13 nuorta valittu UWC-kouluihin ympäri Eurooppaa

Koronaepidemia ei vähentänyt hakijoiden määrää, vaan viime vuoden hakijamäärä ylitettiin yhdellä. Yhteensä hakijoita oli 95. Tällä hetkellä näyttää siltä, että stipendiaatit pääsevät aloittamaan lukuvuotensa normaalisti, vaikkakin koulut rajoittavat omaa toimintaansa jossain määrin. Joissain kouluissa on esimerkiksi rajoitettu oppilaiden pääsyä kampuksen ulkopuolelle ja harrastusmahdollisuuksia on ollut vähemmän.

Tänä vuonna haussa oli mukana ainoastaan Euroopan kohteita, joiden joukossa kaksi aivan uutta koulua. UWC Maastrichtiin ja UWC Robert Bosch Collegeen lähetetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa uusia suomalaisia stipendiaatteja.

Tammelasta Triesteen

Kaarina Rikkola sai UWC-stipendin vuonna 2021.

Kaarina kotiseudullaan Tammelassa. Kuva: Annakaisa Tavast

Kaarina Rikkolan opiskelu Forssan yhteislyseon kuvataide- ja muotoilulinjalla vaihtuu ensi syksynä UWC Adriatic Collegeen lähellä Triesteä Italian koillisosassa. Kansainvälisyydestä ja kielistä kiinnostunut Rikkola kuuli UWC-kouluista alun perin isoäidiltään, joka oli lukenut toiminnasta lehdestä vuonna 2017.

– Jos olisi normaalit ajat, UWC Hong Kong olisi ehkä ollut ykkösvaihtoehtoni, mutta olen erittäin tyytyväinen ja kiitollinen, että tulin valituksi juuri Adriatic-kouluun. Kaikilla kouluilla on omat piirteensä, jonka takia jokaisesta kohteesta saa varmasti ainutlaatuisen kokemuksen, Kaarina Rikkola miettii.

Kaarina Rikkola harrastaa kuvataiteita ja taideopinnot ovat tulevaisuudessa yksi vaihtoehto. Myös kielet ja biologia kiinnostavat. Adriatic Collegen ympäristötieteiden ja kestävän kehityksen opintokokonaisuus vaikuttavat mielenkiintoisilta.

– Toivon, että päädyn tekemään jotain missä voi tehdä hyvää ihmisten, luonnon ja paremman tulevaisuuden eteen, Rikkola pohtii.

Vihreästä Sipoosta vihreämpään Freiburgiin

Christian Hindsberg sai UWC-stipendin vuonna 2021.

Christian opiskelee vielä toistaiseksi Sibbo Gymnasiumissa, eli Sipoon ruotsinkielisessä lukiossa. Kuva: Anna Bui

Christian Hindsberg on syntynyt ja kasvanut Sipoon maaseudulla ja viettänyt lapsuutensa kesiä Turunmaan saaristossa isoisänsä synnyinseudulla. Syksyllä Sibbo Gymnasiumin ovet sulkeutuvat ja Christian siirtyy opiskelemaan UWC Robert Bosch Collegeen Freiburgiin, Saksan ”vihreään kaupunkiin”. Kestävään kehitykseen erikoistunut Robert Bosch oli Christianin ykkösvalinta.

– Olen kiinnostunut juristin opinnoista ja kansainvälisestä työskentelystä, sillä haluaisin taistella vähempiosaisten yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Myös diplomi-insinööri voisi olla tulevaisuuden ammattini, sillä olisi mielenkiintoista saada työskennellä tämän päivän ympäristöongelmien parissa.

Christian on lukenut saksaa kolme vuotta ja ymmärtää kieltä jo kohtuullisesti. Taustalla oleva ruotsi äidinkielenä on varmasti helpottanut kielen oppimista ja tulevat vuodet Saksassa siivittänevät kielen opinnot lentoon.

– Perheeni on matkustellut paljon äitini työn johdosta, joten olen päässyt tutustumaan erilaisiin kulttuureihin. Tämä on kasvattanut tiedonjanoani ja odotan innolla kohtaamista erilaisten elämäntapojen ja ihmisten kanssa.

Valitut stipendiaatit 2021

UWC Adriatic, Italia

Rikkola Kaarina, Tammela

UWC Atlantic College, Wales

Erolin Kassius, Espoo
Murto Aava, Vääksy
(Ari Lahti ja Vesa Vanha-Honko stipendiaattina)
Worku, Magdalena, Espoo

UWC Red Cross Nordic, Norja

Forsman Erika, Helsinki (Föreningen Konstsamfundet rf, Lisi Wahl stiftelse för studieunderstöd sr, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sr ja Svenska folkskolans vänner rf -säätiöiden stipendiaattina)
Haapanen Kaapo, Helsinki (Suomen Kulttuurirahasto / Davis-UWC Dare to Dream -stipendiaattina)
Korpela Aaro, Helsinki
Lintervo Lise-Lotte, Turku (Svenska kulturfondenin stipendiaattina)

UWC Robert Bosch College, Saksa

Hindsberg Christian, Sipoo
Masuda Jeeve, Espoo

UWC Maastricht, Alankomaat

Hartikainen Saimi, Helsinki
Pulkkinen Miro, Helsinki

UWC in Mostar, Bosnia-Hertsegovina

Raulamo Elsa, Kangasala

Kiitos kotimaisesta näytelmästä -palkinto Suomen Kulttuurirahastolle

Kuvassa Sunklon toiminnanjohtaja Sonia Meltti ja SKR:n yliasiamies Antti Arjava.

Kuvassa Sunklon toiminnanjohtaja Sonia Meltti ja SKR:n yliasiamies Antti Arjava.

– Koronarajoitukset ovat aiheuttaneet näytelmäkirjailijoille ennen kokemattoman toimeentulokriisin, eikä tähän ole pystytty valtion taholta tehokkaasti vastaamaan. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (Sunklo) haluaakin tänä poikkeuksellisena vuonna jakaa palkinnon hieman tavanomaisesta tavasta poiketen, sanooSunklon hallituksen puheenjohtaja Sami Keski-Vähälä

Suomen Kulttuurirahasto on ollut näytelmäkirjailijoille aiemminkin tärkeä mesenaatti. Rooli on korostunut korona-aikana. 

 SKR:n tapa toimia on auttanut niin näytelmäkirjailijoita kuin muitakin taiteilijoita jatkamaan työtään. Ilman tällaisia rohkeita mutta vakaita toimijoita, jotka haluavat kantaa vastuuta taiteilijoista ja Suomen koko kulttuurielämästä, olisi maailma kriisin loputtuakin pysyvästi valottomampi. Kiitos Suomen kulttuurirahasto, Keski-Vähälä jatkaa.

Kulttuurirahasto on jakanut koronan vuoksi lisätukea taiteisiin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. 

– Olemme erityisen kiitollisia, koska ymmärrämme, että säätiön palkitseminen on hyvin poikkeuksellista. Näytelmäkirjallisuuden tarve ei todellakaan lopu kriisiin, päinvastoin, ja yhteinen etumme on turvata, että niin näytelmistä kuin muustakin taiteesta päästään taas nauttimaan, kun pahin on ohi, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava

Sunklo jakaa Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuksen vuosittain. Se myönnetään yleensä teatterille tai muulle taholle, joka tukee kotimaisten uusien näytelmien kirjoittamista ja esittämistä. 

Sunklon myöntämää adressia on jaettu vuodesta 1975. Viime vuonna tunnustuksen sai Q-teatteri. 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (Sunklo) edistää teatteria, tv-sarjoja ja elokuvia kirjoittavien jäsentensä ammatillisia, tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Sunklo perustettiin 1921. 

Sairauksia hoidetaan tulevaisuudessa yhä enemmän immunologisten hoitomenetelmien avulla

Kuvat ja teksti: Laura Iisalo

Tutkijatohtori Zivile Giedraitytelle myönnettiin säätiöiden post doc -poolin apuraha

Tutkijatohtori Zivile Giedraityte tutkimuksensa parissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan syövän aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat Suomessa vuonna 2014 noin 927 miljoonaa euroa. Autoimmuunisairaudet, joissa häiriintynyt immuunijärjestelmä kehittää potilaan omiin kudoksiin tai elimiin reagoivia vasta-aineita tai T-soluja, ovat toinen kansanterveydellisesti merkittävä tekijä.

Molemmissa sairauksissa on korkea sairastavuuden ja kuolleisuuden riski nykyisistä hoitomuodoista huolimatta, ja niissä on samoja piirteitä. Syöpä johtuu usein häiriintyneestä immuunijärjestelmästä, joka hyökkää vajavaisiin soluihin mahdollistaen näin syöpäsolujen kasvamisen ja jakautumisen.

Kemoterapia on tällä hetkellä yleinen syövän hoitokeino, mutta tutkijatohtori  Zivile Giedraityte uskoo, että tulevaisuudessa kaikkia sairauksia, myös syöpiä, voidaan hoitaa immunoterapian avulla. 2000-luvun alussa kehitetyn menetelmän avulla pyritään aktivoimaan potilaan oma immuunijärjestelmä, jotta se osaa tunnistaa ja tuhota syöpäsolut. Nykyään noin neljäsosa syövistä on onnistuttu parantamaan immunoterapian avulla, mutta menetelmään liittyy riski, sillä immuunijärjestelmän voimistaminen saattaa johtaa autoimmuunisairauden kehittymiseen.

– Uskon, että kaikki sairaudet liittyvät immuunijärjestelmään. Tulevaisuuden hoitomuodot ovat hyvin yksilöityjä ja uskon, että onnistumme kehittämään immuunivasteen, joka on niin tehokas, että se tappaa kehossa olevat syöpäsolut. Onnistuaksemme meidän täytyy oppia ymmärtämään puolustusmekanismeja ja hallitsemaan immuunireaktioita. Mitä enemmän tiedämme, sitä paremmin pystymme sairauksia kontrolloimaan, Giedraityte toteaa.

Keksintö on tieteen suola

Helsingin yliopiston translationaalisen immunologian tutkimusohjelmassa, bakteriologian ja immunologian laitoksella työskentelevä Giedraityte kehittää tällä hetkellä uusia terapiamuotoja munasarjasyöpään, joka on toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Sen ennuste on huono ja kuolleisuus yli 50%.

Giedraityten lopullinen päämäärä on työskennellä itsenäisenä tutkijana. Hän haluaa ymmärtää immuunijärjestelmään vaikuttavia mekanismeja, jotta voi kehittää uusia parannuskeinoja syöpien hoitoon. Päästäkseen lähemmäs tavoitteitaan Giedraityte aikoo viettää lukuvuoden Harvard Medical Schoolin professori Shiv Pillain johtamassa laboratoriossa Ragon-instituutissa Massachusettsissa, Yhdysvalloissa, jossa kaikki tutkimus perustuu immunologiaan.

”Keksinnöt ovat tieteen suola. Biologian kauneus perustuu siihen, että vaikka ymmärrämme paljon, emme tiedä kaikkea.” Shiv Pillai

Professori Shiv Pillai. Kuva: HMX

Professori Shiv Pillai. Kuva: HMX

– Immuunijärjestelmämme on kehittynyt huomaamaan äärettömän määrän taudinaiheuttajia ja vierasaineita. Mutta joskus järjestelmä tuottaa soluja, jotka tunnistavat meidät – se on hinta jonka maksamme vahvasta järjestelmästä, joka suojaa meitä infektioilta, Pillai kuvailee autoimmmuniteetin mekanismeja.

Hänen mukaansa ei ole toista tieteelliseen tutkimukseen paremmin soveltuvaa paikkaa kuin Boston, joka on yksi maailman kansainvälisimmistä kaupungeista. Bostoniin saapuu opiskelijoita ja tutkijatohtoreita ympäri maailmaa, ja tieteellistä tutkimusta tuetaan avokätisesti.

– Saavuin tänne 27 vuotta sitten ja olen edelleen sitä mieltä, ettei ole mitään muuta paikkaa koko maailmassa, jossa olisi mahdollista saada enemmän tieteellistä stimulaatiota. Laboratoriossamme vallitsee hyvä henki ja pallottelemme ideoita keskenämme. Opin edelleen joka päivä jotain uutta, Pillai sanoo.

Tieteellinen yhteisö on myös erittäin kilpailuhenkinen ja itsenäisen tutkijan uran käyntiin saamiseen vaaditaan Pillain mukaan merkittävä tieteellinen löydös. Niin aukesi hänen oma uransa 1980-luvulla, kun Pillai keksi korvike-kevytketjujen olemassaolon ja niiden merkityksen B-solujen kehitykselle, ja samaan hän kannustaa opiskelijoitaan.

– Keksinnöt ovat tieteen suola. Biologian kauneus perustuu siihen, että vaikka ymmärrämme paljon, emme tiedä kaikkea. Jotta voimme edistyä sairauksien hoidossa, meidän täytyy paremmin ymmärtää, kuinka kaikki toimii ja siihen me pyrimme.

Tutkijatohtori Zivile Giedraitytelle myönnettiin vuonna 2021 säätiöiden post doc -poolin apuraha, joka mahdollistaa lukuvuoden tutkimustyön Ragon-instituutissa Massachusettsissa, Yhdysvalloissa.

Säätiöiden post doc -poolin keväthaun tulokset – hakijamäärä nousussa

Poolin kevään hakukierrokselle osallistui 133 tohtoria eri puolilta Suomea, joten apuraha voitiin myöntää 22 prosentille hakijoista. Hakijamäärä nousi kolmetoista prosenttia suhteessa vuoden 2020 kahteen hakukierrokseen. Löydät kaikki Kulttuurirahaston Post doc -poolin apurahansaajat täältä. Valitse erillishauista Post doc -pooli.

Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.

Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä. Kahdenkymmenenkolmen hakukierroksen jälkeen jo yli 630 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen vähintään yhden lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä noin kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.

Opettajat kehittävät osaamistaan myös epävarmoissa oloissa

Suomeen seitsemän vuotta sitten saapunut Tahani Aldahdouh väitteli Tampereen yliopistossa tohtoriksi vuonna 2020. Sen jälkeen hän jatkoi työtä saman teeman parissa post doc -tutkijana. Tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvittää, miten suomalaiset yliopisto-opettajat pystyivät kehittämään verkko-opetusosaamistaan maailmanlaajuisen pandemian aikana. 

– Tutkimuksen edetessä huomasin, että Covid-19 vaikeutti suomalaisten yliopistojen ja opettajien toimintaa, vaikka valmiudet ja suunnitelmat etäopetukseen ja digitaalisuuteen siirtymiseksi olivat jo olemassa. Yliopistot ovat tehneet paljon työtä tukeakseen opettajia teknisissä ja pedagogisissa ratkaisuissa, jotta siirtyminen digitaaliseen opetukseen olisi mahdollisimman helppoa. Tästä huolimatta opettajilla on ollut vaikeuksia esim. oppilaiden sitouttamisessa opiskeluun, Aldahdouh kertoo. 

– Ennen Suomeen tuloani asuin Gazassa, Palestiinassa. Toimin opettajana kaupungissa, joka on kärsinyt monista sodista ja kriiseistä. Kaupungin köyhyys- ja työttömyysluvut ovat maailman pahimmat ja myös yliopistot ja korkeakoulut ovat kärsineet valtavasti. Tutkimusten mukaan yliopistotasoista koulutusta on kuitenkin mahdollista jatkaa myös haastavissa oloissa. Miten tämä on mahdollista 

Tähän Aldahdouh haluaa vastauksen. Saadakseen vertailtavakseen materiaalia kahdesta täysin erilaisesta tutkimuskohteesta hän matkustaa Gazan islamilaiseen yliopistoon tammikuussa 2022. Tarkoituksena on selvittää, miten opettajat pystyvät oppimaan ja kehittämään etäopetustaitojaan myös näissä erittäin haastavissa ja alkeellisissa olosuhteissa.  

Post doc -poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2021, jolloin jaettavana on noin 1,7 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras-joulukuussa 2021.

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu kaudella 2019–2021 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,2 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Paulon Säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.

Lisätietoja:

www.postdocpooli.fi, info(at)postdocpooli.fi sekä koordinaattori Mikko-Olavi Seppälä, puh. 0400-868 006

Kasiluokkalaisista Suomen suurin oopperayleisö

Tapahtumaa luotsaa niin ikään etänä kokoontuva ”oopperastudio”, johon kuuluu nuorten kommentaattoreiden lisäksi Oopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi sekä Covid fan tutten libretisti Minna Lindgren.

– Olemme kutsuneet mukaan erityisesti nykyiset kasit ja myös aiemmin koronan vuoksi elämyksettä jääneet nykyiset ysit. Seiskaluokkalaisille tämä toimii esikatseluna ja ennakkotutustumismahdollisuutena Taidetestaajien toimintaan, joka on heillä varsinaisesti edessä lukuvuonna 2021–22. Lisäksi olemme kutsuneet mukaan omia sidosryhmiämme sekä päättäjiä tutustumaan toimintaamme ja saamaan käsityksen, mistä Taidetestaajissa oikein on kyse, taustoittaa Taidetestaajien hankepäällikkö Joonas Keskinen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta.

– Lukuvuoden 2020–21 aikana olemme toistaiseksi pystyneet toteuttamaan taidevierailuja turvatoimenpitein noin 15 000 oppilaalle ja heidän opettajilleen. Etäyhteyksin pystymme tarjoamaan mahdollisuuden ensiluokkaisen taiteen kokemiseen myös heille, joilta varsinainen vierailu jää koronan vuoksi väliin.

Kokonaisuuden ensiesitys on keskiviikkona 21.4. klo 9.30 alkaen (vimeo.com/536694427). Tallennetta pääsee katsomaan 22.4. klo 10 alkaen Suomen kansallisoopperan ja -baletin Stage24.fi-palvelussa (oopperabaletti.fi/stage24/). Kuluvan lukuvuoden kasiluokkalaiset pääsevät antamaan palautetta oopperasta Taidetestaajat-sovelluksen kautta. Muiden katsojien toivotaan antavan palautetta Taidetestaajien somekanaviin.

Yhteistyö saa uusia muotoja

Taidetestaajat on valmistellut Covid fan tutte -etäelämystä tiiviissä yhteistyössä Suomen kansallisoopperan kanssa. Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia keinoja, jotta nuoret eivät jää kokonaan vaille taidekokemusta.

– Taidetestaus on toiminut tähän asti fyysisillä vierailuilla erinomaisesti. Nyt luomme uudenlaisen etävierailun ja tavoitamme yhdellä kertaa valtavan suuren joukon yläkoululaisia. Se ei muuten poikkea lähivierailuista: tähänkin kuuluu etkot, itse elämys ja jatkot sekä palautteen antaminen, kertoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja, itsekin oopperalaulaja Sören Lillkung toivoo nuorten innostuvan esityksestä.

– Ooppera ei ole taidemuotona yleensä nuorille se tutuin, mutta tässä teoksessa on ajankohtainen teema ja runsaasti huumoria, jonka uskoisin vetoavan myös nuoreen yleisöön. Kiinnostuneena odotan nuorten palautetta!

Palautteet tulevat elämyksen jälkeen kaikkien luettavaksi Taidetestaajien verkkosivuille.

Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi odottaa niin ikään innolla teoksen vastaanottoa.

– Meillä on ollut ilo tarjota oopperaa ja balettia kasiluokkalaisille Taidetestaajille joka vuosi, ja kokemukset ovat olleet puolin ja toisin hyviä ja opettavaisia. Nyt nähtävä Covid fan tutte on aivan erityinen korona-aikana syntynyt tuotanto, jonka live-esityksen sijaan välitämme Taidetestaajille etänä. Etäkokemusta tukemaan olemme koostaneet nuorille etko- ja jatkotehtäviä. Toivottavasti koulut lähtevät ennakkoluulottomasti mukaan. Tervetuloa viihtymään tämän ainutkertaisen tuotannon pariin!

Oppaasta tukea etätaidetestaukseen

Jotta taide olisi virtuaalisenakin mahdollisimman monipuolista ja elämyksellistä, Taidetestaajat on tuottanut erityisesti kouluille suunnatun etäelämysoppaan. Siitä löytyy vinkkejä myös muiden kuin koululaisryhmien osallistumiseen.

Digitaalisesta sisällöstä etäelämykseksi -julkaisu on vapaasti luettavissa Taidetestaajien verkkosivuilla suomeksi ja ruotsiksi (taidetestaajat.fi/julkaisut).

Mikä Taidetestaajat?

Taidetestaajat on vienyt kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset korkealaatuisen taiteen pariin lukuvuodesta 2017–18 alkaen. Taidetestauksen ovat tarjonneet Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, ja sen toteuttaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Nykyisin sitä rahoittaa myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

Mikä Covid fan tutte?

Covid fan tutte eli kohtauksia koronakeväästä sai ensi-iltansa Suomen kansallisoopperassa 28.8.2020. Teos keräsi merkittävää huomiota ensi-iltaviikollaan tarttumalla ajankohtaisen teemaan. Vakavaa aihetta käsitellään satiirin ja realityn keinoin pohtien suomalaisten kollektiivista kokemusta koronakeväästä 2020 erityisesti oopperan ja sen taiteilijoiden näkökulmasta.

Jussi Nikkilän ohjaaman oopperan tähtinä on kotimaisia huippusolisteja, mm. Karita Mattila, Miina-Liisa Värelä, Tommi Hakala, Johanna Rusanen, Tuomas Katajala ja Waltteri Torikka. Uuden libreton Mozartin Così fan tutteen on kirjoittanut Minna Lindgren.

Covid fan tutte suoratoistettiin 1. syyskuuta 2020 yhteistyössä Yleisradion kanssa Oopperan ja Baletin virtuaalinäyttämö Stage24:llä sekä Yle Areenassa. Suora lähetys keräsi Oopperan ja Baletin suoratoistojen historian suurimman yleisön, kun sitä seurasi yli 62 000 katsojaa.

Lisätiedot:

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi

Taiteiden kesä jakaa taidelahjoja kaikkialla Suomessa

Haluamme esimerkin avulla kannustaa myös muita yhteisöjä ostamaan taidetta nyt, kun siihen taas vähitellen on mahdollisuus. Samalla tuemme konkreettisilla työmahdollisuuksilla vaikeaan työmarkkinatilanteeseen valmistuvia nuoria, kovan luokan ammattilaisia tarjoamalla heille kesätyöprojektin. Toivomme, että taide koskettaa ihmisiä ja on ihmisille merkityksellistä. Tavoitteena on, että mukana on monialaisesti taidetta, jota on saatavilla kautta maan, kertoo Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta.

Taiteen ammattilaisten tilanne on ollut raastava koko korona-ajan. Vastavalmistuneille tilanne on erityisen vaikea, sillä esimerkiksi esittävissä taiteissa monet tuotannot lykkääntyvät niin, ettei uusille tekijöille avaudu työtilaisuuksia tavalliseen tapaan, vaikka sulut päättyisivätkin.

Kulttuuri- ja taideala toivottaa uudet tekijät tervetulleiksi alalle. Te olette arvokkaita ja kiinnostavia. Teidän osaamistanne ja ajatuksianne tarvitaan, kiteyttää Lassila.

Taiteen ystävät ovat jääneet paitsi paljosta. Kannustamme vastavalmistuneita taiteen tekijöitä miettimään, ketä he haluaisivat koskettaa taiteella. Sekä yleisö että tekijät tarvitsevat toisiaan. Valinnoissa tullaan painottamaan kohderyhmän yksilöintiä ja ylipäänsä yleisösuhdetta, valtakunnallisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Teoksia voidaan esittää koronaturvallisesti pienille yleisöille ulkotilassa – esimerkiksi leikkipuistossa leikkiville lapsille tai hoivalaitoksen asukkaille pihamaalla.

Yleisölle voi esittää jo valmiin teoksen, tai käyttää sopivaksi koettu aika teoksen viimeistelyyn ennen esitystä. Mukaan valittujen teosten tekijöille maksetaan 1250 euron palkkio teoksen toteuttamisesta. Hakijaa kehotetaan suhteuttamaan käyttämänsä työaika palkkion suuruuteen.

Hanke jatkuu kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Haku on auki 19.4.-12.5. Hankkeen pääjärjestäjä on Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry.

Hakuohjeet ja lisätietoa hankkeesta osoitteessa taiteidenkesä.fi

Lisätietoja:

Eetu Kevarinmäki, KULTA ry:n viestintäkoordinaattori
eetu.kevarinmaki@kulttuurijataide.fi, 040 048 3381

Juhana Lassila, SKR:n asiamies
juhana.lassila@skr.fi

Ilmastonmuutosvoima-rahoitusta jaettiin taas – nuorten projekteja toteutuu ympäri Suomen

Ilmastonmuutosvoima on hanke nuorille, jotka haluavat muuttaa maailmaa. Hankkeen tavoitteina on lisätä nuorten toimijuutta ilmastokysymyksissä ja käynnistää vaikuttavia ilmastotekoja eri puolilla Suomea. Hankkeen kautta myönnetään vuonna 2021 jopa 200 000 euroa alle 25-vuotiaiden ilmastotekoihin.

Rahoitettavista projekteista päättää hankkeen asiantuntijaraati, johon kuuluvat ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen, Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman, nuorten ilmastodelegaatti Emma Sairanen sekä Helsingin kaupungin ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Susanne Österlund-Toivonen.

Monet nyt rahoitetuista projekteista keskittyvät tiedon levittämiseen: vuoden 2021 ensimmäisellä kierroksella rahoitettiin muun muassa ilmastoaiheinen podcast sekä useita kampanjoita. Turkulainen Sara Nyman tarkastelee nuorten ilmastoliikettä ja hänen tarkoituksenaan on tuoda esiin nuoria ilmastoaktivisteja ja -toimijoita sekä julkaista kirja nuorten ilmastoliikkeestä.

Erityisen iloinen olen että projektin kautta nimenomaan nuoret itse pääsevät ääneen. Odotan innolla nuorten tarinoiden kuulemista ja niistä eteenpäin kertomista, iloitsee Nyman. 

Carola Jäderholm Espoosta sai rahoituksen kantaaottavan tanssiteoksen toteuttamiseen. Kuluttamista käsittelevän teoksen tarkoitus on saada katsoja pohtimaan kulutustottumuksiaan ja niiden seurauksia.

Haluan tanssitaiteen kautta tuoda ilmastonmuutosta ja kuluttamista esille, ja näin vaikuttaa omalta osaltani ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, kertoo Jäderholm. 

Lappeenrantaan nousee kesällä Elina Seppälän vetämä ilmastokahvila “Stoori”, jossa pidetään muun muassa työpajoja ja tarjotaan ilmastonäkökulmasta kestäviä tarjoiluja.

Kahvilan tarkoituksena on tehdä ilmastonmuutosta näkyväksi ja tarjota keskustelujen avulla nuorille keinoja käsitellä asiaa sekä käytännön ratkaisuja ilmastonmuutokseen torjumiseen, kuvailee Seppälä.

Yhteensä hakukierroksella jaettiin noin 24 000 euroa nuorten ilmastotekoihin, joten jaossa on kevään aikana vielä yli 175 000 euroa. Seuraava hakukierros päättyy 23. huhtikuuta ja kolmas hakukierros 21. toukokuuta.

Kannustamme kaikkia alle 25-vuotiaita ilmastokysymyksistä kiinnostuneita tai huolestuneita nuoria hakemaan rahaa omalle ratkaisuehdotukselleen tai ilmastoteolleen. Nuoret ovat kiistatta keskeisiä vaikuttajia ilmastoliikkeessä, ja haluamme tällä panostuksella antaa tekemiselle ja vaikuttamiselle mahdollisuuksia, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen Suomen Kulttuurirahastosta kertoo.

Kaikki rahoitetut nuorten hankkeet:

Nuorten ilmastoliike -kampanja ja kirja, 4 840 euroa
Sara Nyman, Turku

Mock COP26 -kampanja, 5 000 euroa
Maija Kuivalainen, Joensuu

Nuorten ilmastokahvila, 4 100 euroa
Elina Seppälä, Lappeenranta

Ilmasto otsikoihin -kampanja, 3 700 euroa
Elsa Kivinen, Helsinki

Kulutammeko toisemme loppuun? Kantaaottava tanssiteos kuluttamisesta, 5 000 euroa
Carola Jäderholm, Espoo

Uskonnot ja ilmastonmuutos -podcast, 1 000 euroa
Saini Gurmann, Vantaa

Roskienkeruutapahtuma, 100 euroa
Karin Westerlund, Raasepori

Haemme suunnittelijaa työsuhteeseen ajalle 1.8.2021-30.6.2022

Suunnittelijana:

Vastaat säätiön apurahojen käyttöselvityksien tarkistamisesta ja valvonnasta sekä osallistut monipuolisesti apurahaprosessiin hakijoiden neuvonnasta lähtien. Niin ikään tehtäviisi kuuluvat mm. erilaiset taustaselvitykset säätiön apurahatoiminnan ja kulttuuritoiminnan tueksi.

Odotamme, että sinulla on:

  • ylempi korkeakoulututkinto
  • useamman vuoden työkokemus
  • erityisen huolellinen ote työhön
  • organisointikykyä ja vastuuntuntoisuutta
  • yhteistyökykyä ja rakentava asenne

Lisäksi on tärkeää, että tunnet maamme kulttuurielämää sekä tieteen ja / tai taiteen rahoitusta ja että kykenet itsenäiseen työskentelyyn.

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen työn kulttuurin parissa ja vakaan työnantajan edut.

Lähetä työhakemuksesi ja ansioluettelosi sekä palkkatoivomuksesi 23.4.2021 mennessä osoitteeseen hakemus@skr.fi otsikolla: suunnittelija.

Lisätietoja tehtävästä antaa asiamies, apurahat ja kulttuuri Juhana Lassila klo 13-15 ajanjaksolla 13.-15.4. ja 20.-23.4.

Keski-Pohjanmaan rahaston vuoden 2021 satsaus teatterialalle

Jussi Kalliokoski ja ohjaaja-käsikirjoittaja Panu Valo soittavat Pauanteen päärakennuksen edessä Jussin tekemiä runteleita, eli rukkikanteleita.

Jussi Kalliokoski ja Panu Valo soittavat Pauanteen päärakennuksen edessä Jussin tekemiä runteleita, eli rukkikanteleita.

Keski-Pohjanmaan rahasto myönsi kärkihankeapurahat Panu Valo ja työryhmän Pauanne Elää! -teatteritapahtumaan sekä Willi Lakeus -teatteriosaajien osuuskunnan toteuttamaan musiikkinäytelmään Frank Hietalasta. Molemmat kärkihankeapurahat ovat suuruudeltaan 20 000 euroa. Teatteritaidetta tuetaan myös Anna Airolan ja Ykspihjalan kesäteatterin saamalla 18 000 euron apurahalla.

– Keski-Pohjanmaan rahasto halusi tänä vuonna panostaa nuoriin keskipohjalaisiin teatteriammattilaisiin, jotka apurahojen myötä pääsevät työskentelemään kotimaakunnassaan taiteellisesti korkeatasoisissa ja mielenkiintoisissa hankkeissa, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen iloitsee.

Lucina Hagmanin elämästä kertovan musiikkinäytelmän käsikirjoitusta tuetaan Lauri Tuomi-Nikulan seitsemän kuukauden työskentelyapurahalla ja saman hankkeen sävellys- ja sovitustyötä puolestaan Ville Kankaan niin ikään seitsemän kuukauden apurahalla. Anni-Veera Aitolehti ja työryhmä toteuttaa apurahallaan nuorille suunnatun Keho-esityksen työpajoineen. Matti Mäkelän ja työryhmän apurahalla kirjoitetaan Kaikuja Kaustisen musiikkihistoriasta -julkaisu.

Neljä kokovuotista ja useita lyhyempiä apurahoja

Apurahoja jaettiin laajasti eri taiteen- ja tieteenaloille. Kokovuotisen taiteen työskentelyapurahan saivat Tua Hautamäki, Jussi Lampela, Elina Warsta ja Annuli Viherjuuri. Puolen vuoden apurahoin tuetaan mm. Matti Kuneliuksen ja Heidi Paalasen taiteellista työskentelyä. Tieteen apurahoja ovat mm. puolivuotiseen väitöskirjatyöskentelyyn myönnetyt apurahat Eeva Elfving Strömille ja Riikka Kupilalle.

Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

– Apurahahakemuksia Kulttuurirahaston Tammikuun haussa tuli Keski-Pohjanmaan rahastolle tänä vuonna yhteensä 238 (vuonna 2020 yhteensä 259). Apurahojen keskisuuruus oli vajaat 9000 euroa. Hakemuksista hyväksyttiin noin 22 %. Apurahoja myönnettiin aloista eniten säveltaiteelle ja teatteritaiteelle, asiamies Mika Virkkala kertoo.

Koska perinteisiä vuosijuhlatilaisuuksia ei tänä keväänä järjestetä, Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot järjestävät 27.5. yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Siitä tiedotetaan lisää huhtikuun aikana.

Kulttuurirahasto rahoittamaan arkkitehtuuri- ja designmuseota

Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat ehdollisesti sitoutuneet uuden Helsingin Eteläsatamaan suunnitellun arkkitehtuuri- ja designmuseon pääomittamiseen yhteensä vähintään 24 miljoonalla eurolla. Kokonaisuus on Suomen oloissa poikkeuksellisen merkittävä.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on tehnyt ehdollisen päätöksen uuden museosäätiön pääomittamisesta 20 miljoonalla eurolla. Säätiön avustus on suurin Suomessa koskaan kulttuurille tehty yksityinen lahjoitus. Lisäksi Svenska kulturfonden on tehnyt ehdollisen päätöksen kahden miljoonan euron pääomituksesta ja Suomen Kulttuurirahasto on alustavasti mukana vähintään kahdella miljoonalla eurolla.

Valtion ja Helsingin kaupungin laatiman uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteutusmallin yhtenä lähtökohtana on, että uudelle perustettavalle museosäätiölle kerätään vähintään 150 miljoonan euron pääoma, josta valtio ja Helsingin kaupunki maksavat 60 miljoonaa euroa molemmat, ja vähintään 30 miljoonaa euroa kerätään yksityisiltä tahoilta.

Maaliskuussa 2021 aloitettiin museon perustamiseen tähtäävä selvitysvaihe ja hankkeelle nimettiin ohjausryhmä ja hankejohtaja. Hankkeen valmisteluvaiheen odotetaan kestävän vuoden 2023 loppuun, jolloin tarvittavien selvitysten pohjalta sekä valtiolla, kaupungilla että yksityisillä rahoittajilla on mahdollisuus tehdä lopulliset rahoituspäätökset, ja hankkeen varsinainen toteuttaminen voi alkaa.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon pääomaa hallitsevaa museosäätiötä ei vielä ole perustettu ja neuvottelut yksityisestä rahoituksesta on opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitusti hankkeen puolesta käynyt Helsingin kaupunki.

Olen erittäin vaikuttunut siitä, miten suurella innostuksella suomalaiset säätiöt ovat suhtautuneet mahdollisuuteen kansainvälisen tason arkkitehtuuri- ja designmuseon saamiseksi Helsinkiin. On merkittävää, että olemme jo tässä aikaisessa hankkeen valmistelua koskevassa vaiheessa onnistuneet saamaan yksityisen rahoituksen kokonaisuuden, joka miltei kattaa asetetun vaatimustason. Jane ja Aatos Erkon säätiön 20 miljoonan euron avustus on suurin Suomessa koskaan tehty yksityinen lahjoitus. On merkittävää, että Suomen suurimmat säätiöt ovat muutoinkin mukana hankkeessa heti alusta alkaen. Tämä on vahva osoitus hankkeen suuresta yhteiskunnallisesta merkittävyydestä ja luo uskoa vaativan hankkeen onnistuneeseen toteutumiseen,  sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo

Hankkeen valmistelu perustuu vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön ja Designmuseon säätiön kanssa toteuttamaan selvitystyöhön ja museokonseptin laatimiseen. Maaliskuussa 2021 alkaneen selvitysvaiheen aikana valtio ja Helsingin kaupunki valmistelivat ehdotuksen museon hallinnointia ja rahoittamista koskevaksi malliksi. Uusi museo edustaisi laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa ja toimisi Suomessa alansa valtakunnallisena vastuumuseona. 

Uutta design- ja arkkitehtuurimuseota varten perustetaan vuoden 2021 aikana uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat. Säätiö vastaisi uuden museon varainhankinnasta ja hallitsisi sen pääomaa. Museon toiminnasta vastaisi myöhemmin perustettava, säätiön 100 prosenttisesti omistama, osakeyhtiö.

Museota varten toteutettaisiin uudisrakennus Helsingin Eteläsatamaan osana Makasiinirannan laajempaa kehittämistä. Museon toteuttamisesta on tarkoitus järjestää erillinen arkkitehtuurikilpailu.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja on Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen ja hankejohtajana aloittaa 1.5.2021 Kaarina Gould.

Lisätiedot:

Helsingin kaupunki: yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti, puh. 0400 536 581, sanna-mari.jantti@hel.fi