Pohjois-Karjalan rahasto jakoi ennätykselliset 1,1 miljoonaa euroa
Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto jakoi vuosijuhlassaan 23.5. Joensuussa yli 1,1 miljoonaa euroa apurahoina tieteen, taiteen ja tapahtumien tukemiseen. Jaettu summa on rahaston kaikkien aikojen suurin.
Kuva: Harri Mäenpää
”Apurahojen jakovara on kehittynyt suotuisasti, mutta myös hakijoiden määrä on lisääntynyt. Tänä vuonna Pohjois-Karjalan rahasto vastaanotti maakuntarahastojen Tammikuun haussa 520 hakemusta. Erityisesti tieteen hakemusten määrä kasvoi. Rahasto on edelleen pystynyt tukemaan strategiansa mukaisesti alueen vahvinta tiedettä ja taidetta, ja toivomme tämän jatkuvan myös tulevina vuosina,” toteaa hoitokunnan puheenjohtaja, professori Jopi Nyman.
Apurahan sai 47 hakijaa. Apurahoista 57 prosenttia kohdistui tieteeseen, 42 prosenttia taiteeseen. Tieteen vahvaan osuuteen vaikuttivat yhdessä Pohjois-Savon kanssa jaettu tieteen yhteisapuraha ja monet tiedettä tukevat nimikkorahastot. Eniten apurahoja myönnettiin työskentelyyn. Kokovuotisen työskentelyapurahan sai 23 (17 tieteeseen ja 6 taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahan seitsemän hakijaa.
Kaksivuotinen apuraha myönnettiin yhteiskuntat. maisteri Larissa Huohvanaiselle kestävyysmurroksen kulttuurista oikeidenmukaisuutta paikallisyhteisöjen näkökulmasta käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä Joensuun Musiikkijuhlille festivaalin järjestämiseen.
Tieteen yhteishanke kantasoluteknologian tutkimiseen
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastojen yhteinen tiedeapuraha (100 000 euroa) myönnettiin fil. tohtori Steffi Goffartin johtamalle tutkijaryhmälle. Kaksivuotinen hanke kehittää kantasoluteknologiaa uhanalaisille eläimille kuten saimaannorpalle, ja se keskittyy saimaannorpan kantasolujen tuottamiseen ja fysiologiseen karakterisointiin. Projektin toteuttaa kaksi Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmää: dosentti Goffartin mitokondriofysiologian tutkimusryhmä Joensuussa ja dosentti Riikka Martikaisen johtama kantasolukeskus Kuopiossa.
Työ pohjautuu laboratoriossa kasvatettaviin sidekudossolulinjoihin, joita on tuotettu kalaverkkoihin hukkuneiden saimaannorppien ihonäytteistä. Hanke kehittää menetelmän muuntaa nämä solut indusoiduiksi pluripotenteiksi kantasoluiksi (iPSC). Nämä voidaan puolestaan erilaistaa useiksi eri solutyypeiksi, kuten sydän- ja hermosoluiksi, joita käytetään saimaannorpan fysiologisiin tutkimuksiin.
iPSC-solujen tuottaminen saimaannorpasta ja niiden hyödyntäminen fysiologisissa ja ekotoksikologisissa tutkimuksissa tarjoaa rohkaisevan esimerkin tulevalle luonnonvaraisiin ja harvinaisiin eläinlajeihin kohdistuvalle tutkimukselle. Menetelmä mahdollistaa lajien biologian tutkimisen solutasolla eläimiä vahingoittamatta.
Palkinto professori Pasi Tuunaiselle
Pohjois-Karjalan rahaston palkinto (15 000 euroa) myönnettiin professori Pasi Tuunaiselle, konfliktien tutkijalle, kotiseudun tuntijalle.
Professori Pasi Tuunaisessa yhdistyvät parhaalla tavalla kyky harjoittaa korkealaatuista kansainvälistä konflikteja ja kriisejä käsittelevää monitieteistä tutkimusta sekä halu toimia kotikaupungin ja maakunnan historian tuntemuksen lisäämiseksi yhteistyössä muiden kanssa. Tuunaisen tietämys ja innostus Joensuun historiasta sekä aktiivinen pyrkimys tiedon jakamiseen ja ovat vertaansa vailla.
