ne tuntuivat vääränlaisilta ja tekivät vääriä asioita. Turhautuminen kuitenkin palkittiin, koska loppujen lopuksi olin tyytyväinen siihen, mitä sain aikaiseksi”, Hyrri sanoo.
Kuraattoritapaamiset olivat keskeinen osa residenssiohjelmaa
Itsenäisen työskentelyn ohella Hyrri pääsi vaihtamaan ajatuksia residenssin henkilökunnan ja ulkopuolisten kuraattoreiden kanssa järjestetyissä kahdenkeskisissä tapaamisissa. Residenssin järjestäjätaho, Triangle Arts Association, painottaa ohjelmassaan yhteisöllisyyttä, ja järjestettyyn ohjelmaan kuului myös kahden yön reissu Kingstonin historialliseen pikkukaupunkiin kolmen muun residenssitaiteilijan kanssa. Maaseudun rauhassa oli aikaa keskustella kaikesta maan ja taivaan välillä, etenkin paikallisesta nykytaidekentästä.
Hyrri on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteen ja median laitokselta ja kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta.
”New Yorkissa taiteilijoita on paljon enemmän kuin täällä. Kilpailu on kovaa, mutta oleskeluaikanani esimerkiksi The New York Times kirjoitti kattavan jutun erään ei-kaupallisen gallerian näyttelystä, jossa kanssataiteilijani oli mukana. Taidejournalismi elää kaupungissa ja voi hyvin. Kotimaisilla koko kansan medioilla olisi sillä saralla petrattavaa”, Hyrri sanoo.
Iltaisin ja viikonloppuisin Hyrri vieraili gallerioissa ja museoissa, joissa hän näki ensimmäistä kertaa teoksia, joita oli aikaisemmin katsellut taidekirjoista. Etenkin MoMAssa esillä ollut Philip Gustonin In the Studio -teos vuodelta 1975 ja Henri Matissen Punainen studio tekivät vaikutuksen.
”Tutustuin Gustoniin vuosi sitten Pariisissa ja hänen teoksensa tuntuvat läheisiltä ja merkittäviltä myös sarjakuvataiteen kannalta. Matissen teoksesta olin nähnyt lukemattomia kuvia ja lukenut paljon teoksesta. Maalauksen äärellä oleminen on kuitenkin aivan erilaista, kuin sen katsominen kuvasta. Paikan päällä materiaalisuus tulee esiin ja valo näyttää erilaiselta eri suunnista katsottuna. Se on ihmeellistä”, Hyrri sanoo.
Etäisyys antoi uusia näkökulmia tuttuihin asioihin
Palattuaan Suomeen Hyrri on huomannut residenssijakson vaikutukset teoksissaan. Uudenlaiset ärsykkeet ja materiaalit ovat tuoneet muutoksia muotokieleen ja väripalettiin, mutta kolme suurkaupungissa vietettyä kuukautta ovat vaikuttaneet laajemminkin. New Yorkissa paikallisilla oli tapana vaihtaa kuulumisia tuntemattomien kanssa jopa ruokakaupassa, ja Hyrri on huomannut muuttuneensa itsekin sosiaalisemmaksi. Etäisyys kotimaahan on auttanut näkemään myös suomalaisen taidekentän uudessa valossa.
”Puhuimme työhuoneystäväni kanssa siitä, että Suomessa tehdään saakelin hyvää taidetta ja meillä monet asiat ovat hyvin. Katson uudenlaisella lämmöllä pienen Suomen taidekenttää”, Hyrri toteaa.
Residenssiohjelma taiteilijoille
Suomen taide on historiallisesti rakentunut liikkuvuuden varaan. Euroopan laajimpiin kuuluvan residenssiohjelman kautta haluamme varmistaa, että taiteilijoilla on mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen ja verkostojen rakentamiseen jatkossakin.
