Lapin rahasto jakoi 540 000 euroa – Tiedepalkinto Mauri Ylä-Kotolalle

Lapin rahaston apurahansaajia vuodelta 2019. Kuva: Arto Liiti

Lapin rahaston apurahansaajia vuodelta 2019. Kuva: Arto Liiti

Tieteen palkinto lappilaisen taiteen, tieteen ja koulutuksen kehittäjälle

Lapin rahasto jakaa vuorovuosina 10 000 euron suuruisen tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna oli vuorossa tiedepalkinto, joka myönnettiin Lapin yliopiston rehtorille, mediatieteen professori Mauri Ylä-Kotolalle. Ylä-Kotola on suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon teoreettisessa filosofiassa Helsingin yliopistossa 1998. Hän on luonut audiovisuaalisen mediatieteen pääaineen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja toiminut tiedekunnan professorina ja dekaanina sekä Lapin yliopiston rehtorina vuodesta 2006.

Ylä-Kotolalla on runsas, erityisesti filosofian ja mediatieteen kysymyksiin painottunut tuotanto. Hän on toiminut mm. Taideneuvostossa, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa ja Särestöniemen museosäätiön puheenjohtajana. Ylä-Kotola on edistänyt aktiivisella ja uraauurtavalla toiminnallaan lappilaisen taiteen, tieteen ja koulutuksen kehittymistä, vahvistanut Lapin kansainvälistymistä ja tehnyt tunnetuksi lappilaista kulttuuria ja elinkeinoelämää.

A.E. Nordenskiöldin stipendi opiskelijoiden työllistymistaitoja käsittelevään tutkimukseen

Master of Arts Imran Riaz Chohanille myönnettiin A. E. Nordenskiöld -stipendinä 24 000 euroa Lapissa opiskelevien työllistymistaitoja käsittelevään väitöskirjatyöhön. Chohanin tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, saavatko Lapin yliopiston opiskelijat opintojensa aikana riittävästi työelämän edellyttämiä monipuolisia tietoja ja taitoja oman alansa asiantuntijuuden lisäksi esimerkiksi viestinnässä ja esimiestyössä.

Kokovuotisia ja puolivuotisia apurahoja tieteelle

Mm. Marko Niemelä, Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Samuli Kontio saivat Lapin rahastolta apurahan. Kuva: Arto Liiti

Mm. Marko Niemelä, Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Samuli Kontio saivat Lapin rahastolta apurahan. Kuva: Arto Liiti

Kokovuotisen apurahan, 24 000 euroa, saivat mm. oikeustieteen maisteri Roosa Leväinen asevelvollisen oikeusturvaa kurinpitomenettelyssä käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Marko Niemelä Rovaniemen markkinoiden äänimaisemaa 1881-1930 käsittelevään väitöskirjatyöhön ja musiikin maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman Itä-Enontekiön joikuperinteen kartoittamiseen.

Apurahoja myönnettiin myös mm. kasvatustieteen maisteri Tiina Yrjänheikille Learning Study -tutkimusotetta opettajan työn kehittämisessä ja oppilaiden minäpystyvyyden arvioinnissa käsittelevään väitöskirjatyöhön ja Ph.D. Nafisa Yeasminille maahanmuuttajaoppilaiden hyvinvointia kouluyhteisössä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

Visuaalisen taiteen apuraha kahdelle taiteilijalle

Visuaalisten taiteiden kokovuotisia erityisapurahoja taiteelliseen työskentelyyn (24 000 euroa) myönnettiin kaksi kappaletta: Sanna Haimilalle ja Samuli Kontiolle.

Sanna Haimila (s. 1974) on torniolainen taidemaalari. ”Taiteessani käsittelen universaaleja teemoja henkilökohtaisista lähtökohdista. Aiemmin olen käsitellyt mm. surua, kuolemaa ja äitiyttä. Pääosassa on ihminen, useimmiten kuvaan kasvoja. Jokainen viiva ja siveltimen veto, tai se mitä pyyhin ja mitä jätän näkyviin, kertoo jotain minusta, tekijästä, tekemisen hetkellä.”

Samuli Kontio (s. 1975) on rovaniemeläinen taidemaalari. Hän on elävöittänyt Rovaniemen kaupunkikuvaa vuodesta 2007 asti graffitein ja muraalimaalauksin. ”Rovaniemi on pieni, mutta matkailullisesti merkittävä kaupunki. Se on osa sitä Suomi-kuvaa, jota tuhannet turistit vievät mukanaan kuvin ja kertomuksin omaan kotimaahansa. Arktinen talvi tekee kaupungista yksivärisen, joten kaikille avoimella taiteella on merkitystä sekä kaupungin asukkaille että matkailijoille.” Kontion tavoitteena on avata uusia näkökulmia arktiseen yhdistämällä mystikon maailmannäkemystä pop-maailman kuvastoon.

Tänä vuonna uutuutena pelit sekä Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahastosta olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa haettavina pelitaiteen alan apurahat sekä Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat. Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Timo Multamäelle myönnettiin apuraha globaalin maailman valtarakenteita käsittelevän lautapeliteoksen kehittämiseen. Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeita tuettiin kolmella apurahalla, mm. tanssitaiteen maisteri Marjo Selinin ja harmonikkataiteilija Tatu Kantomaan Meren yllä hiljaa yössä -tangokonserttisarjan järjestämiseen.

Maakunnan kärkihankkeille 50 000 euroa

Kemijoen kulttuurituki ry sai toisen vuoden apurahana 30 000 euroa Kemijokivarren kylien elvyttämiseen kulttuurin ja taiteen avulla. Apurahan turvin yhdistys tuottaa Karvalakkioopperan, jossa historiallinen dokumentaarinen aines yhdistyy nykymusiikkiin. Ooppera käsittelee kysymystä syyllisyydestä ja siitä, voiko luontoa, kulttuuria ja ihmisyyttä kohtaan tapahtuneen vääryyden antaa anteeksi. Kemijoen kulttuurituki -yhdistyksen tarkoituksena on nostaa lappilainen elämäntapa ja paikallisuus osaksi Lappiin suuntautuvan matkailun sisältöä.

Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry sai 20 000 euroa Hiljaisuus-festivaalin 10-vuotisjuhlaohjelmiston tuottamiseen. Vuonna 2010 perustetusta Hiljaisuus-festivaalista on muodostunut tärkeä osa suomalaista esittävän taiteen ja musiikin kenttää. Nykysirkuksen ja -musiikin lisäksi ohjelmistossa on mm. poikkitaiteellisia projekteja, työpajoja, pirtti-iltamia sekä Ounasjoen rannoille ja Kaukosen kylän raitille ponnahtavia performansseja. Vuonna 2019 festivaalin ohjelmistoon tekee mielenkiintoisen lisän Rovaniemellä järjestettävä Arktisen taiteen huippukokous, jonka yhteistyökumppanina se tarjoaa pohjoisen alueen taiteen vaikuttajille innostavaa taidesisältöä.

Tukea alueelliselle kulttuuritoiminnalle

Arktinen keramiikkakeskus sai apurahan IAC:n (International Academy of Ceramics) kansainvälisen keramiikkataiteen kongressin näyttelyiden järjestämiseen. Apurahoja myönnettiin myös mm. Nuorten LuontoClassic soi -tapahtuman ja Skábmakovat-elokuvafestivaalin järjestämiseen. Taidemaalari Helena Junttila ja työryhmä sai apurahan monitaiteisen Spirit of North -hankkeen toteuttamiseen, jossa suomalaiset ja japanilaiset taiteilijat käsittelevät ekokatastrofin syitä ja seurauksia taiteen keinoin. Toimittaja Risto Pyykkö sai apurahan Lapin valokuvauksen uranuurtajaa, Hildur Larssonia, käsittelevän teoksen kirjoittamiseen. Lappilaiset nuoret muusikot saivat apurahoja soitinhankintoihin, mm. Sonja Jussila huilun ja Jukka Nurmela kontrabasson hankintaan.

Yliopistonlehtori Tanja Äärelän vaikuttavan juhlapuheen löydät alta.

Tanja Äärelä piti juhlapuheen Lapin rahaston vuosijuhlassa 2019 aiheenaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Kuva: Arto Liiti

Tanja Äärelä piti juhlapuheen Lapin rahaston vuosijuhlassa 2019 aiheenaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Kuva: Arto Liiti

Lapin rahasto jakoi apurahoja 543 000 euroa

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto järjesti 50. vuosijuhlansa Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä 5.5.2018. Juhlassa jaettiin palkintoja ja apurahoja tieteelle ja taiteelle, yhteensä 543 000 euroa 51 hakijalle.

Lapin rahasto jakaa vuorovuosina 10 000 euron suuruisen tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna oli vuorossa ympäristö- ja kulttuuripalkinto, joka myönnettiin kahdelle ansiokkaalle toimijalle: Lapin lintutieteelliselle yhdistykselle sekä Lapin LUMA-keskukselle.

Hakemusten yhteenlaskettu summa yli 6,3 miljoonaa euroa

Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 432 hakemusta. Kaikkien hakemusten yhteenlaskettu summa oli yli 6,3 miljoonaa euroa. Taiteelle tuli enemmän hakemuksia kuin tieteelle. Taiteelle myönnettiin 32 apurahaa, yhteensä 280 000 euroa, ja tieteelle 18 apurahaa, yhteensä 244 000 euroa.

Ympäristöpalkinnot luonnon monimuotoisuuden puolustajille sekä tiede- ja teknologiakasvattajille

Lapin rahaston ympäristöpalkinnot myönnettiin Lapin lintutieteelliselle yhdistykselle (5 000 euroa) sen ansioista Lapin lintujen suojelijana ja monimuotoisuuden puolustajana sekä Lapin LUMA-keskukselle (5 000 euroa) tiede- ja teknologiakasvatuksesta ja elinikäisen oppimisen vahvistamisesta.

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen tavoitteena on edistää Lapin linnuston hyvinvointia ja suojelua. Yhdistyksellä on ollut aktiivista toimintaa vuodesta 1973 alkaen. Sen eri tapahtumat, kuten lintuharrastuksen peruskurssi, pihabongaus ja talvilintulaskenta ovat saaneet suuren suosion. Yhdistyksellä on monipuolinen tapahtumakalenteri www.lly.fi

LUMA-keskus Lappi kohdistaa ansiokkaan toimintansa erityisesti lapsiin ja nuoriin ja edistää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimista uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen avausten kautta. Keskus tukee opettajia elinikäiseen oppimiseen ja vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä. Se saattaa yhteistyöhön oppilaat, opiskelijat ja opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Sen yhteistyötahoja ovat myös lasten vanhemmat sekä yritysten ja muiden yhteisöjen henkilöstö.

Monipuoliseen, aktiiviseen ja innovatiiviseen toimintaan kuuluvat keskeisesti lasten ja nuorten kerhot ja leirit. www.ulapland.fi/FI/Yksikot/LUMA-keskus-Lappi

A.E. Nordenskiöld -apuraha pelejä ja saamelaisuutta käsittelevään tutkimukseen

Kasvatustieteen maisteri Outi Laitille myönnettiin A. E. Nordenskiöld -stipendinä 24 000 euroa pelejä ja saamelaisuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön. Laitin väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää saamen kielen ja kulttuurin hyödyntämisen mahdollisuuksia tietokonepeleissä ja etno-ohjelmoinnissa. Tavoitteena on tuottaa tarvittavaa tietoa pelillisyyden hyödyntämisestä arktisten alkuperäiskansojen kontekstissa. Kyseessä on pioneeritutkimus pelillisyydestä saamen kielen ja kulttuurin opetuksessa ja oppimisessa.

Visuaalisen taiteen apuraha Mari Oikariselle

Visuaalisten taiteiden kokovuotinen erityisapuraha (24 000 euroa) myönnettiin kuvataiteilija Mari Oikariselle taiteelliseen työskentelyyn. Mari Oikarinen (s. 1981) on rovaniemeläinen taiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Satakunnan AMK:sta vuonna 2008 ja taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta 2012. Oikarinen työskentelee kuvanveiston eri materiaalien, installaatioiden ja piirtämisen parissa. Hänen teoksensa rakentuvat usein toiston ja sarjallisuuden kautta. Työskentelyssään hän haluaa antaa tilaa hiljaisuudelle, epätäydellisyydelle ja jopa keskeneräisyydelle. Tällä hetkellä hän työstää kolmiulotteisia kirjontateoksia sekä yhdistää kirjontaa ja puuveistoa. Lisäksi hänellä on meneillään projekti Jokapäiväinen, jossa hän piirtää yhden piirustuksen joka päivä vuoden ajan. Oikarinen tutkii piirtämisensä muuttumista vuoden kuluessa. Samalla hän korostaa piirtämisen merkitystä itsenäisenä taiteellisen ilmaisun välineenä.

Kokovuotisia apurahoja kahdeksan kappaletta

Kokovuotisia apurahoja 24 000 euroa myönnettiin tänä vuonna peräti kahdeksan kappaletta. Kokovuotisen saivat myös yhteiskuntatieteiden maisteri Elisa Pelttari työhyvinvointia kuljetusalalla käsittelevään väitöskirjatyöhön, taiteen maisteri Mari Suoheimo kiertotaloutta ja liikkuvuutta Lapissa palvelumuotoilun näkökulmasta käsittelevään väitöskirjatyöhön, oikeustieteen maisteri Kaisa-Maria Kimmel terveydenhuollon priorisoinnin sääntelyä koskevaan väitöskirjatyöhön, oikeustieteen maisteri Jenni Päläs vertaisrahoitusta ja asiakkaan asemaa jakamistaloudessa käsittelevään väitöskirjatyöhön, hallintotieteiden maisteri Pauliina Jääskeläinen tanssi-liiketerapiaa organisaatioiden työhyvinvoinnin kehittämismenetelmänä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä lääketieteen lisensiaatti Karoliina Hulkko allergista herkistymistä Pohjois-Suomen aikuisväestössä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Puolivuotisia tieteen apurahoja myönnettiin mm. filosofian maisteri Niina Siivikon Suomen saamelaisten mediarepresentaatiota käsittelevään väitöskirjatyöhön ja filosofian maisteri Marju Rönkön kuvataiteilija Reidar Särestöniemen (1925-1981) tuotantoa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Tänä vuonna painotettiin erityisesti lasten ja nuorten lukemisenedistämishankkeita

Lapin rahasto toivoi tänä vuonna erityisesti hakemuksia lasten ja nuorten lukemisharrastuksen edistämiseen ja tukemiseen. Painotuksen ansiosta Lapin rahasto sai tähän teemaan liittyen viisitoista hakemusta.

Kasvatustieteen maisteri Riikka Kolarille myönnettiin apuraha lasten ja nuorten lukuinnon vahvistamiseen, kasvatustieteen maisteri Henna Leinoselle ja työryhmälle lasten- ja nuorten luku- ja kirjoitusharrastuksen edistämiseen, MLL Enontekiön yhdistys ry:lle lapsille suunnattujen työpajojen järjestämiseen, kasvatustieteen maisteri Eija Rahkolalle työryhmineen Pate valtaa Sompion –hankkeeseen, Sallan 4H –yhdistykselle lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen kirjastoympäristössä sekä teatteriRajalle Elävä tarinakirjasto –tapahtuman toteuttamiseen.

Maakunnan kärkihankkeille 50 000 euroa

Kemijoen kulttuurituki ry sai 30 000 euroa Kemijokivarren kylien elvyttämiseen kulttuurin ja taiteen avulla. Apurahan turvin yhdistys tuottaa jokivarren elämästä kertovan monologinäytelmän sekä saattaa alulle Karvalakkioopperan. Yhdistyksen tarkoituksena on nostaa lappilainen elämäntapa ja paikallisuus osaksi Lappiin suuntautuvan matkailun sisältöä. Pyrkimyksenä on vahvistaa paikallisen kulttuurin sisältöjä matkailussa ja nostaa paikallisyhteisö matkailun vastuulliseksi toimijaksi. Vuoden 1979 karvalakkilähetystöstä kertovaa oopperaa tullaan esittämään Rovaniemellä ja mahdollisesti myös muualla Lapissa ja Suomessa. 

Sodankylän elokuvafestivaali ry sai 20 000 euroa Sodankylän elokuvajuhlien Elokuvan ääni –erikoisohjelmiston tuottamiseen. Ensi kesän ohjelmistossa painotetaan äänitehosteiden merkittävyyttä osana kokonaisvaltaista elokuvaelämystä. Ohjelmisto on tässä laajuudessaan ainutlaatuinen ja avaa uuden näkökulman koko taiteenmuotoon. Ulkomaisia puhujia ovat mm. Foley-artisti ja äänisuunnittelija Nicolas Becker Ranskasta, ohjaaja Andrea Arnold Isosta-Britanniasta ja äänisuunnittelija Peter Albrechtsen Tanskasta.

Tukea alueelliselle kulttuuritoiminnalle

Paikalliselle kulttuuritoiminnalle myönnettiin useita apurahoja. Oranki Art ry sai apurahan Oranki Art 18 –ympäristötaidetapahtuman järjestämiseen. Apurahoja myönnettiin useille muillekin alueellisille tapahtumille, mm. Sirkus Taika-Aika ry:lle 15-vuotisjuhlanäytöksen järjestämiseen ja tanssija Janita Rantaselle Koko Lappikin tanssii –projektin tanssipajojen järjestämiseen.

Performanssitaiteilija John Courtille ja kuvataiteilija Elina Sipilälle myönnettiin puolivuotiset apurahat taiteelliseen työskentelyyn.

Lappilaiset muusikot saivat apurahoja soitinhankintoihin, mm. Pekka Niskanen klarinetin ja Ilkka Puputti käyrätorven hankintaan.

Lapin rahasto tuki myös kirjallisuutta, käännöksiä, näytelmiä, elokuvia ja tv-sarjoja. Apurahoja saivat mm. näytelmäkirjailija Janne Rosenvall taiteelliseen työskentelyyn, diplomikielenkääntäjä Kaija Anneli Anttonen saamelaisen nuortenromaanin suomentamiseen, filosofian tohtori Marko Kantomaa romaanin kirjoittamiseen ja medianomi Jussi Hiltunen TV-sarjan käsikirjoittamiseen.

Lapin rahasto toivoo hakemuksia lasten ja nuorten lukemista edistäville hankkeille

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahaston apurahojen hakuaika on 10.1.–9.2.2018. Rahasto jakaa tänä vuonna 543 000 euroa apurahoja lappilaisille tieteen- ja taiteenharjoittajille sekä maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja kulttuuritoimintaan.

Tänä vuonna apurahojen myönnössä erityisenä painopisteenä on lasten ja nuorten lukemisen ja sanataiteen edistäminen.

Apurahoja myönnetään yleisrahastosta sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista, joita tänä vuonna ovat Mikko ja Sirkka Jokelan rahasto, Suoma ja Veijo Kärjen rahasto, Lapin tutkimusrahasto, Längmanin Yrittäjärahasto I, Martti Miettusen rahasto ja Aino Yliruokasen rahasto.

Tieteisiin ja taiteisiin on mahdollista hakea kokovuotista apurahaa, jonka suuruus on 24 000 euroa. Laajoihin, maakunnallisesti merkittäviin ja tavanomaista suurem­paa rahoitusta vaativiin kärkihankkeisiin voidaan myöntää 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Visuaalisiin taiteisiin myönnetään ainakin yksi kokovuotinen 24 000 euron työsken­telyapuraha. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnetään vähintään 20 000 euroa. Lasten kulttuuri­toiminnassa tärkeänä pidetään lasten osallistumista toimintaan.

A.E. Nordenskiöldin stipendin tarkoituksena on edistää arktisen alueen tutkimus­ta, ja sitä voivat hakea kaikkien tieteen alojen tutkijat. Stipendi on 24 000 euroa, ja se myönnetään yhdelle henkilölle tai työryhmälle. M.S. Elo­maan rahastosta jaetaan 12 000 euroa saamelaisopiskelijoiden tukemiseksi.

Apurahaa haetaan verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/haku. Hakuaika päättyy perjantaina 9.2.2018 klo 16.00. Käsiteltäviksi otetaan vain hakemukset, jotka on jätetty rahastolle verkkopalvelussa määräaikaan mennessä. Hakuohjeet ja lisätiedot löytyvät osoitteesta www.skr.fi/mkr/la.

Tiedustelut:

asiamies Marjut Kuusisto, etunimi.sukunimi@skr.fi
sihteeri Tittamari Marttinen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Lapin satumaa -kirjoituskilpailu

Suomen Kulttuurirahaston Lapin maakuntarahasto ja Lapin Kirjallisuusseura ry julistavat satujen ja tarinoiden kirjoituskilpailun. Kilpailuun voivat osallistua kaikenikäiset Lapissa asuvat, Lapissa syntyneet tai Lappia tuntevat kirjoittajat, jotka haluavat kirjoittaa sadun tai tarinan, joka liittyy Lapin luontoon, Lapin elämisen olosuhteisiin tai Lapin kulttuurien erityispiirteisiin.

Kukin kirjoittaja saa osallistua enintään kahdella ennen julkaisemattomalla tekstillä, jonka pituus on 2–5 liuskaa (fonttikoko 12, riviväli 1,5). Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä, joka merkitään selvästi käsikirjoitukseen. Osallistumalla kilpailuun kirjoittaja antaa luvan tekstinsä julkaisuun Lapin Kirjallisuusseuran valitsemilla foorumeilla.

Kilpailutekstit toimitetaan 23.6.2017 mennessä joko sähköisesti osoitteella lappi(at)skr.fi tai tulostettuina osoitteella Suomen Kulttuurirahasto / Lapin rahasto, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi.

Jos toimitat tekstisi sähköpostitse, lähetä se/ne viestin liitetiedostoina pdf-muodossa. Jokaiseen liitetiedostoon merkitään kirjoittajan nimimerkki. Kirjoita nimesi ja yhteystietosi varsinaiseen sähköpostisaatteeseen.
Jos lähetät tekstit postitse, lisää kuoreen merkintä ”Lapin satumaa”. Ilmoita nimimerkkisi käsikirjoituksessa. Liitä mukaan samalla nimimerkillä varustettu suljettu kuori, joka sisältää kirjoittajan nimen ja yhteystiedot.

Kirjoituskilpailun voittajista päättää nelijäseninen raati, joka valitsee myös kirjassa julkaistavat sadut yhdessä kirjan toimittajan kanssa. Parhaat sadut ja tarinat palkitaan. Voittaja saa 1000 euroa, toiseksi tullut 600 euroa ja kolmanneksi sijoittunut 400 euroa. Raadin valitsemat sadut julkaistaan kirjana ”Lapin satumaa – satukirja Lapista”, joka julkistetaan Lapin rahaston kannatusyhdistyksen ja Lapin Kirjallisuusseuran yhteisessä tilaisuudessa Tornion kirjastossa marraskuussa 2017. Kirjan toimittaa kirjailija Tittamari Marttinen.

Lisätietoja:
Tittamari Marttinen, Lapin maakuntarahasto, puh. 050 3211 784, tittamari.marttinen(at)skr.fi
Pälvi Rantala, Lapin Kirjallisuusseura ry, sähköposti pilviranta(at)gmail.com
 

Poromerkit ja perimätieto kerätään tietokirjaan

– Lähdin kymmenvuotiaana paimeneen ja aloin myös merkitä poroja. Nyt olen hoitanut poroja 30 vuotta ja elämäni aikana olen ollut vain pari viikkoa muissa töissä, kertoo Hannu Magga, joka tutkii porojen merkinnässä käytettäviä sukumerkkejä ja tallentaa suullista poronhoitoperinnettä.

– Sain sukuperintönä kiinnostuksen poromerkkeihin. Ympärilläni on aina ollut paljon vanhuksia, joilta olen kuullut kertomuksia poronhoidosta, sellaista perimätietoa mitä ei kirjoista löydy.

Magga aloitti työnsä tutkimalla oman sukunsa käyttämien poromerkkien periytymistä. Siitä tutkimus laajentui ja nyt tutkittuna on 96 sukua.

Osan sukulaisuudesta kertovista samankaltaisuuksista näkee yhdellä silmäyksellä.

Perinteiset poronomistajien käyttämät tunnisteet, joilla porot merkitään, kertovat Maggan mukaan selvästi omistajien sukulaissuhteista.

Osan sukulaisuudesta kertovista samankaltaisuuksista näkee yhdellä silmäyksellä. Kullakin suvulla on oma merkkilinjansa, ja lasten käyttämät merkit ovat muunnelmia vanhempien sukulaisten merkeistä.

– Ei tarvitse katsoa kirkonkirjoista, kuka on kenellekin sukua, vaan sen näkee aivan selvästi merkeistä. Merkeistä löytyy sukuyhteyksiä Etelä-Ruotsia myöten, Magga selittää. Hän on jäljittänyt sukumerkkien periytymismekanismia useamman sukupolven taakse.

Kuva Hannu Maggan omista kokoelmista. Kuvassa Maggan isovanhemmat Oula Henriksen Magga sekä Saara Isakdatter Näkkälä  Kalkujärvessä 1930-luvulla.

Kuvassa Maggan isovanhemmat Oula Henriksen Magga sekä Saara Isakdatter Näkkälä Kalkujärvessä 1930-luvulla.

Tekeillä tietokirja

Maggan tarkoituksena on koota keräämistään tiedoista tietokirja. Siihen kuuluisi myös kartta, josta näkee missä mikäkin suku elää. Tutkittavaa riittää, sillä Norjan puolelta Magga ei vielä ole kerännyt tietoa.

– Työ tuntuu laajenevan joka päivä. Viimeksi viikko sitten löysin uuden sukuyhteyden.

– Lisäksi kirjaan tulee kertomuksia elämästä saamelaisalueella, omasta suvustani ja tuttaviltani sekä omia kokemuksiani.

Tärkeää on myös tieto porosta ja sen hoitamisesta, esimerkiksi siitä, miten poro reagoi erilaisiin säätiloihin.

– Vanhoilta ihmisiltä löytyy porosta paljon sellasta tietoa, mitä nykyään ei tunneta. Näiden tietojen tallentamiseen on nyt viimeiset hetket käsillä.

Kuvat Hannu Maggan omista kokoelmista. Viimeisessä kuvassa Maggan isovanhemmat Oula Henriksen Magga sekä Saara Isakdatter Näkkälä  Kalkujärvessä 1930-luvulla.

6.2. vietetään saamelaisten kansallispäivä. Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaiskokous.

Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat Hannu Maggan omista kokoelmista.