Kulttuuripaja Kajo on valtakunnallisen Sosped-säätiön Mikkelissä toimiva yksikkö. Kajo edistää hyvinvointia tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa, joka perustuu vertaisuuteen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Toimintaan voivat osallistua kaikki 18–35-vuotiaat, jotka kohtaavat elämässään haasteita. Tarjolla on monenlaista täysin maksutonta toimintaa, johon jokainen voi osallistua oman aikataulunsa ja voimiensa mukaan. Osallistuminen ei edellytä minkäänlaisia ennakkotaitoja.
Kulttuuripaja Kajossa arvostetaan kokemusasiantuntijuuden merkitystä. Ryhmätoiminnan ja vapaan oleskelun, “hengailun”, lisäksi Kajossa on mahdollisuus maksuttomaan vertaisohjaajakoulutukseen. Kurssin käyneet ohjaajat voivat toimia vapaaehtoisina ryhmien vetäjinä ja kokemusasiantuntijoina.
Kulttuuripaja Kajo on saanut erityistä kiitosta siitä, että se tarjoaa tilaa ja tukea nuorille aikuisille. Verkkosivujen blogissa vertaisohjaajana toimiva Heini kuvaa omaa matkaansa koskettavasti otsikolla ”Minut on otettu mukaan”. Hän päättää kirjoituksensa sanoilla: ”Minä kelpaan tänään. Saan tulla lähemmäs. Saan ottaa etäisyyttä. En jääkään yksin. Saan olla tässä. Kuulun tähän joukkoon. Olen yksi meistä.”
Vaikuttavaa valittamista eli Valituskuoro on Etelä-Savon rahaston hanke, joka mahdollistaa tapahtuman Mikkelissä ja kolmella muulla Etelä-Savon paikkakunnalla. Etelä-Savon ensimmäinen Valituskuoro esiintyy 9.11.2024 Mikkelissä Ravintola Kivijalassa. Pieksämäen Poleenissa Valituskuoroa kuullaan 1.2.2025. Tapahtumiin on vapaa pääsy ja mukaan toivotaan yleisöä sankoin joukoin.
Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat, jonka yrittäjät vastaavat muun muassa valitusten keräämisestä, kappaleiden sanoitusten koostamisesta ja sävellyksestä, kuorolaisten rekrytoinnista ja harjoittamisesta ja tapahtuman järjestämisestä.
Omat valituksensa voi kertoa verkossa osoitteessa volat.fi/valituskuoro. Sivulta löytyy lomake, jonne voi purnata vapaasti siitä, mikä ärsyttää: onko se paikallispolitiikka, naapurin käytös, nuorison tempaukset, ruuan hinta vai jokin muu asia? Poleenin aulasta ja kirjastolta löytyy myös keräyslaatikko, “Valitusboksi”, jonne voi jättää omat valituksensa kirjoittamalla ne lapulle.
Osallistujat harjoittelevat ja esittävät teoksen kuoronjohtajan johdolla. Huumori ja yhteisöllisyyden lujittaminen ovat kuorototeutuksissa vahvasti läsnä. Tarkoitus on reagoida ja vaikuttaa vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin sekä herättää tunteita ja ajatuksia, ei tehdä pilaa ihmisten huolenaiheista.
Valituskuoro on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Idean sanomaksi voisi yhteisöllisyyden lujittamisen lisäksi kuvata yleismaailmallista havaintoa: valitamme turhasta, joskin valitusten joukkoon mahtuu myös syvempi demokratian ja tulevaisuuskasvatuksen näkökulma eli ajatus paremmasta maailmasta. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja on perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200. Tänä vuonna esimerkiksi Kiasma järjestää kesäkuussa vuoden 2024 Helsingin valituskuoron.
Svensk-Österbottniska samfundet ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto järjestävät yhdessä kulttuuria ja kaksikielisyyttä yhdistävän tapahtuman Ritzissä (Kirkkopuistikko 22A). Tavoite on rakentaa siltoja kieliryhmien välille ja vahvistaa kulttuuriyhteistyötä tarjoamalla ajatuksia herättävä ja viihdyttävä ilta, joka alkaa mielenkiintoisella paneelikeskustelulla klo 18 ja jatkuu Bottenviken -yhtyeen konsertilla klo 19.
Musiikkitaiteilijat Love Antell, Mattias Björkas ja Thella Johnson perustivat Bottenviken projektin yhdessä tavoitteella yhdistää muusikoita, taiteilijoita ja kirjailijoita Suomesta ja Ruotsista vuoropuheluun Itämeren yli musiikin ja sanoitusten avulla. Debyyttialbumin lisäksi projekti on myös Ruotsin radion suositun podcastin ja ohjelmasarjan ”Vi lyssnar på Finland – ett samtal om musik”.
Bottenviken on saanut kiitosta kriitikoilta kaikkialla Pohjoismaissa debyyttialbumista ”Du och jag – ett rike – ett land” (2023), joka sisältää ruotsalaisia tulkintoja suomalaisesta musiikista.
Ilmainen sisäänpääsy, liput pitää lunastaa Netticket.fi:n kautta alla olevasta linkistä (maks. 2 lippua/henk).
Tillsammans – Yhdessä: En kulturkväll med Bottenviken
Svensk-Österbottniska samfundet och Finska Kulturfondens Södra Österbottens regionalfund ordnar tillsammans en kväll i kulturens och tvåspråkighetens tecken på Ritz (Kyrkoesplanaden 22A). Syftet med kvällen är att bygga broar mellan språkgrupperna och stärka det kulturella samarbetet. Publiken bjuds på en tankeväckande och underhållande kväll som inleds med en paneldiskussion kl. 18 följt av en konsert med det fantastiska bandet Bottenviken kl. 19.
Musikartisterna Love Antell, Mattias Björkas och Thella Johnson startade Bottenviken tillsammans med målet att sammanföra musiker, konstnärer och författare från Finland och Sverige för en dialog över Östersjön genom musik och texter. Utöver debutalbumet ligger projektet även bakom den uppmärksammade podden och programserien ”Vi lyssnar på Finland – ett samtal om musik” i Sveriges Radio. Sedan våren 2023 har Bottenviken-bandet gjort bejublade spelningar bl.a. på Way Out West i Göteborg, Södra Teatern i Stockholm och Savoy-Teatern i Helsingfors.
Projektet Bottenviken har hyllats av kritiker i hela Norden för debutalbumet ”Du och jag – ett rike – ett land” (2023), med svenska tolkningar av musik från Finland.
Gratis inträde, biljetter ska lösas ut via Netticket.fi från länken nedan (max 2 biljetter/pers)
Pajoja on myös kehitetty kevään pilotoinnin ja siitä saatujen hyvien palautteiden pohjalta entistä osallistavimmiksi ja innostavammiksi oppilaille. Digitutkijat-työpajoja järjestetään ympäri Suomen koko MLL:n voimin.
– Yksi suurin kiitosta saanut asia hankkeessa onkin ollut sen valtakunnallisuus. Työpajat ja muut kehittämistoimenpiteet ulottuvat sellaisillekin paikkakunnille, joille kehittämishankkeet eivät yleensä ulotu. Digitutkijoissa teemme mediakasvatusta ympäri Suomen!, iloitsee pajoja suunnitellut ja Uudenmaan alueella toteuttanut mediakasvatuksen asiantuntija Ville Leppänen.
Digitutkijat-hanke osallistaa myös yläkoulujen tukioppilaita. Niissä kouluissa, joissa on MLL:n tukioppilaita, myös tukioppilaat voivat saada koulutuksen ja toimia työpajojen mediamentoreina.
– Syksyn työpajoissa autammekin vahvistamaan tukioppilaiden roolia koulun mediamentoreina. Tavoitteena on myös tuoda yhteiseen keskusteluun entistä kirkkaammin lasten omia näkemyksiä ja kokemuksia digitaalisten laitteiden käytöstä, valottaa Leppänen.
Lasten digihyvinvointi puhuttaa – vanhemmille verkkovanhempainilta
Lasten lisäksi Digitutkijat pyrkii lisäämään aikuisten ymmärrystä siitä, minkälaisessa mediamaailmassa nykypäivän lapset liikkuvat, mitä siinä tulee huomioida ja miten lapsia mediataitojen harjoittamisessa voi tukea.
Keskiviikkona 9. lokakuuta järjestämme valtakunnallisen verkkovanhempainillan digihyvinvoinnista alakouluikäisten vanhemmille. Illan aikana tarjoamme äärimmäisen ajankohtaisesta aiheesta käytännön vinkkejä haastaviin tilanteisiin ja kuulemme tuoreinta tutkimustietoa. Tuomme esiin sekä ammattilaisten että myös lasten näkökulmia aiheeseen. Illan pääpuhujana kuulemme lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ja digitaalisen median yhteyttä tutkinutta Erika Maksniemeä.
Syksyn aikana järjestämme lisäksi ammattilaisten koulutuksia ja pyrimme kehittämään mediakasvatusta mahdollisimman laajasti. Digitutkijat-hankkeen koulutukset kohdistuvat niin lapsille, nuorille, koulujen ammattilaisille kuin vanhemmillekin.
Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä jo huomanneetkin pilkahduksia Kulttuurirahaston uudesta ilmeestä. Ensimmäisenä uudet värit, kirjasintyypit ja tunnus näkyvät lokakuun hakukierroksen ilmoituksissa ja muussa viestinnässä elokuusta 2024 alkaen.
Ilme otetaan vaiheittain käyttöön kaikissa viestintäkanavissa. Esimerkiksi verkkosivuilla osoitteessa skr.fi se näkyy kokonaisuudessaan joulukuussa, kun sivustouudistus saadaan päätökseen.
Uusi tunnus tulee apurahansaajien ja yhteistyökumppanien saataville syyskuun aikana osoitteeseen skr.fi/logot. He voivat käyttää sitä esimerkiksi julkaisuissaan, esityksissään tai viestinnässään.
Uutta ja vanhaa
Uusi visuaalinen linja tukee Kulttuurirahaston keväällä 2024 vahvistettuja arvoja ja strategiaa sekä säätiön uudistumista. Samalla se kuljettaa mukanaan perinteikkään toimijan historiaa ja syntytarinaa.
Suomen Kulttuurirahaston logon kehitys vuodesta 1937 vuoteen 2024.
Uusi merkki eli logo muodostaa jatkumon merkin aiempien versioiden kanssa. Rahaston vankka tammi hahmottuu edelleen helposti, mutta yksinkertaistettu merkki palvelee painotuotteiden lisäksi erinomaisesti digitaalisissa kanavissa, joissa Kulttuurirahastokin nykyisin kohtaa valtaosan apurahanhakijoistaan ja muista sidosryhmistään.
Tutut vihreät sävyt pysyvät edelleen mukana, mutta rinnalle tuodaan laajempi paletti värejä. Typografia pyrkii selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Identiteetin on tarkoitus koota Kulttuurirahaston laaja ja monimuotoinen toiminta johdonmukaiseksi visuaaliseksi kokonaisuudeksi.
Uuden visuaalisen identiteetin on suunnitellut N2 Albiino.
Kuvassa Varkauden kaupungin edustajia sekä Pohjois-Savon rahaston hoitokunta.
Keväällä avattu Museokeskus Konsti on Varkauden kaupungin ja erityisesti sen museotoimen pitkäjänteisen, sitkeän ja määrätietoisen kehittämistyön tuottama museokokonaisuus. Konsti ei ole pelkästään Varkauden museon ja taidemuseon uusi toimipaikka, vaan se edustaa monitoimitalona uudenlaista museokonseptia niin sisältöjen kuin tilojenkin osalta. Varkauden museo palkittiin erikoispalkinnolla Vuoden museo 2024-kilpailussa. Museokeskuksen sisältökehittämistä on tuettu myös Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-hankerahoituksella.
Lasten omaa Vekara-Varkaus-kulttuurifestivaalia on järjestetty jo vuodesta 1995 alkaen. Festivaali on saanut useita palkintoja tunnustuksena lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatuksen edistämisestä. Viimeksi vuonna 2021 Vekara-Varkaus ja Varkauden kaupunki saivat valtakunnallisen Keskustateko-kilpailun voiton kunnianosoituksena Vekara-Varkauden yhteistyöverkoston pyyteettömälle työlle. Kaupunki toimii lastenkulttuurin parissa myös Lastenkulttuurikeskus Verson kautta. Verso on Varkauden kaupungin alaisuudessa toimiva kuntien muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus, joka tarjoaa laadukkaita harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille sekä toimii kulttuurihyvinvointia edistävissä hankkeissa.
Taiteilija Eemil Halosen teos Sotkottaret on kiertävä tunnustuspalkinto
Kuvassa vasemmalta kaupunginjohtaja Joonas Hänninen, Pohjois-Savon rahaston edustaja Marianna Huttunen sekä Kai Kaarniranta.
Pohjois-Savon rahasto hankki pronssisen patsaan vuonna 1975 Halosten Museosäätiöltä ja teki siitä maakuntarahaston kiertävän tunnustuspalkinnon. Patsashankinta rahoitettiin H. J. Aminoffin nimikkorahastosta. Patsaassa kuvatut sotkottaret ovat Kalevalan taruhahmoja, jotka kuuntelevat lumoutuneina Väinämöisen kanteleen säveliä.
Pohjois-Savon Kulttuurirahasto on myöntänyt Sotkottaret-patsaan vuodeksi kerrallaan pohjoissavolaiselle kunnalle tunnustuksena kulttuurimyönteisyydestä vuodesta 1976 alkaen. Patsas on vuosien saatossa ollut sijoitettuna lähes kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa.
Patsas luovutettiin tiistaina 20.8.2024 Varkauden museokeskus Konstin Rakelin salongissa Varkauden kaupungin edustajille. Patsaan luovutti Pohjois-Savon Kulttuurirahaston hoitokunta.
Suomen Kulttuurirahaston uutena juristina aloittaa 1.9.2024 OTM, KTM Anna Kulju. Hän siirtyy Kulttuurirahastoon Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä, jossa hän on toiminut Hypo-konsernin pankkijuristina, tietosuojavastaavana ja terrorismin ja rahanpesun estämisestä vastaavana yhteyshenkilönä. Aiemmin Anna Kulju on työskennellyt juristina mm. Nordeassa ja Danske Bankissa vastaten erityisesti perhe- ja perintöoikeudellisista asioista.
Anna Kulju kokee, että tässä kohtaa uraa vaihdos uudenlaiseen toimintaympäristöön on erityisen mielenkiintoinen. ”On hienoa tuoda oma ammattitaito ja kokemus uuteen yhteisöön ja kohdata uusia asioita ja ihmisiä,” hän miettii.
”Minulle työn sisältö ja merkityksellisyys ovat hyvin tärkeitä. Varsinkin nyt, kun kulttuurin muuta rahoitusta ollaan niin paljon leikkaamassa, tulen erityisen mielelläni tekemään työtä kulttuurin ja tieteen puolesta. Kirjallisuus, kulttuuri, tiede ja taide eri muodoissaan ovat aina olleet elämässäni isossa roolissa ”, Anna Kulju sanoo.
Tommi Tähtinen
KTM Tommi Tähtinen aloittaa 1.11.2024 Kulttuurirahaston varainhoitajana. Hän siirtyy Rahastoon Aktia-pankista, jossa hän on toiminut vuodesta 2017 allokaatiojohtajana ja sitä ennen salkunhoitajana. Tätä ennen hän työskenteli mm. Kaupthing Bankissa ja Evlissä.
”Kulttuurirahasto on organisaationa tuttu pitkältä ajalta, sillä olen saanut tehdä yhteistyötä nykyisen varainhoidon tiimin kanssa. Arvostan kovasti rahastoa pitkäjänteisenä sijoittajana ja laaja-alaisena toimijana”, Tommi Tähtinen kertoo. ”Kulttuurirahaston suuri sijoitussalkku tarjoaa myös mahdollisuuden oppia paljon uutta, vaikka oma osaaminen onkin monipuolinen ja ajan tasalla. Odotan myös innolla, miten kulttuurin, tieteen ja taiteen maailma avautuvat säätiön ja sen sidosryhmien kautta.”
”Pitkäaikainen juristimme ja varainhoidosta vastaava asiamiehemme ovat lähiaikoina eläköitymässä. Avoimessa haussa olleet tehtävät herättivät ilahduttavan paljon kiinnostusta. Olen iloinen siitä, että Anna Kulju ja Tommi Tähtinen tulevat kokemuksellaan ja osaamisellaan täydentämään Kulttuurirahaston monipuolista tekijäjoukkoa”, toteaa Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Kaikki Suomen yläkoululaiset ovat aloittaneet lukukautensa uusien selkokirjojen ympäröimänä. Suomen Kulttuurirahaston Selkopolku-hankkeessa lahjoitettiin yläkouluille 50–150 kappaleen valikoima selkokirjoja ja helppolukuisia kirjoja, yhteensä noin 80 000 kirjaa. Tänä syksynä myös toisen asteen opintoihin valmentavat TUVA-koulutukset saavat oman pakettinsa. Selkopolun toteuttaa Lastenkirjainstituutti.
Selkopolun taustalla on huoli suomalaisnuorten heikkenevästä lukutaidosta ja koulujen jatkuvista haasteista hankkia kirjallisuutta kaikkien saataville. PISA-tulosten mukaan heikkoja lukijoita on Suomessa joka viides.
”Selkopolku-kirjat ovat olleet iso lahja koulullemme, sillä erikseen ostettuina selkokirjat ovat kalliita. Kirjat ovat matalan kynnyksen luettavaa erityisesti niille, joiden lukeminen tai lukuinto takkuaa. Lahjoitukseen valitut kirjat ovat ajankohtaista, kiinnostavaa, uutta ja innostavaa luettavaa monista eri genreistä kaikille sukupuolille. Mukana tullessa tehtävämateriaalissa on valmiiksi mietittyjä monivalintatehtäviä ja avoimia kysymyksiä oppimisen tueksi ja opettajan työn helpottamiseksi”, kertoo lahjoituksen vastaanottanut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tiila Niemi Orimattilan koulusta.
Selkopolku-lahjoitus sisältää 24 nimikettä. Suurin osa on selkomukautuksia yleiskielisistä nuortenkirjoista, jotta koko luokka voi käsitellä samaa teosta lukutaidon tasosta riippumatta. Lisäksi paketit sisältävät suoraan selkokielelle kirjoitettuja teoksia, sarjakuvan, säeromaanin, tietokirjan sekä teoksia eri genreistä. Mukana on myös helppolukuinen kirja, sillä kouluihin toivottiin myös hieman perinteistä selkokirjaa haastavampia kirjoja. Selkopolku-kirjoja on niin pienryhmien kuin lukupiirienkin tarpeisiin.
“Kauhua, fantasiaa ja romantiikkaa sekä tietokirjoja nuoria kiinnostavista aiheista. Näitä nuoret toivoivat ja niitä olemme ottaneet mukaan paketteihin”, kertoo kirjavalintatyötä tehnyt erityisluokanopettaja Paula Gustafsson. Kirjavalintatyöryhmä pohjasi kirjavalikoiman kyselyihin, jotka toteutettiin niin opettajille kuin oppilaillekin.
Selkopolun myötä markkinoille tuli myös ihan uusia selkokirjoja, muun muassa selkomukautukset teoksista Lääkäri Atte – Selviytymisopas elämään (Otava), Helena TelkänrannanMillaista on olla eläin (SKS) sekä Annukka SalamanRipley – nopea yhteys (WSOY).
Annukka Salama iloitsee tuoreesta selkomukautuksesta: ”Olen todella iloinen, että Islan ja Antonin pelisessioista pääsevät nauttimaan hekin, joille perinteisen romaanin lukeminen tuottaa vaikeuksia. Tämä on minulle erityisen tärkeää, koska neljän hengen nepsyperheessämme jokaisella on ADHD ja ymmärrän, millaista elämä lukemisen haasteiden kanssa on.”
”Huikeimmat palautteet kirjoistani ovat tulleet maahanmuuttajanuorilta”, Salama kertoo. ”Vaikea kuvata miltä tuntuu, kun teokseni on ensimmäinen kirja koskaan, jonka nuori pystyy lukemaan suomen kielellä kannesta kanteen. Lukemisen taialla on kognitiivisia ja neurologisia vaikutuksia ja lisäksi se liittää yhteiskuntaan. Sujuva lukutaito voi muuttaa elämän suunnan.”
Lahjoituksen mukana koulut saivat tehtävämateriaaleja, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä myös hankkeen verkkosivuilla osoitteessa lukemo.fi/selkopolku. Tänä syksynä opettajille järjestetään koulutuksia Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa sekä etäyhteydellä verkossa. Jyväskylän yliopisto toteuttaa Selkopolusta vaikuttavuustutkimuksen.
Post doc -apurahalla voidaan kattaa kaikki ulkomailla asumisesta tutkijalle ja tämän perheelle aiheutuvat kustannukset. Ohjeet kustannusarvion laatimiseksi sisältyvät hakuohjeeseen poolin kotisivuilla postdocpooli.fi. Hakuinfo järjestetään verkossa 22.8.2024 klo 9–10.
Säätiöiden post doc -pooli järjestää vuosittain kaksi hakua, joissa kussakin jaetaan noin 35 post doc -apurahaa. Kevään 2025 apurahahaku järjestettäneen tammikuussa 2025.
Säätiöiden post doc -poolin muodostavat kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Ulla Tuomisen Säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Apurahapoolin on määrä edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä tarjoamalla nuorille tutkijoille yhdestä lähteestä ulkomaisen tutkimusjakson kustannukset kokonaisuudessaan kattava rahoitus.
Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009 edistämään tutkijoiden ja Suomen tieteen kansainvälistymistä. Tänä aikana pooliin kuuluvat säätiöt ovat jakaneet yli 40 miljoonaa euroa Suomesta ulkomaille lähteville tohtoreille. 29 hakukierroksen jälkeen apurahoja on saanut jo yli 770 tohtoria. Heistä yli kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.
Lisätietoa poolista ja hausta saa Säätiöiden post doc -poolin kotisivuilta, postdocpooli.fi, sähköpostiosoitteesta info@postdocpooli.fi sekä koordinaattori Mikko-Olavi Seppälältä, puh. 0400-868 006.
Kajaanista kotoisin oleva Toivanen on asunut Belgiassa viimeiset kuusi vuotta.
Suomalainen kulttuurihistoria on toistuva teema Meri Toivasen maalauksissa. Niissä hän uudelleen tulkitsee sota-ajan jälkeisistä elokuvista poimimaansa kuva-aineistoa pelimaailmasta löytämiensä vertauskuvien välityksellä.
Kajaanista kotoisin oleva kuvataiteilija on asunut Belgiassa viimeiset kuusi vuotta. Toivanen kokee, että välimatka on vain lisännyt hänen mielenkiintoaan omaa kotimaataan kohtaan.
”Uusi konteksti sai minut kiinnostumaan oma perheen historiasta ja Suomen kulttuurihistoriasta elokuvan kautta. Molemmilla on yhteyksiä talvisotaan liittyvään uhkaan ja epävarmuuden aikaan, joka on Ukrainassa käytävän sodan takia taas läsnä”, hän kertoo.
27-vuotias Toivanen valmistui kaksi vuotta sitten maalaustaiteen maisteriksi Antwerpenin Taideakatemiasta, jossa myös Albert Edelfelt opiskeli 1800-luvun loppupuolella historiamaalausta valtiolta saamansa stipendin turvin.
Valmistuttuaan Toivaselle tarjottiin taideakatemiasta piirustuksen opettajan paikkaa, ja hän aloitti osa-aikatyöt heti seuraavana syksynä. Samaan aikaan Toivanen on käynnistänyt uraansa kuvataiteilijana.
Toistaiseksi mahdollisuuksia on tarjoutunut kiitettävästi ja Toivanen on osallistunut duo- ja ryhmänäyttelyihin Luxemburgissa, Belgiassa, Suomessa ja Tanskassa. Hän kuitenkin tunnistaa taiteilijauran alkuvaiheeseen liittyvät haasteet.
”Monen nuoren taiteilijan suurin pelko on tyhjyys valmistumisen jälkeen. Minulla oli aika hyvin jatkumoa – sain luotua kontakteja opiskeluaikana ja pääsin rakentamaan näyttelytoimintaa. Alku tuntui aika helpolta, mutta onhan siinä omat haasteensa, kun ulkopuolisena yrittää löytää omaa paikkaansa uudessa kaupungissa”, Toivanen toteaa.
Residenssi vie uralla eteenpäin
Ainakin toistaiseksi Toivanen aikoo jatkaa työskentelyään Antwerpenista käsin. Kaupungin taidetarjonta on hänen mukaansa monipuolinen ja taiteen tutkintoa pidetään arvossa.
Ensi vuoden alussa Toivanen ottaa urapolullaan seuraavan askeleen, kun hän aloittaa Antwerpenissa sijaitsevassa MORPHO-residenssissä viisi kuukautta kestävän työskentelyjakson Kulttuurirahaston residenssiohjelman mahdollistamana.
Jakson aikana Toivanen aikoo työstää Let the Sleeping Dogs Lie -nimistä projektia, jossa hän pohtii vallan käsitettä vertauskuvien ja symboliikan kautta. Residenssin päätteeksi Toivasen on tarkoitus pitää uransa ensimmäinen yksityisnäyttely.
Toivanen sai luotua kontakteja jo opiskeluaikana ja pääsi rakentamaan näyttelytoimintaa jo uransa alkuvaiheessa..
Omaan työskentelyyn syventymisen lisäksi Toivanen odottaa residenssiltä kohtaamisia paikallisten ja kansainvälisten taiteilijoiden sekä kuraattorien kanssa ja residenssiohjelmaan kuuluvia museo- ja galleriavierailuja.
”Opiskelu oli ihanaa ja sosiaalista aikaa. Olen haaveillut, että jossain vaiheessa pääsisin takaisin ympäristöön, jossa olisi enemmän yhteisöllisyyttä. On huippujuttu, että saan taas kuulla muiden ääntä ja seurata toisten luovaa prosessia. Jo uusi ympäristö herättää varmasti uusia ideoita”, hän toteaa.
Lopputulos yllättää
Residenssiaikana Toivanen aikoo myös syventää työskentelytekniikoitaan. Hän ei käytä maalaustelinettä, vaan työskentelee useimmiten lattialla ja pyrkii saamaan maalauksen valmiiksi yhdeltä istumalta.
Toivasen käyttämien maalien koostumus on usein juokseva, mikä saa ne liikkumaan ja leviämään maalauksen pinnalla. Siksi lopputulosta on vaikea täysin hallita.
”Maalauksessa on oikeus myös epäonnistua, eikä minulla ole kiintymystä lopputulokseen. Maalaus on yhdessä kerroksessa ja jos en ole tyytyväinen, minulla on vapaus pyyhkiä kaikki pois ja aloittaa alusta. Maalaus ei aina onnistu ja sekin on kiinnostavaa”, toteaa Toivanen.
Öljymaalien lisäksi Toivanen käyttää itse valmistamiaan pastelliliituja, mustetta, guassimaaleja sekä vesivärejä. Residenssijakson aikana hän aikoo maalausten lisäksi työstää myös esittäviä veistoksia.
Keramiikka on Toivaselle uusi tuttavuus, jonka ominaisuuksiin hän on perehtynyt kesäisin kotonaan Kajaanissa. Toivasen mukaan yksi vaikeimmista asioista on tietää, koska tekeillä oleva työ on valmis.
”Koulussa vaaditaan paljon töitä nopealla tahdilla. Valmistumisen jälkeen minulla on ollut oma rauha ja tila työskennellä, enkä ole kokenut painetta saada töitä valmiiksi tietyn ajan sisällä. Nyt minulla on vapaus keskittyä prosessiin ja hetkeen, se on tärkeintä.”
