Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Kainuun kulttuurille 290 000 euroa

Hoitokunnan puheenjohtaja Arrigo Blom kertoo, että Kainuun rahasto painotti apurahoissaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia sekä taiteen saavutettavuutta Kainuun alueella. Apurahahakemuksia tuli yhteensä 130 ja haettu kokonaissumma oli reilut 2,2 miljoonaa euroa. Hakijamäärässä oli jonkin verran laskua viime vuoteen verrattuna. 

Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai arkkitehti Siiri Hännisen, fil. maisteri Laura Jurmun ja valtiot. kand. Maija Kovalaisen työryhmä koko perheen monitaidefestivaalin järjestämiseen Suomussalmen Soivassa metsässä. Viikonlopun kestoisessa tapahtumassa metsä täyttyy erilaisista musiikki-, ääni-, tilataide-, teatteri-, installaatio- ja performanssiteoksista. 

Kaksi näyttelijää lavalla ötökkäpuvuissa, etualalla näkyy lapsia takaapäin.

Vaara-kollektiiville myönnetyn apurahan turvin rakennetaan lastenkulttuuritila Leikkimön toimintaa sekä käynnistetään kesäteatteria Seminaarin Taidekampukselle.

Kulttuuriosuuskunta G-voima / Vaara-kollektiivi sai 16 000 euron apurahan lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidetoiminnan käynnistämiseen Seminaarin Taidekampuksella Kajaanissa. Keskeisenä tavoitteena on rakentaa esteetön ja saavutettava lastenkulttuuritila Leikkimö,  jossa on mahdollista järjestää monitaiteellista taidekasvatusta ja perhetoimintaa. 

Vaaleahiuksinen nainen vihreässä paidassa, taustalla vaalea seinä.

Väitöskirjatutkija Titta Kuorelahti tutkii simuloidun korkean paikan harjoittelun vaikutuksia rauta-aineenvaihduntaan sekä kestävyyssuorituskykyyn.

Kokovuotisia apurahoja myönnetään kolme. Kuvataiteilija Jaakko Heikkinen sai apurahan taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen. Heikkinen kuvaa 2020-luvun kainuulaista maaseutua ja elämää anonyymien henkilöiden kautta käyttäen pääasiallisena tekniikkanaan vesiohenteisia tussivärejä ja -kyniä. 

Liikuntat. maisteri Titta Kuorelahti tutkii väitöskirjatyössään simuloidun korkean paikan harjoittelun vaikutuksia rauta-aineenvaihduntaan ja elimistön tulehdustilaan eri ikäisillä kestävyysurheilijoilla. Tutkimukseen liittyvät mittaukset toteutetaan Vuokatin Sports Flats -kerrostalossa Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön laitteistolla.

Fil. tohtori Matti Leiviskän väitöksen jälkeinen tutkimus käsittelee Oulujärven ympäristön vanhinta asutusta ja nimistöä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Kainuun vanhimpia tunnettuja paikannimiä ja niiden tarjoamia tietoja Oulujärven ympäristön asutuksesta ja väestöliikkeistä ennen uuden ajan alkua.

Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin 7.5.2024 Suomussalmen Ruukinkankaan koululla. ”Paikkakunnan valinnalla ja päivämäärällä halutaan kunnioittaa Ilmari Kiannon 150-vuotisjuhlavuotta ja syntymäpäivää”, kertoo Kainuun rahaston päällikkö Susanna Jänkälä. Juhlapuheen tapahtumassa pitää suomussalmelaislähtöinen säveltäjä Osmo Tapio Räihälä aiheesta Kiannan jäällä ja musiikista vastaa bandoneontaiteilija Henrik Sandås.

Kaikki myönnetyt apurahat löydät täältä

Elias Lönnrot -mitali tanssija, koreografi ja performanssitaiteilija Reijo Kelalle

Vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali tanssija, koreografi ja performanssitaiteilija Reijo Kelalle voimasta ja herkkyydestä, elämänmittaisesta performanssista. 

Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä myönnettävän tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Kelan teoksia leimaa voimakas fyysisyyden läsnäolo, vahva ja suora vuorovaikutus yleisön kanssa sekä epäsovinnaisuus tanssin valtavirtojen ulkopuolella. Suomussalmella vuonna 1952 syntynyt Kela on tehnyt suurimman osan työurastaan vapaana taiteilijana. Reijo Kelaa on luonnehdittu uniikiksi pioneeriksi, joka on avannut monia väyliä ja siltoja tuomalla tanssin ulos perinteisistä tiloista. 

Kiertävässä ympäristökoulussa tutustutaan paikalliseen luontoon ja tutkijan työhön

Juliste, jossa piirretty koppakuoriainen.

Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahaston ja Kultturan kiertävässä ympäristökoulussa tutustutaan lähiluontoon uusista näkökulmista. Samalla opitaan uutta paikallisen luonnon lajistosta ja sen ekosysteemistä tieteen ja taiteen keinoin. Ympäristökoulussa tutustutaan myös siihen, millaista työtä tutkija tekee ja miten tutkittua tietoa ympäristöstä tuotetaan.

Ympäristökoulun pääkohderyhmänä ovat yläkouluikäiset kainuulaisnuoret, ja projekti kiertää syksyn aikana Kainuun kunnissa, osana nuorisotoimintaa tai koulupäiviä. Lisäksi kaikille avoimia ja maksuttomia ympäristökouluja järjestetään loka-marraskuussa Kajaanissa, Ristijärvellä ja Sotkamossa. Avoimiin päiviin ovat tervetulleita kaikenikäiset.

Avoimet ympäristökoulut:

  • 18.10. Kajaanin taidemuseolla klo 13–17: tutustutaan Suomen luonnonmetsiä käsittelevään Pohjoistuulen metsä -valokuvanäyttelyyn, minkä jälkeen kävellään Pöllyvaaraan. Omat eväät ja säänpitävät varusteet mukaan. Ilmoittautuminen 17.10 mennessä info@kulttura.fi 
  • 22.10. Ristijärven Saukkovaaralla klo 11–15: yhdessä tai yksin suunnistettavia taide-tiederasteja Saukkovaaran laella, kartat ja mehutarjoilu suksivuokraamosta. Säänpitävät varusteet mukaan.
  • 25.11. Sotkamossa, osana Lasten päivän tapahtumaa klo 10–14: Kultturan piste kirjaston lähellä, taide-tiederastit ulkona. Säänpitävät varusteet mukaan.

Kiertävä ympäristökoulu on Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahaston projekti, jonka vastaava toteuttaja on Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ry Kulttura. Ympäristökoulun ohjaajana toimii Tiina Hirvonen ja äänessä ovat myös eri alojen tutkijat.

Lisätietoja:

Mikko Nortela
Kainuun rahaston asiamies
mikko.nortela@skr.fi
040 705 9786

Tiina Hirvonen
Kultturan taiteilija-pedagogi
info@kulttura.fi
040 146 8273

Kainuulaiselle kulttuurille ja tieteelle 270 000 euroa

Mies katsoo kameraan vihreän oksan takaa.

Eino Saari kirjoittaa kolmiosaista teossarjaa kosketuksesta, kuuntelemisesta ja katsomisesta. Kuva: Minna Hyvönen

Maakunnallisia Kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Liikuntat. tohtori Jarmo Piirainen ja työryhmä saivat 24 000 euron apurahan tasapainon motorista kontrollia hiihdon aikana käsittelevään tutkimukseen. Tutkimukseen liittyvät mittaukset suoritetaan Vuokatissa, Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian laboratoriossa.

Toinen Kärkihankeapuarahan saaja on Työväen Näyttämöiden Liitto ry, jolle myönnettiin 20 000 euroa Pakko sanoa! -taidefestivaalin järjestämiseen Suomussalmella. Tapahtuma on järjestetty Teatteri Retikassa aiemmin jo neljä kertaa. Festivaali osoittaa, että korkeatasoinen taide elää ja saavuttaa katsojia myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Kokovuotisia apurahoja, summaltaan 28 000 euroa, myönnettiin kolme. Tieteen puolella apurahansaajana on fil. maisteri Tuuli Kumpula metsäpeuran Kainuun populaation vasakuolleisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Taiteissa apurahan saivat kuvataiteilija Johanna Laaja taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Eino Saari kaunokirjalliseen työskentelyyn. Saaren työstämän teoskokonaisuuden ensimmäinen osa Miehen kosketus on jo ilmestynyt ja toinen osa Kuuntelijat ilmestyy 2024. Apurahalla hän työstää trilogian päätösosaa, jonka aiheena on katsominen.

Kaksi ihmistä seisoo hiekassa ja valuttaa hiekkaa käsiensä välistä. Taustalla kuusimetsä.

Kia Immonen (vas.) ja Minna Palokangas toteuttavat HIEKKAA-teoksen, joka sijoittuu Sotkamon Hiekan harjulle. Kuva: Sari Immonen

Tiedettä ja sivistystä, tanssia ja sirkusta

Tieteiden puolella tuettiin tänä vuonna mm. arkeologiaa ja tähtitiedettä. Arkeologi, fil. maisteri Timo Muhonen ja työryhmä saivat 5 000 euroa karhunpeijaisrituaalipaikkojen arkeologiseen tutkimukseen ja sen tulosten esittelyyn Kainuussa. Kyseessä on suomalaiseen kansanuskoon ja suulliseen perinteeseen liittyvien tunnettujen karhunpeijaispaikkojen tutkimus. Ryhmä on tehnyt vastaavanlaisia tutkimuksia myös muualla Suomessa eri maakunnissa.  

Kajaanin Planeetta ry:lle myönnettiin 5 000 euroa tähtitornin laitteiston uusimiseen. Uudistuksen jälkeen tähtitorni on yleisöystävällisempi ja esteetön sekä palvelee paremmin tilaisuuksien järjestämistä. 

Myönnetyillä apurahoilla tuetaan maakunnassa asuvia tieteen ja taiteen tekijöitä, ja apurahoilla tehtävä työ kohdistuu kattavasti koko maakuntaan. Apurahojen ansiosta muun muassa tanssitaan Sotkamossa ja toteutetaan sirkusfestivaali Suomussalmella.

Tanssinopettaja Minna Palokangas ja koreografi Kia Immonen toteuttavat 10 000 euron apurahalla tanssillisen, visuaalisen ja luontokokemuksellisen teoksen Sotkamon Hiukan harjulla.

Mies valkoisessa pitkässä pidassa seisoo katsellen kameraan kädessään musta kansio.

Kulttuurintutkija, kirjailija Markku Nieminen sai Kainuun rahaston Elias Lönnrot -mitalin. Kuva: M-E kuva.

Monitaideyhdistys TipTop Walkers ry sai 10 000 euroa sirkusfestivaali M:n toteuttamiseen Suomussalmella. Koko perheelle suunnattu minisirkusfestivaali järjestetään Ämmänsaaressa. Idea tapahtuman järjestämiselle on tullut TipTop Walkersin perustajajäseneltä sirkustaiteilija Lassi Tauriaiselta, joka on kotoisin paikkakunnalta.

”Apurahoja haettiin sekä määrällisesti että yhteissummaltaan aiempaa enemmän. Lisäksi asiantuntijaraadit pitivät hakemusten tasoa viime vuosia korkeampana, etenkin tieteessä, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa”, kertoo Kainuun rahaston asiamies Mikko Nortela. Kainuun rahastoon tuli tänä vuonna yhteensä 163 apurahahakemusta, joiden hakusumma oli yhteensä lähes 2,4 miljoonaa euroa.

Elias Lönnrot -mitali Markku Niemiselle

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Elias Lönnrot -mitalin Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Niemiselle, ”Kalevalan kantajalle, eepoksen elävöittäjälle”. Nieminen on toiminut aktiivisesti Kulttuurikornitsan ja sittemmin Juminkeon taustalla ja tuonut siten esille Suomen vanhinta säilynyttä suullista perinnettä. Juminkeko on tärkeä Kalevala-tietouden keskus, jonka työ elää myös kansanmusiikkijuhla Sommelon taustalla. Kuhmo on Unescon kirjallisuuskaupunki pitkälti Juminkeossa tehdyn työn ansiosta.

Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin tänä vuonna 7.5.2023 klo 14 alkaen Kuhmo-talossa. Juhlapuheen pitää yliopistonlehtori, dosentti Katriina Siivonen aiheesta Aineettoman kulttuuriperinnön voima.

Kainuun rahastolta yli 200 000 euroa Kainuun tieteelle ja taiteelle

Kärkihanke-apuraha (40 000 euroa) myönnettiin kapellimestari Ari Tammiselle, kasvatustieteen maisteri Sanna Harjulle ja musiikkipedagogi AMK Laura Matilaiselle SoulFun -rytmimusiikkikiertueen järjestämiseen Kainuussa.

– ­Apuraha parantaa lasten ja nuorten rytmimusiikin opiskelun saavutettavuutta todella merkittävästi näillä kulmilla, jossa välimatkat ovat pitkiä. Suurin osa lapsista ja nuorista ei ole koskaan päässyt kokemaan suuren orkesterin esiintymistä muutoin kuin median välityksellä, eikä pelkästään harrastusmahdollisuuden tarjoaminen aina riitä musiikkiharrastuksesta kiinnostumiseen. Lapsen ja nuoren tulee kokea kulttuurinen elämys paikan päällä, kertoo Tamminen. Hänen mukaansa näin suurella kainuulaisella ammattilaiskokoonpanolla tämän mittaluokan rytmimusiikkikiertuetta oheistoimintoineen ei ole aiemmin toteutettu.

Fil. maisteri Matias Rusanen Islannissa Reykjavikin yliopistossa tutkimusvierailulla.

Fil. maisteri Matias Rusanen Islannissa Reykjavikin yliopistossa tutkimusvierailulla.

Taidetta Kaikille -apurahana myönnettiin 20 000 euroa teatteritieteen maisteri Heikki Törmille ja työryhmälle mielenterveyspalveluiden piirissä olevien nuorten ja nuorten aikuisten taidetyöpajoihin ja monitaiteisen esityksen valmistamiseen. Taidetta Kaikille -apurahalla pyritään ennen kaikkea tukemaan niiden ihmisten taidekokemuksia, jotka muuten jäävät helposti kulttuuritarjonnan katvealueille.

Kokovuotisen apurahan suuruus on 26 000 euroa. Taiteen kokovuotisen apurahan sai taiteen maisteri Heidi Kilpeläinen.

– Tunnen suurta kiitollisuutta saamastani apurahasta. Tuki on erityisen merkityksellinen tähän elämänvaiheeseen. Se resonoi esi-äitien ja -isien, sekä juurille paluun voiman ja kannustuksen kanssa. On kunnia saada Kainuun rahaston tuki, Kilpeläinen toteaa onnellisena.

Tieteen kokovuotinen apuraha myönnettiin fil. maisteri Matias Rusaselle puettavia ja älykkäitä aivosähkökäyrän mittaustekniikoita unihäiriöiden seulonnassa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Rusasen apuraha myönnettiin Elina, Sofia ja Yrjö Arffmanin nimikkoapurahana.

Nimikkoapurahan Kajaani Oy:n rahastosta saivat tait. maisteri Katariina Guthwert ja työryhmä, joille myönnettiin 5 000 euroa Kainuun kaoliini -näyttelyn ja keramiikkafestivaalin järjestämiseen, sekä terveystieteen maisteri Paula Piirainen muistisairauksia käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen, 13 000 euroa.

Kaikkiaan rahastolta haettiin avustuksia yli 2,1 miljoonalla eurolla. Myönnöissä pyrittiin löytämään tasapaino mahdollisimman monen hankkeen tukemisen ja toisaalta riittävän suurien yksittäisten apurahojen myöntämisen välillä. Kaikki Kainuun myöntämät apurahat löytyvät täältä.

Elias Lönnrot -mitali Tuula Tikkaselle

Tuula Tikkanen sai Kainuun rahaston Elias Lönnrot -mitalin vuonna 2022. Kuvat: Risto Mäläskä

Kuva: Risto Mäläskä

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myöntää Elias Lönnrot -mitalin Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä Tuula Tikkaselle, ”monen juhlan laatijalle, suven runon vaalijalle”.

Tuula Tikkanen on tehnyt pitkän uran kulttuuri- ja tapahtumapäällikkönä Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsässä. Hän on myös Kajaanin Runoviikon tapahtumapäällikkö, ja oli perustamassa vuonna 1991 ensimmäisen kerran järjestettyä Kajaani Tanssii -festivaalia.

Kaukametsän monipuolisen kulttuuritarjonnan kautta Tikkanen on vaikuttanut kainuulaisten kulttuurin harrastajien ja kuluttajien elämään ”vauvasta vaariin”. Kajaanin keskeisten kulttuuritapahtumien järjestäjänä Tikkanen on ollut osaltaan vahvistamassa myös Kainuun vetovoimaa kiinnostavana matkailu- ja kulttuurikohteena.

Tuula Tikkanen on tapahtuma- ja kulttuurialan vahva ammattilainen, joka suunnittelee, varaa, järjestää, seuraa budjettia ja hoitaa jälkityöt – itsestään numeroa tekemättä, luotettavasti ja tarvittaessa luovasti soveltaen.

Mikko Nortela Kainuun rahaston asiamieheksi

Kainuun rahaston asiamiehenä vuodesta 2008 lähtien toiminut Antti Toivanen on muuttanut pois maakunnasta aloitettuaan syyskuussa Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtajana.

– Mikko Nortelalla on laaja ja monipuolinen kokemus kulttuurialalta. Myös tutkijoiden ja tieteen tekijöiden maailma on hänelle tuttu. Mikko Nortelalla on hyvät verkostot sekä maakunnassa että sen ulkopuolella, ja erinomaiset valmiudet tarttua tähän kiinnostavaan ja monipuoliseen tehtävään, Kainuun rahaston puheenjohtaja Raija Juvonen sanoo.

Asiamiehen työparina maakuntarahaston asioita hoitaa sihteeri, kulttuurituottaja AMK Piia Julkunen.

Kainuun rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17:sta maakuntarahastosta. Rahasto tukee oman maakuntansa alueella tehtävää kulttuurityötä jakamalla vuosittain apurahoja ja palkintoja.

Kainuulainen satukirja on valmistunut

Kainuulaisen satukirjan on kuvittanut Sari Hiltunen

Kainuun rahaston asiantuntijatyöryhmä valitsi noin sadasta sadusta, tarinoista ja lauluista julkaistavat tekstit. Kirjan väljänä teemana on kainuulaisuus kasvuympäristönä, identiteettinä ja mielikuvituksen lähteenä. Kaikki kirjan toteuttajat kirjoittajien lisäksi ovat kainuulaisia ja se painettiin kainuulaisessa painotalossa.

Kainuulainen satukirja sisältä 33 uutta kainuulaista satua, lorua ja laulua. Se on nelivärikuvakirja ja se tarkoitettu esikouluikäisille (5-6 vuotiaat). Teos on lahjoitettu kaikille Kainuun esikoululaiselle. Lisäksi teosta on jaettu mm. Kainuun kirjastoihin, julkisiin tiloihin kuten neuvoloille, sairaalaan sekä perhepalvelukeskuksiin ja järjestöille. Se sopii hyvin luettavaksi yhdessä vanhempien/sisarusten kanssa.

– Kainuun kulttuurirahaston painopistealueita ovat nuoret, yhteisöllisyys sekä maakunnan vahvuudet. Oman toiminnan hankkeiden lisäksi nämä ovat ohjanneet myös apurahojen kohdentamista, kertoo Kainuun rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Raija Juvonen.

– Satukirja –hankkeen tavoitteena on ollut tuoda näkyvyyttä Kainuun lapsille ja lastenkulttuurin saavutettavuudelle sekä kannustaa esikouluvaiheessa olevia lapsia lukemaan ja lapsiperheitä kirjojen maailmaan. Hanke on antanut myös kainuulaisille kirjoittajalle mahdollisuuden saada uusia tekstejään satukirjaan ja nuorten lukijoiden käsiin. Hanke edistää ja vahvistaa osaltaan kainuulaisen kulttuurin elinvoimaisuutta. Kainuun rahaston omalla hanketoiminnalla olemme halunneet tukea ja innostaa taiteilijoita.

  • Kirjan on toimittanut Tittamari Marttinen.
  • Kirjan on kuvittanut Sari Hiltunen ja graafisen muotoilun on toteuttanut Teemu Sirviö.
  • Kirjan on painanut Kajaanin Offsetpaino Oy.
  • Kirjan työryhmään ovat kuuluneet Arrigo Blom, Ari Koistinen ja Sinikka Rantalankila sekä Kainuun rahaston asiamies Antti Toivanen.

Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahasto on saanut Suomen Kulttuurirahastolta hankkeelle erillisrahoitusta 29 500 €.

Kainuun rahaston apurahat jaettu

Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan ”Hyppyjä, hoppia ja hiljaa hiipimistä” -tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen.

Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen.

Taiteen apurahoja jaettiin 20 ja tieteen apurahoja viisi. Kärkihankeapurahat, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin kahdelle hakijalle. Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan ”Hyppyjä, hoppia ja hiljaa hiipimistä” -tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen. Hanke tarjoaa kainuulaisille lapsille ja nuorille ala- ja yläkouluissa laaja-alaista oppimista tanssin kautta.

Toisen kärkihankeapurahan sai Kainuun lasten- ja nuorten kulttuurikeskus ry (Kulttura) Kainuun kuntiin suuntautuvaan ”Korpien kummitaiteilijat” -hankkeeseen. Kulttura kartoittaa ja valitsee Kainuuseen viisi  kummitaiteilijaa, jotka toteuttavat Kainuun kuntiin taidetoimintaa sekä kehittävät kuntien kanssa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat varhaisnuoret.

Tieteessä myönnettiin kaksi kokovuotista apurahaa. Fil. maisteri Antti Pöllänen sai apurahan metsäpeuran muuttuvaa ympäristöä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Luonnont. kand. Matias Rusaselle myönnettiin apuraha puettavia ja älykkäitä aivosähkökäyrän mittaustekniikoita unihäiriöiden seulonnassa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Taiteen puolelta kokovuotinen apuraha myönnettiin kuvataiteilija Mikko Raassinalle lastenkirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen. Kaikki Kainuun rahaston apurahamyönnöt löydät täältä.

Kirsi Heikkiselle Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali

Artenomi Kirsi Heikkiselle Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali Kainuun rahastolta vuonna 2021.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on Kainuun rahaston aloitteesta myöntänyt Elias Lönnrot -mitalin artenomi Kirsi Heikkiselle ”kainuulaisen käsityöhengen vaalimisesta”.

Kirsi Heikkisen rakkaus käsityöhön syttyi jo 12-vuotiaana, jolloin hän ryhtyi kehittämään taitojaan erilaisilla käsityökursseilla. Vaatetus- ja tekstiilialojen suunnittelijaksi, artenomiksi, hän valmistui vuonna 1990. Vuosina 2005–2007 Heikkinen suoritti eMBA-koulutuksen.

Espe Oy:n palveluksessa 1990–1992 Heikkinen suunnitteli mm. kolme makuuhuonetekstiilimallistoa italialaisen muotisuunnittelija Laura Biagiotin lisenssin alla. Suomessa mallistot otti tuotantoonsa Familon. Tackla Finland Oy:n palveluksessa 1994–1998 Kirsi Heikkisen työ keskittyi urheiluun ja yritysmaailmaan.

– Tehtäväni oli haastava ja antoisa. Tackla valmisti urheiluasut Suomen jääkiekkoliigan joukkueille, Superpesikseen ja lukuisille yrityksille, hän kertoo.

Kirsi Heikkinen toimi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:ssä toiminnanjohtajana ja Kainuun Pirtti Oy:ssä toimitusjohtajana 2001–2019. Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry oli aktiivisesti mukana erilaisissa käsityöhankkeissa ja toteutti mm. saunaan liittyvän VASTA-hankkeen, jossa suunniteltiin ja valmistettiin kainuulaiseen saunaan liittyviä tuotteita ja palveluita. Vallattomasti villasta 2011 -hankkeessa pelastettiin kainuulaisten lampoloiden villoja poltolta ja kaatopaikoilta. Yhteistyö 14 eri lampaiden kasvattajan, Pirtin kehräämön sekä lukuisten käsityötaitajien kanssa johti puhtaaseen lampaanvillan tuotantoon. Vuonna 2002 Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry solmi sopimuksen Kuhmon kamarimusiikin kanssa ja perusti vuosittain myymälän Amati-musiikkikeskukseen. Tuotevalikoimassa oli pääasiassa kainuulaisten osaajien tuotteita.

–  Vuonna 2009 sain yhteydenoton Tanskan hovista. Hyrynsalmelainen käsityötaituri oli kutonut räsymattoja tyttärentyttärelle, ja hänen kauttaan mattojen kuvat esiteltiin kuningatar Margaretha II:lle, Kirsi Heikkinen kertoo. Tuon yhteydenoton tuloksena Kainuun käsityöyhdistyksessä valmistettiin Tanskan hoville 12 räsymattoa vuosina 2009–2013.

Kainuun Pirtti Oy:n kautta toteutettiin jo 1970-luvulta alkaen vientikauppaa ja tuettiin kainuulaisten käsityötaitajien työllistymistä. Vientimaita olivat mm. Japani ja Saksa, jonne vietiin ripsiraanuja, ryijyjä ja räsymattoja. Korona-aikana tutuksi tullut etätyöskentely toimi Kainuussa vuosikymmeniä, sillä tuotteiden malliohjeet- ja materiaalit toimitettiin taitaville tekijöille kotiin, jossa he valmistivat tuotteet valmiiksi asti. Tämä toi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:lle myönteistä julkisuutta.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Kainuun kesämuusikot 2021 -hanke etsii nuoria soittajia ja laulajia

Kesämuusikoiden varsinainen toimintakausi on heinäkuu 2021 ja harjoitusperiodit ovat touko-kesäkuussa. Tavoitteena on järjestää esiintymisiä kaikissa Kainuun kunnissa heinäkuussa 2021. Kesämuusikoille maksetaan vähintään 1200 € korvaus.

Kesämuusikoita haetaan avoimella hakumenettelyllä. Hakutiedot löytyvät oheisesta liitteestä. Tietoa hankkeesta levitetään myös mm. musiikkioppilaitosten ja kuntien sivistysjohtajien kautta.

Kesämuusikoiksi tullaan valitsemaan 6-8 muusikkoa/laulajaa ja mukaan voivat hakea 16-25 vuotiaat kainuulaislähtöiset tai Kainuussa asuvat oma-aloitteiset musiikin opiskelijat, harrastajat ja ammattilaiset. Musiikkityyli on vapaa.

Valintaa varten hakijoita pyydetään lähettämään hakemuslomake ja vapaamuotoinen soittonäyte oheisen OneDrive -linkin kautta 15.3. kello 16.00 mennessä. Jos hallitset useamman instrumentin, tuo se esiin hakemuksessa ja soittonäytteessä.

Lähetä soittonäyte ja hakulomake täältä.

Lisätietoja hankkeesta

Ohjausryhmän jäsenet:

  • Veikko Leinonen GSM  050 570 6577
  • Tapani Komulainen GSM 044 568 5881
  • Juho Hannikainen GSM 050 349 2859
  • Arrigo Blom GSM 050 030 1620
  • Joni Kinnunen GSM 044 511 9871

Tai Kainuun rahaston asiamies Antti Toivanen, GSM 050 327 7732

Tammikuun haussa jaossa 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.

Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.

Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.

Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Kainuun rahastolta ennätysmäärä tukea ja mitali Matti-Jussi Pollarille

Versova Puu ry sai Kainuun kärkihankeapurahan 20 000 euroa vuonna 2020 nuorten elokuvatoiminnan toteuttamiseen. Kuva: Versova Puu

Lahjaksi annettu-lyhytelokuvan kuvauksista vuodelta 2009, kuvassa Kari-Pekka Vehkaoja ja Pinja Jylhänlehto. Kuva: Versova Puu ry

Kainuun rahasto sai Kulttuurirahaston Tammikuun haussa 197 hakemusta, ja apurahan saa 29 henkilöä tai työryhmää. Suuri osa apurahoista kohdistuu taiteilijaryhmiin ja tulee näin työllistämään merkittävän määrän taiteilijoita ja lisäämään yhteisöllisyyttä. 

Kärkihankeapurahat, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin kahdelle hakijalle. Sinfonietta Lentuan kannatusyhdistys ry sai 20 000 euroa kansainvälisen konserttitoiminnan toteuttamiseen Kainuussa ja Versova Puu ry niin ikään 20 000 euroa nuorten elokuvatoiminnan toteuttamiseen.

Puolangalle suunniteltu vuosijuhla 7.5.2020 jouduttiin perumaan, mutta vuoden 2021 vuosijuhla on tarkoitus järjestää Puolangalla.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Matti-Jussi Pollari saa Kulttuurirahaston H. G. Porthan -mitalin

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt H. G. Porthan -mitalin kauppat. kand. Matti-Jussi Pollarille (s. 1950), ”Kuhmon hengen syvällisestä ymmärtämisestä, monipuolisesta kulttuurisesta osaamisesta”. Mitali oli tarkoitus luovuttaa Kainuun rahaston vuosijuhlassa Puolangalla 7.5.2020, mutta koronaepidemian vuoksi vuosijuhlaa ei tänä vuonna vietetä ja mitaliseremonia pidetään syksyllä.

Matti-Jussi Pollaria luonnehditaan sydänjuuriaan myöten kulttuurin, taiteen ja taiteentekijöiden syvälliseksi ymmärtäjäksi ja puolestapuhujaksi, tapahtumien toimeenpanijaksi ja monipuoliseksi harrastajaksi. Hän on tehnyt myös elämäntyönsä kulttuurin parissa. Pollari toimi Kuhmo-talon toimitusjohtajana sen perustamisesta 1993 eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2017 saakka. Lisäksi hän on ollut mm. Finland Festivals ry:n toiminnanjohtaja ja Kuhmon Musiikkiyhdistys ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen. Suomen Kulttuurirahaston Kainuun hoitokunnan jäsen Pollari oli 2004-2013, josta puheenjohtaja 2007-2012. Edelleen hän on Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja, Veikko Huovinen -seuran puheenjohtaja sekä Sinfonietta Lentuan intendentti. Lisäksi Matti-Jussi Pollari toimii aktiivisesti kunnallispolitiikassa. 

Eläkkeelle jäätyäänkään Pollari ei ole jättänyt Kuhmo-taloa vaan on mukana niin yleisönä, esiintyjänä kuin talkoolaisena pyrkien osallistumaan kaikkeen, mitä kulttuurin saralla vain on Kuhmossa tarjolla. (Etusivun kuva Matti-Jussi Pollarista: Tapio Kinnunen)