Leikin ja luovuuden lähteillä

Katosta roikkuu suunnattoman suuri mobile – kuin lapsen kehdon ylle ripustettu, ilmavirrassa pyörivä lelu. Tämän mobilen alle voisi kuvitella jättiläisen jälkikasvua, taaperon, joka hamuaisi lelua valtavilla kourillaan ja kikattaisi sitten onnellisena.

Emme kuitenkaan ole sadussa, vaan ukrainalaislähtöisen taiteilijan Georgi Eremenkon ateljeessa Helsingin Suomenlinnassa. Eremenko voitti Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston kutsukilpailun, jonka tarkoituksena oli lahjoittaa taideteos Nilonkankaan kouluun Kuusamoon.

Kilpailu on osa rahaston jo vuonna 1974 alkanutta perinnettä, jossa rahasto on lahjoittanut taidetta Pohjois-Pohjanmaan kuntiin. Vuoden 2024 lahjansaajakuntana oli Kuusamo.

”Paikkakunta on tuttu, sillä muutin yläasteikäisenä Ukrainasta Kuusamoon. Kuusamon koulumaailma oli ensikosketukseni Suomeen, ja sen vuoksi tämä tehtävä tuntui itselleni läheiseltä ja tärkeältä”, Eremenko sanoo.

Georgi Eremenko mietti teosta valmistellessaan paljon valon ja värien keskinäistä suhdetta.

Värien iloa vaneripinnoilla

Eremenkon teos koostuu sadoista ilmavirran mukana liikkuvista palasista. Ne on leikattu vanerista ja maalattu kirkkain värein. Palaset roikkuvat kiinni toisissaan vaijerilla. Kas, tuossa on selvästi herkkutatti, tuossa taas tyylitelty koiranpää. Välissä on suunnikkaalta vaikuttava geometrinen kuvio.

On helppo nähdä valmis taideteos koulun katossa, jossa vertikaalisesti jäsentyvät sarjat liikehtivät ilmeikkäästi. Mistä idea tähän teokseen?

”Halusin pohtia, miten taidetta voi kokea koulussa ja mikä on taiteen merkitys lapsille yleensä. Samalla tuntui tärkeältä lähestyä teosta tavalla, jolla lapsille syntyisi aito suhde tekeillä olevaan teokseen. Ja niin heille syntyikin – he nimittäin ovat olleet alusta saakka luomassa tätä kokonaisuutta”, Eremenko huomauttaa.

Luovuus lentoon työpajassa

Keväällä 2024 Eremenko vietti viikon Nilonkankaan koulussa vetämässä taidetyöpajaa koulun jokaisella luokka-asteella.

”Oppilaat tekivät ohjauksessani paperikollaasitöitä leikaten ja liimaten. Aihemaailma oli alkujaan kouluelämä, mutta kuten luovassa työssä usein käy, oppilaiden ideat lähtivät lentoon ja he tuottivat paperista mitä moninaisempia kuvioita ja muodostelmia.”

Eremenkon taideteos toisin sanoen mukailee oppilaiden kollaasitöitä. Taiteilija painottaakin, että käytännössä se on tehty yhteistyönä.  

”Valmis teos on täyttynyt oppilaiden ideoista ja ajatuksista.”

Eremenko halusi työpajaa vetäessään kannustaa oppilaita rohkeaan kokeiluun ja yllättävään muotokieleen. ”Teoksen osissa voi nähdä kouluelämästä nousevia teemoja, kuten yhteisöllisyyttä ja kaveruutta – mutta ennen kaikkea käsillä tekemisen iloa. Vaneripaloissa näkyy myös omat muistoni Kuusamosta ja sen luonnosta.”

Valo viimeistelee teoksen

Georgi Eremenkolle on ollut teosta valmistellessaan tärkeää miettiä valon ja värien keskinäistä suhdetta. Kun teos on kiinnitetty Nilonkankaan koulun kattoon, se alkaa elää omaa elämäänsä vuodenkierron ehdoilla.

”Valon kanssa vuorovaikuttaessaan teoksesta syntyy värikkäitä heijastumia. Keskitalvella, kun valoa on vähän ja enin valo tulee sisävalaistuksesta, ikkunoiden läheisyyteen sijoitetut mobilet heijastavat värin ja valon ulospäin. Kesällä, kun valon suunta vaihtuu, valo saa leikkiä teoksen värikkäillä pinnoilla.”

Myös materiaalin valinta oli Eremenkolle huolellisen pohdiskelun tulos. Hän valitsi vanerin sen ekologisuuden ja uusiutuvuuden takia.

”Lisäksi vaneri sopii mielestäni erinomaisesti Nilonkankaan koulun henkeen, koska itse rakennuskin on tehty puusta. Puu on myös monille tuttu aines esimerkiksi koulun puutyötunneilta.”

Taide avaa Eremenkon mukaan uusia tapoja nähdä ja kokea maailmaa.

Leikin ei tarvitse lopahtaa

Taide avaa Eremenkon mukaan uusia tapoja nähdä ja kokea maailmaa. Omia lapsia katsellessaan Eremenko on monesti ihaillut heidän tapaansa leikkiä ja viedä leikkiä eteenpäin yllättävillä tavoilla.

”Olen miettinyt lasteni kautta omaa luovuuttani – miten voisin ruokkia ja varjella sitä? Miten kukin meistä voisi pitää luovuuttaan yllä? Miksi niin monet lopettavat piirtämisen ja leikkimisen aikuistuttuaan?”

Taide voi Eremenkon mielestä kannustaa kouluikäistä ajattelemaan luovasti, kyseenalaistamaan ja löytämään omia vastauksia. Hän toivookin, että valmis taideteos olisi Nilonkankaan koulun oppilaille jatkuva ilon ja inspiraation lähde. ”Heidän kädenjälkensä näkyy teoksessa, ja he ovat olleet mukana luomassa kouluyhteisöstään hauskemman ja monipuolisemman. Toivon heidän kokevan teoksen esimerkkinä mahdollisuuksista ja mielikuvituksen voimasta ja siitä, että heillä olisi jatkossakin rohkeutta luottaa omiin kykyihinsä.”


Pohjois-Pohjanmaan rahaston taidehankinnat

Pohjois-Pohjanmaan rahasto tukee alueensa kulttuuria paitsi apurahoin myös lahjoittamalla visuaalista taidetta. Lahjoitustoiminta on ollut käynnissä jo vuodesta 1974 asti.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston suurin apuraha kirjallisuuteen

Mies harmaassa puvussa nuottipapereita kainalossa. Tausta on kokonaan musta.

Jouko Tötterström. Kuva: valokuvaajamestari Reijo Koirikivi

Musiikin tohtori Jouko Tötterströmille myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä Pohjois-Pohjanmaan säveltaiteen hyväksi. Tötterström on tuottelias säveltäjä ja arvostettu musiikin opettaja. Hän on uransa aikana toiminut muun muassa Oulun konservatorion pianonsoiton ja Oulun ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelman yliopettajana. Hän on myös valtakunnallisen Leevi Madetoja -pianokilpailun idean isä.

Apurahoja taiteelle ja tieteelle

Kaksi naista istuu vierekkäin vihreällä sohvalla katsoen kameraan

Kärkihankeapurahan saaneet Liisa Louhela ja Jenni Räinä. Kuva: Teija Soini

Rahasto vastaanotti 638 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 46 hakijalle. Maakunnallisena kärkihankkeena myönnettiin 80 000 euroa filosofian maisteri Jenni Räinälle ja kirjailija Liisa Louhelalle ympäristökonflikteista kertovan romaanitrilogian ensimmäisen osan kirjoittamiseen sekä tv-sarjan käsikirjoittamiseen. Taiteen kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat muun muassa kuvataiteilija Heidi Kesti ja sirkustaiteilija Hanna Moisala. Tieteen puolella vuoden/kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa Master of Arts Kristina Vitekille lapsuuden salaisia paikkoja käsittelevään väitöskirjatyöhön ja kauppatieteiden maisteri Emmi Wilénille temperamenttia, mielenterveyttä ja työmarkkinanäkymiä käsittelevään väitöstutkimukseen.

Kotiseututyön apurahana 30 000 euroa saivat filosofian maisteri Anne-Maria Haapala ja kasvatustieteen maisteri Auli Sipola suomalaista perinneneuletta, tikkuröijyä, käsittelevän kirjan kirjoittamiseen. Taidetta kaikille -apurahoja myönnettiin kaksi. Kuvataiteilija Anni Arffman ja hänen työryhmänsä saivat 25 000 euroa julkisen taideteoskokonaisuuden toteuttamiseen nuorisopsykiatrian poliklinikalle yhteistyössä Veeran Verstaan kanssa. Taiteilija Mari Rautio ja muusikko Timo Rautio saivat 15 000 euron apurahan kehitysvammaisten ja ikäihmisten vuorovaikutteisten ja osallistavien musiikkihetkien toteuttamiseen.

Kaikki Pohjois-Pohjanmaan rahaston apurahansaajat

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston suurin apuraha magneettikuvaustekniikoiden tutkimukseen

Kasvatustieteen professori Sanna Järvelälle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto Pohjois-Pohjanmaan tieteen ja taiteen hyväksi tehdystä pitkästä ja ansiokkaasta työstä. Järvelä on oppimisen ja koulutuksen teknologian professori Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja johtaa alan tutkimusyksikköä. Hänen uraauurtava, monitieteinen tutkimustyönsä keskittyy oppimisen tutkimukseen, jossa aiheina ovat esimerkiksi motivaatio, oppimisen itsesäätely ja vastavuoroinen ymmärrys sekä koulutuksen teknologia.

Apurahoja taiteelle ja tieteelle

Vasemmalla mies tummassa puvussa, keskellä nainen tummassa paidassa, oikealla tilataideteos, jossa roikkuu eri värisiä kankaita katosta.

Mika Nevalainen (vas. kuva: Jukka Aalho) työryhmineen tutkivat kärkihankeapurahalla uusia lääketieteellisiä magneettikuvaustekniikoita. Kuva- ja tekstiilitaiteilija Johanna Pöykkö (kuva: Pyry Pöykkö) tekee tekstiilipohjaisia installaatioita ja veistoksia. Hän tutkii töillään olemista tässä ajassa. Kuvassa vasemmalla otos Käännöksiä-teoksesta.

Rahasto vastaanotti ennätykselliset 632 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 41 hakijalle.  Kärkihankkeena myönnettiin 80 000 euroa dosentti Mika Nevalaisen, lääketieteen tohtori Jyri Järvisen ja filosofian tohtori Olli Nykäsen uusia lääketieteellisiä magneettikuvaustekniikoita käsittelevään tutkimukseen.

28 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa taiteen maisteri Johanna Pöykkö ja kuvataiteilija Leena Kangas, molemmat taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen puolella koko vuoden työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Nita Mäenpäälle kansakoululasten luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja kehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön ja arkkitehti Anni Saviarolle väitöskirjatyöhön, joka käsittelee supistuvien kuntien yhdyskuntasuunnittelua.

Apurahoja myönnettiin myös kotiseututyöhön. Kirjailija Lauri Louekari sai 14 000 euron apurahan restaurointia käsittelevän teoksen toteuttamiseen. 22 500 euron suuruinen Taidetta kaikille apuraha myönnettiin kasvatustieteen maisteri Hanne-Maaria Ollankedolle, musiikkipedagogi Jari Karjalaiselle ja muusikko Pipsa Kurkiselle rytmimusiikki-workshopin järjestämiseen lastensuojelun sijaishuollossa.

Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein. Lisätietoja rahaston omilta sivuilta.

Tiina Vehkaperän 15 minuuttia -teos julkaistaan Oulussa 18.8. klo 17

Vehkaperä haastaa taiteen kokijat toimimaan tai tekemään valintoja teostensa äärellä, ja hänellä on kyky kääntää kokijoiden katseet välillä hätkähdyttäen. Vehkaperän taiteelliseen ilmaisuun kuuluu usein hienovarainen provokaatio, joka nousee esille varsinkin teosten nimien kautta ja saa meidät pohtimaan omaa paikkaamme maailmassa. Vuoden 2022 15 minuuttia -teos on kunnianosoitus omalle ajallemme, hetkelle, jonka taiteilija haluaa jokaisen kokijan ottavan itselleen.

Kuvanveistäjä Tiina Vehkaperä ammentaa ideoita maailmasta, ihmisistä, mytologiasta ja geologiasta. Taiteen lisäksi hän on aktiivinen vaikuttaja kuvataiteen kentällä. Vehkaperän taiteellinen työskentelyn on laaja-alaista, ja hänen tuotannostaan löytyy veistosten lisäksi muun muassa valo- ja performanssiteoksia. Myös yhteisötaiteen keinot ovat Vehkaperälle ominaisia tapoja työskennellä. Taiteilijana hän haastaa usein myös itsensä samalla kun taiteen kokijat.

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto lahjoittaa vuosittain maakunnan alueella julkisen taideteoksen eri paikkakunnille. Taiteilijan on kutsunut tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan rahaston taideostotoimikunta, johon kuuluvat taiteen asiantuntija Senni Kela, tuottaja, kuraattori Taija Jyrkäs sekä Oulun taidemuseon kuraattori Selina Väliheikki. Rahasto perusti kolmijäsenisen taideostotoimikunnan 1974. Vuosien 1975–2000 taidehankinnat olivat deponoituina kohteisiinsa, ja ne muutettiin lahjoituksiksi vuonna 2001. Vuodesta 2001 lähtien rahasto on lahjoittanut taideteoksen kunnalle tai yhteisölle, jonka kanssa yhteistyössä rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestetään. Lisäksi rahasto toteuttaa maakunnan kulttuurielämää edistäviä hankkeita.

Kaikki Pohjois-Pohjanmaan rahaston taidehankinnat löytyvät täältä.

Uusi julkinen taideteos Oulun Kanavarantaan: Kaija Hinkulan riemukas Kummeli juhlistaa merellistä Oulua

Uusi julkinen taideteos Oulun Kanavarantaan: Kaija Hinkulan riemukas Kummeli juhlistaa merellistä Oulua

Tänä vuonna taiteilijavalinnan tekivät Pohjois-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan jäsen, tuottaja, kuraattori, Taija Jyrkäs ja taideostotoimikunnan jäsen, kuraattori Senni Kela. Valinta oli kuraattorikaksikolle selkeä: “Kaija Hinkula on kiinnostava nuori oululainen tekijä, jonka valttina ovat rohkeus ja raikkaus, ja lisäksi hänellä oli selvä tahtotila lähteä luomaan uutta paikkasidonnaista teosta julkiseen tilaan, ennalta valittuun paikkaan ja sen ehdoilla”. Kuraattorikaksikko on kiinnostuneena seurannut Hinkulan työskentelyä maalaus- ja veistotaiteen rajapinnassa.

Hinkulan teos Kummeli kanavarannan tuntumassa tervehtii nyt niin ohi kulkevaa pyöräilijää kuin suistossa suppailijaakin. Värikäs teos sai alkunsa merellisestä Oulusta ja merimerkeistä. Taiteilijan kaupungin edustalla viettämä aika meloen ja suppaillen sekä talvisella jäällä kulkien synnytti ajatuksen taiteellisesta merimerkistä. ”Meri ja suisto ovat tärkeä osa oululaisten kaupunkitilaa, ja ne voitaisiin ottaa Oulussa yhä paremmin käyttöön”, Hinkula summaa. Perinteisesti kummeli on rannalle rakennettu, merenkulkuun tarkoitettu paikannuksen apuväline.  Hinkulan teos on valmistettu maalatuista teräsputkista.

Kaija Hinkula on Oulussa työskentelevä kuvataiteilija. Hänen tuotantonsa koostuu värikkäistä maalauksista sekä installaatioista. Hinkula on valmistunut kuvataiteilijaksi vuonna 2008 ja kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta keväällä 2021. Hänen teoksiaan on muun muassa Valtion taidekokoelmissa ja Oulun Taidemuseon kokoelmissa.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston Kärkihankeapuraha Maustetytöille

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Arkkitehtuurin emeritaprofessori Anna-Maija Ylimaulalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin hyväksi tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä. Ylimaula on pohjoispohjalainen kulttuurin monitaitaja, joka on toiminut menestyksekkäästi niin tieteen parissa arkkitehtina ja professorina kuin taiteen puolella kaunokirjailijana.

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti Oulun kaupungille 15 000 euroa taiteilija Kaija Hinkulan veistosinstallaatioteoksen ”Kummeli” hankintaan.

Apurahoja taiteelle ja tieteelle

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 549 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 49 hakijalle. Rahaston Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa muusikko Kaisa Karjalaiselle ja Maustetytöille taiteelliseen työskentelyyn uuden levyn parissa. 26 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa kirjailijat Pekka Jaatinen ja Pauliina Rauhala, molemmat romaanin kirjoittamiseen. Tieteen puolella koko vuoden työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Reetta Hämäläiselle laajennettujen fenotyyppien ekologista ja evolutiivista merkitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kasvatustieteiden maisteri Anniina Holapalle opettajaksi opiskelevien narratiivisia identiteettejä ja tunteita valokuvien kautta käsittelevään väitöskirjatyöhön. 10-vuotias musiikinopiskelija Lilja Haatainen sai Viuluakatemian kuluihin sekä 3/4-viulun ja jousen hankintaan 5 000 euron apurahan.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi myös useita apurahoja kotiseututyöhön. Filosofian tohtori Tuukka Perhoniemi työryhmineen sai 9 000 euroa Maakallan museohankkeen loppuunsaattamiseen ja yhteiskuntatieteiden maisteri Samppa Rohkimainen 13 000 euroa vienankarjalaisen kansanperinteen tallennus-, luettelointi- ja julkistamistyöhön. Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahoja myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt kolmannen kerran. Apurahan saivat muun muassa filosofian maisteri Tiina Laine osallistavan kulttuurikokemuksen toteuttamiseen hoivakodeissa (5 000 euroa) ja Sairaalaklovnit ry sairaalaklovnitoiminnan kehittämiseen (7 000 euroa).

Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein. Lisätietoja skr.fi/pp

Tammikuun haussa jaossa 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiinapurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.

Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.

Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.

Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi ennätysmäärän apurahoja

Luontokuvaaja Jorma Luhta

Valokuvaaja Jorma Luhdalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen ansioistaan luontokuvaajana, joka myös ottaa töissään kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen. Palkinto myönnettiin luonnon ”kauneuden tallentajalle, luontokuvauksen mestarille”.

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti Oulun kaupungille 15 000 euroa taiteilija Katja Iljanan visuaalisen monitaideteoksen ”Embody” hankintaan.

Apurahoja laajasti eri aloille

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 574 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 61 hakijalle. Tänä vuonna rahaston jakovaraa kasvattivat Marja-Leena Mujeen testamenttiin pohjaavat nimikkoapurahat, joita myönnettiin neljä, yhteismäärältään 57 000 euroa. Jakosummassa oli mukana myös erityinen Kulttuurirahaston koronatuki, jonka suuruus oli 23 000 euroa.

Rahaston Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa kuvataiteilija Pia Hentusen johtamalle neljän taiteilijan työryhmälle. Apuraha kohdistuu taiteelliseen työskentelyyn ja Täyttymys-näyttelyn järjestämiseen Tyrnävällä sijaitsevassa Pottuhallissa.

26 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa filosofian maisteri Lauri Moilanen suisidaalimurhaa rikollisuuden ilmiönä Suomessa käsittelevään väitöskirjatyöhön, kirjailija Essi Kummu romaanin kirjoittamiseen, kasvatustieteiden maisteri Kaisu Alamikkelä avoimen oppimisympäristön arkea ja uudenlaisen toimintakulttuurin muodostumista käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä taiteen maisteri Eija Ranta liiketaidetyöskentelyyn eri-ikäisten hailuotolaisten kanssa.

Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi myös useita apurahoja kotiseututyöhön. 10 000 euron apurahan sai muun muassa graafinen suunnittelija Ilpo Koskela hankkeeseen, jossa Oulun linnan historia herää eloon sarjakuvan sekä kuvituksen keinoin. Siikalatvan kunnalle myönnettiin 9 500 euroa hankkeeseen, jossa toteutetaan Hätämaan tietäjänä tunnetun Juho Luomajoen (1843‒1914) elämästä ja työstä kertova näyttely.

Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahat myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt toisen kerran. Apurahan saivat muun muassa musiikin maisteri Janne Jääskelä hoivamusiikkityön kehittämiseen Nivalassa ja Pyhäjärvellä (10 000 euroa) sekä musiikin maisteri Mika Ryhtä työryhmineen (8 000 euroa) hoitolaitoksiin ja vastaanottokeskuksiin suuntautuvan konserttikiertueen järjestämiseen. Apuraha myönnettiin myös Oulussa jo 15. kerran järjestettävälle Irish Festival of Oululle.

Tammikuun haku käynnistyi, jaettavana 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiinapurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen, paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikkeihin, näyttelyihin ja tapahtumiin.

Lisää joustoa apurahan käyttömahdollisuuksiin

Vuoden 2020 haussa apurahan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja joustoa on lisätty. Esimerkiksi, aiemmasta poiketen, apurahaa voidaan myöntää kokoaikaisen palkkatyön ohessa toteutettavaan tieteelliseen tai taiteelliseen hankkeeseen, joka ei liity varsinaiseen palkkatyöhön. Hankkeen suuruutta ei määritellä, mutta tällainen ns. puhdeapuraha voi olla korkeintaan 3 000 euroa henkilöä kohden.

Lisätietoa tammikuun hausta löytyy osoitteesta skr.fi/tammikuunhaku. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Tutustuthan myös maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeisiin.

Hakuaika päättyy maanantaina 10.2.2020 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfotilaisuus järjestetään torstaina 23.1.2020 klo 15.00–16.30 Intellin auditoriossa osoitteessa Seminaarinkatu 2, Kajaani. Tilaisuutta voi seurata myös suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme:

Pohjois-Pohjanmaan rahastolta apurahoja ensimmäistä kertaa pelialalle ja Taidetta hoitolaitoksiin -eritysapurahana

Taloust. professori, dekaani Mikko Puhakka sai Pohjois-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2019.

Taloust. professori, dekaani Mikko Puhakka sai Pohjois-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2019.

Professori Mikko Puhakalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen ansioistaan taloustieteen dynamiikan tutkijana ja taloustieteilijöiden kouluttajana. Juhlapuheen piti tietokirjailija, kolumnisti Risto Uimonen, joka kertoi, miltä meno Pohjois-Pohjanmaalla näyttää Rössypottuseuran aktiivin silmin etelästä katsottuna. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti vuosijuhlapaikkakunnalle Tyrnävälle 15 000 euroa Anna Matinlaurin teoksen ”Me” hankintaan.

Apurahoja eri aloille

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 560 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 55 hakijalle.

Työskentelyapurahoja myönnettiin muun muassa seuraaville: 18 000 euroa filosofian maisteri Merja Aakolle käsikirjoittamiseen; 24 000 euroa kasvatustieteen maisteri Jutta Karhulle optimismin psykologista kehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön, Fanny ja Yrjö Similän rahastosta; 24 000 euroa äänitaiteilija Sasu Ripatille sävellystyöhön ja 24 000 euroa terveystieteen maisteri Jenni Konttilalle sairaanhoitajien kohtaamaa väkivaltaa aikuispsykiatrisessa avohoidossa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Heikki Ruotsalaisen rahastosta.

Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa taiteilija, tutkija Kai Latvalehdolle. Apuraha kohdistuu uuteen ja rohkeaan hankkeeseen, ruotsinsuomalaisen kulttuurilähetystötoiminnan käynnistämiseen Oulussa.

Kotiseututyön apurahoja myönnettiin muun muassa kirvesmies Jarmo Mustoselle ja diplomi-insinööri Matti Hanhelalle. Mustoselle myönnettiin 5 000 euroa tukkilaisnäytösten valmisteluun ja esittämiseen ja Hanhelalle 5 500 euroa taivalkoskelaisen kyläsepänpajan kunnostamiseen. Pelialalle myönnettiin tukea Pohjois-Pohjanmaan rahastosta ensimmäistä kertaa. Pelisuunnittelija Johanna Verhiö sai 6 000 euron apurahan nuorille suunnatun tunnetaitopelin suunnittelemiseen

Myös Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt ensimmäisen kerran. Apurahan saivat muun muassa Lakeuden palveluyhdistys ry kehitysvammaisten henkilöiden orkesterin perustamiseen ja kiertuetoimintaan sekä luokanopettaja Maiju Marttinen vauvaperheille suunnatun Värivarpaat-projektin toteuttamiseen Oulun ensi- ja turvakodissa.