Etelä-Karjalan rahastolta palkinto ja yli puoli miljoonaa apurahoja tieteeseen ja taiteeseen

Palkinto professori emeritus Markku Lukalle

Professori emerita Markku Lukka

Kuva: Jani Kautto

Etelä-Karjalan rahaston palkinto luovutettiin ”tieteen soihdun kantajalle, geometrian kesyttäjälle” professori emeritus Markku Lukalle.

Karjalan Kurkjoen evakkoperheeseen syntyi Loimaalla 1946 pellavapää, joka sai kasteessa nimekseen Markku Juhani. Ujosta luonteestaan huolimatta maaseudun sylissä varttunut nuorukainen oli pohjattoman utelias ja tiedonhaluinen. Ystävyys kirjoihin syntyi jo ennen kouluikää ja lukuharrastuksesta oli hyötyä opintiellä. Kirjat vaikuttivat myös lapsuuden ja nuoruuden urheiluharrastuksiin. Kaikesta kiinnostunut miehenalku omaksui tietoa nopeasti ja suoritti luokka-asteita ikätovereitaan nopeammin. Oppikoulun nuori Markku aloitti vain kolmen kansakouluvuoden jälkeen ja ylioppilaaksi hän kirjoitti Loimaan yhteiskoulusta 1964.

Loimaalta opintie jatkui Turun yliopistoon, jossa Markku Lukka suoritti ensin fil. kandidaatin tutkinnon 1969 ja sen jälkeen fil. lis. 1971 ja fil. tohtorin tutkinnot 1974 pääaineena sovellettu matematiikka. Alavalinta ei ollut kaikesta kiinnostuneelle Lukalle itsestäänselvyys. Myös taidealan, suomen kielen ja kirjallisuuden sekä biologian opinnot vetivät puolensa mutta lopulta yliopistomatematiikan teoreettisuus vei voiton. Opetustehtävät oman opiskelun rinnalla antoivat ensimakua urapolusta yliopistolaitoksessa.  

Turusta urapolku jatkui Karjalan kunnaille, kun vuosi väitöksen jälkeen Lukka nimitettiin matematiikan ja sovelletun matematiikan apulaisprofessoriksi Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun. Yliopistoura jatkui monen vaiheen kautta kahteen rehtorikauteen 1998-2008 ja korkeakoulun nimi ehti vaihtua Lappeenrannan teknilliseksi yliopistoksi. Akateemisen uran lisäksi aikaa jakoivat useat luottamustehtävät. Toisen rehtorikauden päätyttyä Lukka palasi vielä osa-aikaisena eläkeläisenä hoitamaan aiempaa professorin virkaansa. Kokoaikaiset eläkepäivät alkoivat 2010.

Sanotaan, että eläkeaika avaa mahdollisuuden toteuttaa asioita, joita työaikana ei ollut mahdollisuutta tai uskallusta. Ja rohkeutta tarvittiinkin ilmoittautumisessa kansalaisopiston kuvataiteen peruskurssille, maalausharrastus kun oli ollut kauan haaveissa.

Lähinnä dementian lykkäämiseksi aloitin myös ranskan kielen opinnot vuonna 2011 ja lisäsin repertuaariin vuonna 2016 italian, Markku Lukka kertoo.

Vuosien myötä vahvistunut rakkaus kirjallisuuteen on myös ehtinyt kerryttää kotikirjaston teosmäärän yli kahdeksaan tuhanteen. Ja kirjastokäynnit kuuluvat edelleen Lukan arkeen. Monet harrastukset auttoivat järjestelemään arkea puolison kuoleman jälkeen.

Kansalaisopistossa käynnistynyt maalausharrastus vei kuitenkin Lukan mennessään. Myös nykyinen puoliso Leena löytyi maalausharrastuksen parista. Ensimmäisen yhteisnäyttelynsä pari piti Lemin vanhassa pappilassa kesällä 2016. Sittemmin yhteysnäyttelyitä on toteutettu jo useita. Maalaamisen ja lukuisten muiden harrastusten ohella iloa pariskunnan eläkepäiviin tuovat Lukan kuusi lastenlasta.

Hyppy! ry:n puheenjohtaja Katriina Honkanen. Kuva: Kimmo Virtanen

Hyppy! ry:n puheenjohtaja Katriina Honkanen. Kuva: Kimmo Virtanen

Apurahoja tieteeseen ja taiteeseen

Maakunnallinen Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin fil. tohtori Päivi Portaalle ja työryhmälle monialaisen tiede- ja teknologiakasvatustoiminnan käynnistämiseen Etelä-Karjalassa. Hankkeen aktiviteetteja toteutetaan Lappeenrannan korkeakoulukampuksella, lähialueen oppilaitoksissa, nuorisotoimen tiloissa ja verkossa.  

Taidetta kaikille -apurahan 20 000 euroa sai Hyppy! ry kehitysvammaisten Hyppy!-näyttämötaiteen tapahtuman sekä teatteri-ilmaisun koulutuksen järjestämiseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa näkemään, että jokaisen ihmisen tarina on arvokas ja jokaisella on jotain sellaista kerrottavaa maailmasta, jota itse ei ole tullut ajatelleeksi tai ei ole ymmärtänyt. Näyttämötaiteen tapahtuman lisäksi hankkeessa tarjotaan ryhmille koulutusta teatteritaiteen ja vuorovaikutuksen keinoin.

Kokovuotisia neljä, puolivuotisia kahdeksan

Kateryna Kryzhanivska

Kateryna Kryzhanivska.
Leea Siintamo

Leea Siintamo.

Kokovuotiset (12 kk) apurahat jakautuivat tasan tieteen ja taiteen kesken. Taiteen kokovuotisen apurahan saivat kuvataiteilijat Pauliina Heiskanen ja Tapio Mömmö. Tieteen kokovuotiset menivät M.Sc. Kateryna Kryzhanivskalle ja lääket. lis. Leea Siintamolle. Puolivuotiseen (6 kk) kokoaikaiseen työskentelyyn myönnettiin 8 apurahaa, kaikki taiteen eri aloille. Edellisten lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa.

Kuluapurahaa myönnettiin kahdelletoista yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Etelä-Karjalan E-urheilijat ry sai 15 000 euroa fyysistä ja digitaalista maailmaa yhdistelevän pelitapahtumaelämyksen toteuttamiseen ja Kotkaniemi-säätiö sr 10 000 euroa Kotkaniemi-foorumin järjestämiseen. Saimaan Nuorisoseurat ry järjestämää Lasten ja nuorten Kalenat 2023 -kansantanssifestivaalia tuettiin 7 000 eurolla ja Länsi-Saimaan 4H-yhdistyksen LMF 2022 -musiikkitapahtumaa 4 000 eurolla.

Taiteen osuus apurahoista oli 70 %. Eniten tukea saivat kuvataiteet (28 %), säveltaiteet (17 %) ja näyttämötaiteet (14 %). Tieteessä puolestaan eniten tuettiin humanistisia tieteitä (31 %), käyttäytymistieteitä (25 %) sekä yhteiskuntatieteitä ja lääketieteitä (16 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 19 ja keskikoko lähes 12 000 euroa.

Kaikki Etelä-Karjalan rahaston apurahansaajat löytyvät täältä.

Uudenmaan kulttuurille yli 1,25 miljoonaa euroa

Uudenmaan rahastolta apurahaa haki 2 875 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää lähes 54,5 miljoonan euron edestä. Apurahan sai 127 eli 4,4 % hakijoista. Apurahoista 41 kpl myönnettiin yksityishenkilöille vähintään puolivuotisina työskentelyapurahoina. Apurahan keskisuuruus oli 9 800 euroa.

Koska kilpailu Uudellamaalla on poikkeuksellisen kova, hoitokunta on päätynyt jakamaan apurahoja joka toinen vuosi, jolloin jaettavaa on kaksinkertainen määrä. Seuraavan kerran Uudenmaan rahaston apurahoja voi hakea Tammikuun 2024 haussa.  Uudenmaan taiteilijat voivat kuitenkin hakea apurahoja Suomen Kulttuurirahaston Keskusrahaston Lokakuun hauissa vuosina 2022 ja 2023.

Kärkihankeapurahan sai kaksi hanketta, joissa taidetta ovat tekemässä kehitysvammaiset tai muutoin erityisryhmiin kuuluvat ja joiden tavoitteena on tukea erityisryhmien osallisuutta sekä edistää heidän työllistymistään. Pertin Valinta sai 20 000 € Outsider Art Festivalin visuaalisen ohjelman järjestämiseen. Outsider Art Festival OAF on kaupunkifestivaali, joka tekee pioneerityötä marginaalissa toimivien taiteen tekijöiden oikeuksien puolesta ja kehittää uusia taiteen kuratoinnin, esittämisen ja tuotannon tapoja. Festivaalin visuaalisen taiteen ohjelman ovat kuratoineet Riina Noro, Milla Göös ja mentorit Pekka Elomaa ja Jani Leinonen ja se esitetään Helsingissä 12.8. –  21.8.2022, osana Helsingin juhlaviikkoja. OAF antaa äänen 14 outsider-taiteen tekijälle, joiden teokset ja elämäntarinat valtaavat julkisia kaupunkitiloja Pertin Valinnan galleriassa, HAMissa, Oodissa, Musiikkitalon mediaseinällä sekä metroasemilla. Teokset ovat esillä myös virtuaalisesti AR-galleriassa, jossa ne ovat nähtävillä vuoden loppuun asti. OAF-ohjelmaan voi tutustua festivaalin sivustolla www.outsiderart.fi.

Tanssija Sofia Johansson polven varassa. Kuva: Elisa Lejeune

Riina Hannuksela työryhmineen sai kärkihankeapurahan tanssielokuvatrilogian tekemiseen. Kuvassa tanssija Sofia Johansson. Kuva: Elisa Lejeune

Riina Hannuksela työryhmineen sai puolestaan 20 000 € tanssielokuvatrilogian tekemiseen. Työryhmään kuuluvat mm. kehitysvammaisten tanssiryhmä Ihanat sekä elokuvantekijä Kati Kallio. Elokuvatrilogian tavoitteena on tuoda näkyväksi sellaisia tanssijoita, joita harvemmin nähdään sukupolvensa edustajina. Elokuvat käsittelevät liikkeen ja sanattoman vuorovaikutuksen keinoin sitä, millaisia haaveita, unelmia ja toiveita näillä nuorilla marginalisoiduilla tanssijoilla on ja millaisina toimijoina nämä tanssijat haluavat tulla nähdyiksi.

Kolmatta kertaa jaossa olleiden Taidetta yhdessä -erityisapurahojen tavoitteena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista yhdenvertaisuutta sekä lisätä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin keinoin. Apurahojen avulla kerätään tänä vuonna tarinoita talteen ikäihmisten parissa, toteutetaan valokuvausprojekti muunsukupuolisten kanssa, tanssiprojekti vammaisten nuorten tanssijoiden kanssa sekä koululaisten kulttuuritapahtuma, jonka tavoitteena on pienentää kulttuuriryhmien välisiä jännitteitä.

Apurahojen avulla toteutetaan useita tapahtumia Uudellamaalla, kuten kesäkonsertteja Musiikkitalossa Helsingissä ja traktorin lavalla Lohjan saaristossa, kulttuuritapahtumia Porvoon Pensselitehtaalla,  Tuusulassa, Hangossa ja Lohjalla, jazz-festivaali Keravalla, kitarafestivaali Helsingissä, Sibeliuspäivät Loviisassa, kansainvälinen kuorofestivaali Tapiolassa sekä useita tanssi- ja teatterityöryhmien esityksiä.

Uudenmaan Kulttuurirahaston 15 000 euron palkinnon saa suomentaja Outi Menna

suomentaja Outi Menna. Kuva: Jon Menna

Kuva: Jon Menna

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myöntää vuosittain 15 000 euron kulttuuripalkinnon omalla alallaan ansioituneelle taiteilijalle. Vuonna 2022 tämän palkinnon saa ”maailmojen kääntäjä, sanojen sommittelun taituri”, suomentaja Outi Menna.

Espoolainen Outi Menna (s. 1973) on pitkän linjan laaja-alainen suomentaja, jonka pääkieli on ruotsi, ja muina käännöskielinä on norja ja tanska. Hänen kädenjälkeään ovat monien nykykirjallisuuden kärkinimien suomennokset – esimerkiksi Sara Stridsbergiä, Jonas Hassem Khemiriä, Karin Smirnoffia, Johannes Anyurua, Quynh Trania ja Peter Sandströmiä voimme lukea suomeksi, kiitos Outi Mennan vivahteikkaiden käännösten. Hän on myös kääntänyt suuren yleisön suosikkeja: Anne Holtia, Jo Nesbøa, Camilla Läckbergiä ja David Lagercrantzia. Menna taitaa myös lastenkirjallisuuden kielen: hänen käännöksiään ovat Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin suomalais-norjalainen Kepler-sarja sekä huippusuositut Martin Widmarkin Lassemaijan etsivätoimistot.

Kääntäminen on rajoitteiden taidetta. Alkuteos asettaa tiukan raamin, jonka sisään suomentaja alkaa tehdä omaa teostaan, omalla kielellään. Usein ajatellaan, että syvällinen vieraan kielen osaaminen on avain hyvään käännökseen. Näin ei kuitenkaan ole: hyvä kielitaito yksin ei riitä. Kieli pitää osata sijoittaa sen kulttuuriseen kontekstiin. Suomenruotsia ei käännetä samalle kielelle kuin riikinruotsia. Sanojen takana on maailma, joka kääntäjän pitää tuntea läpikotaisin. Ja tärkeintä kaikesta on oman äidinkielen taito.

Outi Mennan suomennostuotannon laajuus hämmästyttää ja hengästyttää. Hän on vuodesta 1998 alkaen kääntänyt toistasataa kirjaa. Lastenkirjan huumorista hän siirtyy suvereenisti Karin Smirnoffin karuun ja latautuneeseen, äärimmäistä tarkkuutta vaativaan perheproosaan tai Märta Tikkasen arjen keskellä syntyneisiin impressionistisiin kirjeisiin. Murhamysteerin lukija voi olla varma, ettei juonenkuljetus töksähdä outoihin sanavalintoihin, kun suomentajana on Outi Menna. Soljuva suomennos on lahja lukijalle.

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoina 969 000 euroa – mitali professori Timo Pukkalalle

Apurahansaajia on 63 (53 % rahasta tieteeseen ja 47 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 22 (13 tieteeseen ja 9 taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 10.

– Pohjois-Karjalan rahasto vastaanotti kevään haussa 491 apurahahakemusta, mikä kertoo kovasta hakupaineesta niin tieteen kuin taiteen suunnilta. Ilahduttavaa on, että maakuntarahasto on pystynyt tasaisesti kasvattamaan myönnettyjen apurahojen kokonaismäärää, joka lähestyy miljoonan euron rajapyykkiä, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.

Tieteen yhteishanke kielitieteen tutkimukseen

Lotta Aarikka, Hanna Lappalainen ja Sanna Aaltonen.

Väitöskirjatutkija Lotta Aarikka, suomen kielen professori Hanna Lappalainen ja sosiologian dosentti Sanna Aaltonen.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen yhteisenä kärkihankkeena myönnettiin sadan tuhannen euron apuraha professori Hanna Lappalaisen johtamalle tutkimushankkeelle, joka kohdistuu itäsuomalaisten kielellistä variaatiota sekä yhteiskuntaluokkaan ja eriarvoisuuteen liittyviin kokemuksiin.

”Kielellinen variaatio, yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuuden kokemukset Itä-Suomessa” on yhteiskuntatieteilijöiden ja kielentutkijoiden yhteishanke.

− Siinä tutkitaan pohjoiskarjalaisten ja pohjoissavolaisten kokemuksia ja havaintoja eriarvoisuudesta erityisesti kielenkäytön ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta, kertoo Hanna Lappalainen.

– Tavoitteena on tarkastella yhteiskuntaluokkaan, sosiaaliseen liikkuvuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia sekä sitä, miten ihmiset ilmentävät kielenkäytöllään omaa taustaansa, taustoittaan Lappalainen tutkimushanketta. Näitä teemoja tutkitaan sosiolingvistiikan ja sosiologian menetelmin. Aihe on tärkeä, sillä Suomessa kielen ja luokan suhde ei ole yhtä ilmeinen kuin monessa muussa maassa eikä siitä toistaiseksi ole juuri tietoa.

Aineistonkeruu toteutetaan kahdessa kaupungissa, Joensuussa ja Kuopiossa, ja kahdella maaseutupaikkakunnalla, Lapinlahdella ja Liperissä. Maaseutupaikkakuntien osalta tutkimus kytkeytyy aiemmin aloitettuun murteenseuruuhankkeeseen. Aineistonkeruussa keskeinen rooli on opiskelijoilla. Tutkimusryhmään kuuluvat sosiologian dosentti Sanna Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus), väitöskirjatutkija Lotta Aarikka (Turun yliopisto, siirtyy post doc -tutkijaksi Itä-Suomen yliopistoon) ja hankkeen johtaja, suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta (Joensuun kampus).

Suomen Kulttuurirahaston J.V. Snellman -mitali professori Timo Pukkalalle

Timo Pukkala

Timo Pukkala (s. 1954 Joensuussa) valmistui Helsingin yliopistosta ensin metsänhoitajaksi ja vuonna 1982 maa- ja metsätieteiden kandidaatiksi. Hän väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa vuonna 1988. Pukkalan englanninkielinen artikkeliväitöskirja käsitteli mäntyjen alueellisen jakauman vaikutusta puun paksuuskasvuun.

Työurallaan Pukkala on toiminut Joensuun (Itä-Suomen) yliopistossa assistenttina, yliassistenttina ja Suomen Akatemian tutkijana ennen nimitystään metsätalouden suunnittelun professoriksi vuonna 1992. Lisäksi hän toiminut asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeissa Nepalissa ja Laosissa.

Pukkalan tieteellinen tuotanto metsätalouden suunnittelun ja metsänhoitotieteen alalta on kansainvälinen, laaja ja laadukas. Hän oli vuonna 2020 Scopus-julkaisutietokannan pohjalta tehdyssä vertailussa maailman viitatuimpia metsäntutkijoita. Pukkala on osallistunut asiantuntijana aktiivisesti keskusteluun metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hän on ollut tiedotusvälineissä näkyvästi esillä metsän jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujana. Jatkuvassa kasvatuksessa metsän nuoremmat puut saavat kasvaa rauhassa varttuneen puuston suojassa, eikä metsää hakata paljaaksi. 

Hiljattain emerituksen rooliin siirtynyt Timo Pukkala on ollut pidetty ja selkeäsanainen opettaja ja jatkokoulutettavien ohjaaja metsätieteiden osastossa. Hänen klassikoiksi muodostuneista oppikirjoistaan Metsäsuunnittelun perusteet (1994) ja Metsäsuunnittelun menetelmät (2007) metsätieteiden opiskelijat ovat ammentaneet keskeisiä alan perustietoja.

Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat löytyvät täältä.

Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahapotti lähes 1,3 miljoonaa

Pirkanmaan rahaston vuoden 2022 juhlapuheen piti kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme. Voit lukea puheen täältä.

Pirkanmaan rahaston vuoden 2022 palkinto myönnettiin omistautuvalle virustutkijalle, terveen elämän edistäjälle, virologian professori Heikki Hyödylle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Suurin yksittäinen apuraha, 100 000 euroa, myönnettiin lääketieteen alalle, ja sen sai filosofian tohtori Minna Hankaniemi ja työryhmä tutkimukseen, joka käsittelee proteiinipohjaisen rokoteteknologian kehittämistä koronaviruksia vastaan.

Kulttuurikauppa Oy sai kärkihankeapurahan Ruovedellä sijaitsevan Vinhan kirjakaupan muuntamiseen monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi. Kuvassa Mikko Vartiainen ja Sami Vainio. Kuva: Sari Vartiainen

Kulttuurikauppa Oy sai kärkihankeapurahan Ruovedellä sijaitsevan Vinhan kirjakaupan muuntamiseen monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi. Kuvassa Mikko Vartiainen (vas.) ja Pasi Vainio. Kuva: Sari Vartiainen

Tänä vuonna jaettiin kaksi Kärkihanke-apurahaa, kumpikin 50 000 euroa: Hämeenkyrön FEStiwaalit ry sai apurahan Ihmiset Suviyössä -oopperan tuottamiseen ja Kulttuurikauppa Oy Ruovedellä sijaitsevan Vinhan kirjakaupan muuntamiseen monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi.

Tänäkin vuonna nimikkorahastot ohjasivat merkittävän osan apurahoista lääketieteen aloille. 

Lisäksi säveltaiteen edustajat menestyivät hyvin, ja apurahoilla tuetaan muun muassa erilaisia musiikkitapahtumia, soitinhankintoja, musiikkiopintoja sekä hankkeita, joissa dokumentoidaan alan historiaa.

Kuvataiteessa perinteisten maalareiden ja grafiikoiden rinnalle on noussut yhä enemmän hakijoita muiltakin aloilta, esimerkiksi sarjakuvataiteesta. Yksi sen alan edustajista on taiteen kandidaatti Jussi Pekka Ahonen (JP Ahonen), joka sai puolivuotisen työskentelyapurahan turvapaikanhakijoita käsittelevän dokumentaarisen sarjakuvakokoelman valmistamiseen.

Lasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitettu Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapuraha, 60 000 euroa, myönnettiin Tampereen Lastenklinikan tuki ry:lle laadukkaan lastenkulttuurin ja virtuaalihuvipuistoelämyksen kehittämiseen ja toteuttamiseen infektioherkille lapsille Taysin uudessa sairaalahuvipuistossa.

Apurahasumma jakautui tasaisesti tieteeseen ja taiteeseen

Kuvassa Hämeenkyrön FEStiwaalit ry:n hallitus: Saara Saarteinen (vas.), Jouni Rissanen (pj.), Suvi Leinonen (siht.) sekä Waltteri Torikka (vpj/taiteellinen johtaja). Kuva: Essi Leinonen.

Kuvassa Hämeenkyrön FEStiwaalit ry:n hallitus: Saara Saarteinen (vas.), Jouni Rissanen (pj.), Suvi Leinonen (siht.) sekä Waltteri Torikka (vpj/taiteellinen johtaja). Kuva: Essi Leinonen.

Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 168 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 23 494 421 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 165 kappaletta ja hakusumma 22 079 789 euroa.

Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhteensä 13, joista taiteen aloille 3. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 24, joista taiteeseen 6.

Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 37 apurahaa ja palkinto (yhteensä 665 500 euroa), taiteen aloille 56 apurahaa (625 500 euroa).

Suurin osa apurahanhakijoista ja -saajista on tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin kaikkiaan 11 pirkanmaalaiseen kuntaan.

Vuosijuhlan juhlapuhujana Juha Hurme

Perjantaina Tampere-talossa järjestetty juhla oli Pirkanmaan rahaston 60. vuosijuhla.

Ennen vuosijuhlan alkua Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Helena Hiilivirta avasi Talvipuutarhassa kuvataiteilijoiden Emmi Kallio ja Riikka Lenkkeri yhteisnäyttelyn Kohtaaminen puutarhassa. Emmi Kallio sai Pirkanmaan rahaston apurahan 2021 ja Riikka Lenkkeri 2020.

Juhlapuheen piti kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme otsikolla Sivistys on selviytymistä.

Juhlassa esiintyivät muusikot Jussi Uusitalo, Tuomas Tuomisto, Lauri Tuomisto, Anniina Oksman ja Paula Tervala sekä Jazzmuseo. Ennakkotiedosta poiketen Hilma Kolusen tilalla soitti musiikinopiskelija Sauli Aaltonen, ja hän esitti Ludwig van Beethovenin sävellyksen Pianosonaatti nro 1 f-molli op. 2/1, osa IV – Prestissimo.

Kaikki Pirkanmaan rahaston apurahansaajat löydät täältä.

Pohjois-Savon rahastolta yli 1,1 miljoonaa euroa tieteeseen ja taiteeseen

Kärkihankeapuraha, suuruudeltaan 100 000 euroa, myönnettiin yhteisesti Pohjois-Karjalan rahaston kanssa professori Hanna Lappalaiselle ja työryhmälle itäsuomalaisten kielellistä variaatiota sekä yhteiskuntaluokkaan ja eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia käsittelevään tutkimukseen. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä luokkaerot eivät ole Suomessa yhtä selvät kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa, ja niitä voi olla vaikea tiedostaa. Hankkeen toivotaan tuottavan tietoa, joka vähentää eriarvoisuutta ja voi osaltaan estää syrjintää. 

– Hankeidea on ollut vireillä jo pari kolme vuotta. Minua ja muutamaa muuta kielentutkijaa on pohdituttanut se, kuuluuko ihmisen sosiaalinen tausta hänen kielenkäytöstään ja millaisia uskomuksia kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteeseen liittyy, Lappalainen kertoo. 

Hankkeen taustalla on tutkijaverkosto, johon kuuluu kielentutkijoita ja yhteiskuntatieteilijöitä Itä-Suomen yliopistosta. Hanna Lappalainen toimii itse Joensuun kampuksella suomen kielen oppiaineessa, dosentti Sanna Aaltonen Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden laitoksella ja suomen kielen tohtorikoulutettava Lotta Aarikka siirtyy hankkeen alkaessa post doc -tutkijaksi yliopistolle.

Apurahoja monipuolisesti tieteelle ja taiteelle

Apurahahakemuksia jätettiin tänä vuonna yhteensä 541 (vuonna 2021 yhteensä 520). Kokovuotisten apurahojen määrä nousi edellisvuoden 13:sta 17 myöntöön. Puolivuotisia apurahoja myönnettiin yhteensä 18. Apurahoista 39, yhteensä 692 000 euroa, jaettiin tieteisiin. Taiteisiin myönnettiin 44 apurahaa, yhteensä 438 000 euroa.  Apurahojen keskisuuruus oli 13 000 euroa, mikä vastaa puolivuotisen apurahan summaa. Tänä vuonna jakovuorossa oli ensimmäistä kertaa Maija Makkosen nimikkorahasto, josta myönnettiin 7 apurahaa, yhteensä 78 000 euroa. Nimikkorahaston tarkoituksena on tukea tasapuolisesti tiedettä ja taidetta, painottuen lääketieteeseen, kuvataiteeseen ja arkkitehtuuriin.

Iida Valkonen, Kuopion Kuvataiteilijat ry vpj Maijariitta Karhulahti, Kuopion Kuvataiteilijat pj Marja Louni, Kuopion Taidemuseo, intendentti, Anna Vilkuna, Kuopion taidemuseo, johtaja

Kuopion Kuvataiteilijat ry:n varapuheenjohtaja Iida Valkonen (vas.) ja puheenjohtaja Maijariitta Karhulahti sekä Kuopion Taidemuseon intendentti Marja Louni ja johtaja Anna Vilkuna.

Lukuisten tieteen nimikkorahastojen myötä Pohjois-Savon rahasto on perinteisesti tukenut vuosittain kroonisiin kansansairauksiin liittyvää tutkimusta.

– Rahasto haluaa tukea sellaista tutkimusta, jossa pyritään selvittämään sairauden syntymiseen johtavia solu- ja molekyylitason tapahtumia, sairauksien diagnostiikkaa ja ennaltaehkäisyä sekä hoitoa, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Anitta Mahonen.

Tieteen puolelta kokovuotisen apurahan saivat esimerkiksi terveystieteiden maisteri Petrus Nuotio mm. veriplasman rasvahappokoostumusta itäsuomalaisilla miehillä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä yhteiskuntatieteiden maisteri Reetta Riikonen suomalaistaustaisten ja maahanmuuttajataustaisten äitien välisiä kohtaamisia ja niitä edistäviä tekijöitä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Taiteen puolelta eniten myöntöjä saivat visuaaliset taiteet ja säveltaiteet, joihin saapui myös eniten hakemuksia. Visuaalisten taiteiden apurahoja myönnettiin tänä vuonna 15 (yhteensä 156 000 euroa) ja säveltaiteiden apurahoja 14 (129 000 euroa).

Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberalle myönnettiin 20 000 euroa galleria- ja taidelainaamotoiminnan käynnistämiseen yhteistyössä Kuopion taidemuseon kanssa. Vuonna 2022 perustettava galleria esittelee uutta pohjoissavolaista tai pohjoissavolaistaustaista kuvataidetta ammattitaiteilijoilta. Taidelainaamo mahdollistaa taiteilijaseuran jäsenten teosten ostamisen tai lainaamisen kuukausihinnalla. Alueen yleisöjen ja asiakkaiden osalta galleria ja taidelainaamo lisäävät paikallisen taiteen saavutettavuutta, taiteilijoiden tunnettavuutta sekä taiteen myyntiä.

– Vuokrattomille gallerioille on kysyntää, sillä vastaanotamme runsaasti hakemuksia ja voimme tarjota näyttelyaikoja vain murto-osalle hakijoista. Koemme erittäin tärkeäksi, että uuden gallerian myötä voimme vastata paremmin tähän tarpeeseen ja osaltamme kehittää taidekenttää taiteilijoita tukevaan suuntaan yhdessä Kuopion taidemuseon kanssa, kertoo Kuopion kuvataiteilijat ry:n puheenjohtaja Maijariitta Karhulahti.

Taidetta niille, jotka eivät itse pääse taiteen luokse

Kuvataiteilija, lavastaja Anna Raatikainen. Kuva: Tuire Punkki

Kuvataiteilija, lavastaja Anna Raatikainen. Kuva: Tuire Punkki

Taidetta kaikille -erityisapurahoja myönnettiin tänä vuonna kolmelle osallistavalle hankkeelle. Kuvataiteilija ja lavastaja Anna Raatikaiselle myönnettiin 11 000 euroa Tässäteatteri-työpajahankkeeseen. Hän jatkaa hankettaan laajentaen sitä koskemaan muistisairaiden vanhusten lisäksi mielenterveyskuntoutujia sekä kehitysvammaisia.

– Nimi Tässäteatteri viittaa tässä olemiseen, läsnäoloon ja tähän hetkeen, jossa kukin osallistuja on arvokas juuri sellaisena kuin on. Toiminta muovautuu osallistujan tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan ja se voi olla vaikkapa kirjoittamista, kuvataidetta, runoilua, improvisaatiota, kuuntelemista, leikkimistä, muistoihin perustuvaa tarinointia ja havainnointia vuorovaikutteisesti. Tässäteatterissa kaikki tarinat, lauseet, eleet ja olemisentavat ovat sallittuja ja arvokkaita, Raatikainen kertoo.

– Tärkein tavoitteeni työssäni on mahdollistaa osallisuus sitä vailla oleville ihmisille ja saada aikaan merkityksellistä tapahtumista. Odotan työskentelyä kiitollisena ja innoissani.

Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin myös laulunopettaja Anne-Mari Kraftille, joka sai 13 000 euroa Siilinjärven palvelukotien asukkaille järjestettävään musiikki- ja muistelutoimintaan. Muusikot Iiris Rissanen ja Finlay Hare saivat puolestaan 10 000 euron Taidetta kaikille -apurahan osallistavien musiikkihetkien järjestämiseen ikäihmisille Koillis-Savon palvelukodeissa.

Kaikki Pohjois-Savon myöntämät apurahat löytyvät täältä.

Lisätiedot:

Anitta Mahonen, Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja
anitta.mahonen@uef.fi

Etelä-Savon rahastolta apurahoina 780 000 euroa, Rantasalmi-palkinto teollisen puurakentamisen tutkijakoululle

Erikoistutkija Egbert Beuger. Kuva: Eija Matikainen, Luke

Erikoistutkija Egbert Beuger. Kuva: Eija Matikainen, Luke

Etelä-Savon rahaston vuoden 2022 erityiskohteena jaetun Metsätieteiden suurapurahan, 100 000 euroa, sai erikoistutkija Egbert Beuker ja työryhmä kotimaisten lehtipuiden kasvatuksen lisäämistä Etelä-Savon metsissä käsittelevään tutkimukseen. Metsien hoidossa on suosittu havupuiden kasvatusta havupuuvaltaisina tai puhtaina yhden puulajin metsinä. Yhden puulajin metsät, erityisesti kuusikot, ovat kuitenkin riskialttiita ilmastonmuutoksille. Metsien sopeutumiskykyä voi vahvistaa lisäämällä lehtipuuston määrää ja suosimalla sekametsien kasvatusta. Suurapurahan saaneen hankkeen tavoitteena on tuottaa käytäntöön soveltuvaa tutkimustietoa lehtipuiden kasvatuksen lisäämiseksi.

Harpisti Katilyne Roels. Kuva: Petteri Nieminen

Savon Soitannollisen Seuran harpisti Katilyne Roels. Kuva: Petteri Nieminen

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa jaettiin kahden hankkeen kesken. Ihmekollektiivi ry sai 20 000 euroa lavatanssi- ja musiikkitapahtumien järjestämiseen Sulkavalla. Lavatanssitapahtuman tavoitteena on elvyttää erityisesti nuorten keskuudessa katoavaa lavatanssiperinnettä. Musiikkitapahtumassa puolestaan tarjotaan punk- ja vaihtoehtomusiikkielämyksiä Saimaan rannalla. Toisen 20 000 euroa sai Savon soitannollinen seura ry Laura Netzel -festivaalin järjestämiseen Rantasalmella. Festivaali keskittyy Rantasalmella 1839 syntyneen ja myöhemmin Tukholmassa ja Pariisissa opiskelleen säveltäjä Laura Nezelin musiikkiin tehden sitä tunnetuksi säveltäjän synnyinmaakunnassa.

Taidetta kaikille -apurahaa oli jaossa 20 000 euroa ja summa jaettiin kahden hankkeen kesken. Hyppy ry sai 10 000 euroa hankkeeseen, jossa edistetään kehitysvammaisten vuorovaikutustaitoja ja osallisuutta näyttämötaiteiden avulla. Pielinen Saimaa Performing Arts ry:lle myönnettiin 10 000 euroa Runoja sellon siivin – vuorovaikutteisiin esityksiin ikäihmisten palveluyksiköissä.

Kerimäen Mieslaulajat ry sai 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin. Kuva: Kimmo Makkonen

Kerimäen Mieslaulajat ry sai 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin. Kuva: Kimmo Makkonen

Musiikin alalla apurahaa haettiin ja myönnettiin niin soittimien hankintaan kuin erilaisten musiikkitapahtumien järjestämiseen. Myös kuoroja tuettiin useilla apurahoilla. Juvan Kamarikuoro ry sai 2 000 euroa Reinhard Keiserin Markus-passion nuottien hankintaan, Kerimäen Mieslaulajat ry 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin, Naiskuoro Bel canto ry 4 000 euroa 35-vuotisjuhlavuoden kirkkokonsertin järjestämiseen ja Savonlinna-kuoro 12 000 euroa kuorofestivaalin järjestämiseen.

Lääketieteen eri alojen hankkeisiin myönnettiin lähes 100 000 euroa. Dosentti Jari Heikkinen ja työryhmä sai 30 000 euroa tutkimukseen, joka käsittelee sairaaloiden magneettikuvauslaitteiden diagnostista suorituskykyä. Terveystiet. tohtori Päivi Räsänen sai 15 000 euroa asuinympäristön yhteyttä Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Islannissa kotona asuvien ikääntyvien terveyteen ja hyvinvointiin käsittelevään tutkimukseen, terveystiet. tohtori Hannele Saunders 27 500 euroa sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) kompetensseja Etelä-Savossa käsittelevään tutkimukseen ja luonnont. kand. Miika Suhonen 26 000 fotoakustisen tomografian menetelmäkehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 7, puolivuotisia 15

Kokovuotisia (11–12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin seitsemän, kolme tieteeseen ja neljä taiteeseen. Puolivuotisen (6–8 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Kuudelletoista yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (41 %), lääketieteet (30 %) ja luonnontieteet (18 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (35 %), säveltaiteet (27 %) sekä muotoilu ja taidekäsityö (10 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 61 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahojen keskisuuruus noin 13 000 euroa.

Kaikki Etelä-Savon Kulttuurirahaston apurahansaajat 2022 löytyvät täältä.
Lisätietoja tämän vuoden Rantasalmi-palkinnosta löytyy täältä.

Kainuun rahastolta yli 200 000 euroa Kainuun tieteelle ja taiteelle

Kärkihanke-apuraha (40 000 euroa) myönnettiin kapellimestari Ari Tammiselle, kasvatustieteen maisteri Sanna Harjulle ja musiikkipedagogi AMK Laura Matilaiselle SoulFun -rytmimusiikkikiertueen järjestämiseen Kainuussa.

– ­Apuraha parantaa lasten ja nuorten rytmimusiikin opiskelun saavutettavuutta todella merkittävästi näillä kulmilla, jossa välimatkat ovat pitkiä. Suurin osa lapsista ja nuorista ei ole koskaan päässyt kokemaan suuren orkesterin esiintymistä muutoin kuin median välityksellä, eikä pelkästään harrastusmahdollisuuden tarjoaminen aina riitä musiikkiharrastuksesta kiinnostumiseen. Lapsen ja nuoren tulee kokea kulttuurinen elämys paikan päällä, kertoo Tamminen. Hänen mukaansa näin suurella kainuulaisella ammattilaiskokoonpanolla tämän mittaluokan rytmimusiikkikiertuetta oheistoimintoineen ei ole aiemmin toteutettu.

Fil. maisteri Matias Rusanen Islannissa Reykjavikin yliopistossa tutkimusvierailulla.

Fil. maisteri Matias Rusanen Islannissa Reykjavikin yliopistossa tutkimusvierailulla.

Taidetta Kaikille -apurahana myönnettiin 20 000 euroa teatteritieteen maisteri Heikki Törmille ja työryhmälle mielenterveyspalveluiden piirissä olevien nuorten ja nuorten aikuisten taidetyöpajoihin ja monitaiteisen esityksen valmistamiseen. Taidetta Kaikille -apurahalla pyritään ennen kaikkea tukemaan niiden ihmisten taidekokemuksia, jotka muuten jäävät helposti kulttuuritarjonnan katvealueille.

Kokovuotisen apurahan suuruus on 26 000 euroa. Taiteen kokovuotisen apurahan sai taiteen maisteri Heidi Kilpeläinen.

Tunnen suurta kiitollisuutta saamastani apurahasta. Tuki on erityisen merkityksellinen tähän elämänvaiheeseen. Se resonoi esi-äitien ja -isien, sekä juurille paluun voiman ja kannustuksen kanssa. On kunnia saada Kainuun rahaston tuki, Kilpeläinen toteaa onnellisena.

Tieteen kokovuotinen apuraha myönnettiin fil. maisteri Matias Rusaselle puettavia ja älykkäitä aivosähkökäyrän mittaustekniikoita unihäiriöiden seulonnassa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Rusasen apuraha myönnettiin Elina, Sofia ja Yrjö Arffmanin nimikkoapurahana.

Nimikkoapurahan Kajaani Oy:n rahastosta saivat tait. maisteri Katariina Guthwert ja työryhmä, joille myönnettiin 5 000 euroa Kainuun kaoliini -näyttelyn ja keramiikkafestivaalin järjestämiseen, sekä terveystieteen maisteri Paula Piirainen muistisairauksia käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen, 13 000 euroa.

Kaikkiaan rahastolta haettiin avustuksia yli 2,1 miljoonalla eurolla. Myönnöissä pyrittiin löytämään tasapaino mahdollisimman monen hankkeen tukemisen ja toisaalta riittävän suurien yksittäisten apurahojen myöntämisen välillä. Kaikki Kainuun myöntämät apurahat löytyvät täältä.

Elias Lönnrot -mitali Tuula Tikkaselle

Tuula Tikkanen sai Kainuun rahaston Elias Lönnrot -mitalin vuonna 2022. Kuvat: Risto Mäläskä

Kuva: Risto Mäläskä

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myöntää Elias Lönnrot -mitalin Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä Tuula Tikkaselle, ”monen juhlan laatijalle, suven runon vaalijalle”.

Tuula Tikkanen on tehnyt pitkän uran kulttuuri- ja tapahtumapäällikkönä Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsässä. Hän on myös Kajaanin Runoviikon tapahtumapäällikkö, ja oli perustamassa vuonna 1991 ensimmäisen kerran järjestettyä Kajaani Tanssii -festivaalia.

Kaukametsän monipuolisen kulttuuritarjonnan kautta Tikkanen on vaikuttanut kainuulaisten kulttuurin harrastajien ja kuluttajien elämään ”vauvasta vaariin”. Kajaanin keskeisten kulttuuritapahtumien järjestäjänä Tikkanen on ollut osaltaan vahvistamassa myös Kainuun vetovoimaa kiinnostavana matkailu- ja kulttuurikohteena.

Tuula Tikkanen on tapahtuma- ja kulttuurialan vahva ammattilainen, joka suunnittelee, varaa, järjestää, seuraa budjettia ja hoitaa jälkityöt – itsestään numeroa tekemättä, luotettavasti ja tarvittaessa luovasti soveltaen.

Keski-Pohjanmaan rahasto jakoi apurahoina 460 000 euroa

Rahaston kulttuuripalkinto, suuruudeltaan 10 000 eur, myönnettiin Irene Välimäelle ryijyjen lumosta, kädentaitojen ilosta. Lisätietoja palkinnonsaajasta täältä.

Kaustisen Kansamusiikki-instituutti sai Keski-Pohjanmaan rahaston kärkihankeapurahan vuonna 2022. Kuva Lauri Oino

Kaustisen Kansamusiikki-instituutti sai Keski-Pohjanmaan rahaston kärkihankeapurahan vuonna 2022. Kuva Lauri Oino

Kärkihankeapuraha, suuruudeltaan 40 000 euroa, myönnettiin Kaustisen Kansanmusiikki-Instituutille elävän perinnön maakunnan ja tutkimusverkoston kehittämiseen.

Unesco-listautuminen nähdään merkittävänä koko maakunnan kannalta ja sitä työtä hoitokunta katsoi tärkeäksi tukea juuri nyt, hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo.

Apurahoja jaettiin laajasti eri taiteen- ja tieteenaloille. Taidetta kaikille apuraha myönnettiin Jarmo Luomalan ja Päivikki Puutio-Ojalan yhteisölliselle valokuvataideprojektille. Tiina Herlevi ja työryhmä sai apurahan Semmosta touhua Pekka Herlevin tarina -teoksen kirjoittamiseen. Toholammin Kamarimusiikkiyhdistys ry:n apurahalla puolestaan järjestetään Harmonikka 200-vuotta tapahtuma. Alueen kielirajayhteistyötä tuetaan Kansalliskielet ry:n apurahalla kielilähettilästoimintaan.

Useita koko- ja puolivuotisia työskentelyapurahoja

Säveltäjä, muusikko Ville Ojanen. Kuva: Atte Jäsberg

Säveltäjä, muusikko Ville Ojanen. Kuva: Atte Jäsberg

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna neljä. Visuaalisissa taiteissa apurahan sai taiteen maisteri Sannamari Prittinen, musiikissa puolestaan säveltäjä-muusikko Ville Ojanen. Sirkustaiteen kokovuotisella apurahalla tuetaan Sara Airolan taiteellista työskentelyä ja tieteessä kokovuotisen apurahan sai Henna Lempiäinen biomassan katalyyttisiä käsittelymenetelmiä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kaksi 9 kuukauden työskentelyapurahaa myönnettiin Riina Kleimolan ja Paula Santapakan väitöskirjatöihin. Kuuden kuukauden työskentelyapurahoja myönnettiin kaikkiaan yhdeksän eri taiteenaloille. Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 220 (vuonna 2021 yhteensä 252). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli vajaat 9000 euroa.

Vuosijuhlaa vietettiin jälleen kahden vuoden tauon jälkeen

Vuosijuhlassa Kalajoella esiintyivät mm. Chorus Vallis -kuoro ja Kaustisen Pelimannit. Hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylisen avauspuheenvuoron ja Kalajoen kaupungin Ritva Mäntymäen tervehdyksen jälkeen kuultiin kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma-Mäkelän juhlapuhe.

Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen ja asiamies Mika Virkkala sihteeri Piia Hietasen avustamana. Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat löydät täältä.

Lokakuun hausta laajasti tukea ravitsemusta ja terveyttä käsitteleviin tutkimuksiin

Tieteen osuus apurahoista on 55 % ja taiteen 45 %. Kokovuotisia työskentelyapurahoja jaetaan 447, joista tieteeseen 295 ja taiteeseen 152. Eniten kokovuotisia myönnetään väitöskirjojen tekemiseen. Monivuotisia apurahoja on 128, joista kaksivuotisia 91, kolmivuotisia 34 ja nelivuotisia kolme.

Tieteessä tutkitaan mm. ravinnon gluteenin terveysvaikutuksia ja työssäkäyvien köyhyyttä

Saimme erittäin korkeatasoisia hakemuksia myös ns. lisämiljoonaan eli vuosittain vaihtuvalle teemalle, joka tänä vuonna on ravitsemusta ja terveyttä käsittelevä tutkimus. Hakemuksia tuli 70, joista seitsemän saa rahoitusta yhteensä 1,37 miljoonalla eurolla, kertoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo.

Professori Ursula Schwab. Kuva: Petri Jauhiainen

Professori Ursula Schwab. Kuva: Petri Jauhiainen

Lisämiljoonalla rahoitetaan tänä vuonna mm seuraavat:

Professori Katri Kaukinen ja dosentti Kati Juuti-Uusitalo ravinnon gluteenin aiheuttamia terveysvaikutuksia ja haittoja käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan Keliakiatutkimuskeskus, 250 000 e), professori Kaisa Linderborg ja työryhmä kauran kokonaisvaltaisia terveysvaikutuksia käsittelevään tutkimukseen (Turun ja Itä-Suomen yliopistot, 200 000 e), professori Eeva Moilanen ja työryhmä ravitsemuksen terveysvaikutuksia sekä ravitsemuksen ja lääkityksen yhteyksiä käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopisto ja TAYS, 200 000 e), professori Ursula Schwab ja työryhmä perimän ja elintapojen yhteyttä elintapasairauksien ehkäisyssä käsittelevään tutkimukseen (Itä-Suomen yliopisto, 250 000 e), dosentti Keijo Viiri ja työryhmä ravinnon gluteenin aiheuttamia molekyylitason vaurioita ja hoitoa keliakiassa käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopisto, 200 000 e).

Lisäksi merkittävän apurahan saavat dosentti Marjo Helander ja GLYFOBEE-työryhmä glyfosaatin vaikutuksia kimalaisten suolistomikrobistoon ja oppimiseen käsittelevään tutkimukseen (Turun yliopisto, 200 000 e) sekä Mikko Jakonen ja työryhmä työssäkäyvien köyhien työmarkkinatilannetta, sosiaaliturvaa ja arkea käsittelevään tutkimukseen (Jyväskylän yliopisto, 180 000 e).

Nimikkorahastojen ansiosta pystymme tänä vuonna tukemaan erityisesti musiikin opiskelijoita. Tieteen puolella voimme rahoittaa hyvin mm. teknisiä tieteitä ja farmasiaa, sen sijaan esimerkiksi filosofiassa sekä politiikan ja kulttuurin tutkimuksessa jaettavaa on vähemmän, kertoo apurahoista vastaava asiamies Juhana Lassila.

Ph.D. / taiteilija Mark Aitken.

Ph.D. / taiteilija Mark Aitken.

Tukea romani- ja saamelaiskulttuuriin

Saamelaiskulttuuriin liittyviin hankkeisiin myönnetään viisi apurahaa ja romanikulttuuriin liittyviin neljä. Mark Aitken saa 25 000 euroa traumaa, empatiaa ja saamelaistietoa arktisen hyväksikäytön aikakaudella käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.  Maria Nätynki saa 26 000 euroa saamelaisten kosketuskulttuuria käsittelevään väitöskirjatyöhön. Hilja Grönfors ja työryhmä saavat 71 000 euroa romanikulttuurista kertovan musiikki- ja elokuvakiertueen järjestämiseen vankiloissa, lastensuojelun vastaanottopisteissä ja sairaaloissa Taidetta kaikille -apurahana. Antti Kivimäki ja työryhmä saavat 6 000 euroa romanitaustaisen Orkestra Suora Lähetys -yhtyeen taiteelliseen työskentelyyn.

Taidetta kaikille -apurahoilla toimintaa mm. vankiloihin ja vastaanottokeskuksiin

Taiteen aloilla jaetaan kahdeksan Taidetta kaikille -apurahaa, yhteissummaltaan 350 000 euroa. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.

Taidetta kaikille -apurahan saavat mm. seuraavat: Kirjailija Kai Maksimainen ja päihdetyöntekijä Seppo Kirjavainen, 39 000 euroa vankien kirjoitustyöpajoihin. Tait. kand. Katriina Haikala ja työryhmä, 71 000 euroa Women’s Room -yhteisötaidehankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on voimaannuttaa asunnottomuusuhan alla olevia naisia taiteellisen työskentelyn menetelmiä hyödyntämällä. Vantaan tanssiopiston tuki ry, 35 500 euroa Tanssivok-tanssityöpajojen järjestämiseen vastaanottokeskuksissa. Legioonateatteri, 34 000 euroa kehitysvammaisten itsemääräämistä taiteen keinoin edistävään hankkeeseen ja Teatteri Telakka, 38 000 euroa KIRSI–kehitysvammaisen naisen historia -esityshankkeen valmisteluun.

Neljä Eminentia-apurahaa

Kulttuurirahaston 25 000 euron suuruiset Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön ja siitä saadun kokemuksen pohdiskelevaan työstämiseen, tieteiden- tai taiteidenvälisyyden edistämiseen tai aloitteelliseen työskentelyyn kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen lisäämiseksi.

Taiteilija Olli Ahvenlahti saa Eminentian elämäkerta- ja sävellystyöhön, tanssitaiteilija Sinikka Gripenberg taidekirjan valmistamiseen, Kansallisarkiston eläköityvä pääjohtaja Jussi Nuorteva eri aikakausina arkistoitujen aineistojen luotettavuutta Suomen historian eri vaiheiden kuvaajina käsittelevään tutkimukseen ja kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisänen taiteiden välisiä mahdollisuuksia käsittelevän kirjoitus- ja luentosarjan valmistamiseen.

Keväällä jaetaan maakuntien apurahat, maaliskuussa apurahoja erityiskohteisiin

Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2022 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Keskusrahaston Lokakuun haussa jaetaan nyt 27 miljoonaa euroa ja maakuntarahastojen Tammikuun haussa 13,5 miljoonaa. Loput jaetaan mm. post doc -poolin sekä Kulttuurirahaston Maalis- ja Elokuun hakujen kautta.

Maaliskuussa ovat haettavina soitinlainat, liikkuvuusapurahat sekä Argumenta-apurahat tieteellisesti kiinnostavien ja yhteiskunnallisesti laajakantoisten aiheiden käsittelemiseen. Uutena tukimuotona avataan Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille, jota voivat hakea kirjojen kustantajat korkeatasoisen, aikuislukijoille suunnatun maailmankirjallisuuden suomentamiseen.

Näiden lisäksi Rahasto käyttää varoja kulttuurin hyväksi erilaisten hankkeiden kautta. Kokonaistuki kulttuurille on toimintavuoden aikana noin 60 milj. euroa.

Keskusrahaston Lokakuun haun apurahansaajat löytyvät täältä.

Uutta tietoa gluteenista ja keliakiasta

Vehnä, ohra ja ruis sisältävät gluteeni-nimistä proteiinia. Noin parille prosentille väestöstä se aiheuttaa ohutsuolen suolinukkaa vaurioittavan tulehdusreaktion eli keliakian.

Kati Juuti-Uusitalo (vas.) ja Katri Kaukinen.
Kati Juuti-Uusitalo (vas.) ja Katri Kaukinen.

Gluteenia välttelee kuitenkin huomattavasti suurempi määrä ihmisiä kuin varsinaiset keliaakikot. Monet kokevat elävänsä terveemmin ilman vehnää, ohraa ja ruista, ja trendi on rantautunut Suomeenkin.

– Ihmisillä voi olla vilja-allergioita ja myös keliakiasta riippumatonta gluteeniherkkyyttä, mutta suurin osa viljoihin liittyvästä hypestä ei perustu tutkittuun tietoon, sanoo Tampereen yliopiston keliakiatutkimuskeskuksen johtaja, sisätautiopin professori Katri Kaukinen.

– Viljoissa on kuituja, vitamiineja ja hivenaineita. Ne ovat ihmiskunnalle tehokas tapa tuottaa paljon energiaa väestön tarpeisiin. Voikin kysyä, onko viljojen välttämisestä ihmiselle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Suomessa on laajoja epidemiologisia aineistoja, joiden avulla asiaa voidaan selvittää. Tätä keliakiatutkimuskeskuksessa on nyt ruvettu Kaukisen johdolla tekemään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000–2011-pitkittäistutkimuksessa on laajasti seurattu aikuisväestön terveyden kehitystä. Noin neljää tuhatta ihmistä on haastateltu ruokatottumuksista, ja heiltä on otettu veri- ja virtsanäytteitä. Myös heidän genomiaan on osin tutkittu.

Aineistosta voidaan erotella keliaakikot niistä, jotka välttävät gluteenia muuten vain. Samalla nähdään, onko gluteenin välttämisestä ollut ihmisille hyötyä.

– Olen lähtökohtaisesti aika kriittinen, mutta kohta saadaan tuloksia ja nähdään, miten asia on, Kaukinen toteaa.

Tampereen keliakiatutkijat yrittävät myös haarukoida entistä parempia diagnostisia keinoja, jotta keliaakikkojen perheenjäsenistä tunnistettaisiin erityisruokavaliota tarvitsevat.

– Keliakiaan on hyviä mittareita, mutta ne eivät tunnista kaikkia eivätkä varsinkaan taudin varhaisvaiheessa.

Parannetut mittarit voisivat esimerkiksi tunnistaa merkkiaineita verestä, virtsasta ja ulosteesta. Hyödyllinen voisi myös olla monta eri osatekijää yhdistävä riskilaskuri.

Myös hoitopuolella riittää tutkittavaa. Suolinukan tulehdusreaktion on ajateltu ajan oloon paranevan, kun keliaakikko luopuu viljojen syönnistä.

Viime aikoina on kuitenkin huomattu, ettei suolinukka täysin korjaannu. Osin sen vauriot voivat olla keliakiaan kuuluvia synnynnäisiä poikkeamia. Tällöin ravintoaineiden imeytyminen olisi keliaakikoilla pysyvästi häiriintynyt, ja he saattavat tarvita lääkitystä tai ravintolisiä läpi elämän.

Suolinukan pysyvien haittojen tutkimusta johtaa Tampereen yliopistossa bioteknologian yliopistonlehtori Kati Juuti-Uusitalo.

Väitöskirjaohjattava Valeriia Dotsenko (vas.) ja Keijo Viiri.
Väitöskirjaohjattava Valeriia Dotsenko (vas.) ja Keijo Viiri.

Lääkitystä puolestaan tutkii Tampereen yliopiston keliakiatutkimuskeskuksessa molekyylibiologian dosentin, akatemiatutkija Keijo Viirin ryhmä. Se tekee yhteistyötä saksalaisen lääkeyrityksen kanssa ja tutkii saksalaisten kehittämää lääkettä, joka estää ohutsuolen transglutaminaasi-entsyymin eli TG2:n toimintaa.

– Gluteenissa oleva gliadiini laukaisee keliaakikoilla tulehduksen. TG2 on normaali ihmisen ohutsuolen proteiini, joka muokkaa gliadiinia niin, että sen glutamiinit muuttuvat glutamaatiksi. Keliaakikot saavat tällä tavoin muuttuneesta gliadiinista tulehdusreaktion. Hypoteesin mukaan tulehdusreaktiota ei tule, kun TG2:n toiminta estetään, Viiri selittää lääkkeen toimintamekanismin.

Alustavissa kliinisissä kokeissa lääke on toiminut hyvin ja näyttäisi estävän gluteenin aiheuttavat vauriot.

Viirin ryhmä on kuitenkin havainnut, että suolen rakenteen mikroskooppinen tarkastelu eli histomorfometrinen tutkimus ei aina kerro suolen toimintakyvystä vaan tähän tarvitaan geenien aktiivisuuksien mittausta eli niin sanottua molekulaarista histomorfometriaa.

– Keliaakikon suoli voi näyttää normaalilta, mutta molekyylitasolla katsottuna suolen pinta on vaurioitunut niin, että esimerkiksi hivenaineet eivät kunnolla imeydy.

Viirin ryhmä tutkii lääkeyrityksen keräämästä aineistosta potilaiden ja verrokkien suolen geenien aktiivisuutta. Samalle he seuraavat, miten lääkkeen parantava vaikutus näkyy verenkierrossa mahdollisesti kohentuneena ravinteiden, hivenaineiden ja vitamiinien tasona.

Tarkoitus on selvittää, toimivatko lääkeyrityksen TG2-estäjät molekyylitasolla niin hyvin kuin ne toimivat mikroskooppitasolla.

Jos lääke toimii molekyylitasollakin hyvin, niin voisivatko keliaakikot siis ruveta syömään normaalisti kotimaisia viljoja?

– En ole lääkäri vaan tutkija, joten en uskalla tuohon ottaa kantaa. Mutta gluteenittomallakin ruokavaliolla pieniä gluteenimääriä tulee väkisin, ja herkimmillä keliaakikoilla tämä niin sanottu taustagluteeni aiheuttaa oireita, Viiri sanoo.

– Myös ulkomaanmatkoilla on vaikea välttää gluteenia. Jatkuva lääkitys voisi siis helpottaa keliaakikkojen elämää, vaikka he eivät luopuisikaan ruokavaliostaan.

Edit. 8.9.2022: poistettu kaura gluteenia sisältävien viljojen listasta.

Professori Katri Kaukinen ja dosentti Kati Juuti-Uusitalo saivat 250 000 euron apurahan vuonna 2022 ravinnon gluteenin aiheuttamia terveysvaikutuksia ja haittoja käsittelevään tutkimukseen.

Dosentti Keijo Viiri ja työryhmä saivat 200 000 euron apurahan vuonna 2022 ravinnon gluteenin aiheuttamia molekyylitason vaurioita ja hoitoa keliakiassa käsittelevään tutkimukseen.