Pirkanmaan rahaston vuoden 2021 palkinto myönnettiin koskettavista kertomuksista, oivaltavista ohjauksista ja näyttelijäntyön riemusta näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija Anna-Elina Lyytikäiselle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.
Suurimmat apurahat eli kolme 40 000 euron Kärkihanke-apurahaa jaettiin taiteen aloille. Ne saivat kuraattori Ulla Taipale ja taiteilija Agnes Meyer-Brandis Vaeltava puu -teoksen toteuttamiseen Ruoveden Siikanevan suolla, Elokuvaosuuskunta Cagliostro 1970-luvun romanielämää Tukholmassa käsittelevän Kuninkaan kaupungissa -animaatiosarjan suunnitteluun ja pilottijakson kuvaamiseen sekä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy kuoroakatemiahankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kuoroyhteisön toimintaa freelance-ammattilaistasolta kansainväliselle huipputasolle.
Tuttuun tapaan nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteen aloille, erityisesti syöpätutkimukseen ja sydäntutkimukseen. Muilla tieteen apurahoilla tuettiin tänä vuonna mm. mediaan, maahanmuuttajiin, mielenterveyskuntoutujiin ja keinotekoiseen fotosynteesiin liittyvää tutkimusta.
Eniten taiteen apurahoja meni säveltaiteiden (24 kpl), kaunokirjallisuuden (14 kpl) ja näyttämötaiteiden (14 kpl) aloille. Pirkanmaan rahastossa mm. rytmimusiikin hakemusmäärä on lisääntynyt, mikä näkyy myös myönnetyissä apurahoissa: alan muusikoille myönnettiin kolme puolivuotista ja yksi kokovuotinen apuraha.
Lasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 22 000 euroa. Apurahallaan Sorin Sirkus toteuttaa kaveri- ja perhesirkusprojektin ja Tampereen Lastenklinikan Tuki järjestää vapaa-ajan toimintaa syöpälapsille.
Taiteen hakijamäärä ja tuki kasvoivat
Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 164 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 22 079 789 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 036 kappaletta ja hakusumma 21 421 749 euroa.
Erityisesti taiteen apurahahakemusten määrä tammikuun haussa kasvoi merkittävästi, minkä takia säätiön hallitus kasvatti taiteen apurahojen jakosummaa useissa maakuntarahastoissa. Pirkanmaalla taiteen hakemusmäärä kasvoi 21 prosenttia, ja lisätuki, 260 000 euroa, jaettiin puoli- ja kokovuotisina työskentelyapurahoina taiteen freelancereille.
Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 22, joista taiteen aloille 11. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 26, joista taiteeseen 16.
Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 43 apurahaa (yhteensä 575 500 euroa), taiteen aloille 83 apurahaa (1 021 000 euroa). Suurin osa apurahanhakijoista ja -saajista on tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin kaikkiaan 12 pirkanmaalaiseen kuntaan.
Vuosijuhlien tilalla virtuaalitapahtuma
Koronavirustilanteen takia maakuntarahaston eivät pidä vuosijuhlia. Niiden sijaan Kulttuurirahasto järjestää kaikille avoimen virtuaalisen kevätjuhlan keskiviikkona 26.5.2021 kello 18–20.
Pirkanmaalaisia taiteilijoita tapahtumassa edustavat näyttelijät Karoliina Blackburn ja Tuukka Huttunen. Linkki ja lisätietoa on Matkalla Suomessa-tapahtuman verkkosivulla.
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto jakoi tämän vuoden apurahat 13.5. ilman vuotuista jakojuhlaa. Tammikuun haussa maakuntarahasto vastaanotti 230 hakemusta, joista 43 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin lähes 3,8 milj. euroa jakosumman ollessa 520 000 euroa.
Jarno Kolehmainen sai Etelä-Karjalan rahastolta Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan kiertue-esityksen valmistamiseen.
Maakunnallinen Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Musiikkiyhdistys Kumaukselle taidemusiikkifestivaalien järjestämiseen. Elokuussa 2019 ensimmäisen kerran järjestetty Kumaus-festivaali rakentaa tuoreella otteella omanlaista taidemusiikkitapahtumaa Etelä-Karjalaan. Festivaalien erikoisuutena ovat sokkokonsertit, joiden ohjelmaa ei paljasteta yleisölle etukäteen. Erilaisilla musiikin tyylilajien ja taiteenalojen mielenkiintoisilla yhdistelmillä sokkokonsertit tarjoilevat kuulijoille uusia ja yllätyksellisiä kulttuurikoktaileja. Kulkurikonsertit puolestaan jalkautuvat eri puolille Lappeenrantaa myös vähemmän perinteisiin esityspaikkoihin kuten parkkihalleihin.
Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan sai kolme taidehanketta. Näyttelijä Jarno Kolehmainen sai 13 000 euroa Ikuinen ikävä -kiertue-esityksen valmistamiseen hoivakoteihin, säveltäjä Sanna Pulkkinen ja työryhmä sai 3 000 euroa Kannan sinua taide-esityksen toteuttamiseen hoivakodeissa ja lähihoitaja Camilla Tiainen sai 3 500 euroa Voimauttava valokuva -työpajojen järjestämiseen toimintakeskus Koivutuvassa.
Lastenkulttuuria tuettiin yhteensä 23 500 eurolla. Nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman sai 15 500 euroa Suomen historiasta kertovan Lauluja laivan kansilta ja linnan rapuilta -nukketrilogian valmistamiseen. Trilogia on nukketeatterin keinoin toteutettu visuaalinen historian oppitunti varhaiskasvatus, -ja peruskouluikäisille lapsille. Ohjaaja Päivi Lappalainen ja IRTI-teatterinnuorisotyöryhmä sai 8 000 euroa digitaalisen teatteriesitysten valmistamiseen. IRTI goes ETÄ -hankkeessa valmistetaan nuorten kanssa laadukasta teatterisisältöä verkkoympäristöön.
Runsaasti työskentelyapurahoja
Taiteellista ja tieteellistä työskentelyä tuettiin viidellä kokovuotisella (12 kk) ja yhdellätoista puolivuotisella (6-7 kk) apurahalla. Tieteen puolella kokovuotisen saivat kauppat. tohtori Jie Chen, M.Sc. Bakhtiyor Esanov, M.Sc. Saranda Gashi ja kasvatust. maisteri Hans Lehikoinen. Taiteen kokovuotisen sai kuvataiteilija Mikko Haiko.
Puolivuotisen saivat muotoilija Ella Aresvuo, korutaiteilija Melitina Balabin, kuvataiteilija Pauliina Heiskanen, kuvataiteilija Kaisu Häkkänen, nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman, näyttelijä Jarmo Kolehmainen, kuvataiteilija Ville Lehtinen, kirjailija Mia Pöllänen, kuvataiteilija Saara Reinikainen ja kirjailija Terhi Tarkiainen. Tieteen puolivuotisen sai dipl.ins. Konstantin Vostrov.
Edellisten lisäksi apurahoja jaettiin lyhyempikestoiseen henkilökohtaiseen työskentelyyn sekä yhteisöille kuluapurahaa hankkeidensa toteuttamiseen.
Tieteen osuus apurahoista oli 23 % ja taiteen 77 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat tekniset tieteet (32 %), yhteiskuntatieteet (25 %) sekä luonnontieteet ja käyttäytymistieteen samoin prosenttiosuuksin (21 %). Taiteenaloista apurahoja eniten saivat säveltaiteet (29 %), kuvataiteet (27 %) ja näyttämötaiteet (11 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 69 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahan keskimääräinen suuruus lähes 11 900 euroa.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa
Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto puutarhuri Hannu Toloselle – vehreän ympäristön rakentajalle, vihreyden visionäärille
Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Kuva: Jani Kautto
Lappeenrannassa voi nauttia kaupunkipuistojen vehreydestä, kävelyyn kutsuvista poluista ja raiteista ja ympäristötaiteesta. Mies vihreän vision takana on kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen.
Uus-Lavolassa 1956 syntynyt Hannu Tolonen on paljasjalkainen lappeenrantalainen. Nuoren Hannun kiinnostus luontoon, ympäristöön ja biologiaan alkoi jo Saimaan Yhteislyseon Orbis-luontokerhossa ja kaveriporukassa. Puutarha-ala ei kuitenkaan ollut vuonna 1976 ylioppilaaksi kirjoittaneen Hannun ensisijainen toiveammatti. Tarkoituksena oli pyrkiä yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä. Armeijan takia pääsykokeisiin valmistautuminen jäi kuitenkin puolitiehen eivätkä yliopiston ovet auenneet pyrkijälle. Ennen seuraavaa pääsykoetta Tolonen huomasi lehdessä ilmoituksen puutarhakoulusta, jonka käymisestä saisi lisäpisteitä luonnontieteiden opintoihin hakuun. Mahdollisuus lisäpisteisiin kuulosti hyvältä. Kun puutarhakoulussa avautui, mitä kaikkea puutarha-ala sisältää ja millaiset jatkokoulutusmahdollisuuksia on, kääntyi myös nuoren Tolosen ammatillisen tavoitteen suunta.
Hannu Tolonen valmistui puutarhuriksi 1979 ja pääsi Lappeenrannan kaupungin palvelukseen. Ammattinimikkeitä on ollut vuosien varrella useita. Viimeiset 10 vuotta hän on ollut kaupunginpuutarhuri, jonka toimenkuvaan on kuulunut puistojen ja leikkipaikkojen sekä yleisten alueiden ympäristösuunnittelu ja -rakentaminen.
Hannu Tolosen työn lähtökohtana on luonnon ja kaupungin historian kunnioitus. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä tavoite kaupunkiympäristön suunnittelussa. Monimuotoisuus onkin otettu suunnittelussa huomioon monella eri tavalla. Lappeenranta on edelläkävijäkaupunki Suomessa niittyverkoston kehittämissä. Kaupunkipuut (katu- ja puistopuut) ovat kaupunkitilan ympäristön kannalta tärkeä tekijä. Niillä on todistettu vaikutus terveyteen, elämyksellisten ja elvyttävien tilojen luomiseen, ne toimivat ilman puhdistajina ja eri eliölajien asuinympäristönä (mm. linnut, hyönteiset).
Yli neljäkymmenvuotisen työuran aikana mielenkiintoa omaa ammattia kohtaan on pitänyt yllä työn monipuolisuus ja eri rakennusmateriaalit. Hannu Tolonen uskoo myös yhdessä tekemisen voimaan. Siitä esimerkkinä vaikkapa kaupunkilaisten kanssa yhdessä istutettu kirsikkapuisto. Mielenkiintoisia kohteita ovat myös olleet mm. puistoihin saadut taideteokset ja tutustuminen taiteilijoihin. Vaikka haasteiltakin on uran varrelle tullut, niin kaikesta on selvitty. Työurasta jää hyvät muistot, Tolonen toteaa.
Työuransa aikana Hannu Tolonen on palkittu mm. Vuoden asukatoimijana ja Lappeenrannan Killan myöntämällä Pro Lappeenranta -mitalilla. Yli neljänkymmentä vuotta jatkunut virkatyö vihreän ympäristön hyväksi päättyi toukokuun alussa ja vastuu siirtyi nuorempiin käsiin. Toimettomaksi Hannu Tolonen ei eläkepäivillään kuitenkaan jää. Siitä pitävät huolen luontoharrastukset, musiikki, elokuvat, lukeminen, kokkailu – ja Pariisi.
Hanna Räty (alh.), Peter Strebel, Matti Kurkela ja Mari Liimatainen Martti Talvela kampuksen portailla. Kuva Johanna Kuusisto
Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai työryhmä kuvataiteilija Mari Liimatainen, kuvanveistäjä Matti Kurkela, kuvataiteilija Hanna Räty ja valokuvaaja Peter Strebel taidekokonaisuuden valmistamiseen Juvan Martti Talvelan kampukselle. Kampukselle joulukuussa 2020 valmistuneessa yhtenäiskoulussa on tilat varhaiskasvatuksesta lukiolaisiin sekä auditorio ja liikuntasali. Apurahalla toteutettava taidekokonaisuus muodostuu koulukampuksen tiloihin levittäytyvistä teossarjoista, joista osa sisältää kampuksen oppilaita ja henkilökuntaa osallistavia osuuksia. Lisäksi hankkeessa järjestetään kuntalaisille taidetyöpajoja yhteistyössä kunnan kehittämishankkeiden ja tapahtumien kanssa.
Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti jälleen paljon kiinnostusta ja sitä haettiin viiteentoista eri hankkeeseen. Apurahaa myönnettiin viidelle yhteensä 22 000 euroa. Musiikkipedagogi Mari Hiltunen ja musiikkipedagogi Katja Suomalainen saivat 10 000 euroa toiminnallisten musiikkituokioiden järjestämiseen palvelukodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa Sulkavalla ja Juvalla, lähihoitaja Anna-Maija Koivisto ja valokuvaaja Anna-Katri Hänninen saivat 2 500 euroa kuvataidetyöpajojen järjestämiseen mielenterveyskuntoutujille, muusikko Katariina Kolehmainen sai 2 000 euroa sellokonserttikiertueen toteuttamiseen hoivakodeissa Sulkavan, Rantasalmen, Punkaharjun ja Enonkosken alueilla, Mikkelangelot ry sai 3 000 euroa maalaus- ja kuvataidepiirien järjestämiseen hoivakodeissa ja tanssija Maija Viipuri sai 4 500 euroa soolotanssiteoksen valmistamiseen ja esittämisen hoivakodeissa Etelä-Savossa.
Lastenkulttuuria tuettiin kahdessa hankkeessa yhteensä 29 000 eurolla. Kuvittaja Kaisa Páren sai 9 000 euroa lastenkirjan kuvittamiseen ja työryhmä musiikkipedagogi Piia Säpyskä-Hietala, muusikko Soili Perkiö ja kirjailija Liisa Kallio sai 20 000 euroa Joonas Auringon laulujen koostamiseen nuotti- ja työkirjaksi sekä äänitteen tekemiseen. Edellisten lisäksi rahasto tuki myös nuorten omaa tavoitteellista soitto- ja tanssiharrastusta yhteensä yli 30 000 eurolla.
Kokovuotisia (12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin kuusi. Tieteen kokovuotisen saivat terveystiet. tohtori Merja Harmoinen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, maat. ja metsät. maisteri Heli Lehtinen, kasvatust. maisteri Hanna Nygren ja kasvatust. maisteri Satu Piispa-Hakala. Taiteen kokovuotisen sai muusikko Teemu Takanen.
Puolivuotisen (6 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1-4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Seitsemän yhteisöä sai kuluapurahaa kulttuurihankkeidensa toteuttamiseen maakunnassa.
Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (25 %) ja humanistiset tieteet (23 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (33 %), säveltaiteet (20 %) ja näyttämötaiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 72 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 19 ja apurahojen keskisuuruus noin 12 000 euroa.
Viihdyn taiteen parissa. Elämässä on käynyt hyviä asioita ja huonoja asioita. Ne näkyvät taiteessa. Vihaa ja rakkautta. Taide tekee mulle hyvän olon. Taiteessa näkyy se, että on vahva olo. Että voi ja jaksaa tehdä työtä.
Vaalijalan kuntayhtymän Taidepesula on vuodesta 2005 asti toiminut mahdollisuuksien tila, jossa erityistä tukea tarvitsevat taiteentekijät voivat toteuttaa luovia ideoitaan ammattilaisten ohjauksessa. Taidepesulan työntekijöillä on sosiaalialan ja taiteeseen liittyvä ammattitaito. Näin asiakkaita voidaan tukea monimuotoisissa taiteellisissa ja elämänprosesseissa myös osana kuntoutusta. Taidepesulassa suhtaudutaan vakavuudella ja kunnioittaen taiteen tekemiseen ja taideteoksiin. Ideoita ja työskentelytapoja kunnioitetaan ilman luovan prosessin lopputuloksen ohjailua.
Taiteentekijä kävelee vastaani postinhakumatkalla. Hän odottaa taidehetkeään ja kysyy: ”Millon mulla on pesuaika?”
Taidepesulassa käy viikoittain noin 30 taiteentekijää Pieksämäeltä ja lähikunnista sekä kuntoutuksessa olevia asiakkaita eri puolelta Suomea. Taide voi olla tekijälleen mielekäs harrastus tai ammatti. Studiomaisessa taidetoiminnassa käy ryhmä erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita, joista osalla on taiteen alan ammattitutkinto. Tänä vuonna kolme Taidepesulan studiotaiteilijaa valittiin Kettukin taiteilijamatrikkeliin, joka on valtakunnallinen ikkuna ja tietokanta erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteeseen.
Taidepesulassa on vierailija. Hän kysyy eräältä taiteentekijältä, miksi hän tykkää käydä Taidepesulassa. ”Koska täällä ei voi tehdä mitään väärää”, hän vastaa.
Taidepesulassa kehitetään jatkuvasti taiteen menetelmiin, materiaaleihin ja taiteellisten prosessien ymmärtämiseen liittyvää osaamista. Vaalijalaan juurtunut Taidepesula toimii myös osana suomalaista ja kansainvälistä taidemaailmaa sekä erityistaidetoiminnan verkostoa. Näkyvyyttä lisää myös Pieksämäen Keskuskadulla toimiva Linnan Galleria -taidegalleria, jossa esittelee erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tuotantoa vaihtuvissa näyttelyissä.
Nostot ovat Irina Leinon muistiinmerkintöjä Taidepesulasta.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa
Ilmastonmuutosvoima on hanke nuorille, jotka haluavat vaikuttaa. Hankkeessa jaetaan rahoitusta nuorten omiin ilmastoprojekteihin yhteensä jopa yli 200 000 euroa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ilmasto-osallisuutta ja mahdollistaa nuorten omia ilmastotekoja.
Rahoitettavista projekteista päättää hankkeen asiantuntijaraati, johon kuuluvat ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen, Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman, nuorten ilmastodelegaatti Emma Sairanen sekä Helsingin kaupungin ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Susanne Österlund-Toivonen.
Toisella hakukierroksella myönnetyt projektit keskittyivät ympäristö- ja ilmastokasvatukseen, yhteisölliseen ja ekologiseen viljelyyn sekä tiedon levittämiseen. Maija Luukka käynnistää rahoituksella Saving Ourselves -podcastin, jossa pohditaan yritysten ympäristövastuuta ja Siiri Varis ja Andrea Puscasu ovat suunnitelleet ilmastokasvatus-projektin, joka toteutetaan päiväkodeissa. Jack Raisanen puolestaan kuratoi esseekokoelman, joka käsittelee ilmastokriisiä ja lasten saantia antroposeenin aikakaudella.
– Millaista on syntyä koko ajan etenevän ilmasto- ja ekologisen kriisin keskelle? Miltä se tuntuu? Kuinka potentiaaliset vanhemmat tekevät päätöksiä lasten saannista? Tänä päivänä syntyneet lapset tulevat elämään pitkälle 22. vuosisadalle, jolloin he joutuvat kohtaamaan merenpintojen nousun, pahenevat myrskyt, sulavat jäätiköt, ruokapulan, valtavan epävarmuuden, pakotetun siirtolaisuuden ja ekosysteemien romahduksen. Olen kiitollinen, että tämän rahoituksen turvin pääsen tutustumaan näihin kysymyksiin ja mahdollisesti löytämään jopa vastauksia, kertoo Jack Raisanen.
Myös nuorten yritystoimintaa rahoitettiin: joensuulaiset 14- ja 13-vuotiaat nuoret Ilmari Sippola ja Tuokko Linjama perustavat 4H-yrityksen, jonka tarkoituksena on kierrättää vanhoja hautakynttilöitä. Riina Hiltusen ja työryhmän Four Wild-yritys puolestaan myy villiyrttejä ja pyrkii lisäämään yleistä villiyrttitietoutta.
Yhteensä hakukierroksella jaettiin noin 27 000 euroa nuorten ilmastotekoihin, joten jaossa on kevään aikana vielä yli 150 000 euroa. Seuraava hakukierros päättyy 21. toukokuuta ja neljäs hakukierros 11. kesäkuuta.
Kaikki rahoitetut nuorten hankkeet:
Suomen-, arabian- ja somalinkielinen kirja lasten ympäristökasvatuksen tueksi, 5 000 euroa Salaado Qasim, Vantaa
Podcast: yritykset ja ilmastonmuutos, 2 050 euroa Maija Luukka, Espoo
Lasten ilmastotietoisuuden lisääminen luontopäiväkodissa, 4 500 euroa Siiri Varis & Andrea Puscasu, Helsinki
“Extinction, Reproduction, and the Anthropocene” -esseekokoelma, 5 000 euroa Jack Raisanen, Helsinki
Ilmastoseikkailu-tapahtuma purjeveneellä, 5000 euroa Vivi Mattsson, Helsinki
Yhteisöllinen ja ekologinen kaupunkiviljely, 2 530 euroa Maija-Tilda Kovalainen, Helsinki
4H-yrityksen perustaminen vanhojen hautakynttilöiden kierrättämiseksi, 1 700 euroa Ilmari Sippola & Tuokko Linjama, Joensuu
Four Wild villiyrtti-yritys, 1 000 euroa Riina Hiltunen, Helsinki
Puutarhan ja pölyttäjäpellon perustaminen, 400 euroa Hugo & Romeo Järvinen, Jyväskylä
Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 11.5. apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden haussa apurahahakemuksia lähetettiin Varsinais-Suomen rahastoon ennätykselliset 1 150 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 20 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 117 kappaletta. Suurin osa apurahoista, 88 kappaletta, myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.
Musiikin lehtorit Susanna Mäkinen ja Tomi Oravala ovat Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n vetäjiä Turun normaalikoulussa.
Koronapandemian takia erityisesti taiteen apurahamyönnöissä korostuivat puolen vuoden ja vuoden työskentelyapurahat, joihin Kulttuurirahasto myönsi kevään aikana lisätukea. Apurahoista reilu kolmasosa myönnettiin rahaston 36 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Apurahasummasta 60 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.
Kärkihankeapuraha, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin puoliksi Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n ja Turun Nuori Teatteri ry:n kesken.
– Haluamme Kärkihankkeena tukea lasten ja nuorten kulttuuriharrastusta etenkin nyt koronavuonna. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastus on siis ajatuksena Kärkihanke. Päätimme jakaa rahoituksen kahden erinomaisen hakijan kesken, linjasi Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta päätöksessään. Monikulttuurinen musiikkikasvatus ry:n hankkeen tarkoitus on lasten orkesteritoiminnan aloittaminen ja kehittäminen monikulttuurisessa Varissuon kaupunginosassa. Turun Nuori Teatteri ry:n kärkihankkeena on teatterin 50-vuotisjuhlavuoden Nuoruus on juhla -musikaalin toteuttaminen.
Vastalääke ry:n hallituksen puheenjohtaja Mia Muhonen ja vastalääke.fi toimituskunnan jäsen Miikka Kiviranta. Kuva: Robert Seger
Palkinto luotettavan terveystiedon puolustajalle
Varsinais-Suomen rahasto päätti tänä vuonna lisäksi jakaa 10 000 euron palkinnon Vastalääke ry:lle heidän työstään luotettavan terveystiedon puolustamisessa. Yhdistystä pidetään tärkeänä ja ajankohtaisena toimijana, jonka toiminnassa toteutuu myös Varsinais-Suomen rahaston apurahahaun painotus vahvistaa tieteen tai taiteen keinoin luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Green Office -ympäristöohjelmaa noudatetaan Kulttuurirahaston keskusrahastossa ja Taidekoti Kirpilässä.
Kulttuurirahasto hakeutui WWF:n ohjelmaan viime vuonna. Sertifikaatin myöntämistä edelsi itsearviointi, jolla selvitettiin keskusrahaston ja Taidekoti Kirpilän haitallisten ympäristövaikutusten aiheuttajat. Sen jälkeen laadittuun ympäristöohjelmaan kirjattiin toimenpiteet, jotka koskevat sähkönkulutusta, henkilöstön matkustusta, ruokailua, tarjoilua, hankintoja ja viestintää.
– Kulttuurirahasto on pyrkinyt jo aiemmin tekemään ympäristöystävällisiä valintoja, mutta sertifikaatti auttaa meitä tarkastelemaan toimiamme jatkossa vielä tarkemmin, sanoo Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
Lisätietoja WWF:n Green Office -sertifikaatista löydät täältä.
Kymenlaakson rahasto sai Kulttuurirahaston Tammikuun haussa 226 hakemusta hakusumman ollessa noin 3,5 milj. euroa. Apuraha myönnettiin 39 hankkeeseen. Maakunnallinen kulttuuripalkinto jätettiin tänä vuonna jakamatta viime vuoden tapaan. Pitkittyneen koronapandemian vuoksi Kymenlaakson rahaston hoitokunta päätti ohjata palkintosumman jaettavaksi apurahoina tukemaan maakunnan kulttuuritoimijoita.
Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai Kymenlaakson korkeakouluyhdistys ry Kotkaan sijoittuvan energiavarastoinnin professuuriin (LUT School of Energy Systems, LES). Professuuri sijoittuu tiedeyhteisöön, jossa on laajat energiasektorin kansainväliset kontaktit. Korkeatasoisen tutkimuksen avulla Kymenlaaksoon saadaan luonnonvarojen kestävyyttä edistäviä teknologisia innovaatioita, uusia vihreän energian, energian hyötykäytön ja energiavarastoinnin teknologioita, jotka tukevat myös alueen elinkeinorakenteen kestävää uudistumista.
Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa myönnettiin kahteen hankkeeseen yht. 20 000 euroa. Apurahan saivat muusikko Marika Huomolin ja työryhmä Minun mieleni meri – laulu- ja runoesitysten toteuttamiseen ikääntyneiden asumisyksiköissä Kotkassa sekä muusikko Juho Roslakka Rytmiboxi – uuden musiikin valmistamiseen erityismuskareihin.
Lasten ja nuorten kulttuuria tuettiin mm. musiikin, kirjallisuuden ja ilmapallotaiteen aloilla. Musiikkileikkikoulunopettaja Susanna Apo-Syrjänen ja musiikkipedagogi Aki Hietala järjestävät lasten ja nuorten kansanmusiikkileirin ja -konsertin, Kirjoittajayhdistys Paltta ry toteuttaa kirjoituskilpailun ja kirjoittamistyöpajoja, Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistys ry perustaa Kotkan ja Haminan Nuoriso-orkesterin seremoniaryhmän ja ilmapallotaiteilija Juha-Pekka Pirinen valmistaa pedagogisen ilmapalloesityksen esi- ja alakouluikäisille.
Maskin takaa -nuorisohanke
Kymenlaakson rahasto käynnisti keväällä nuorille suunnatun Maskin takaa -videohankkeen. Sen tavoitteena on tarjota nuorille aito tilaisuus kertoa itse omasta arjestaan, ajatuksistaan ja kokemuksistaan poikkeuksellisen pandemia-ajan keskellä. Videotoimisto Ikimedia valmistaa kymmenen hankkeeseen valitun nuoren kertomuksista parin minuutin videoita, jotka ovat katsottavissa sosiaalisen median eri kanavissa myöhemmin keväällä. Videot toimivat samalla dokumentaationa nuorten elämään merkittävästi vaikuttaneesta poikkeusajasta.
Kokovuotisia työskentelyapurahoja kolme, puolivuotisia kahdeksan
Fil. maisteri Anni Soikkeli tekee väitöskirjaa somaattisen hypermutaation merkityksestä syöpien kehityksessä.
Kokovuotisia (12 kk) työskentelyapurahoja myönnettiin taiteeseen yksi ja tieteeseen kaksi. Taiteen kokovuotisen sai kuvanveistäjä Tiiu Anttinen. Tieteen kokovuotiset menivät terveystiet. tohtori Jutta Hartikaiselle ja fil. maisteri Anni Soikkelille.
Puolivuotisia (6 kk) myönnettiin kahdeksan, kaksi taiteeseen ja kuusi tieteeseen. Taiteen puolivuotisen saivat taidegraafikko Tuomas Hallivuo ja sarjakuvataiteilija Marko Turunen. Tieteen puolivuotisen saivat fil. maisteri Henri Nerg, dipl.ins. Outi Nurmilaukas, fil. maisteri Pete Pesonen, terveystiet. maisteri Petra Saukkonen, lääket. tohtori Satu Seppä ja tietokirjailija Ulla-Maija Sievinen. Koko- ja puolivuotisten lisäksi apurahoja jaettiin henkilökohtaiseen työskentelyyn ja työryhmille lyhytkestoiseen muutaman kuukauden työskentelyyn. Kuluapurahaa myönnettiin yhdelletoista yhteisölle kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.
Tieteen osuus apurahoista oli 43 % ja taiteen 57 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (39 %), tekniset tieteet (27 %) ja humanistiset tieteet (19 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten säveltaiteisiin (25 %), kuvataiteisiin (22 %) ja kirjallisuuteen (20 %). Naisten osuus apurahansaajista oli noin 54 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 11 800 euroa.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto kuvanveistäjä Antti Maasalolle
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2021 kulttuuripalkinto myönnetään kuvanveistäjä Antti Maasalolle, ”arvoitusten ja oivallusten taiteesta, valon ja leikin veistoksista”. Maasalo on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran kuvanveistäjänä. Hänet tunnetaan erityisesti omaperäisistä kineettisistä veistoksista, joille on tunnusomaista ilo, leikkisyys ja yhteys luontoon. Maasalo yhdistää tekniikkaa taiteelliseen ilmaisuun. Hänen teoksensa kestävät kulutusta ja lukemattomia katselukertoja – lasten leikkiveistokset jopa kiipeilyä, kieppumista ja pomppimista. Maasalon vahvuus on hänen kyvyssään luoda yhteys ympäröivään luontoon ja yleisöönsä.
Apurahaa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi yli 50 000 euroa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan. Muun muassa IISI ry järjestää lasten omakielisiä taidepäiväleirejä. Edistysmielisen Tutkimuksen yhdistys ry toteuttaa Nuorten hyvä elämä -hanketta Pohjanmaalla. Apurahan sai myös Nummijärven Maatalousjärjestö ry nuorten bändileirin järjestämiseen.
Kaiken kaikkiaan lastenkulttuurin apurahoja myönnettiin 12 hakijalle, joiden hankkeissa oltiin eriarvoistumisen lisäksi huomioitu myös sen saavutettavuus eri fyysisissä ja virtuaalisissa ympäristöissä.
Vaikuttavia apurahoja monipuolisesti eri aloille
Natalil Lintala (oik.) ja Teemu Vuorela saivat apurahan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen. Kuva: Mia Vuorela
Vaasan yliopistolle myönnettiin kärkihankeapuraha monikulttuurisen STEAM-tiedekerhomateriaalin valmistamiseen. Toisen kärkihankeapurahan Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry:lle Kankurikisällit-hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen tarkoituksena on säilyttää ja siirtää arvokasta kankuriperinnettä seuraaville sukupolville. Toteutuksessa tullaan huomioimaan myös lasten ja nuorten osallistaminen perinteen jatkajina. 30 000 euron apuraha myönnettiin Pekka Pohjoispään ja työryhmän toteuttamaan Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta kertovaan elokuvasarjaan. 20 000 euron apurahat myönnettiin Kansalliskielet ry:n suomen kielen opiskelua motivoivaan kielilähettilästoimintaan ja Natalil Lintalan ja työryhmän toteuttamaan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen.
Kokovuotiseen työskentelyyn 22 apurahaa
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kokovuotisen 26 000 euron apurahan viidelle alueen visuaaliselle taiteilijalle, taidemaalari Elina Förstille, kuvataiteilija Janika Herleville, kuvataiteilija Timo Konttiselle, kuvanveistäjä Tiina Laasoselle ja lasitaiteilija Minna Tuohisto-Kokolle. Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muusikko Mikael Björklöfille ja musiikin maisteri Tero Hyväluomalle.
Kirjallisuuden kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin Tiina Hautalalle ja Paula Nivukoskelle. Lastenkulttuurin kokovuotisen työskentelyapurahan sai Virpi Timonen Kipinä-hankkeen toteuttamiseen, kaksivuotisen työskentelyapurahan toisen vuoden apurahana. Tieteissä myönnettiin 12 kokovuotisia työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön. Lisäksi myönsimme useita apurahoja erilaisten hankkeiden toteuttamiseen alueellamme.
Apurahaa 85 hakijalle
Rahasto sai hakuaikana 504 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 85 kappaletta. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 50 %, lastenkulttuurin 15 % ja tieteen 30 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 13 000 euroa.
Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen.
Taiteen apurahoja jaettiin 20 ja tieteen apurahoja viisi. Kärkihankeapurahat, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin kahdelle hakijalle. Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan ”Hyppyjä, hoppia ja hiljaa hiipimistä” -tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen. Hanke tarjoaa kainuulaisille lapsille ja nuorille ala- ja yläkouluissa laaja-alaista oppimista tanssin kautta.
Toisen kärkihankeapurahan sai Kainuun lasten- ja nuorten kulttuurikeskus ry (Kulttura) Kainuun kuntiin suuntautuvaan ”Korpien kummitaiteilijat” -hankkeeseen. Kulttura kartoittaa ja valitsee Kainuuseen viisi kummitaiteilijaa, jotka toteuttavat Kainuun kuntiin taidetoimintaa sekä kehittävät kuntien kanssa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat varhaisnuoret.
Tieteessä myönnettiin kaksi kokovuotista apurahaa. Fil. maisteri Antti Pöllänen sai apurahan metsäpeuran muuttuvaa ympäristöä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Luonnont. kand. Matias Rusaselle myönnettiin apuraha puettavia ja älykkäitä aivosähkökäyrän mittaustekniikoita unihäiriöiden seulonnassa käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Taiteen puolelta kokovuotinen apuraha myönnettiin kuvataiteilija Mikko Raassinalle lastenkirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen. Kaikki Kainuun rahaston apurahamyönnöt löydät täältä.
Kirsi Heikkiselle Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali
Suomen Kulttuurirahaston hallitus on Kainuun rahaston aloitteesta myöntänyt Elias Lönnrot -mitalin artenomi Kirsi Heikkiselle ”kainuulaisen käsityöhengen vaalimisesta”.
Kirsi Heikkisen rakkaus käsityöhön syttyi jo 12-vuotiaana, jolloin hän ryhtyi kehittämään taitojaan erilaisilla käsityökursseilla. Vaatetus- ja tekstiilialojen suunnittelijaksi, artenomiksi, hän valmistui vuonna 1990. Vuosina 2005–2007Heikkinen suoritti eMBA-koulutuksen.
Espe Oy:n palveluksessa 1990–1992 Heikkinen suunnitteli mm. kolme makuuhuonetekstiilimallistoa italialaisen muotisuunnittelija Laura Biagiotin lisenssin alla. Suomessa mallistot otti tuotantoonsa Familon. Tackla Finland Oy:n palveluksessa 1994–1998 Kirsi Heikkisen työ keskittyi urheiluun ja yritysmaailmaan.
– Tehtäväni oli haastava ja antoisa. Tackla valmisti urheiluasut Suomen jääkiekkoliigan joukkueille, Superpesikseen ja lukuisille yrityksille, hän kertoo.
Kirsi Heikkinen toimi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:ssä toiminnanjohtajana ja Kainuun Pirtti Oy:ssä toimitusjohtajana 2001–2019. Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry oli aktiivisesti mukana erilaisissa käsityöhankkeissa ja toteutti mm. saunaan liittyvän VASTA-hankkeen, jossa suunniteltiin ja valmistettiin kainuulaiseen saunaan liittyviä tuotteita ja palveluita. Vallattomasti villasta 2011 -hankkeessa pelastettiin kainuulaisten lampoloiden villoja poltolta ja kaatopaikoilta. Yhteistyö 14 eri lampaiden kasvattajan, Pirtin kehräämön sekä lukuisten käsityötaitajien kanssa johti puhtaaseen lampaanvillan tuotantoon. Vuonna 2002 Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry solmi sopimuksen Kuhmon kamarimusiikin kanssa ja perusti vuosittain myymälän Amati-musiikkikeskukseen. Tuotevalikoimassa oli pääasiassa kainuulaisten osaajien tuotteita.
– Vuonna 2009 sain yhteydenoton Tanskan hovista. Hyrynsalmelainen käsityötaituri oli kutonut räsymattoja tyttärentyttärelle, ja hänen kauttaan mattojen kuvat esiteltiin kuningatar Margaretha II:lle, Kirsi Heikkinen kertoo. Tuon yhteydenoton tuloksena Kainuun käsityöyhdistyksessä valmistettiin Tanskan hoville 12 räsymattoa vuosina 2009–2013.
Kainuun Pirtti Oy:n kautta toteutettiin jo 1970-luvulta alkaen vientikauppaa ja tuettiin kainuulaisten käsityötaitajien työllistymistä. Vientimaita olivat mm. Japani ja Saksa, jonne vietiin ripsiraanuja, ryijyjä ja räsymattoja. Korona-aikana tutuksi tullut etätyöskentely toimi Kainuussa vuosikymmeniä, sillä tuotteiden malliohjeet- ja materiaalit toimitettiin taitaville tekijöille kotiin, jossa he valmistivat tuotteet valmiiksi asti. Tämä toi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:lle myönteistä julkisuutta.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Taiteen roolista ja tehtävästä käydään aika ajoin julkista keskustelua, ja kuraattori Eva Neklyaevan mukaan aiheeseen liittyviä arvokysymyksiä olisi hyvä käsitellä enemmänkin. Hänhaluaa omassa työssään pohtia ja kokeilla, millainen vaikutus taiteella voi olla yhteisöön, kulttuuriin, politiikkaan ja ihmisten elämään.
Erityisesti häntä kiinnostaa, kuinka taiteen ja yleisön välille luodaan merkityksellinen yhteys. Tuo yhteys on koronapandemian takia ollut katkolla kohta puolitoista vuotta, mikä on vaarantanut taiteentekijöiden toimeentulon, ja saanut Neklyaevan kehittämään vaikeaan tilanteeseen uudenlaisia ratkaisuja.
– Kuratoriaalinen ajatteluni lähtee tarpeesta ja kaikki tuntemani esitystaiteilijat ovat jääneet ilman töitä ja mahdollisuuksia tavata yleisöä. Tässä ajassa tarvitaan uusia ja erilaisia taiteen muotoja, sanoo Baltic Circle Festivalin, italialaisen Santarcangelo Festivalin ja Checkpoint Helsinki -nykytaideorganisaation johtajanakin toiminut Neklyaeva.
”Se, että yhteiskunnallisesti järjestämme tilaa taiteelle ottaa kantaa siihen, mikä on meille ihmisinä ja kansalaisina tärkeää.”
Huolestuttavinta hänen mielestään on, ettei taidetta ja kulttuuria ole luokiteltu osaksi peruspalveluita. Neklyaevan on vaikea ymmärtää, miksi kaupat saavat olla auki, mutta museot joutuvat pitämään ovensa suljettuina.
– Ihmissuhteet, rakkaus ja luonto luovat merkitystä elämäämme ja taide ja kulttuuri ovat ehdottomasti mukana listalla. Niitä ei voi määritellä selkeästi rahallisen arvon kautta, mutta se, että yhteiskunnallisesti järjestämme tilaa taiteelle ottaa kantaa siihen, mikä on meille ihmisinä ja kansalaisina tärkeää, hän sanoo.
Uusien taidemuotojen tarve on pysyvä
Taiteellinen kolmikko Eva Neklyaeva, Marvo Cendroni ja Lisa Gilardino.
Ratkaisu poikkeukselliseen tilanteeseen syntyi lopulta kahden kollegan, Lisa Gilardinon ja Marco Cendronin, kanssa. Kolmikko kutsui mukaan aikaisemmista hankkeista tuttuja taiteilijoita ja suunnitteli yhdessä heidän kanssaan keinon pakata taide-esitys laatikkoon, ja postittaa se yleisölle.
Projekti sai nimen Samara Editions, joka viittaa vaahteran lenninsiivellisistä siemenistä koostuviin lohkohedelmiin, eli samaroihin, jotka leijailevat tuulen mukana puusta maahan.
Ensimmäisestä esityksestä vastaa italialainen koreografi Chiara Bersani, mutta Neklyaeva ei halua kertoa sen sisällöstä tarkemmin – yllätyksellisyys on tärkeä osa projektia.
– Chiara puhuu teoksessaan siitä, että tällä hetkellä tapahtuu paljon todella raskaita asioita, ja että meillä on todella vähän mahdollisuuksia prosessoida niistä syntyviä tunteita. Emme voi ottaa osaa tapahtumiin kuten hautajaisiin tai häihin, jotka normaalisti antavat mahdollisuuden tuntea surua tai iloa. Teoksen tarkoitus on antaa yleisölle instrumentteja, joilla voi rakentaa uudenlaisia rituaaleja omassa kodissa, Neklyaeva kertoo.
Laatikoita on ostettavissa hankkeen omilta verkkosivuilta ja niitä on lähetetty maailmalle jo lähes 700 kappaletta. Samara Editions -projektia on esitetty myös Oslo International Theatre Festivalin yleisölle ja toukokuussa se nähdään osana Spring-festivaalin ohjelmistoa Utrechtissä, Hollannissa. Esityssarjan seuraavaa osaa työstetään parasta aikaa suomalaistaiteilija Jenna Sutelan kanssa.
Vaikka projekti syntyikin keskellä koronakriisiä, Neklyaeva toivoo hankkeen jatkuvan myös sen jälkeen, sillä tarve uusille taidemuodoille on pysyvä. Kaikki taiteilijat eivät voi taloudellisista tai muista syistä lähteä kiertueelle Eurooppaan, eikä se ole myöskään ekologisesti kestävää. Mukana oleville taiteilijoille projekti tarjoaa mahdollisuuden tutkia omaa tuotantoa uudesta näkökulmasta.
– Toivoisin, että taiteelliselle kokeilulle ja leikkisyydelle olisi enemmän tilaa myös ihmisten arkielämässä, ja ettei taide olisi kokemuksena poikkeus vaan elämän perusrutiinia, Neklyaeva sanoo.
Tait. maisteri, kuraattori Eva Neklyaeva sai 15 000 euron apurahan vuonna 2021 Softshell, esitykset postitse -projektin toteuttamiseen.
