Suomen Kulttuurirahaston palkinnot Veli-Pekka Lehtolalle, Juha Hurmeelle ja Nanna Myllykselle
Suomen Kulttuurirahasto myöntää vuosittain kolme 40 000 euron palkintoa toiminnasta tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi. Palkinnonsaajat ovat alansa kiinnostavimpia tutkijoita, taiteilijoita ja vaikuttajia.
Kolmen palkintoteeman mukaisesti palkinnonsaajat rakentavat kestävää, moniarvoista ja moniäänistä Suomea, vahvistavat tieteen ja taiteen asemaa yhteiskunnassa tai ovat tiedettä ja taidetta uudistavia tulevaisuuden huippuja. Suomen Kulttuurirahaston vuoden 2026 suurpalkinnon saavat saamelaiskulttuurin tutkija Veli-Pekka Lehtola, kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme ja apulaisprofessori Nanna Myllys.
“Tiede ja taide ovat perusta, jolle rakennamme tulevaisuutta. Tarvitsemme rohkeita ja omaäänisiä tekijöitä – tutkijoita ja taiteilijoita, jotka uskaltavat tavoitella uusia huippuja, kysyä vaikeita kysymyksiä ja avata meille tuoreita näkökulmia. Heidän työnsä vahvistaa koko Suomea ja pitää kulttuurin elävänä”, toteaa Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Koko Suomi: Veli-Pekka Lehtola
Veli-Pekka Lehtola (s. 1959) on saamelaiskulttuurin emeritusprofessori ja tietokirjailija. Pohjoissaamelaisen Lehtolan tieteellinen ura on kansainvälinen ja monipuolinen ja tieteellisten julkaisujen määrä vaikuttava.
Veli-Pekka Lehtola on kirjoittanut useita palkittuja teoksia saamelaisten ja suomalaisten suhteesta ja sen historiasta. Vuonna 2025 ilmestynyt Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään -kirja on laaja perusteos saamelaishistoriasta ja saamelaisten ja suomalaisten välisistä suhteista ja niiden kehityksestä. Kirja on sisarteos vuonna 2022 ilmestyneelle Entiset elävät meissä -kirjalle, joka käsittelee saamelaisten omaa historiakäsitystä. Lehtola on kirjoittanut myös useita muita tietokirjoja ja elämäkertoja.
Veli-Pekka Lehtola vastasi työryhmän jäsenenä saamelaismuseo Siidan nykyisen päänäyttelyn Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme kulttuuriosion käsikirjoituksesta. Vuonna 2022 avattu näyttely Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa on ollut menestys. Siida palkittiin vuonna 2024 sekä Suomen vuoden museona että vuoden eurooppalaisena museona, ja se on rikkonut kävijäennätyksiään useampana vuonna.
Koko Suomi
Palkinto myönnetään saamelaisten historioiden näkyväksi tekemisestä.
Veli-Pekka Lehtola (r. 1959) lea sámekultuvrra emeritusprofessor ja diehtogirječálli. Davvisápmelaš Lehtola dieđalaš karriera lea riikkaidgaskasaš ja máŋggabealat, ja dieđalaš publikašuvnnaid mearri lea mearkkašahtti.
Veli-Pekka Lehtola lea čállán máŋggaid girjjiid, mat leat ožžon bálkkašumi, sámiid ja suopmelaččaid gaskavuođas ja dan historjjás. Jagi 2025 almmustuvvan Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään –girji lea viiddes vuođđogirji sámiid historjjás ja sámiid ja suopmelaččaid gaskavuođain ja daid ovdáneamis. Girji lea bálddalas girji jagi 2022 almmustuvvan Entiset elävät meissä –girjái, mii gieđahallá sámiid iežaset historjjá áddejumi. Lehtola lea čállán maiddái máŋggaid eará diehtogirjjiid ja eallingerddiid.
Veli-Pekka Lehtola vástidii bargojoavkku lahttun sámemusea Siidda dálá váldočájáhusa Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme kulturoasi giehtačállosis. Jagi 2022 rahppon čájáhus Sámemusea ja Luondduguovddáš Siiddas lea leamaš menestupmi. Siida bálkkašuvvui jagi 2024 sihke Suoma jagi musean ja jagi eurohpalaš musean, ja Siida lea maiddái rihkkon gallejeaddjiolahusaid máŋgga jagi áigge.
Heailla Suopma
Bálkkašupmi mieđihuvvo sámiid historjjá oidnosii bajideamis
Vahva tiede ja taide : Juha Hurme
Juha Hurme (s. 1959) opiskeli luonnontieteitä ja taidekasvatusta. Tämä yhdistelmä on vaikuttanut hänen ajatteluunsa ja tehnyt hänestä yhden maamme omaleimaisimmista ja monipuolisimmista kirjailijoista, näytelmäkirjoittajista ja teatteriohjaajista.
Juha Hurme on kirjoittanut romaaneja, näytelmiä ja esseitä, kääntänyt kirjallisuutta sekä toiminut teatteriohjaajana ja esiintyjänä. Juha Hurmeen töitä leimaavat usein huumori ja suomalaisen kulttuuriperinnön syvällinen tuntemus. Hänen tunnetuimmat kirjansa tarjoavat omaperäisiä näkökulmia Suomen historiaan. Niemi (2017) tarkastelee Suomenniemen historiaa alkaen maailmankaikkeuden alkuräjähdyksestä, Suomi (2020) keskittyy Suomen historian viimeisimpään 200 vuoteen.
Juha Hurme on ollut perustamassa useita teatteriryhmiä ja toiminut mm. Rauman Kaupunginteatterin ja Teatteri Telakan taiteellisena johtajana. Tällä hetkellä hän käsikirjoittaa ja ohjaa Kajaanin teatteriin komediaa Eino Leinosta ruuhkavuonna 1905. Ruuhkavuosia on mahtunut myös Hurmeen uralle. Luettelot hänen teatteriohjauksistaan ja näytelmäkäsikirjoituksistaan ovat hengästyttävän pitkiä. Hän on käsitellyt rohkeasti myös henkilökohtaisia aiheita: romaani Hullu (2012) ja siihen pohjautuva samanniminen näytelmä käsittelevät hänen kokemaansa psykoosia. Hurmeen uusin teos Suomen nuijituin nainen (2025) kertoo Anni Polvan elämästä ja teoksista.
Vahva tiede ja taide
Palkinto myönnetään taiteellisesta voimasta ja rohkeudesta.
Tulevaisuuden huiput: Nanna Myllys
Nanna Myllys (s. 1991) väitteli fysiikan tohtoriksi vuonna 2018. Hän sai Suomen Akatemian Akatemiatutkijan rahoituksen vuosiksi 2022–2028, ja vuonna 2024 hänelle myönnettiin Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) erittäin kilpailtu Starting Grant -rahoitus kaudelle 2025–2029. Tällä hetkellä Nanna Myllys johtaa Helsingin yliopiston kemian laitoksella omaa molekyylitason ilmakehätieteiden tutkimusryhmäänsä.
Nanna Myllyksen tutkimus sijoittuu ilmastonmuutoksen ytimeen. Hänen ERC-hankkeensa kehittää uusia kvanttikemian ja spektroskopian menetelmiä selvittääkseen, miten ilmakehän orgaaniset yhdisteet muodostavat pienhiukkasia. Nämä hiukkastenmuodostusmekanismit ovat nykyisten ilmastomallien suurimpia epävarmuustekijöitä. Nanna Myllyksen perustutkimus tuottaa ratkaisevan tärkeää tietoa ilmastomallien tarkentamiseksi ja tukee siten suoraan ympäristöön liittyvää poliittista päätöksentekoa.
Hänen pitkän aikavälin tavoitteenaan on kehittää kattava teoria, joka yhdistää tiivistyvien höyryjen molekyyliominaisuudet globaalin mittakaavan ilmastovaikutuksiin.
Tulevaisuuden huiput
