Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 60. juhlavuotenaan lähes 1,5 miljoonaa euroa

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Rahasto juhlistaa merkkivuotta tukemalla näyttävästi yhtä maakunnan valovoimaisimmista kulttuurikohteista, Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaa Paimion parantolaa. 40 000 euron kärkihankeapuraha mukaan lukien Paimion parantola -säätiötä tuetaan toimintavuonna yhteensä 100 000 eurolla.

Kuva valkoisesta kerrostalorakennuksesta.

Paimion parantola on yksi Varsinais-Suomen maakunnan tunnetuimmista kulttuurikohteista.

”Maakuntarahaston myöntämä kärkiapuraha on tärkeä osoitus Paimion parantolan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Alvar ja Aino Aallon radikaali näkemys arkkitehtuurin, tieteen, muotoilun ja kulttuurin yhteydestä ansaitsee tulla tulkituksi tässä ajassa ja uudelleen tunnetuksi yleisöille. Sitä työtä tällä rahoituksella tehdään mahdolliseksi”, kertoo Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg.

Palkinto kulttuuri-ilmiöiden rakentajalle

Palkinnon saanut Umlaut osk on vuonna 2013 perustettu kulttuuriosuuskunta, joka on järjestänyt H2Ö-festivaalin (2014–2016) Ruissalon vanhalla telakalla sekä ILMIÖ-festivaalin (2017–2019) Uittamon kansanpuiston tanssilavan ympäristössä. Umlaut osuuskunnan tapahtumat ovat tulleet maanlaajuisesti tunnetuiksi yllättävästä ja monipuolisesta ohjelmatarjonnastaan ja vuosittain tapahtumaan saapuu esiintyjiä ja yleisöä myös kotimaan rajojen ulkopuolelta. 

Nykyisen tapahtuman, ILMIÖ-festivaalin, kantava ajatus on tarjota yleisölle laadukas ja mielenkiintoinen kattaus nykymusiikkia-, taidetta ja ajankohtaisia kulttuuri-ilmiöitä helposti saavutettavassa muodossa. Tavoitteena on myös edistää marginaalissa toimivien taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden sekä paikallisten toimijoiden esille pääsyä ja työllistymistä.

Apuraha sadalle tieteen- tai taiteentekijälle

Apurahoina ja opintostipendeinä Varsinais-Suomen rahasto jakoi tänä vuonna yhteensä 1 430 000 euroa. Tämän vuoden haussa Varsinais-Suomen rahastoon lähetettiin 1 119 hakemusta, joiden yhteissumma oli 25 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä sata. 

Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 15 ja puolivuotisia 7. Osa-aikaisten työskentelyapurahojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.  Suuri osa apurahoista  myönnettiin maakuntarahaston 39 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. 

Apurahasummasta 82 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille, matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin Turussa Ruissalon telakan Lindblom-salissa 21.5.2024. Juhlapuheen piti professori Hannu Salmi otsikolla ”Turun palo 1827 – kohtaloita suuronnettomuuden keskellä”. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat Kasvienluettelo-installaatio (työryhmä Cecile Orblin, Lotta Petronella ja Kristina Vahvaselkä), musiikin opiskelija Vilma Huldén (huilu) ja pianisti Iina Husu. 

Kaikki Varsinais-Suomen rahaston apurahansaajat

Kulttuurilossin tapahtumat Lounais-Suomen saaristossa alkavat Iniössä lauantaina 8.7.

Ohjelma on joka saarella erilainen, joten yleisö voi hyvin vierailla vaikka kaikissa tapahtumissa. Tapahtumat ovat maksuttomia ja sopivat monen ikäisille katsojille.

Yleisöllä on mahdollisuus osallistua itsekin tekemiseen: Iniössä voi tehdä katutaidetta ja Kuuskajaskarilla taas ohjailla Niko Tiaisen interaktiivista mediateosta. Iniö ei ehkä kuulosta katutaiteen keskukselta, mutta itse asiassa iniöläinen performanssitaiteilija Maire Karuvuori on jo useampana vuonna ohjannut siellä lapsia tällä saralla ja saanut Norrbyn kylään laillisen graffitiseinän.

Esityspaikat ovat moninaiset ja vierailijoilla on tilaisuus nauttia Laura Moision ja Leija Lautamajan folk-musiikista ja Juhana Nyrhisen kädentaitoesityksistä metsän keskellä Korpoströmissä, uppoutua salissa merestä inspiroituneeseen klassiseen musiikkiin, katsoa tanssiduon paikkaan reagoivaa esitystä sekä seurata jonglöörin ja haitaristin yhteisesitystä Kuuskajaskarin rannalla.

Lasten kanssa voi tulla seuraamaan vaikkapa Mytty-iltamia –ihan päiväsaikaan. Ohjelmassa on myös kaksi maineikasta jazz-yhtyettä, joten luvassa on kaiken kaikkiaan hienoja kesätunnelmia. Niklas Winter Trio esiintyy Iniön kirkossa ja Isa Lindgren-Backman & Mika Mylläri orkestereineen Kuuskajaskarin Tykkihallilla.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahastossa on nyt ensimmäistä kertaa jaettavana 10 000 euron suuruinen Terttu ja Aatos Petäjän rahaston palkinto. Tunnustuspalkinto luovutetaan valokuvaaja Janne Gröningille Iniön kirkossa la 8.7. klo 14.30. Janne Gröning (s. 1952) on saaristossa asuva pitkän linjan valokuvaaja. Valokuvissaan Gröning on taidokkaasti kuvannut saaristoluontoa ja saaristokulttuuria eri vuodenaikoina

suomikuva.fi/janne-groning/

Lisäksi jokaisessa kohteessa pidetään dosentti Timo Vuorisalon vetämät saaristoluontoon liittyvät luento -ja keskustelutilaisuudet. Nyt onkin tilaisuus kysyä mielen päällä pyöriviä luontokysymyksiä asiantuntijalta. Kuuskajaskarissa mukana on myös geologi Teemu Vehkamäki, joka luennoi saariston kivilajeista. Pystytämme joitakin teoksia saarilla jo tapahtumaa edeltävänä perjantaina, joten silloinkin voi tulla paikalle tapaamaan taiteilijoita.

Katso koko ohjelma

Lisätietoja Kulttuurilossi-tapahtumasta:

hankekoordinaattori Sari Torvinen
sari.torvinen@skr.fi
044 9064 764

Lisätietoja palkinnosta:

Asiamies Timo Vuorisalo
Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto
timo.vuorisalo@skr.fi
050 385 7616

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 1,42 miljoonaa tieteelle ja taiteelle

Mies laboratoriotakissa kaataa nestemäistä typpeä pulloon.

Juha-Pekka Salminen työryhmineen vertailee ja tutkii tuhansien suomalaisten ja trooppisten kasvilajien antibakteerisia ominaisuuksia kärkihankeapurahan avulla. Kuva: Marianna Manninen

Palkinto pitkäaikaisesta työstä maahanmuuttajanaisten hyväksi

Vuonna 2000 Hülya ”Hissu” Kytön ja muiden Suomeen muuttaneiden naisten perustama DaisyLadies ry on tehnyt pitkäjänteistä ja uraauurtavaa työtä naisten kotouttamisessa. Toimintaan kuuluu sekä käytännön elämään liittyvää kotouttamistoimintaa, kuten kielikurssien järjestämistä ja harrastustoiminnan ja työllistymisen edistämistä. Lisäksi yhdistys järjestää tapahtumia ja on toteuttanut erilaisia taiteeseen, käsitöihin, identiteettiin ja minäkuvaan liittyviä hankkeita.

Kärkihanke ”Luonnollista kemiaa” tiede- ja tiedetiedotushankkeen kehittämiseen

Professori Juha-Pekka Salmiselle ja hänen työryhmälleen myönnetyn kärkihankeapurahan ensisijaisena tarkoituksena on kasvattaa lasten, nuorten ja aikuisten kiinnostusta kasvien kemiaan ja tietoisuutta siitä, miten kasvien ominaisuudet linkittyvät sekä luonnon monimuotoisuuteen että nykyisiin suuriin haasteisiin kuten luontokatoon ja antimikrobiresistenssiin. Hankkeen pohjana on tuhansista kasvilajeista saatu kemiallinen aineisto, josta on saatu sisältöä hankkeen video- ja podcastlähetyksiin. Nyt myönnetyllä Kärkihankerahoituksella on tarkoitus saada hanke päätökseen ja jalkauttaa se Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan vierailijoiden käyttöön sekä muihin Turun seudun luontokohteisiin.

Lähes sata apurahaa tieteen- ja taiteenharjoittajille

Iloinen nainen vihreässä paidassa. Tausta on musta.

Näyttelijä ja käsikirjoittaja Kati Urho sai Taidetta kaikille -apurahan musiikkipainotteisen Suurin on rakkaus -esityksen valmistamiseen ja esittämiseen Turun seudun palvelutaloissa ja hoivakodeissa. Kuva: Laura Hurme

Varsinais-Suomen rahastoon saapui tammikuun haussa yhteensä 1 146 hakemusta, joista n. 48 % kohdentui taiteen ja n. 52 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli yli 24 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 93 kappaletta, joista : 42 jaettiin taiteen  ja 51  tieteen aloille. Apurahoista 46 jaettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 14 ja vähintään puolivuotisia apurahoja 17. Muut apurahat osoitettiin osa-aikaisiin työskentelyapurahoihin sekä erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin. Taidetta kaikille -apurahoja myönnettiin Monitaideyhdistys Piste ry:lle, Turun Sanataideyhdistys ry:lle sekä taiteilija Kati Urholle ja työryhmälle Varsinais-Suomen alueen palvelutaloissa toteutettaviin hankkeisiin.

Lisäksi apurahasummasta 75 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Hetki vanhainkodin ruoasalissa

Turun Sanataideyhdistys toteuttaa apurahallaan Loruretkiä mummolaan turkulaisissa palvelutaloissa. Kuva: Minttu Turunlahti

Apurahat julkistettiin vuosijuhlassa Wiurilan kartanossa

Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin Salossa Wiurilan kartanossa 23.5.2023. Juhlapuheen piti Pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinaho otsikolla ”Pyhiinvaellus – sukupolvien ketjussa kohti kestävää tulevaisuutta”. Voit lukea puheen alta löytyvästä linkistä. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat muusikot Tuomas Kourula ja Pinja Jokinen.

Kulttuurilossi tuo kesällä taide- ja luontotapahtumia Lounais-Suomen saaristoon

Kulttuurilossi pyrkii monipuolisella ohjelmallaan edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Tapahtumat ovat maksuttomia ja sopivat monen ikäisille katsojille. Aikataulut ja esityspaikat tarkentuvat vielä ja niitä päivitetään sosiaaliseen mediaan.

Kutsuimme taiteilijoita kaikilta taiteenaloilta jättämään ehdotuksensa tapahtumiin. Saimme 98 korkeatasoista hakemusta, joista valitsimme toteutettaviksi yhdeksän. Yleisöllä on kesällä mahdollisuus paitsi nauttia esityksistä myös osallistua itse tekemiseen: Iniössä voi tehdä katutaidetta ja Kuuskajaskarilla taas ohjailla interaktiivista mediateosta. Lasten kanssa voi tulla seuraamaan etenkin iloisia Mytty-iltamia –ihan päiväsaikaan. 

Esityspaikat ovat moninaiset ja vierailijoilla onkin tilaisuus nauttia folk-musiikista ja kädentaitoesityksistä metsän keskellä, uppoutua salissa merestä inspiroituneeseen klassiseen musiikkiin, katsoa tanssiduon paikkaan reagoivaa esitystä sekä seurata jonglöörin ja haitaristin yhteisesitystä rannalla. Ohjelmassa on myös kaksi maineikasta jazz-yhtyettä, joten luvassa on kaiken kaikkiaan hienoja kesätunnelmia.
Lisäksi jokaisessa kohteessa pidetään Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston asiamiehen, dosentti Timo Vuorisalon, vetämät saaristoluontoon liittyvät luento -ja keskustelutilaisuudet. Nyt onkin tilaisuus kysyä mielen päällä pyöriviä luontokysymyksiä asiantuntijalta.

Taideohjelma

INIÖ, lauantai 8.7. klo 10–21

Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt): Yhteisöllinen, kaikille avoin katutaidetyöpaja Iniö Street (p)Arty.

Emilia Lajunen – 5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu sekä Roosa Halme – nuket, harmonikka ja laulu: Mytty-iltamat, joissa pelimannimusiikilla ja nukketeatterilla syntyy tarinoita, pienoismaailmoita ja iloa. Ohjaus Elina Lajunen.

Niklas Winter Trio: Konsertti Scandinavian Skies koostuu Winterin Hank Williams -sovituksista jazz-triolle. Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut.

KUUSKAJASKARI, lauantai 29.7. klo 11.30–17.15

Niko Tiainen: Interaktiivinen teos insula.0001 pohjautuu saariston luonnosta mm. sensoreilla kerättyyn dataan. 

Jonglööri Kai Kuutamon ja haitaristi Toni Perttulan esitys Maininki ilahduttaa yleisöä rannan tuntumassa.

Isa Lindgren-Backman ja Mika Mylläri orkestereineen: Villoveega – Jazz på Grundsprååtji (Karlebydialekt), uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia. 

SAARISTOKESKUS KORPOSTRÖM, lauantai 5.8. klo 13–19

Laura Moisio – kitara ja Juhana Nyrhinen – veisto: MetsäFolk vie muusikot ja kädentaitajat esiintymään metsän siimekseen. 

BUSKING on TARGET Helsinki ensemblen paikasta toiseen julkisissa tiloissa siirtyvä nykytanssiduetto. Koreografia ja tanssi: Elina Häyrynen, Natasha Lommi. Äänisuunnittelu: Janne Hast ja Josu Mämmi. 

Sånger vid havet: Klassisen musiikin meriteemainen esiintymistuokio, jossa G. Nyströmin ja P. Isomäen sävellyksiä. Anita Franklin – laulu, Jaana Luuppala – piano, Jukka Rajala – trumpetti.

Kulttuurilossi löytyy Instagramista @kulttuurilossi sekä Facebook-tapahtumasta, josta löydät aina ajantasaiset ohjelmatiedot.

Kulttuurilossi – Lounais-Suomen saariston taide- ja luontotapahtuma kesällä 2023

Kulttuurilossin tapahtumat levittäytyvät kolmelle saarelle parhaaseen loma-aikaan ja kutsuvat mukaansa paikallisia asukkaita, mökkeilijöitä ja matkailijoita. Ohjelma on joka saarella erilainen, joten yleisö voi hyvin vierailla vaikka kaikissa tapahtumissa. Hanke pyrkii monipuolisella ohjelmallaan edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Tapahtumat ovat maksuttomia. Aikataulut ja esityspaikat tarkentuvat vielä ja niitä päivitetään sosiaaliseen mediaan.

Taideohjelma

INIÖ, lauantai 8.7. 10–21

Vasemmalla kaksi naista, toinen soittaa haitaria ja toinen viulua. Oikealla mustavalkoinen kuva kolmesta miehestä, jotka pitävät toisiaan kiinni olkapäistä.

Mytty-iltamissa laulaa ja soittaa pelimanniduo Mytty (vas.). Niklas Winter Trion (kuva: Antti Kevätlahti) esitys Skandinavian Skies koostuu Hank Williamsin jazz-sovituksista.

Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt) vetää yhteisöllisen katutaidetyöpajan Iniö Street (p)Arty: ”Maalaamme Snäckanilla neljän tunnin ajan, joten nappaa mukaan sopivat suojavaatteet ja tule kun sinulle sopii. Meiltä löytyy tarvittavat välineet ja opastamme kaiken ikäiset ja -tasoiset maalarit katutaiteen maailmaan. Puhumme suomea, ruotsia ja englantia.”

Ulkosalla pidetään myös Mytty-iltamat:

”Mytty-iltamissa puhalletaan yhteen hiileen, viikset karkaavat ja ujokin uskaltaa. Koko maailman polska soi ja mytty muuttuu iloksi. Esitys sopii hyvin kaikelle kansalle, niin pienille kuin isoillekin. Pelimanniduo Mytyn käsissä soittimista, nukeista, huiveista, kengistä, lusikoista ja tauluista syntyy miniatyyrimaailmoja, laulua ja tarinoita.” Ohjaus: Elina Lajunen Esiintyjät: Emilia Lajunen (5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu) ja Roosa Halme (nuket, harmonikka ja laulu)

Miltä Hank Williams kuulostaisi Iniön taivaan alla? Niklas Winter Trion esitys Skandinavian Skies koostuu Hank Williams -sovituksista jazz-triolla esitettynä. Trio on soittanut yhdessä jo 30 vuotta esiintyen niin Suomessa kuin Japanissa ja Yhdysvalloissa. Loppukeväällä heiltä ilmestyy uusi albumi ‘A Closer Walk’.

Kokoonpano: Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut

KUUSKAJASKARI, lauantai 29.7. 11.30–17.15

Vasemmalla haitaria soittava mies ja jonglööri, oikealla mies ja nainen kaupunkimaisemassa.

Toni Perttula (vas.) ja Kai Kuutamo yhdistävät jongleerausta ja haitarimusiikkia. Kuva: Antti Berg. Isa Lindgren-Backman ja Mika Mylläri (oik.) puolestaan esittävät uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia. Kuva: Rebecka Sretenovic

Niko Tiaisen teos insula.0001 pohjautuu saariston luonnosta mm. sensoreilla kerättyyn dataan. ”Algoritmipohjainen interaktiivinen teos visualisoi ja muokkaa kerättyä dataa, muodostaen jokaiselle kokijalle omanlaisensa ainutlaatuisen taide-elämyksen. Kokija pääse osallistumaan ja ohjaamaan teoksen muuntumista sensoreiden ja midi-ohjaimen avulla.”

Kai Kuutamon jongleerausta ja Toni Perttulan haitarimusiikkia yhdistävä esitys Maininki ilahduttaa yleisöä rannan tuntumassa. ”Pitkälinjainen, kuulas ja lyyrinen harmonikkamusiikki yhdistyy esityksessä merenkäyntiin ja ulapan horisontaaliseen muotoon. Samalla jongleeraus ja liike seuraavat musiikkia etsien yhtymäkohtia ja vastakohtia sekä sopeutuen vesirajan tarjoamaan ympäristöön maalla ja vedessä.”

Villoveega – Jazz på Grundsprååtji (Karlebydialekt). Näyttelijä ja laulaja Isa Lindgren-Backman ja jazzmuusikko Mika Mylläri orkestereineen esittävät uutta suomenruotsalaista jazzmusiikkia.

SAARISTOKESKUS KORPOSTRÖM, lauantai 5.8. klo 13–19

Vasemmalla metsässä istuvia ihmisiä. Oikealla keltaisissa takeissa poseeraavia naisia.

Kulttuuriosuuskunta Uulu vie Metsäfolk-esityksen (vas. Kuva: Juhana Nyrhinen) metsän siimekseen kolmen tunnin ajaksi. Nnykytanssiduetto Buskingissa (oik. Kuva: Noora GeaGea) Elina Häyrinen ja Natasha Lommi tuovat palan tanssitaidetta ohikulkijoiden kohdattavaksi.

Kulttuuriosuuskunta Uulun muusikot ja kädentaitajat esiintyvät metsän siimeksessä kolme tuntia. Esitystä voi toki piipahtaa katsomaan lyhyemmänkin aikaa. ”MetsäFolk on lähiluontoon viety kulttuuritapahtuma, jossa hiljaiset akustiset konsertit ja käsityönäytökset sulautuvat osaksi luontokokemusta. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen kattauksen kulttuuria saaristoympäristössä ja hyvän syyn jalkautua luontoon sekä tutustua paikallisiin kohteisiin. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä musiikkia, luontoa, käsityötä ja yhteisöllisyyttä luo kulttuurielämyksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.” Esiintymässä: Laura Moisio – kitara, Juhani Nyrhinen – veisto

BUSKING (eng. katuesiintyminen) on TARGET Helsinki ensemblen paikasta toiseen julkisissa tiloissa siirtyvä nykytanssiduetto, josta nähdään Korpoströmin ympäristöön kuratoitu versio. Esitys on osa TARGET Road Trip -kiertuetta. ”Teos tuo arkipäiväisen elämän keskelle palan tanssitaidetta ohikulkijoiden kohdattavaksi. BUSKING syntyi halusta tehdä tanssitaiteilijan työtä ilman seiniä, tiloja ja rakenteita sekä tuoda taidetta lähelle ihmisiä.” Koreografia ja tanssi: Elina Häyrynen, Natasha Lommi Äänisuunnittelu: Janne Hast ja Josu Mämmi

Sånger vid havet: Klassisen musiikin esiintymistuokio käsittää 25 minuutin ohjelman, jossa on viisi laulua G. Nyströmin Sånger vid havet -laulusarjasta sekä kolme kappaletta P. Isomäen sarjasta Fyrer (Majakat). Muusikot: Anita Franklin – laulu, Jaana Luuppala – piano, Jukka Rajala – trumpetti

Kulttuurilossi löytyy Instagramista @kulttuurilossi sekä Facebook-tapahtumasta, josta löydät aina ajantasaiset ohjelmatiedot.

Järjestäjät: Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan ja Varsinais-Suomen rahastot Yhteistyökumppanit: Läntinen tanssin aluekeskus, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot:

hankekoordinaattori Sari Torvinen
etunimi.sukunimi@skr.fi
044–90 64764

KULTTUURILOSSI – Avoin haku Lounais-Suomen saariston kulttuurihankkeeseen

Avoin haku 1.3.–31.3.2023

Haemme taidesisältöjä, jotka sopivat kaikenikäiselle yleisölle suunnattuihin tapahtumiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan saaristossa heinä–elokuussa 2023. Otamme vastaan ehdotuksia olemassa olevista näyttämöteoksista, musiikkikokonaisuuksista, visuaalisen taiteen sisällöistä, katutaiteesta, sanataiteesta ja muista taiteenlajeista. Sisällöt voivat inspiroitua ympäristöstä tai kommentoida sitä.

Tapahtumat levittäytyvät kolmelle saarelle parhaaseen loma-aikaan ja kutsuvat mukaansa paikallisia asukkaita, mökkeilijöitä ja matkailijoita. KULTTUURILOSSI pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Kesäisen päivän ja iltapäivän aikana voi esimerkiksi nauttia taiteesta, osallistua luontoteemaiseen työpajaan, tutkia saarta opastetulla kävelyretkellä ja esittää kysymyksiä luontoillassa.

Etsimme teoksia, jota asettuvat saarten herkkään luontoon ja epätyypillisiin esitysympäristöihin. Pakataan taide mukaan kevyesti, jotta se kulkee letkeästi yhteysaluksilla ja toimii luontevasti kallioilla, terasseilla, merellä tai pihamaalla.

Ajankohdat ja kohteet

Lauantai 8.7., Iniö

Iniö on Saariston Rengastien varrella. Saaren läpi kulkee matkailijoita ja saarella on vilkasta yhteisöllistä toimintaa asukkaiden ja mökkeilijöiden toimesta. Iniössä on yli tuhat saarta ja luotoa ja tapahtuma sijoittuu Norrbyn saaren vierasvenesataman ympäristöön ulkotiloihin.

Lauantai 29.7., Kuuskajaskari

Kuuskajaskari on vilkas matkailukohde, jossa vierailee päivittäin noin 200–300 matkailijaa. Saari on entinen puolustusvoimien puolustus- ja koulutuslinnake ja sieltä löytyy yhä vanhoja kasarmirakennuksia ja armeijan kalustoa. Ulkokohteiden lisäksi esityspaikkana voi toimia kesäteatterikäytössä ollut vanha tykkihalli, jonne mahtuu 150 katsojaa.

Lauantai 5.8., Saaristokeskus Korpoström

Saaristokeskus Korpoström tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja palveluita veneilijöille, kulttuurista ja Saaristomerestä kiinnostuneille sekä lapsiperheille. Kesän 2023 päänäyttely Migration käsittelee muuttoliikkeitä nykytaiteen keinoin ja Junnulabrassa lapset pääsevät tutkimaan merenpohjan eliöitä ja vesinäytteitä. Tapahtumamme voi levittäytyä niin sisä- kuin ulkotiloihin.

Hakulomake

Teosehdotus jätetään Läntisen tanssin aluekeskuksen sähköisellä hakulomakkeella. Lomakkeen voi täyttää myös ruotsiksi tai englanniksi.

Lomakkeella kysytään:

  • Teoksen tai esityksen nimi
  • Taiteilijan tai työryhmän nimi
  • Sopivat kohteet ja ajankohdat
  • Lyhyt teos- tai esityskuvaus markkinointia varten
  • Markkinointikuva ja kuvaajan nimi
  • Teoksen kesto (jos relevantti)
  • Korvaus palkkana vai ostopalveluna
  • Arvio matkakuluista/kohde (edullisin julkinen kulkuneuvo tai tarvittaessa kilometrikorvaukset)
  • Kirjallinen kuvaus valmiista teoksesta (max 1 A4) sekä esityspaikkatoive
  • Mahdollista kuva- ja/tai audiomateriaalia linkkeinä mahdollisine salasanoineen
  • Yhteystiedot (sähköpostiosoite, puhelinnumero, www-sivun osoite tai nettiportfolio, työryhmällä yhteyshenkilö)
  • PDF -tiedostona: kustannusarvio materiaalikuluista, tekniikan vuokrista tms. sekä lista tarvittavasta tekniikasta ja muut teoksen pystyttämiseen/esittämiseen liittyvät tiedot
  • Muita huomioita
  • HUOM! Lomake tulee saada täytettyä 60 minuutissa, joten olennaiset asiat ja tarvittavat liitteet on hyvä olla valmiina ennen lomakkeen täyttämistä.

Valinta ja palkkio

Tapahtumien taideohjelman valitsee järjestäjistä koottu jury, jolla on oikeus konsultoida tarvittaessa asiantuntijoita. Jury voi myös ehdottaa idean jatkokehittelyä. Valinnassa kiinnitetään huomiota taiteelliseen laatuun ja teoksen/esityksen sopivuuteen ohjelmakokonaisuuteen. Päätökset tehdään 30.4.2023 mennessä. Tämän jälkeen taiteilijan/taiteilijaryhmän kanssa tehdään sopimus. Olemme yhteydessä kaikkiin hakijoihin.

Juryn kokoonpano: Satakunnan rahaston asiamies Risto Kupari, hankekoordinaattori Sari Torvinen ja Varsinais-Suomen rahaston asiamies Timo Vuorisalo.

Työstä maksetaan valituille taiteilijoille tai taiteilijaryhmille palkkaa ja päivärahaa. Halutessaan summan voi myös laskuttaa, jolloin laskutettavassa summassa huomioidaan päivärahat ja työnantajakulut, joista laskuttaja vastaa itse. Korvaamme lisäksi matkakulut kodin ja kohteen välillä Suomen Kulttuurirahaston matkustussäännön mukaisesti. Joissakin kohteissa voi olla perusteltua korvata myös majoituskulut, jos liikenneyhteydet sen vaativat.

Erittele teokseen tai esitykseen liittyvät materiaali- tai tekniikkakulut selkeästi hakemuksessasi. Korvaamme ne mahdollisuuksien mukaan.

Lisätiedot:

Sari Torvinen, hankekoordinaattori
sari.torvinen@skr.fi
044 9064 764

Järjestäjät:

Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan ja Varsinais-Suomen rahastot

Yhteistyökumppanit:

Läntinen tanssin aluekeskus, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 1,4 miljoonaa tieteelle ja taiteelle

Kirjailija, opettaja Tommi Kinnunen.

Kirjailija, opettaja Tommi Kinnunen. Kuva: Joonas Brandt

Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin kahden vuoden pandemiatauon jälkeen Turun VPK:n salissa 24.5.2022. Juhlapuheen piti kirjailija, FT Tiina Raevaara otsikolla ”Mikä on taiteen ja tieteen rooli, kun maailma kulkee kriisistä toiseen?” Juhlan taiteellisesta annista vastasivat taiteilija Anna-Maria Toivonen, musiikin opiskelija Kaisla Holkko (viulu) ja pianisti Henrik Järvi.

Marko Backmanin teos "Termostaatti" vuodelta 2020.

Taiteen kokovuotisen apurahan sai mm. Marko Backman. Kuvassa Backmanin teos ”Termostaatti” vuodelta 2020.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakoi juhlassa apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden haussa apurahahakemuksia lähetettiin Varsinais-Suomen rahastoon 1 080 hakemusta, joiden yhteissumma oli 21,5 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 96 kappaletta. Suurin osa apurahoista, 55 kappaletta, myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin tieteessä 9 ja taiteessa 4. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin. Apurahoista suuri osa myönnettiin maakuntarahaston 39 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Apurahasummasta 73 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Kärkihankeapuraha, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin Tuorlan Tähtitornit Oy:lle Avaruuspuisto Väisälän interaktiivisen tiedemuseon toteuttamiseen Tuorlan observatoriolle. Tuorlan observatorion perusti Yrjö Väisälä 1950-luvulla. Väisälä oli yksi merkittävimmistä suomalaisista tieteentekijöistä kautta aikojen. Hän teki uraa ja keksintöjä fysiikassa, tähtitieteessä, geodesiassa ja optiikassa. Väisälä on inspiraation lähteenä Avaruuspuiston toiminnassa, ja hänen esimerkillään innostetaan erityisesti koululaisia kiinnostumaan luonnontieteistä.

Juhlassa jaettiin lisäksi Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitali kirjailija ja opettaja Tommi Kinnuselle. Mitali kuuluu Suomen Kulttuurirahaston Suurmiesten mitalisarjaan. Suomen kirjakielen isän nimeä kantava palkinto sopii erityisen hyvin tunnustukseksi Kinnuselle, joka on julkaissut neljä palkittua romaania, näytelmä- ja kabareetekstejä sekä erilaisia oppimateriaaleja. Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta piti erityisen arvostettavana Tommi Kinnusen avautumista pandemia-ajan haastavuudesta työympäristöissä, etenkin hänelle itselleen tutussa kouluympäristössä.

Varsinais-Suomen rahaston apurahojen haku käynnistyy – Jaossa lähes 1,4 miljoonaa euroa

Apurahoja voidaan myöntää Varsinais-Suomessa asuville tai syntyneille hakijoille sekä maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen, taiteelliseen työhön ja muuhun kulttuuritoimintaan.

Varsinais-Suomen rahaston apurahoja myönnetään taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työskentelyyn sekä erilaisten kulttuurihankkeiden kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erityiskohteisiin, joita ovat kotiseututyöhön liittyvät hankkeet, Taidetta kaikille -apurahat sekä maakunnallinen kärkihanke. Kotiseututyöksi katsotaan esim. kotiseudun paikalliskulttuuri- ja kulttuuriperintöhankkeet, kuten kulttuuriperinnön tallentaminen, kulttuuriympäristön esitteleminen, kaupunki- ja kaupunginosakulttuurin edistäminen sekä paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikit, näyttelyt ja tapahtumat. Taidetta kaikille -hankkeisiin on varattu vähintään 20 000 euroa. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. Muita suurempi yhteensä 40 000 euron kärkihankerahoitus myönnetään yhdelle tai kahdelle maakunnallisesti merkittäväksi katsottavalle hankkeelle. Kaikkien hankkeiden arvioinnissa katsotaan eduksi, jos hanke tieteen tai taiteen keinoin vahvistaa luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

Apurahoja myönnetään yleisrahastosta ja nimikkorahastoista kaikille tieteen ja taiteen aloille. Osa jakovuorossa olevista nimikkorahastoista jakaa apurahoja vain tiettyihin, lahjoittajien määrittelemiin tarkoituksiin.

Apurahaa haetaan Kulttuurirahaston verkkopalvelussa osoitteessa https://skr.fi/apurahat, josta löytyvät myös tarkat hakuohjeet.

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden 27.1.2022 klo 15-17. Lisätietoja apurahahausta ja infotilaisuudesta.

Päätökset apurahojen jaosta tekee rahaston hoitokunta asiantuntijoita kuultuaan. Apurahat julkistetaan 24.5.2022.

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 1,5 miljoonaa tieteelle ja taiteelle

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 11.5. apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä  1,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden haussa apurahahakemuksia lähetettiin Varsinais-Suomen rahastoon ennätykselliset 1 150 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 20 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 117 kappaletta. Suurin osa apurahoista, 88 kappaletta, myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.

Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala toimivat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjinä Turun normaalikoulussa.

Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala ovat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjiä Turun normaalikoulussa.

Koronapandemian takia erityisesti taiteen apurahamyönnöissä korostuivat puolen vuoden ja vuoden työskentelyapurahat, joihin Kulttuurirahasto myönsi kevään aikana lisätukea. Apurahoista reilu kolmasosa myönnettiin rahaston 36 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Apurahasummasta 60 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Kärkihankeapuraha, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin puoliksi Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n ja Turun Nuori Teatteri ry:n kesken.

– Haluamme Kärkihankkeena tukea lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta etenkin nyt koronavuonna. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastus on siis ajatuksena Kärkihanke. Päätimme jakaa rahoituksen kahden erinomaisen hakijan kesken, linjasi Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta päätöksessään. Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n hankkeen tarkoitus on lasten orkesteritoiminnan aloittaminen ja kehittäminen monikulttuurisessa Varissuon kaupunginosassa. Turun Nuori Teatteri ry:n kärkihankkeena on teatterin 50-vuotisjuhlavuoden Nuoruus on juhla -musikaalin toteuttaminen.

Vastalääke ry sai Varsinais-Suomen rahaston palkinnon vuonna 2021. Kuva: Robert Seger

Vastalääke ry:n hallituksen puheenjohtaja Mia Muhonen ja vastalääke.fi toimituskunnan jäsen Miikka Kiviranta. Kuva: Robert Seger

Palkinto luotettavan terveystiedon puolustajalle

Varsinais-Suomen rahasto päätti tänä vuonna lisäksi jakaa 10 000 euron palkinnon Vastalääke ry:lle heidän työstään luotettavan terveystiedon puolustamisessa. Yhdistystä pidetään tärkeänä ja ajankohtaisena toimijana, jonka toiminnassa toteutuu myös Varsinais-Suomen rahaston apurahahaun painotus vahvistaa tieteen tai taiteen keinoin luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Yksilölliset erot saattavat selittää erilaisia pelikokemuksia

Digitaalisten pelien käyttö on nykyään yleistä koko väestön keskuudessa*. Aihetta on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa pelaamisen hyöty- ja haittanäkökulmiin yleisellä tasolla. Psykologian maisteri ja Turun yliopiston tohtorikoulutettava Suvi Holm sanoo, että kiinnostavampaa olisi perehtyä pelaamiseen arkikokemuksena ja kulttuurisena ilmiönä.

– Pelaaminen on tosi arkipäiväinen asia, mutta vanhempia lasten pelaaminen huolestuttaa, koska ei ole oikein konsensusta siitä, mikä ilmiö on ja miten siihen pitäisi suhtautua, paitsi yleinen kauhistelu. Asiasta pitää pystyä keskustelemaan, mutta tutkimus laahaa perässä, kun edelleen mietitään, saako ihminen pelata vai ei – kaikki kuitenkin pelaavat jo, koulupsykologinakin työskennellyt Holm sanoo.

”Pelaaminen on tosi arkipäiväinen asia, mutta vanhempia lasten pelaaminen huolestuttaa, koska ei ole oikein konsensusta siitä, mikä ilmiö on ja miten siihen pitäisi suhtautua, paitsi yleinen kauhistelu.”

Holmin mukaan toinen yleinen ongelma on, että pelaajat nähdään usein yksittäisinä ryhminä, vaikka skaala on laaja. Siksi hän pyrkii väitöskirjassaan selvittämään yksilöllisten mieltymysten sekä kognitiivisten taitojen merkitystä eri pelaajien välillä ja niiden vaikutusta tunteisiin ja tiedon prosessointiin pelaamisen aikana.

– Pelaajatyyppiluokittelu on aiemmin ollut aika kapeaa ja täytyy ottaa huomioon, että pelejäkin on hirveän monen tyyppisiä. Sama kun puhutaan kirjallisuudesta, niin on eri asia puhua lasten kuvakirjasta ja Dostojevskista, Holm vertaa, ja antaa esimerkin tutkimuksistaan.

Laboratorio-olosuhteissa käsiin ja kasvoille asetetut sensorit paljastivat, että henkilöt, jotka kertoivat etukäteen pitävänsä väkivaltaa sisältävistä peleistä, reagoivat niihin pelatessaan vähemmän kuin henkilöt, joiden tiedettiin inhoavan niin sanottuja räiskintäpelejä.

– Peleistä tykkäävien pelaajien emotionaalinen responssi oli vähäisempi kuin niiden, jotka eivät tykkää peleistä; heidän sykkeensä nousi ja he hikoilivat enemmän. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja, eikä ole oikein sanoa, että joku peli vaikuttaisi tietyllä tavalla kaikkiin, Holm toteaa.

Digitaalisten pelien suosio jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa

Myös pelaajien silmänliikkeitä seuraamalla on huomattu yksilöllisiä eroja. Osa ihmisistä hahmottaa visuaalisesti paremmin kuin toiset, mikä on tärkeä taito monissa videopeleissä. Henkilöt, joille usean liikkuvan kohteen seuraaminen on luontaisesti helpompaa, kykenivät tutkimuksissa seuraamaan pelin tapahtumia vähemmillä silmänliikkeillä, kun taas verrokkiryhmä joutui työskentelemään tehokkaammin seuratakseen pelin kulkua.

”Osa ihmisistä kokee pelaamisen helpoksi ja miellyttäväksi ja toiset epäkiinnostavaksi tai jopa stressaavaksi.”

– Yksilölliset erot saattavat selittää, miksi osa ihmisistä kokee pelaamisen helpoksi ja miellyttäväksi ja toiset epäkiinnostavaksi tai jopa stressaavaksi. Tämä täytyy huomioida, kun jatkossa tutkitaan pelien vaikutuksia, Holm sanoo.

Digitaalisten pelien suosio ei ole hänen mukaansa ohimenevä ilmiö, päinvastoin. Holm uskoo, että ihmiskunta jatkaa kulkuaan kohti digitaalisempaa suuntaa, kun taas kasvokkaisen vuorovaikutuksen määrä pienenee.

– Jos pitäisi visionääriksi ryhtyä, niin luulen, että viihteen käyttö monipuolistuu ajan saatossa ja jatkossa esimerkiksi elokuvakokemukset voivat olla sellaisia, että laitetaan VR-lasit päähän, ja katsoja saa valikoida mitä elokuvassa tapahtuu. Itse haluaisin olla mukana tutkimassa ihmisten elämää myös tulevaisuudessa.

 

* https://www.stat.fi/til/vpa/2017/02/vpa_2017_02_2019-01-31_kat_001_fi.html

Turun yliopiston tohtorikoulutettava Suvi Holm sai Varsinais-Suomen rahastolta vuonna 2019 apurahan digitaalisten pelien pelaajatyyppejä käsittelevään väitöskirjatyöhön.