Lukuklaani lahjoittaa 50 kirjan paketin jokaiseen Suomen ala- ja yhtenäiskouluun

Ikätasoisesti kiinnostavia kirjoja tarvitaan jokaiseen kouluun! Siksi Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteinen Lukuklaani-hanke lahjoittaa kaikille Suomen ala- ja yhtenäiskoululle kirjapaketin ja siihen suunnitellun opettajan oppaan. Lahjoitus sisältää yhteensä yli 100 000 kirjaa 19:ltä eri kirjakustantamolta, ja sen arvo on miljoona euroa.

Kirjojen helpon saatavuuden lisäksi yhteinen, jaettu lukukokemus on tärkeä keino lasten lukemisen edistämiseksi. Lukuklaanin kirjapaketti ja sen mukana tuleva opettajan käsikirja innostaa lukemaan kirjoja lukupiirissä. Yhdessä lukeminen, kirjasta keskusteleminen, toisten kuunteleminen ja lukukokemuksen jakaminen yhteisöllistää lukemista ja innostaa myös niitä oppilaita, joille pitkien tekstien lukeminen yksin on vaikeaa.

Koulut saavat valita käyttöönsä mieleisensä 50 kirjan kirjapaketin, joka toimitetaan heille syyslukukauden 2018 alussa. Lastenkirjallisuuden ammattilaisten avulla valitut teokset on kohdennettu erityisesti 3.−4.-luokkalaisia lapsia ajatellen. Kaikissa kirjapaketeissa on sekä helppolukuisia kirjoja että haastavaa luettavaa taitaville lukijoille.

”Valitsimme kirjapaketteihin kiinnostavia, lukemaan innostavia teoksia mahdollisimman monipuolisesti kaunokirjoista aina tietokirjoihin. Teokset edustavat pääasiassa tuoretta lastenkirjallisuutta, mutta mukaan mahtuu myös muutama klassikko-teos”, kertoo Lukuklaanin ohjausryhmän puheenjohtaja kirjailija Jari Järvelä.

Kirjapaketin valinta tehdään Lukuklaanin verkkosivujen kautta osoitteessa www.lukuklaani.fi. Valintasivu on auki huhtikuun 2018 loppuun.

Kirjahankintojen takana oleva Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, jonka toiminta perustuu testamentteina ja lahjoituksina saatuihin varoihin.

Luettavaa suomeksi, ruotsiksi ja saameksi

Suomenkieliset koulut voivat valita yhden viidestä kirjapaketista. Teemoitetuista kirjapaketeista löytyy ihmissuhteita ja kasvutarinoita, eläinkertomuksia, huumoria ja hauskoja sattumuksia, seikkailukirjoja ja fantasiaa. Jokainen paketti koostuu kahdeksasta teoksesta, joita kutakin on lukupiiritoimintaa ajatellen viisi kopiota. Lisäksi kaikki paketit sisältävät kymmenen yksittäistä teosta. Yksi paketti sisältää yhteensä 50 kirjaa.

Ruotsinkielisille kouluille Lukuklaani tarjoaa oman 50 kirjan paketin. Se on koottu ruotsinkielisen lastenkirjallisuuden asiantuntijoiden toimesta, huomioiden hankkeen kohderyhmä, 3.−4.-luokkalaiset.

Lukuklaani on sopinut myös saamelaisalueen kouluille toimitettavasta kirjapaketista yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaisalueen koulujen paketti sisältää saamenkielisten opettajien valitsemat kymmenen yksittäistä kirjaa sekä lukupiirisissä käytettäviä suomenkielisiä teoksia. Saamenkielisissä kirjoissa on huomioitu koulujen opetuskielet, joita ovat inarin-, koltan- ja pohjoissaame. 

”Hienoa, että Lukuklaani muistaa kirjavalinnoissaan myös saamelaisalueen kouluja”, toteaa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoa johtava Ulla Aikio-Puoskari. ”Saamen kielen ja saamenkielistä opetusta antavat koulut saavat Saamelaiskäräjien julkaisemat oppimateriaalit ilmaiseksi. Lukuklaani laajentaa koulujen kirjavalikoimaa, mikä toivottavasti lisää myös saamenkielistä lukuharrastusta. Lukeminen kannattaa aina!”

Lukupiiriopas syksyllä 2018

Koulut saavat kirjapakettien yhteydessä myös opettajan käyttöön suunnatun Käsikirja Lukuklaanin lukupiireihin -oppaan. Opas on tehty nimenomaan Lukuklaanin kirjapaketteja varten: kuhunkin suomenkieliseen pakettiin löytyy käsikirjasta oma osionsa tehtävineen. Opettajan opas sisältää myös käytännön vinkkejä kirjallisuuden opettamiseen ja ohjeita lukupiirityöskentelyyn. Käsikirjassa on lisäksi kirjavinkkejä, joiden avulla lukemaan innostuneet voivat löytää lisää luettavaa mieluisasta aihepiiristä.

Opas toimitetaan kouluille printtiversiona syksyllä, jolloin se on mahdollista ladata myös digitaalisessa muodossa Lukuklaanin verkkosivuilta. Käsikirjan toteutuksesta vastaa äidinkielen opettajista koottu neljän hengen työryhmä.

www.lukuklaani.fi

Lasten lukemista edistävä, Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteinen, Lukuklaani-hanke lahjoitti 602 000 euroa ala- ja yhtenäiskoulujen koulukirjastoille.

Raha jaettiin koulukirjastojen kehittämiskisassa palkituille kouluille, joita 450 hakemuksen joukosta oli 281. Kisan kärkisijoille valittuja kouluja yhdistää niiden monikielisyys, kansainvälisyys ja kehittämissuunnitelmien luovuus.

Koulukirjastokilpailun 20 000 euron pääpalkinnon sai vantaalaisen Kaivokselan koulun idea sukellusvenekirjastosta ja 15 000 euron 2.-sijan palkinnon Etäkoulu Kulkurin e-kirjastoidea. Kuusi koulua palkittiin 10 000 euron palkinnolla. Lisäksi yli 270 koulua ympäri Suomen sai
1 000-5 000 euron palkinnon.

Yellow Submarine -idea toi 20 000 euron pääpalkinnon Vantaalle

Vantaalla sijaitseva Kaivokselan koulu palkittiin parhaasta hakemuksesta yhteensä 20 000 eurolla. Palkintosummalla Kaivokselan koulu voi toteuttaa koulukirjasto-unelmansa. ”Koulumme karu tila innosti lapsia suunnittelemaan sukellusveneen – koulukirjastosta tulisikin Yellow Submarine -tyylinen!”, kertoo Kaivokselan koulun opettaja Anne Tiermas. ”Oppilaistamme noin 25 % on monikielisiä, joten tarvitsemme myös erikielisiä lastenkirjoja tukemaan oman äidinkielen ylläpitoa. Koulumme on erittäin innoissaan Lukuklaani-kilpailun voitosta ja lapset odottavatkin jo suunnitelmien toteutusta.”

E-kirjastolla luettavaa suomalaislapsille maailmalla

Lukuklaani jakaa yhteensä kahdeksan suurempaa palkintoa, hakemuksellaan selkeästi erottuville kouluille. Ulkomailla asuville suomalaislapsille opetusta järjestävä Etäkoulu Kulkuri palkittiin 15 000 eurolla. ”Palkinnon turvin perustamme Unelmien Kulkurikirjaston, jossa ulkomailla asuvat oppilaat voivat lainata suomalaisia e-kirjoja ja innostua kirjoista ja lukemisesta: tavata kirjailijoita, kuulla kirjavinkkareita ja kirjoittaa omia tarinoita. Ennen kaikkea e-kirjasto mahdollistaa suomen kielen ja kirjallisuuden kursseilla työtavan, jossa oppilaat jakavat saman lukukokemuksen, keskustelevat kirjasta ja tekevät siihen liittyviä tehtäviä”, kertoo koulunjohtaja Tuija Tammelander.

Merkittävän 10 000 euron palkinnon saavat Pääskyvuoren koulu ja Varissuon koulu Turusta, Lohjalla sijaitseva Muijalan koulu, Keski-Palokan koulu Jyväskylästä, Karsikon koulu Joensuusta sekä Pohjois-Ritaharjun koulu Oulusta. Muiden palkittavien koulujen lista löytyy kokonaisuudessaan Lukuklaani-hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.lukuklaani.fi

Lukuklaanilta ilmainen kirjapaketti koululle syksyllä 2018

Lukuklaani-hanke jatkuu vielä syksyllä 2018, jolloin kaikki Suomen ala- ja yhtenäiskoulut saavat lahjoituksena kirjapaketin. Koulu voi valita mieleisensä kirjapaketin viidestä eri vaihtoehdosta, joiden sisällöt julkistetaan maaliskuun lopulla. Valinta tapahtuu Lukuklaanin verkkosivujen kautta osoitteessa www.lukuklaani.fi.

Lisätietoa

Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori Mikael Mäkitalo, etunimi.sukunimi@kopiosto.fi

Asiamies Juhana Lassila, etunimi.sukunimi@skr.fi

Facebook: @lukuklaani

www.lukuklaani.fi

Lasten lukemista edistävän Lukuklaani-hankeen koulukirjastokilpailuun osallistui 442 ala- ja yhtenäiskoulua ympäri Suomen. Suomen Kulttuurirahaston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston järjestämä kilpailu kannusti kouluja kehittämään tai perustamaan koulukirjastojaan. Lukuklaani tukee voittajakoulujen kirjastoja yhteensä puolella miljoonalla eurolla. Palkintojen saajat julkistetaan alkuvuonna 2018.

Kirjahankinnat ja viihtyisyys toivelistan kärjessä

Lukuklaanin kilpailuun tulleissa hakemuksissa koulukirjaston kehittämiseen tai perustamiseen haettiin keskimäärin 8000 euroa. Hakemuksessa kouluja pyydettiin määrittelemään, mihin mahdollisia palkintovaroja käytettäisiin. Uusien kirjojen hankintaan oli suunniteltu käytettävän keskimäärin 39% varoista ja koulukirjastotilan sisustamiseen 35 %.

Lukuklaanin yhteistyökumppaneihin kuuluvan Suomen Koulukirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Arja Kangasharju on mielissään tuloksesta. ”Tämä on hieno osoitus siitä, että koulut haluavat parantaa mahdollisuuksia perinteisen kirjan lukemiseen. Viihtyisä tila on myös monesti lukuintoon vaikuttava tekijä.”

Lapset mukaan suunnitteluun

Kilpailuhakemukseen oli mahdollista jättää myös vapaamuotoinen video- tai kuvaliite. Lasten valmistelemia mitä mielikuvituksellisimpia esityksiä tuli odotettua enemmän.

Jurvan yhtenäiskoulun videolla lapset kertovat haaveilevansa pörrömatoista, pallovaloista, eläinpatsaista ja tähtikuvioidusta katosta. Hauskoja ja jännittäviä kirjoja voisi lukea puun koloissa ja seinänsisäisissä luolissa tai vaikkapa riippumatossa. Opettaja Juha Yli-Hynnilän mukaan uuden koulukirjaston rakentaminen alkaisi kuitenkin yhteisillä siivoustalkoilla, jossa kartoitetaan, mitä vanhaa voidaan hyödyntää uudessa tilassa. ”Tulevaisuuden haaveenamme on monitoimitila, jossa voi harrastaa lukemisen lisäksi esimerkiksi lautapelien pelaamista.”

Vantaalaisen Kaivokselan koulun opettaja Anne Tiermas kertoo koulun karun tilan innostaneen lapsia suunnittelemaan sukellusveneen. ”Koulukirjastostamme tulisikin Yellow Submarine -tyylinen! Oppilaistamme noin 25 % on monikielisiä, joten tarvitsemme myös erikielisiä lastenkirjoja tukemaan oman äidinkielen ylläpitoa.”

Torniolaisen Kokkokankaan koulun opettaja Anitta Alarovan mukaan oppilaat valitsevat edelleen perinteisen kirjan kaverikseen e-kirjojen sijaan. ”Lapsilla on haaveena saada koulullemme kirjasarjoja jännitys- ja fantasiakirjallisuudesta aina huumorikirjoihin saakka.” Koulun videolla lapset toivovat koulukirjastoon myös lempikirjahyllyä, mattoja lattialle, säkkituoleja ja sarjakuvia.

Kirjalahjoitus syksyllä 2018

Lukuklaani-hankkeen takana olevat Suomen Kulttuurirahasto ja tekijänoikeusjärjestö Kopiosto haluavat varmistaa lukutaidon ylläpidon jokaisessa koulussa. Ala- ja yhtenäiskoulut saavat syksyllä 2018 kirjalahjoituksen, vaikka koulu ei olisi osallistunut koulukirjastojen kehityskilpailuun. ”Kirjalahjoituksilla pyritään vahvistamaan lukutaitoa ympäri Suomen. Kirjavalintojen takana on lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntijoita”, kertoo Lukuklaani-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jari Järvelä.

Lisätietoa

www.lukuklaani.fi

Mikael Mäkitalo, Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori, Kopiosto, etunimi.sukunimi@kopiosto.fi
 

Lasten lukemista edistävä Lukuklaani-hanke kutsuu koulut perustamaan tai kehittämään koulukirjastojaan. Ideat lukulinnojen rakentamiseksi palkitaan: jaossa on useampia muutaman tuhannen euron avustuksia sekä jopa 10 000−20 000 euron pääpalkinnot. Yhteensä koulukirjastoja tuetaan yli puolella miljoonalla eurolla. Tekijänoikeusjärjestö Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston kaksivuotisessa Lukuklaani-hankkeessa käytetään kaiken kaikkiaan 2 miljoonaa euroa lasten lukemisen edistämiseen.

”Haluamme Lukuklaani-hankkeessa kannustaa lapsia lukemisen pariin ympäri Suomen”, kertoo Lukuklaani-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kirjailija Jari Järvelä. ”Uskon, että tukemalla koulukirjastoja voimme tuoda kirjat eläväksi osaksi lasten arkea.”

Tuodaan lapset kirjojen keskelle

Lasten lukemisintoon vaikuttavat omasta lähipiiristä saadut lukemisen mallit ja lukemiseen varattava aika. Motivointina voidaan käyttää kirjavinkkausta, kirjailijatapaamisia ja erilaisia kampanjoita ja kisoja. Yhtä tärkeää on kirjojen saavutettavuus ja valikoima sekä viihtyisä ja innostava lukuympäristö. Tämä käy ilmi Lukuklaani-hankkeen keräämistä koulujen ideoista lasten lukemisen edistämiseksi.

”Lapset tulisi tuoda kirjojen keskelle”, sanoo Lukuklaani-hankeeseen ennakkoilmoittautuneen Aleksis Kiven peruskoulun opettaja Reeta Aarnio Helsingistä. ”Pitäisi rakentaa toimiva, houkutteleva koulukirjasto, jossa voi lukea, lainata, selata, pelata, jutella, hakea tietoa ja viettää aikaa.”

Koulukirjastojen merkitystä lasten lukemiseen innostamisessa korostavat myös asiantuntijat. ”Koulukirjasto varmistaa tasa-arvon. Lähikirjastoja on vähennetty, eivätkä kirjat ole yhtä lailla saavutettavissa kaikille”, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís. ”Jos lapsi ei pääse kirjastoon eikä kotonakaan ole kirjoja, koulukirjasto voi olla ainoa paikka, missä hän näkee kirjoja ja voi innostua niistä. Kirjojen lukeminen on suorin tie hyvään lukutaitoon.”

”Koulukirjastojen merkitys lasten lukuinnon herättelyssä on kiistaton”, kertoo Suomen Koulukirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Arja Kangasharju. ”Koulukirjasto-opettajalla on lisäksi merkittävä asema juuri kullekin lapselle sopivan lukemisen suosittelijana.”

Kilpailu avoinna lokakuun loppuun

Koulut voivat ilmoittautua mukaan Lukuklaanin kilpailuun lokakuun loppuun saakka. Kilpailussa ideoidaan oman koulukirjaston tai lukunurkkauksen perustamista tai kehittämistä eli oman lukulinnan rakentamista. Ideointi voi liittyä aineistojen hankintaan tai käyttämiseen, tilojen luomiseen tai viihtyisyyden lisäämiseen.

 ”Odotamme kouluilta erilaisia ja sytyttäviä ideoita”, sanoo varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen Kopiostosta. ”Mediaa koskevia rajoituksia ei hankkeessa ole, joten koulukirjastoihin hankittava aineisto voi vaihdella räpistä romaaneihin. On kuitenkin eduksi, jos koulu ja koulukirjasto rakentavat yhteistyötä esimerkiksi koulujen iltapäivätoiminnan, vanhempainyhdistyksen, yleisen kirjaston tai  kirjastoauton kanssa. Vielä parempaa olisi, jos yhteistyö rakentuisi odottamattomaan suuntaan, vaikkapa koulun liikuntakerhon kanssa.”

Lukuklaani haluaa kannustaa kouluja ottamaan lapsetkin mukaan ideointiin. Hakemuksen liitteenä voi olla oppilaiden kanssa yhdessä tehty video tai vaikkapa piirrustuksia.

Hakukaavake löytyy Lukuklaanin nettisivuilta www.lukuklaani.fi. Lukuklaani-hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ala- ja yhtenäiskoulut, erityisesti 3.−4.-luokkalaiset. Koulujen ideat palkitaan raadin esityksestä alkuvuonna 2018.

Lisätiedot

www.lukuklaani.fi | lukuklaani@kopiosto.fi

Mikael Mäkitalo, Lukuklaani-hankkeen projektikoordinaattori Kopiostossa, etunimi.sukunimi@kopiosto.fi

Suomen Kulttuurirahasto lahjoittaa yhdessä Kopioston kanssa kaksi miljoonaa euroa käytettäväksi koulukirjastojen perustamiseen ja kehittämiseen sekä kirjojen hankintaan ja lasten lukemisen tukemiseen kaikilla Manner-Suomen ala-asteilla. Lukuklaani-hankkeen taustalla on huoli suomalaislasten lukutaidosta ja sen kautta lasten syrjäytymisestä. Julkisessa keskustelussa on peräänkuulutettu lasten lukutaidon Pohjois-Karjala-projektia.

Suomalaislasten lukutaito heikkeni PISA-tutkimusten mukaan jyrkemmin kuin missään muussa OECD-maassa vuosien 2000 ja 2012 välillä. Samalla tyttöjen ja poikien välille on lukutaidossa kasvanut kuilu, joka on suurempi kuin muualla. Heikosti lukevat pojat, tytöt ja monikieliset oppilaat uhkaavat syrjäytyä lukemisesta. Erot sukupuolten välillä syntyvät jo alakoulussa, ja 9.-luokalla tytöt ovat lukemisessa puolitoista vuotta poikia edellä. PISA-tutkimuksessa 2015 lukutaidon lasku taittui ja kääntyi lievään nousuun. Edelleen kuitenkin joka kymmenes suomalaisnuori ei pääse lukutaidossa sellaiselle tasolle, että voisi jatkaa opintoja ja toimia yhteiskunnassa ilman ongelmia.

— PISA-tutkimusten mukaan lukutaito on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. Koska lukutaito on opiskelu- ja työelämässä selviytymisen perusedellytys, on riski, että huono-osaisuus tai syrjäytyminen periytyy. Se taas voi yhä syventää suomalaisten kahtiajakautumista, sanoo professori Riitta Pyykkö, Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja.

— Hyvä lukutaito on tärkein avain elinikäiseen oppimiseen ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen. On aika havahtua siihen, että kasvava joukko nuoria ei tavoita lukutaidon minimitasoa, kertoo PISA-tutkimuksista Suomessa vastaava professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Kulttuurirahasto on lähtenyt yhdessä Kopioston kanssa kokoamaan laajaa kansallista yhteistyötä lasten lukutaidon edistämiseksi.

— Tässä vaiheessa Kulttuurirahasto on tehnyt rahoituspäätöksen 1,4 miljoonan euron kaksivuotisesta Lukuklaani-hankkeesta, mutta olemme selvittämässä myös muita, vielä kauaskantoisempia toimia. Lasten lukutaidon edistämiseen, tyttöjen ja poikien välisen eron kuromiseen umpeen sekä heikompiosaisten perheiden auttamiseen voidaan vaikuttaa vain laajalla ja määrätietoisella kansallisella yhteistyöllä, kertoo Riitta Pyykkö.

Kulttuurirahaston ja Kopioston Lukuklaani-hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ala-asteet ja yhtenäiskoulut. Erityisesti huomiossa ovat 3.—4.-luokkalaiset ja pojat, vaikka hanke kohdistuukin kaikkiin ala-asteikäisiin. Hanke toteutetaan vuosina 2017 ja 2018, ja sen kokonaisbudjetti on kaksi miljoonaa euroa.

Lukuklaani jakautuu kahteen vaiheeseen: ensimmäisessä vaiheessa koulut voivat syyslukukauden 2017 alussa osallistua kilpailuun koulukirjastonsa perustamiseksi tai kehittämiseksi; parhaat ideat palkitaan. Valtaosa palkintorahoista käytetään kirjahankintoihin, mutta koulujen toivotaan myös kehittävän kirjastojaan toiminnallisiksi tiloiksi, joissa järjestetään esimerkiksi kirjavinkkausta tai teemaviikkoja.

— Opettajat ja lapset itse tietävät parhaiten, miten lukemista kouluissa edistää. Odotamme kouluilta erilaisia ja sytyttäviä ideoita. Mediaa koskevia rajoituksia ei ole – hankittava aineisto voi vaihdella räpistä romaaneihin. On kuitenkin eduksi, jos koulu ja koulukirjasto rakentavat yhteistyötä esimerkiksi koulujen iltapäivätoiminnan, vanhempainyhdistyksen, yleisen kirjaston tai kirjastoauton kanssa. Vielä parempaa olisi, jos yhteistyö rakentuisi odottamattomaan suuntaan, vaikkapa koulun judoseuran kanssa, sanoo varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen Kopiostosta.

Toisessa vaiheessa keväällä 2018 koulut voivat tilata lukupiiripaketin opetuksensa tueksi. Lukupiiripaketti sisältää kaikille kouluille noin 50 kirjaa ja myös opettajan pedagogisen materiaalin, jonka tarkoituksena on tehdä opettajalle mahdollisimman helpoksi lukupiirimetodin käyttöönotto. Lukupiirejä kutsutaan hankkeessa lukuklaaneiksi, joissa oppilaat ja koulut voivat jakaa lukukokemuksiaan ja kilpailla keskenään luetuista teksteistä. Kouluille tämä kaikki on ilmaista.

— Looginen ajattelu kehittyy parhaiten kaunokirjallisuutta lukemalla. Kaunokirjallisuus jättää aukkoja, jotka lukijan pitää itse täyttää. Lukemalla ihminen voi elää monta elämää ja oppia kirjojen henkilöhahmojen valinnoista, sanoo Rahaston hallituksen jäsen ja hankkeen aloitteentekijä, kirjailija Jari Järvelä.

Kulttuurirahaston ja Kopioston yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Opetushallitus, Suomen Luokanopettajat ry, Suomen Rehtorit ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Lukukeskus – Läscentrum ry, Äidinkielen Opettajain Liitto ry, Lastenkirjainstituutti ja Suomen Kuntaliitto. Suomen Koulukirjastoyhdistys ry on mukana arvioimassa koulukirjastojen kehittämissuunnitelmia, kokoamassa lapsia kiinnostavia kirjapaketteja sekä valmistelemassa opettajien pedagogista materiaalia.

— Uudet opetussuunnitelman perusteet korostavat monilukutaitoa ja elämyksellistä lukemista sekä nostavat esiin koulun kirjastotoiminnan kehittämisen. Tämän takia Lukuklaani-hanke sopii hyvin osaksi arjen koulutyötä ja myös yhdistämään eri oppiaineiden opetusta. Lukemalla kehittyvää kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa tarvitaan nykyään yhä enemmän, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

— Käytännön koulutyössä on tärkeää, että opettaja voi mahdollisimman helposti ja aikaa säästäen tarjota lapsille luettavaa, siksi kirjojen hankinta kouluille ja opettajan työtä helpottavat välineet ovat tärkeitä, kertoo Suomen Luokanopettajien puheenjohtaja Marko Jokinen.

— Perheiden lukutottumuksilla ja esimerkillä on suuri vaikutus lasten lukemiseen. Siksi kannustamme myös vanhempainyhdistyksiä kehittämään tapoja osallistua Kulttuurirahaston ja Kopioston hankkeeseen, sanoo Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Lukuklaani-hankkeen aikana Kulttuurirahasto ja Kopiosto valmistelevat yhdessä Helsingin yliopiston ja Opetushallituksen kanssa myös tutkimushanketta lasten lukemisesta.

— Lasten lukutaito on tärkeä kansallinen asia. Kannustamme muitakin tahoja tekemään töitä suomalaisten lasten lukutaidon edistämiseksi. Vain siten voimme saada aikaan lasten lukutaidon Pohjois-Karjala -projektin, sanoo Jari Järvelä.

Lukuklaani-hankkeen hallinnoista ja toteuttamisesta vastaa Kopiosto ry.

Lisätietoja:
Suomen Kulttuurirahasto, asiamies, apurahat ja kulttuuri, Juhana Lassila, puh. 040 517 8500
Suomen Kulttuurirahasto, hallituksen puheenjohtaja Riitta Pyykkö, puh. 050 430 4845
Suomen Kulttuurirahasto, hallituksen jäsen ja ohjausryhmän puheenjohtaja Jari Järvelä, puh. 040 837 7621
Kopiosto ry, varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen, puh. 040 722 8082
Opetushallitus, opetusneuvos, äidinkieli ja kirjallisuus, Minna Harmanen, puh. 029 533 1481
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, professori Jouni Välijärvi, puh. 050 567 7210
Suomen Luokanopettajat ry, puheenjohtaja Marko Jokinen, puh. 0400 723 267
Suomen Vanhempainliitto ry, toiminnanjohtaja Ulla Siimes, puh. 040 553 0981
www.lukuklaani.fi