Ideoista teoiksi: Etelä-Savon rahasto jakoi 870 000 euroa apurahoina

Mitä emme näe? -tutkimushanke katsoo kohti tulevaa

Itäisen Suomen toimintaympäristö on murroksessa, ja tulevaisuuden ratkaisut vaativat uudenlaista ajattelua. Etelä-Savon rahasto käynnistää tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on tunnistaa alueen keskeiset kehittämistarpeet sekä löytää konkreettisia keinoja vahvistaa tulevaisuususkoa ja elinvoimaa kulttuurin avulla. Hankkeen toteuttaa Miltton Oy.

Kulttuurilla on keskeinen rooli suunnannäyttäjänä ja uudistumisen moottorina. Sen avulla voidaan vahvistaa monimuotoisuutta, yhdenvertaisia mahdollisuuksia, kaventaa alueellisia eroja sekä tukea nuorten tulevaisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten kulttuuri voi tukea ja vahvistaa koko alueen elinvoimaa. Kulttuurikentän toimijuuden vahvistaminen auttaa tunnistamaan sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita ja muuntamaan ne uusiksi avauksiksi.

Hankkeessa tarkastellaan myös uusia yhteistyön muotoja kulttuurin ja liike-elämän välillä sekä keinoja tehdä kulttuurista entistä näkyvämpi osa alueen kehitystä. Lisäksi huomio kiinnitetään ikääntyneeseen väestöön myönteisenä voimavarana: aktiivinen pitkäikäisyys nähdään mahdollisuutena, joka voi tuoda uusia näkökulmia ja voimavaroja alueen kehittämiseen.

Tutkimushanke tukee maakunnan strategista kehittämistä ja pohjautuu Kulttuurirahaston strategisiin linjauksiin, mutta huomioi erityisesti Etelä-Savon omaleimaiset tarpeet. Katse käännetään määrätietoisesti nykytilasta tulevaisuuteen – kohti entistä elinvoimaisempaa Etelä-Savoa.

Elinvoimaa kulttuurista -apuraha kahdelle

Kulttuurirahaston maakuntarahastojen Tammikuun haussa ensimmäistä kertaa jaettavan Elinvoimaa kulttuurista -apurahan sai kaksi hanketta. Muotoilija AMK Riikka Kaartilanmäelle myönnettiin 16 000 euroa kasviväreillä kuvioidun tekstiilimalliston suunnitteluun ja julkistamiseen. Hankkeessaan Kaartilanmäki kehittää omalle Aapiste-tuotemerkilleen ekologisen käyttötekstiilimalliston, joka valmistetaan lähituotantona itse tehdyillä kasviväreillä kuvioiduista kankaista. Projektissa tutkitaan kasviväripigmenttien hyödyntämistä piensarjatuotannossa sekä kehitetään kestävää, paikallisiin materiaaleihin nojaavaa tuotantotapaa. Mallisto valmistuu ja lanseerataan tammikuussa 2027 verkkokaupassa, sosiaalisessa mediassa sekä Savonlinnan Taito Shopin näyttelytilassa.

Toinen Elinvoimaa kulttuurista apuraha (30 000 euroa) myönnettiin Nova Records Oy:lle Mestarimyrsky-hankkeen toteuttamiseen ja tuottaja–agentuurimallin kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa taiteilijoiden työllistymistä, taiteellisen työn jatkuvuutta ja alueellista elinvoimaa kehittämällä tuottaja–agentuurimallia kolmen maakunnan alueella: Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa työskentelee eri taiteenalojen ammattitaiteilijoita sekä kokeneita tuottajia ja yhteistyökumppaneita eri maakunnista. Työ toteutetaan tapahtumien, esitysten, työpajojen, kohtaamisten ja yhteiskehittämisen kautta, ja samalla rakennetaan rakenteita, jotka mahdollistavat taiteellisen työn jatkumisen myös hankekauden jälkeen.

Kärkihankeapuraha nukketeatterille

Kärkihankeapurahan (25 500 euroa) sai muusikko, yrittäjä Pauliina Hintsanen ja työryhmä Äiti Maan kämmenellä -nukketeatteriesityksen toteuttamiseen ja kiertuetoimintaan. Äiti Maan kämmenellä on luontoaiheinen nukketeatteriproduktio, joka tuo vuodenaikojen vaihtelun ja kansanperinteeseen pohjautuvat sadun hahmot varhaiskasvatusikäisille lapsille Etelä-Savossa. Kiertävä esitys toteutetaan suoraan päiväkodeissa, mikä parantaa kulttuurin saavutettavuutta ja rikastaa alueen kulttuuritarjontaa. Hanke valmistellaan vuoden 2026 aikana, ja se saa ensi-iltansa Mikkelissä tammikuussa 2027, minkä jälkeen se kiertää Mäntyharjulla, Juvalla, Kangasniemellä ja Ristiinassa kevään 2027 aikana.

Rahoitusta kokovuotiseen työskentelyyn

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 13, taiteeseen seitsemän ja tieteeseen kuusi. Taiteen kokovuotisen saivat kuvataiteilija Vera den Arend, valokuvataiteilija Harri Heinonen, kuvanveistäjä Kari Kärkkäinen, kuvataiteilija Sami Makkonen, lavarunoilija Jonna Nummela sekä kirjailija Elina Vahvaselkä ja kirjailija Helena Waris. Tieteenkokovuotinen myönnettiin M.Sc. Prosper Karamelle, fil. maisteri Tiia Malkalle, kasvatust. maisteri Piia Nenoselle, psykol. maisteri Tuuli Talvikki Paajaselle, fil. maisteri Nea Pulkkiselle ja fil. maisteri Pinja Uotilalle.

Kokovuotisten työskentelyapurahojen ohella rahoitusta myönnettiin yksityishenkilöille ja työryhmille myös osa-aikaista työskentelyä sekä lyhytaikaisia hankkeita varten eri tieteen ja taiteen aloilla.

Yhteisöille apurahaa tapahtumiin ja hankkeisiin

Eri puolilla Etelä-Savoa järjestettäviin tapahtumiin ja hankkeisiin myönnettiin yhteensä 25 apurahaa. Rahoitus kohdistui monipuolisesti sekä laajoihin että pienimuotoisempiin toteutuksiin – kaikkiin, joilla on oma tärkeä roolinsa alueen kulttuuri- ja tiede-elämässä.

Suurimmista apurahoista Ars Nova ry sai 24 000 euroa vaihtonäyttelyiden järjestämiseen yhteistyössä Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran kanssa ja Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys ry 20 000 euroa kolmipäiväisen tiedettä ja taidetta yhdistävän TAITOS-tapahtuman toteuttamiseen.

Myös pienemmillä apurahoilla mahdollistetaan merkityksellistä toimintaa eri puolilla maakuntaa. Esimerkiksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä Etelä-Savon Pride ry sai 3 000 euroa Mikkeli Pride 2026 -tapahtuman järjestämiseen. Pieksämäellä puolestaan Naiskuoro Ihanaiset ry sai 3 500 euroa kuorotapahtuman toteuttamiseen ja Pieksämäen teatteri saman summan runonäytelmän valmisteluun.

Tammikuun haussa Etelä-Savon rahasto vastaanotti 285 hakemusta, joista 55 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin yhteensä yli seitsemällä miljoonalla eurolla jakosumman ollessa 870 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 12 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 72 % ja tieteen 28 %. Tieteessä eniten rahoitettiin luonnontieteitä (27 %), humanistisia tieteitä (21 %) ja käyttäytymistieteitä (14 %). Taiteessa eniten rahoitusta saivat visuaaliset taiteet (37 %), esittävät taiteet (18 %) ja lastenkulttuuri (17 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 19 ja keskikoko noin 15 600 euroa.

Kulttuurirahastosta voi lokakuusta 2026 alkaen hakea sekä maakuntarahastojen että keskusrahaston apurahoja yhdessä valtakunnallisessa haussa, jonka hakuaika on 15.–30.10.2026. Erillistä tammikuun hakua ei enää jatkossa järjestetä.